Janakkalan kunta Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Marraskuu 2006 TP Group Finland Oy - Keskustakehitys etunimi.sukunimi@tpgroup.biz Yrjönkatu 29 A, 00100 HELSINKI www.tpgroup.biz Puh. (09) 6866 280, fax (09) 6866 2840 Ly 0349272-5
Johdanto ja tiivistelmä Tausta Janakkalan kunta tekee maankäytön rakennemallityötä kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeiden määrittämiseksi. Rakennemallin haasteena on vastata muun muassa kunnan elinvoimaisuuden turvaamiseen huomioiden asumisen, työpaikkojen ja vähittäiskaupan tarpeet. Maankäytön rakennemallin laadintaan liittyen Janakkalan kunta on tilannut TP Group Finland Oy:ltä vähittäiskaupan palveluverkkoselvityksen. Selvityksen painopiste on Janakkalan kaupallisen nykytilanteen pohjalta laadituissa suosituksissa ja kaupan tavoiteverkon vaikutusten arvioinnissa. Vähittäiskaupan päätoimialaryhmiin kohdistuva ostovoima oli vuonna 2005 Janakkalassa lähes 76 miljoona euroa ja myynti lähes 40 miljoonaa euroa. Siirtymiä kuvaava tasapainoluku (myynti/ ostovoima) on 52%. Näin ollen lähes puolet ostovoimasta valuu kunnasta ulos. Päivittäistavaroissa janakkalalaisten ostovoima ja Janakkalassa toteutunut myynti ovat lähes samansuuruiset ja tasapainoluku 97% eli pt-tarjonta kunnassa on suhteellisen hyvä. Erikoiskaupan toimialaryhmissä tasapainoluku on 5-17% Janakkalan erikoistavaroiden tarjonnan ollessa vähäistä. Näin ollen suurin osa erikoiskaupan ostovoimasta siirtyy kunnasta ulos. Janakkalan vähittäiskauppa on keskittynyt Turenkiin ja Tervakoskelle, joissa on hyvä arkituotepainotteinen tarjonta. Turengissa ja sen lähialueilla asuu lähes 11 000 asukasta, mikä mahdollistaa Turenkiin hyvien päivittäistavaramyymälöiden ohella myös käyttötavaroiden tarjontaa ja erikoisliikkeitä sekä kaupallisia palveluja. Tällä hetkellä erikoistavaroiden tarjonta Turengissa on kuitenkin melko vähäistä, mutta syksyllä 2006 toimintansa aloittavan Tarjoustalon tarjonta tulee sisältämään käyttötavaroita. Janakkalan palveluverkkoa täydentävät lähipalvelut Leppäkoskella, Saloisilla ja Valtatie 3:n varressa Linnatuulessa, joka tarjoaa myös liikennepalvelukeskuksen muita palveluja. Maankäytön rannemallin tarkasteluvuodet ovat 2015 ja 2030. Janakkalan ostovoima kasvaa väestönkasvun ja kulutuksen kasvun perusteella noin 9 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Kasvusta noin 4 miljoonaa euroa kohdistuu päivittäistavaroihin ja yli 5 miljoonaa euroa erikoistavaroihin. Vuoteen 2030 ostovoiman ennustetaan kasvavan yli 23 miljoonalla eurolla, josta lähes 10 miljoonaa euroa kohdistuu päivittäistavaroihin ja lähes 14 miljoonaa euroa erikoistavaroihin. Ostovoiman kasvaessa Janakkalassa syntyy myös tarvetta uusille liiketiloille. Tämän suuntainen ostovoiman kasvu luo näin ollen mahdollisuuksia vähittäiskaupan palveluverkon kehittymiselle ja sitä kautta ostovoiman ulosvirtauksen vähenemiselle. Kaupan aluevarausten ehdotukset Janakkalassa Nykytilanneanalyysin ja haastattelujen perusteella suositukset Janakkalan kaupan aluevarauksiksi perustuvat pääosin nykyisen kaupan palveluverkon kehittämiseen ja olemassa olevien kaupan painopistealueiden tiivistämiseen. Lähipalvelujen turvaamista mahdollisuuksien mukaan suositellaan, mutta lähimyymäläverkoston kehittyminen keskusliikkeiden toimesta ei ole todennäköistä haja-asutusalueiden väestön vähenemisen vuoksi. Keskolla on kiinnostusta kehittää päivittäistavarakaupan tarjontaa Linnatuulessa, jonka kehittymisen mahdollisuuksia tulisi selvittää yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten Tiehallinnon ja maanomistajien, kanssa. Ylipitkällä aikavälillä suositellaan varautumista liikennepalvelukeskuksen mahdollistamiseen Viralan eritasoliittymän välittömässä läheisyydessä. Kysynnästä riippuen Viralan liittymään voi pidemmällä aikavälillä sijoittua liikennepalvelukeskus, jonka sisältö voi koostua päivittäistavaramyymälästä, ravintolapalveluista ja liikennesijaintiin tukeutuvista kaupallisista palveluista. Ylipitkällä aikavälillä on myös mahdollista, että liikennepalvelukeskuksen yhteyteen sijoittuisi tilaa vaativaa kauppaa. Tällä hetkellä ei ole nähtävissä kysyntää uudelle liikennepalvelukeskukselle valtatie 3:n varressa Janakkalan seudulla.
Turengin keskustan kehittämiselle on nähtävissä selkeitä tarpeita. Viime vuosina kaupan painopiste on siirtynyt hieman pohjoiseen Harvialantien varteen, mutta edelleen Turengin nykyiset kaupan palvelut ovat keskittyneet hyvin muun keskustarakenteen tuntumaan. Kaupallisen kolmion toiminnalliset haasteet edellyttävät keskustan kehittämistä kokonaisuutena. Pysäköintipaikkojen niukkuus, niiden sijoittuminen ja saavutettavuus ovat eräitä painopistealueita, joiden yhteydessä tulee tarkastella alueen sisäisiä liikennejärjestelyjä. Torin ja kävelyalueen käyttö on melko vähäistä johtuen niiden mitoituksesta ja niitä ympäröivien liiketilojen heikosta käyttöasteesta. Vetäjäyritysten mahdollinen avautuminen tai muu hyvä linkittyminen kävelyalueille parantaisi kävelyalueiden toimivuutta ja muiden kiinteistöjen houkuttelevuutta liikepaikkoina. Keskolla ja Osuuskauppa Hämeenmaalla on lisäliiketilatarpeita Turengin päivittäistavaramyymälöiden yhteydessä jo lyhyellä aikavälillä. Molemmat ovat kiinnostuneita laajentamaan myymälöitään niiden nykyisellä paikalla ja kehittämään päivittäistavaratarjonnan ohella myös käyttötavaroiden tarjontaa. Keskustakolmion alueella toimiville yrityksille tulisi tarpeiden mukaan mahdollistaa lisärakentamista, jolloin keskustakolmioon saataisiin parempi tarjonta ja samalla toiminnallisesti parempi ratkaisu. Myös linja-autoaseman ja Valintatalolta vapautuvien tilojen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kehittämishankkeiden koordinoiminen on erittäin tärkeätä, jotta keskustakolmion kiinteistöjen ja palveluiden kehittyminen toteutuu hallittuna kokonaisuutena. Tervakosken osalta suositellaan myös nykyisen kaupallisen keskustan kehittämistä ja tiivistämistä. Kaupan toiminnot suositellaan tulevaisuudessakin sijoitettavaksi osaksi muuta keskustarakennetta. Kirkkotien varren merkitys kaupallisten toimintojen sijoittumiselle on vähentynyt viime vuosina ja Tervakoskentien suunnan merkitys kaupallisena akselina on kehittynyt ja kehittyy edelleen. Teollisuus Tervakosken keskustassa rajoittaa Tervakoskentien varren hyödyntämistä tulevaisuudessa kaupan reservialueena, mutta mahdollisuuksien mukaan toimintojen uudelleen sijoittumista ylipitkällä aikavälillä suositellaan. Tervakoskella S-ryhmän ja Keskon pt-myymälöillä on laajentumistarpeita pidemmällä aikavälillä. Keskusliikkeet ovat myös Tervakoskella ensisijaisesti kiinnostuneet laajentamaan nykyisissä tiloissa, tilatarpeet kohdistuvat ensisijaisesti pidemmälle aikavälille. Lisärakentamismahdollisuudet nykyisen keskustan kaupallisessa ytimessä ovat hyvät ja näiden hyödyntämistä kysynnän mukaan suositellaan. Haasteena toimintojen tiivistämiselle on myös Tervajoki, joka halkaisee kaupallisen keskustan. Mahdollisuuksien mukaan keskustaa yhdistäviä toiminnallisia muutoksia joen yli suositellaan. Helsingissä marraskuun 10. päivänä 2006 TP Group Finland Oy - Keskustakehitys Mikko Mare toimitusjohtaja Veera Luostarinen tutkija
Sisällysluettelo Johdanto 1 Janakkalan kaupallinen nykytila-analyysi... 1 1.1 Janakkalan kaupallinen vaikutusalue... 1 1.1.1 Vaikutusaluerajaus... 1 1.1.2 Demografisia tietoja alueen väestöstä... 1 1.1.3 Ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymät... 3 1.2 Janakkalan kaupallinen palveluverkko... 6 1.2.1 Palveluverkon rakenne... 6 1.2.2 Päivittäistavarakaupan myymäläverkko... 7 1.2.3 Turengin keskustan kaupan tarjonta... 8 1.2.4 Tervakosken keskustan kaupan tarjonta... 9 2 Kaupan palveluverkon kehityskuva Janakkalassa... 10 2.1 Kaupan kehitystrendit - yleistä... 10 2.1.1 Kaupan toimintaympäristön muutokset Suomessa... 10 2.1.2 Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokset... 11 2.1.3 Päivittäistavarakaupan muutostrendit... 12 2.1.4 Erikoiskaupan muutostrendit... 14 2.2 Toimialakohtaiset lisäliiketilatarpeet Janakkalassa... 15 3 Kaupan aluevarausten ehdotukset Janakkalassa... 17 3.1 Turengin alustava kehitysmalli... 17 3.2 Tervakosken alustava kehitysmalli... 19 4 Kaupan tavoiteverkon vaikutusten arviointi... 20 4.1 Kaupan tavoiteverkoston kuvaus... 20 4.2 Vaikutusten arviointi... 20 4.2.1 Vaikutukset Janakkalan kaupalliseen palveluverkkoon... 20 4.2.2 Vaikutukset Janakkalan päivittäistavaraverkkoon... 20 4.2.3 Vaikutukset Turengin ja Tervakosken keskustojen kehittämiseen... 22 4.2.4 Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen... 23 4.2.5 Vaikutukset Janakkalan kaupalliseen asemaan... 23 4.2.6 Vaikutukset naapurikuntiin... 24 LIITTEET
1 1 Janakkalan kaupallinen nykytila-analyysi 1.1 Janakkalan kaupallinen vaikutusalue 1.1.1 Vaikutusaluerajaus Janakkala sijaitsee Kanta-Hämeessä Valtatie 3:n varrella Riihimäen pohjoispuolella ja Hämeenlinnan eteläpuolella. Kunnan hallinnollinen keskus ja kaupallinen pääkeskus Turenki sijaitsee noin 15 kilometriä Hämeenlinnasta kaakkoon. Turengin lisäksi Janakkalassa on toinen kaupallinen keskus, Tervakoski, joka sijaitsee kunnan eteläosissa. (Kuva 1) Kuva 1 Janakkalan kaupallinen vaikutusalue ja väestö 1.1.2006 (Lähde: Janakkalan kunta) Janakkalan kaupallinen vaikutusalue muodostuu Janakkalan kunnan alueesta. Turengin alueella asuu noin kaksi kolmasosaa kunnan väestöstä. Janakkalan suuri koko ja Tervakosken melko hyvä kaupallinen perustarjonta jakaa kunnan kahteen vaikutusaluevyöhykkeeseen. Kunnan suuri koko ja suhteellisen heikko erikoiskaupan tarjonta vaikuttavat myös siihen, että pienemmistä naapurikunnista ei juurikaan asioida Janakkalassa vaan palvelut, joita ei saada omasta kunnasta, haetaan lähinnä joko Hämeenlinnasta tai Riihimäeltä. Hämeenlinnan vahva kaupallinen tarjonta muodostaa pääasiallisesti ensisijaisen kaupallisen vaikutusalueen pohjoisen rajan, tosin osa Hämeenlinnan eteläosien tiiviiden asutusalueiden väestöstä asioi Turengissa lyhyen etäisyyden vuoksi. 1.1.2 Demografisia tietoja alueen väestöstä Väestömäärä ja sen kehitys Vaikutusalueen väestömääriä ja niiden kehitystä on kuvattu taulukossa 1. Vaikutusalueen nykyväestönä (1.1.2006) käytetään Janakkalan kunnan lukuja ja ennustelukuina kunnan omia ennusteita vuodelta 2006.
2 Taulukko 1 Janakkalan kaupallisen vaikutusalueen nykyväestö ja ennuste vuosille 2015 ja 2030. (Lähde: Janakkalan kunta). Janakkalan väestöennuste vuosille 2015 ja 2030 Muutos 2005-2015 Muutos 2005-2030 2005 2015 hlö % 2030 hlö % Janakkalan kunta 15 871 17 100 1 229 7,7 % 18 900 3 029 19,1 % Janakkalan väkiluku oli vuoden 2005 lopussa 15 871. Asukkaista noin kaksi kolmasosaa eli 10 692 (vuoden 2004 tieto) asuu Turengissa ja sen lähialueilla. Vastaavasti Tervakosken alueella voidaan laskea asuvan 4 881 asukasta. Väestön painopistealueita tarkastelemalla korostuu Turengin ja Tervakosken väestön merkitys. Alueilla on suurin väestön tiheys, useissa Turengin ja muutamissa Tervakosken 500m x 500m ruuduissa asuu yli 200 asukasta. Väestön painopistealueita tarkastellen Turenki on selvästi Janakkalan keskustamaisin alue. Lisäksi Janakkalassa on muutamia taajaan asuttuja kyliä, kuten Leppäkoski ja kirkonkylä, muutoin kunta on harvaanasuttu. (Kuva 2) Kuva 2 Janakkalan väestö 500 metrin ruuduissa 1.1.2003 (Lähde: Tilastokeskus). Janakkalan väkiluku on kasvanut viime vuosina muutamilla kymmenillä asukkailla vuosittain ja kasvun ennustetaan jatkuvan vuoteen 2010. Prosentuaalinen kasvu on hieman suurempaa Tervakosken alueella, mutta lukumääräisesti Turengin asukasluvun ennustetaan kasvavan enemmän. Janakkalan asukasluvun ennustetaan kasvavan yli 1 200 asukkaalla (n. 7,7 %) vuoteen 2015, jolloin kunnassa asuisi noin 17 100 asukasta. Viime vuosina toteutunut väestönkasvu on aikaisempaa suurempaa. Vuonna 2004 Janakkalan asukasmäärä kasvoi 144 asukkaalla ja vastaavasti vuonna 2005 210 asukkaalla. Vuoden 2006 alkupuolella väestönkasvu on ollut edellisiä vuosia suurempaa, sillä kunnan asukasmäärä kasvoi jo tammi-syyskuun aikana 219 asukkaalla. Vuoteen 2030 mennessä kunnan väestömäärän ennustetaan olevan jo 18 900 asukasta.
3 Väestön rakenne Janakkala on tyypillinen eteläsuomalainen maaseutukunta, jonka väestö on painottumassa taajamiin. Kunnan taajamissa asuu jo lähes 12 000 asukasta, joten Janakkalan taajama-aste on melko korkea (74,5 % vuonna 2003). Suurin osa janakkalalaisista asuu pientaloissa ja Janakkalan rakennuskannasta 77 % on omakotitaloja (Kuva 3). Kuva 3 Rakennukset tyypeittäin Janakkalassa (Lähde: SuomiCD). Janakkalassa asuu enemmän lapsiperheitä kuin seudun kaupungeissa Riihimäellä ja Hämeenlinnassa. Janakkalan väestörakenne on tyypillinen ainakin tarkasteltaessa lapsiperheiden osuutta asuntokunnista, sillä koko massa keskimäärin asuu suhteessa saman verran lapsiperheitä kuin Janakkalassa. (Kuva 4) Lapsiperheiden osuus asuntokunnista 30 % 25 % 24 % 22 % 26 % 25 % 28 % 27 % 20 % 19 % 19 % 15 % 2001 2004 10 % 5 % 0 % Helsinki Hämeenlinna Riihimäki Janakkala Kuva 4 Lapsiperheiden osuus asuntokunnista Janakkalassa ja vertailualueilla vuosina 2001 ja 2004 (Lähde: Tilastokeskus). 1.1.3 Ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymät Ostovoiman, myyntien ja ostovoiman siirtymien laskentaperusteet Ostovoimaa, myyntiä ja ostovoiman siirtymiä vuonna 2005 sekä ostovoiman kehittymistä vuosille 2015 ja 2030 on tarkasteltu neljässä päätoimialaryhmässä. Päätoimialaryhmät ovat päivittäistavarat, vaatetustavarat, kodintavarat ja vapaa-ajantavarat. Tarkempi toimialaluokitus on esitetty raportin liitteenä 1.
Janakkalan väestöennuste vuosille 2015 ja 2030 perustuu kunnan omiin ennusteisiin. Väestön nykytilanne 1.1.2006 on viimeisin tilastotieto. Ostovoimaluvut perustuvat Tilastokeskuksen Kulutustutkimuksen 2001-2002 kulutuslukuihin. Kotitaloustutkimuksen kulutusluvut on jaoteltu alueellisesti ja Janakkalan lukuina käytetään Etelä-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja, jotka ovat hieman koko maan keskiarvoja korkeammat. Taulukossa 2 on esitetty vuosittaiset kasvukertoimet, joilla ostovoiman arvioidaan lisääntyvän vuodesta 2005 eteenpäin tarkasteluvuosille 2015 ja 2030. Taulukko 2 Laskelmissa käytetyt toimialakohtaiset kulutuksen kasvukertoimet. 4 Vuotuiset kasvukertoimet v. 2005- Päivittäistavarat 0,25 % Vaatetustavarat 0,50 % Kodintavarat 0,50 % Vapaa-ajantavarat 0,50 % Ostovoima vuonna 2005 ja sen kehitysennusteet vuosille 2015 ja 2030 Taulukossa 3 on kuvattu Janakkalan ostovoiman kehitystä vähittäiskaupan päätoimialaryhmissä. Taulukko 3 Janakkalan alueen ostovoima päätoimialoittain vuonna 2005 ja arvio kehityksestä vuosille 2015 ja 2030. Väestö ja ostovoima Janakkalan vaikutusalueella Janakkalan kunta Muutos % Muutos 2005 2 015 2005-2015 2 030 2005-2030 Väestö 15 871 17 100 1 229 8 % 18 900 3 029 19 % Milj.euro Milj.euro Milj.euro % Milj.euro Milj.euro % Päivittäistavarat 36,2 40,0 3,8 10 % 45,8 9,7 27 % Vaatetustavarat 10,8 12,2 1,4 13 % 14,5 3,8 35 % Kodintavarat 13,0 14,7 1,7 13 % 17,5 4,5 35 % Vapaa-ajantavarat 15,7 17,8 2,1 13 % 21,2 5,5 35 % Yhteensä 75,7 84,7 9,0 12 % 99,1 23,5 31 % Janakkalan kunnan alueella päätoimialaryhmiin kohdistuva ostovoima oli noin 76 miljoonaa euroa vuonna 2005. Päivittäistavaroiden osuus oli noin 36 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osuus lähes 40 miljoonaa euroa. Janakkalalaisten ostovoiman ennustetaan lisääntyvän väestönkasvun ja kulutuksen kasvun perusteella noin 9 miljoonalla eurolla eli noin 85 miljoonaan euroon vuoteen 2015. Päivittäistavarakaupan ostovoiman ennustettu kasvu koko kunnassa on lähes 4 miljoonaa euroa ja erikoiskauppaan kohdistuva ostovoiman ennustettu kasvu on yli 5 miljoonaa euroa vuoteen 2015. Vuoteen 2030 janakkalalaisten ostovoiman ennustetaan kasvavan yli 23 miljoonalla eurolla, josta lähes 10 miljoonaa euroa kohdistuu päivittäistavaroihin ja lähes 14 miljoonaa euroa erikoistavaroihin.
Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät toimialoittain Ostovoimien siirtymiä tarkastellessa esitetyt myyntiluvut perustuvat alueella toimivien yritysten arvioituihin liikevaihtolukuihin. Taulukossa 4 ja kuvassa 5 on tarkasteltu Janakkalan vähittäiskaupan myyntilukuja ja ostovoiman siirtymiä päivittäistavaroissa ja erikoistavaroissa. Toimialojen sisältö on esitetty liitteessä 1. Taulukko 4 ja kuva 5 Janakkalan ostovoima, myyntiarviot ja siirtymät vähittäiskaupan päätoimialoilla vuonna 2005. 5 Janakkala Ostovoima Myynti Siirtymä Tasapaino Milj.euro Milj.euro Milj.euro % Päivittäistavarat 36,2 35,2-1,0 97 % Vaatetustavarat 10,8 0,5-10,3 5 % Kodintavarat 13,0 2,2-10,8 17 % Vapaa-ajantavarat 15,7 1,6-14,1 10 % Yhteensä 75,7 39,5-36,2 52 % -14,1 Vapaa-ajantavarat 1,6 15,7-10,8 Kodintavarat 2,2 13,0-10,3 Vaatetustavarat 0,5 10,8-1,0 Päivittäistavarat 35,2 36,2-20 -10 0 10 20 30 40 Ostovoima Myynti Siirtymä M euroa Päätoimialaryhmiin kohdistuva ostovoima vuonna 2005 oli Janakkalassa noin 75,7 miljoona euroa ja myynti noin 39,5 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä on negatiivinen kaikissa erikoiskaupan toimialaryhmissä eli ostovoimaa siirtyy Janakkalan ulkopuolelle huomattavasti. Siirtymiä kuvaava tasapainoluku (myynti/ ostovoima) on 52%. Päivittäistavaroissa janakkalalaisten ostovoima ja Janakkalassa toteutunut myynti ovat lähes samansuuruiset. Janakkalan erikoistavaroiden tarjonta on vähäistä ja kunnan alueella toteutuu erikoiskaupan myyntinä arviolta 4,3 miljoonaa euroa, joten erikoiskaupan osalta ostovoiman nettosiirtymä on voimakkaasti negatiivinen. Erikoiskaupan toimialoilla tasapainoluku, ostouskollisuusprosentti, vaihtelee 5-17 prosentin välillä.
6 1.2 Janakkalan kaupallinen palveluverkko Kaupallinen palveluverkko luokitellaan tyypillisesti seuraavalla tavalla: Aluekeskukset päivittäis- ja erikoistavarakaupan seudullisesti vetovoimaisia keskittymiä hyvä liikenteellinen sijainti ja/tai sijainti asutuksen keskellä Hypermarketkeskukset päivittäis- ja erikoistavarakaupan seudullisesti vetovoimaisia keskittymiä hyvä liikenteellinen sijainti vetäjäyrityksenä vähintään yksi hypermarket Paikalliskeskukset monipuoliset, päivittäistavaraan painottuvat peruspalvelut hyvä liikenteellinen saavutettavuus asuinalueilta vetäjäyrityksenä vähintään yksi supermarket Lähipalvelukeskukset minimiperuspalvelut pienet päivittäistavaramyymälät, monipuoliset kioskit Muut kaupalliset keskittymät pääasiassa tilaa vievää kauppaa suuria erikoisliikkeitä (autokauppa, rautakauppa, huonekalut, kodinsisustaminen yms.) 1.2.1 Palveluverkon rakenne Kuva 6 Janakkalan seudun kaupan palveluverkon rakenne.
Turenki ja Tervakoski ovat Janakkalan paikalliskeskuksia (Kuva 6). Paikalliskeskusten palvelutarjonta rajoittuu lähinnä päivittäistavaratarjontaan. Erikoistavaroiden osalta janakkalalaisten ostovoima siirtyy huomattavassa määrin kunnan ulkopuolelle, lähinnä seudun aluekeskuksiin Riihimäelle ja Hämeenlinnaan. Janakkalassa on lisäksi lähipalveluja tarjoavat Saloinen ja Leppäkoski. Linnatuuli palvelee moottoritiellä liikkujia, mutta myös lähipalveluna paikallisesti. 7 1.2.2 Päivittäistavarakaupan myymäläverkko Kuva 7 Janakkalan päivittäistavarakaupan myymäläverkko Kuvan 7 karttaan on merkitty Janakkalan päivittäistavaramyymälät. Turengissa on K-supermarket, S-market, Valintatalo ja Lidl. Tervakoskella toimii kolme päivittäistavaramyymälää, S- market, K-market ja Valintatalo. Turengin päivittäistavaratarjonta on vahva ja lisäksi Turengissa toimii kunnan ainoa Alko. Pienemmät lähimyymälät palvelevat Janakkalan haja-asutusalueiden asukkaita arkituote- ja täydennysostoksissa. Sekä Tervakoskella että Turengissa aiemmin toimineet Ruokavarastot ovat lopettaneet toimintansa. Turengissa on viime vuonna aloittanut toimintansa Lidl, joka saattaa houkutella Hämeenlinnan eteläosien asukkaita ja muita Janakkalan ulkopuolella asuvia asioimaan Turengissa. Vaikka Janakkalan päivittäistavaroiden tarjonta on hyvä, myös päivittäistavaroiden osalta osa Janakkalan asukkaiden ostovoimasta siirtyy Hämeenlinnan Tiiriön ja Riihimäen Merkoksen hypermarketteihin, jotka houkuttelevat erityisesti viikonloppuostoksille. Lisäksi Janakkalan ulkopuolella töissä käyvät asukkaat tekevät osan ostoksistaan työmatkojen yhteydessä muun muassa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.
8 1.2.3 Turengin keskustan kaupan tarjonta Janakkalan kaupalliset palvelut ovat voimakkaasti keskittyneet Turenkiin ja Tervakoskelle. Turengin kaupallinen tarjonta on Tervakoskea vahvempi ja erityisesti päivittäistavaroiden osalta Turengin palvelutarjonta on hyvä. Julkisten palvelujen osalta Turenki on myös Tervakoskea vahvempi keskus, sillä Turengissa on Janakkalan kunnanvirasto sekä kunnan ainoat Kela, poliisi ja työvoimatoimisto. Terveyskeskus, koulut (myös lukio ja yläaste) sekä kirjasto ovat sekä Turengissa että Tervakoskella. Turengin kaupalliset palvelut ovat vuosien 1940-1960 aikana kehittyneet Kauppakujan varren rakennusten ensimmäiseen kerrokseen. Tällä hetkellä Kauppakujan varressa on lähinnä palveluja ja muutama erikoiskaupan liiketila. Merkittävä osa Kauppakujan liiketiloista on tyhjillään. Kaupallinen painopiste on siirtynyt myöhemmin Kauppakujalta itään, liikenneväylien rajaamaan kaupalliseen kolmioon. Kolmion jakaa pohjois-eteläsuuntaisesti entinen valtatie ja nykyinen kävelykatu Tuleksi. Kaupallisen kolmion alueella toimivat päivittäistavaramyymälät K-Supermarket ja S-Market, erikoiskaupan liiketiloja mukaan lukien Alko sekä kaupallisia palveluja. Rakennuskanta on täydentynyt nykyiselleen 1990-luvulle saakka ja mahdollisuudet uusiin ja moderneihin suurempiin liiketiloihin ovat rajalliset. Kaupallisen kolmion alueella on myös lukuisia tyhjänä olevia liiketiloja, joiden omistussuhteet, vuokratasot, yrittäjävetoisten kauppojen työn jatkajien puute ja myymälätilojen potentiaalisille käyttäjille soveltumattomat pinta-alat ovat vaikuttaneet tilojen heikkoon käyttöasteeseen. Viime vuosina Turengin vähittäiskaupan alue on laajentunut Harvialantien varteen. Lidlin naapuriin avaa syksyllä 2006 Tarjoustalo, jonka kiinteistöön muuttaa myös Valintalo nykyisistä tiloistaan keskustakolmion alueelta. Yritykset hakeutuvat niille soveltuviin ja tarpeeksi suuriin tiloihin, riittävien ja asiakasmukavien pysäköintien ääreen, liikenteellisesti saavutettavuuden ja näkyvyyden kannalta hyviin paikkoihin. (Kuva 8) Kuva 8 Turengin keskustan kaupallisten ja julkisten palvelujen sekä teollisuuden sijoittuminen. Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys TP Group Finland Oy Keskustakehitys MiM, VL 10.11.2006
9 1.2.4 Tervakosken keskustan kaupan tarjonta Tervakosken kaupallinen tarjonta keskittyy vahvasti päivittäistavaroihin. Päivittäistavaramyymälöistä Tervakoskella toimii S-Market, K-Market ja Valintatalo. Kaupalliset palvelut ovat alun perin kehittyneet Kirkkotien varteen, mistä ne ovat laajentuneet myöhemmin Tervakoskentien suuntaan. Tällä hetkellä Tervakosken kaupallisten palveluiden painopiste on siirtynyt hieman itään 1980-luvulla rakennetun Tervakoskentien ja Heimolantien liikekiinteistöjen ympärille. Vaikka myöhemmin rakennetut liikekiinteistöt ovat tiiviisti kiinni muussa kaupallisessa rakenteessa, kaupallisen alueen halki virtaava Tervajoki ja Tervakoski Oy:n teollisuusalue luovat omat haasteensa kaupallisten palveluiden kehittämiselle Tervakosken keskustassa. (Kuva 9) Kuva 9 Tervakosken keskustan kaupallisten ja julkisten palvelujen sekä teollisuuden sijoittuminen. Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys TP Group Finland Oy Keskustakehitys MiM, VL 10.11.2006
10 2 Kaupan palveluverkon kehityskuva Janakkalassa 2.1 Kaupan kehitystrendit - yleistä 2.1.1 Kaupan toimintaympäristön muutokset Suomessa Keskeisiä kaupan alaan vaikuttavia väestöllisiä muutoksia koko maassa ovat väestönkasvun hidastuminen ja väestön vanheneminen kotitalouksien keskikoon pieneneminen väestön keskittyminen suurimmille kaupunkialueille Väkiluvun kasvu tulee ennusteiden mukaan ensivaiheessa pienenemään ja väkiluku kääntyy laskuun 2020-luvun alkupuolella, ellei maahanmuutto lisäänny merkittävästi. Samalla väestörakenne ikääntyy, jolloin vanhusten osuus kasvaa ja nuorten osuus pienenee. Kaupan kannalta tämä merkitsee sitä, ettei ostovoima enää kasva entisenlaisesti väestönkasvun myötä vaan enemmänkin henkeä kohti lasketun kulutuksen perusteella. Ikärakenteen muuttuessa myös kulutusrakenne muuttuu. Palveluiden osuus kokonaiskulutuksesta on noussut tasaisesti koko 1990-luvun, ja niiden kysyntä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Tulevaisuudessa, kuten viime vuosinakin (Taulukko 5), lyhytikäisten tavaroiden (vaatteet ja muut pakolliset perustavarat) ja ravinnon osuus kulutusmenoista supistuu, mikä johtuu elintason nousemisesta entisestään. Kotitalouksien lukumäärän lisääntymisen myötä kasvua tulee olemaan autojen, kodintekniikan, viihdeelektroniikan sekä huonekalujen ja sisustustarvikkeiden myynnissä. Taulukko 5 Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne (Lähde: Kaupan Keskusliitto, Tilastokeskus) Kotitalouksien kulutusmenot Kulutusmenojen rakenne 1990 1994-1996 2001-2002 % % % Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 16,4 15,7 13,2 Alkoholijuomat ja tupakka 3,1 3,2 2,8 Vaatetus ja jalkineet 6,0 4,4 3,4 Asuminen ja energia 22,6 28,1 28,7 Kodin kalusteet, koneet ym. 5,3 4,5 4,9 Terveys 3,4 3,8 3,6 Liikenne 13,2 12,4 14,7 Tietoliikenne 1,5 2,1 3,7 Kulttuuri ja vapaa-aika 11,1 10,3 9,9 Koulutus 0,2 0,2 0,2 Ravintolat, kahvilat ja hotellit 4,7 4,2 4,5 Muut tavarat ja palvelut 12,5 11,1 10,4 Yhteensä 100 100 100 Menot kotitaloutta kohti käyvin hinnoin /v. 18 869 19 411 25 760 Menot kotitaloutta kohti v. 2001 hinnoin /v. 24 534 21 706 25 760 Kotitalouksien ostovoima on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on lisääntynyt tasaisesti ja samalla säästämisaste on alentunut. Yhä suurempi osa tuloista menee kuitenkin palveluihin ja toisaalta suosiotaan kasvattavat osake- ja rahastosijoittaminen vievät nekin osansa vähittäiskaupan rahavirrasta.
11 2.1.2 Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokset Kuluttajan vaatimukset ostopaikan suhteen kasvavat; hän ei välttämättä tyydy lähimpään ostopaikkaan, vaan valitsee sen, jonka valikoimat ja palvelut vastaavat hänen toiveitaan. Kuluttajilta kysyttäessä päivittäistavarakaupan tärkeimpinä valintakriteereinä pidettiin läheisyyttä, hinta/laatu-suhdetta ja valikoimaa. Näistä kahden ensimmäisen merkitys on vähentynyt kun taas valikoiman, kanta-asiakasetujen, ystävällisen palvelun ja aukioloaikojen vaikutus valintaan on kasvanut. Erikoiskaupan saavutettavuutta käsittelevän tutkimuksen mukaan suurin osa kuluttajista ostaa laadukkaat ja kalliit erikoistuotteet mieluummin erikoisliikkeistä ja halvat tuotteet hypermarketeista päivittäistavaraostosten yhteydessä. Vain noin viidennes kuluttajista ostaa erikoistavarat pääosin hypermarketeista. Ostokäyttäytyminen muuttuu varsin hitaasti. Pitkällä aikavälillä odotettavissa olevia muutosilmiöitä ovat: kuluttajat jakaantuvat entistä pienempiin ryhmiin, joiden ostokäyttäytyminen erilaistuu suomalaiset omaksuvat uusia tapoja ja tottumuksia ulkomailta, jolloin myös kulutus monipuolistuu (esim. kansainvälistyvät ruokatottumukset, muoti- ja sisustustrendit) päivittäistavarakaupassa ostokertojen määrä vähenee ja kertaostos suurenee: vuonna 1985 keskiostos oli 10 ja vuonna 2004 16,8. Vuonna 2004 kaupassa käytiin alle neljä kertaa viikossa kuluttajien vaatimukset ostopaikan suhteen lisääntyvät: vaaditaan laajaa valikoimaa ja asiantuntevaa henkilökohtaista palvelua kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia sekä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä, koostumuksesta ja valmistusolosuhteista Viime vuonna kaupan myynnin kasvu hidastui hieman, mutta vuosi 2005 oli silti jo kahdestoista peräkkäinen kasvuvuosi kaupalle. Vähittäiskauppa kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2005 (Kuva 10). Alkuvuonna 2006 kaupan myynnin kasvu on ollut 4,7 prosenttia. Ennuste koko kuluvalle vuodelle on 4 prosenttia ja vuonna 2007 myynnin kasvun arvioidaan jatkuvan edelleen 4 prosentin vuosivauhtia. Kuva 10 Vähittäiskaupan myynnin kehitys vuosina 1996 2005 ja alkuvuonna 2006 (Lähde: Suomen Kaupan Liitto)
12 Toimialoittain tarkasteltuna myynti kasvoi seuraavasti tammi-elokuussa 2006 (Kuva 11): päivittäistavarakauppa 4,8 % erikoistavarakauppa arviolta 6,0 % tavaratalokauppa 5,0 % vaatekauppa 3,0 % huonekalukauppa 7,5 % kodintekniikan kauppa 16 % Kuva 11 Vähittäiskaupan myynnin kehitys (%/v) alkuvuonna vuonna 2006 toimialoittain (Lähde: Suomen Kaupan Liitto) Vuoden 2007 aikana myynnin arvioidaan kasvavan lähes kaikilla toimialoilla. Päivittäistavarakaupan myynnin arvioidaan kasvavan 3 5 prosenttia ja erikoistavarakaupan 4 6 prosenttia. Myös tavaratalokaupan myynnin arvioidaan kasvavan tulevan vuoden aikana 4 6 prosenttia. 2.1.3 Päivittäistavarakaupan muutostrendit Päivittäistavarakaupan merkittävimmät myymälätyypit markkinaosuudella mitattuna ovat hypermarketit ja supermarketit, jotka ovat kasvattaneet osuuttaan huomattavasti viime vuosina. Merkittäviä kehityssuuntia ovat olleet myymälämäärän supistuminen, yksikkökoon kasvu ja myyntitehokkuuden lisäys. Toisaalta alle 400 neliön myymälöiden aukioloaikojen pidentäminen on lisännyt lähikauppojen suosiota. Päivittäistavarakaupan myynnin kasvu oli vuonna 2005 hidasta ja euromääräinen myynti kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Myynnin kasvu on ollut viime vuosina parasta pienmyymälöissä runsaan uusperustannan johdosta sekä hypermarketeissa. Alle 400 m2 valintamyymälöiden myynninlaskuun vaikuttaa mm. haja-asutusalueen kaupan myynnin kehitys.
13 Taulukko 6 Päivittäistavaroiden myynti (milj. ) myymälätyypeittäin 1998-2005 (Lähde: A.C.Nielsen) x) ei vertailukelpoinen edellisiin vuosiin Hypermarkettien myynti on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Taulukko 6). Hypermarkettien myynti kasvaa edelleen, ja myös valintamyymälät ovat kasvattaneet myyntiään lähikauppojen pidennettyjen aukioloaikojen ansiosta. Pienten supermarketkokoluokan myymälöiden myynti on pienentynyt. Päivittäistavaramyymälöiden kokonaislukumäärä on laskenut huomattavasti, mutta myymälätiheys on edelleen Suomessa selvästi suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Päivittäistavaroiden saavutettavuus koetaan kuitenkin hyväksi; kolmasosa kotitalouksista on sitä mieltä, että saavutettavuus on viime vuosina parantunut. Muutoksia päivittäistavarakaupan alalle tuo ulkomaisten ketjujen tulo suomalaisille markkinoille ja ulkomaisen omistuksen lisääntyminen kotimaisissa ketjuissa. Muun muassa Lidlin tulo on pakottanut suomalaisketjut valmistautumaan kilpailun kovenemiseen aseinaan omat halpamerkit (esim. K-kaupan Euroshopper, S-kaupan Hyvä Ostos, Sparin, Wihurin ja Stockmannin First Price) ja liittoutumalla ulkomaisten hankintayhtiöiden kanssa. Kilpailussa heikoimmin näyttävät pärjäävän 400-1000 m 2 supermarketit, jotka eivät saavuta riittävän suurta volyymia, mutta eivät myöskään pysty hyödyntämään alle 400 neliön kauppojen sunnuntaiaukioloa. Päivittäistavarakaupan toimintaympäristöön viimeisen vuoden aikana on ehkä eniten vaikuttanut Keskon ja S-ryhmän kiristynyt kilpailu markkinajohtajuudesta. Vuoden 2005 myyntitilastojen valossa S-ryhmä on onnistunut ottamaan ykköspaikan Keskolta. Muun muassa Spar-ketjun osto on vahvistanut entisestään S-ryhmän asemaa. Päivittäistavarakaupan kehityssuuntia: myymälämäärä supistuu yksikkökoko kasvaa myyntitehokkuus lisääntyy tavaravalikoima kasvaa ja monipuolistuu hypermarkettien määrä ja osuus kokonaismyynnistä kasvaa perinteiset kyläkaupat vähenevät aikaisin avaavat ja myöhään auki olevat pienet päivittäistavaramyymälät (ns. convenience stores) lisääntyvät kaupungeissa yhä useampi ulkomainen ketju ja yritys tutkii mahdollisuuksia tulla Suomen markkinoille eri tavoin: joko suoraan (esim. Lidl) tai välillisesti ostamalla osuuksia suomalaisista yrityksistä sähköinen kaupankäynti lisääntyy hitaasti
14 2.1.4 Erikoiskaupan muutostrendit Erikoiskaupan eri osa-alueiden myynnin kehitys vaihtelee suuresti. Keskimääräistä voimakkaammin tammi-elokuussa 2006 ovat kasvaneet kodintekniikka-, kello- ja jalometalli-, optiikkasekä huonekalujen ja sisustustarvikkeiden kauppa. Lisäksi urheilu- ja vapaa-ajan kauppa sekä lahjatavarakauppa ovat kasvattaneet myyntiään. Kasvua selittää kasvava kiinnostus hyvinvointiin ja laatuun. Sisustusalan myyntiä on lisännyt trendi, jossa suomalaiset ostavat kokonaisia huonekaluryhmiä yksittäisten huonekalujen sijaan ja kaikki kodin sisustusesineet ja tekstiilit ostetaan yhtenäiseen tyyliin. Myös kausisisustaminen on tullut suosituksi. Kasvua erikoiskaupan alalla aiheuttavat tulotason nousu, kulutuksen monipuolistuminen, vapaaajan ja siihen liittyvien harrastusten lisääntyminen ja kansainvälistyvät kulutusmallit. Kotitalouksien lukumäärän kasvun myötä joidenkin tuoteryhmien kulutus tulee kasvamaan (esim. autot, kodinkoneet, viihde-elektroniikka, huonekalut ja sisustus). Kuluttajien arvoissa tapahtunut muutos heijastuu myös erikoiskauppaan: enää kulutuksesta ei haeta yksinomaan hyötyä, vaan myös mielihyvää. Painopiste siirtyy entistä enemmän välttämättömyystuotteista, esimerkiksi vaatteista, kuluttajien harrastuksiin liittyvään kauppaan ja palveluihin. Erikoiskauppa on kuitenkin erittäin suhdanneherkkää, joten sen alalla nousu- ja laskukaudet näkyvät nopeammin ja voimakkaammin kuin päivittäistavarakaupassa. Merkittäviä kehityssuuntia erikoiskaupassa ovat ketjuuntuminen ja yksikkökoon kasvu. Perinteinen jako keskustahakuisen ja keskustan ulkopuolisen erikoiskaupan välillä on hämärtymässä. Myymäläkoon kasvun myötä kodinkone-, kodinrauta-, huonekalu- ja sisustusmyymälät ovat siirtyneet keskustojen ulkopuolelle lähelle toisiaan ja muodostaneet näin erikoiskaupan suurmyymäläkeskittymiä, nk. Retail Park -keskuksia. Sama kehityssuunta on nähtävissä suurten vaate-, urheilu- ja vapaa-aikamyymälöiden sijoittumisessa, jotka hakeutuvat yhä useammin myös aluekeskuksiin kaupunkikeskustojen lisäksi. Muu erikoiskauppa suuntautuu jatkossakin kaupunkiseuduille ja erityisesti keskusta-alueille ja kauppakeskuksiin. Erityisesti pienet erikoisliikkeet sijoittuvat kaupunkien keskustoihin kauppa- ja kävelykatujen varsille. Kotimaiset ja ulkomaiset ketjut valtaavat parhaat liikepaikat vuokratason noustessa, kun yksityisyrittäjät joutuvat vetäytymään keskustojen laitamille. Erikoiskaupan kehityssuuntia: ulkomaisia ketjuja ja yrityksiä on tullut ja tulee Suomen markkinoille (esim. IKEA, Indiska, Dressmann, Zara, Gigantti, Bauhaus, Clas Ohlson) myymäläkoko ja tehokkuus kasvavat ketjuuntuminen lisääntyy erikoisliikkeissä henkilökohtaisen palvelun ja neuvonnan merkitys korostuu, hypermarketeissa ja halpahintatavarataloissa arvostetaan ennen kaikkea edullisia hintoja valikoimat monipuolistuvat ja erilaistuvat erikoiskauppa säilyttää sijaintinsa liikekeskustoissa yleistyviä myymälätyyppejä ovat erikoistavaroiden suurmyymälät (tilaa vaativa erikoiskauppa), putiikit, pienet kapeaan segmenttiin erikoistuneet myymälät sekä kauppakeskusten yhteyteen perustettavat erikoismyymälät keskustojen ulkopuolella sijaitsevat Retail Park -keskukset (=tilaa vaativan erikoiskaupan keskukset) ja factory outlet -tyyppiset myymälät ja myymäläryppäät yleistyvät vähitellen sähköinen kaupankäynti lisääntyy nopeasti tuoteryhmissä, joita ei tarvitse kokeilla (esim. tietokonelaitteet ja -tarvikkeet, kirjat, pelit, cd- ja dvd-levyt), mutta se ei korvaa kaupunkien keskustoissa sijaitsevia myymälöitä kauppakeskuksia rakennetaan lisää ja olemassa olevia laajennetaan ja kehitetään, niihin sijoitetaan kaupan lisäksi myös palveluja ja viihdetarjontaa
2.2 Toimialakohtaiset lisäliiketilatarpeet Janakkalassa Uuden liiketilan laskennallista tarvetta on tarkasteltu kumulatiivisesti vuosille 2015 ja 2030. Laskelmat perustuvat seuraaviin oletuksiin: Janakkalan väestömäärä kehittyy kunnan omien ennusteiden mukaisesti Vuosittainen ostovoiman kasvu on päivittäistavaroissa 0,25-1 %, erikoistavaran tuoteryhmissä 0,5-2 % Nykyistä pinta-alaa poistuu vuosittain 2,0 % Tasapaino (myynti/ostovoima) paranee erikoistavaran tuoteryhmissä tarjonnan parantuessa 3 % vuodessa. Päivittäistavaroissa se paranee 1 % vuosittain. 15 Kulutuslukujen (ostovoiman kasvu) kasvuennusteet perustuvat historialliseen kehitykseen sekä eri tutkimustahojen arvioihin talouden kehityksestä. Kulutuslukujen kehitystä ennustettaessa on käytetty varovaisia kasvukertoimia ennustusjakson talouden ennustettavuuden vaikeudesta ja tarkastelujakson pituudesta johtuen. Kasvuennusteista on tarkastelujakson pituuden vuoksi tehty herkkyystarkastelu, joka osoittaa lisäliiketilatarpeen vaihteluvälin. Taulukossa 7 on päivittäistavararyhmässä esitetty vaihtoehtoisia myyntitehoja (euroa/my-m²/ vuosi) ja erikoistavararyhmissä ja ravintolapalveluissa toimialaryhmän nimen alla keskimääräinen arvioitu myyntiteho. Esimerkiksi hypermarkettien päivittäistavaraosaston myyntitehokkuus on tyypillisesti noin 8 400-10 100 euroa/my-m²/vuosi, supermarkettien noin 5 000-6 700 euroa/my-m²/vuosi ja lähikauppojen noin 4 200-5 900 euroa/my-m²/vuosi. Taulukossa on esitetty laskennallinen arvio toimialaryhmän nykyisestä pinta-alasta (krs-m 2 ) ja lisäliiketilan tarpeesta (krs-m 2 ) vuosille 2015 ja 2030. Taulukko 7 Laskennalliset uuden liiketilan tarpeet Janakkalassa vuosille 2015 ja 2030. PINTA-ALA MYYNTITEHO vuonna 2005 euroa /my-m² / v krs -m² (arvio) LISÄTARVE vuoteen 2015 krs-m² LISÄTARVE vuoteen 2030 krs-m² Päivittäistavarat 5 000 2 686-3 529 7 431-10 404 6 000 7 627 2 238-2 941 6 193-8 670 9 000 1 492-1 961 4 129-5 780 Vaatetustavarat 2 000 186 215-291 695-1 095 Kodintavarat 2 000 1 144 955-1 294 3 078-4 844 Vapaa-ajantavarat 2 000 612 695-941 2 238-3 523 Lisätarve erikoistavarat ka.tehot 1 941 1 864-2 527 6 011-9 462 Lisätarve yhteensä Ka.tehot 8 238 4 103-5 468 12 204-18 132 Janakkalan päivittäistavaramyynnin perusteella arvioitu laskennallinen päivittäistavarapinta-ala on noin 7 600 krs-m 2. Pinta-ala-arviossa on varsinaisten päivittäistavaramyymälöiden lisäksi huomioitu halpa-hintatavarataloissa, kahviloissa, kioskeissa ja huoltoasemilla sekä muissa päivittäistavaroita myyvissä myymälöissä tapahtuva päivittäistavaramyynti.
Päivittäistavaroiden laskennallinen lisäliiketilatarve vuoteen 2015 mennessä on myymälätyyppien myyntitehokkuuksista ja herkkyystarkastelusta johtuen noin 1 500 3 500 krs-m 2. Päivittäistavarapinta-alan tarve jakautuu erilaisille myymälätyypeille. Noin 85 % lisäliiketilatarpeesta voidaan arvioida kohdistuvan varsinaisille päivittäistavaramyymälöille. Taulukon alin rivi kuvaa tilannetta, jossa lisäliiketila kohdistuisi pääosin tehokkaille hypermarket-tyypin yksiköille. Ylin rivi vastaa puolestaan tilannetta, jossa liiketilan lisäys kohdistuisi pieniin lähimyymälöihin. Kunnan ja kauppaliikkeiden palveluverkolle asettamista tavoitteista riippuu, millaisia yksikköjen lukumäärän lisäyksiä lisäliiketilalaskelmat käytännössä vastaavat. Erikoiskaupan yhteenlaskettu lisäliiketilatarve vuoteen 2015 mennessä on noin 1 900 2 500 krs-m 2. Erikoiskaupan osalta liiketilatarvetta ei voida kuvata yksiköiden lukumäärällä, sillä eri alojen ja toimijoiden liiketoimintakonseptien tilatarpeet vaihtelevat muutamista kymmenistä neliöistä jopa tuhansiin neliöihin. Vaatemyyntiä, kodintavaramyyntiä ja vapaa-ajantavaroiden myyntiä on erikoismyymälöiden lisäksi muun muassa tavarataloissa ja hypermarketeissa. Vuoteen 2030 mennessä päivittäistavaroiden laskennallinen lisäliiketilatarve on noin 4 100 10 400 krs-m 2. Erikoistavaroiden osalta yhteenlaskettu lisätarve on laskennallisesti noin 6 000 9 400 krs-m 2. Tarkastelujakson pituuden vuoksi lukuja tulee pitää ainoastaan suuntaa antavina. 16