TRAUMAAN LIITTYVIEN HÄIRIÖIDEN DIAGNOSOINTI Kuten kaikissa psykiatrisissa häiriöissä, myös traumaan liittyvien häiriöiden diagnosoinnissa kultainen sääntö on kliininen haastattelu. Kaikkialla psykiatriassa käytetään anamneesin keruuseen käytettäviä standardoituja menetelmiä myös systemaattisessa kliinisessä arvioinnissa ja tutkimuksessa - näitä kutsutaan strukturoiduiksi haastatteluiksi. Trauma-alalla on käytössä useita strukturoituja haastatteluja, ja näihin kuuluu myös tohtori Colin A. Rossin kehittämä Dissosiatiivisten häiriöiden haastattelukaavake (DDIS) Ohessa on DDIS:n kyselykaavake ja pisteytysohjeet kokonaisuudessaan. Kliinistä diagnoosia ei pitäisi tehdä yksin DDIS:n pohjalta. Muiden kuin mielenterveystyön ammattilaisten tai henkilöiden jotka toimivat mielenterveystyön ammattilaisten työnohjauksen tai konsultaation alaisena ei tule käyttää DDIS:ää kliinisten tai tutkimusdiagnoosien tekoon. DISSOSIATIIVISTEN HÄIRIÖIDEN KYSELYKAAVAKE- DSM-IV -VERSIO Dissosiatiivisten häiriöiden kyselykaavake (DDIS) on erittäin strukturoitu haastattelu, jolla tehdään DSM-IV diagnooseja somatisaatiohäiriöistä, rajatilapersoonallisuushäiriöistä ja vakavasta masennustilasta kuten myös kaikista dissosiatiivisista häiriöistä. Se kartoittaa skitsofrenian positiivisia oireita, DID:n sekundaariominaisuuksia, aistien ulkopuolisia kokemuksia, päihteiden käyttöä ja muita teemoja, jotka ovat relevantteja dissosiatiivisissa häiriöissä. DDIS voidaan tavallisesti tehdä noin 30-45 minuutissa. DISSOSIATIIVISTEN HÄIRIÖIDEN KYSELYKAAVAKE DSM IV -VERSIO DDIS:n kysymykset tulee esittää kaavakkeessa olevassa järjestyksessä. Kaikki kaavakkeen kysymykset on esitettävä mukaan lukien DSM-IV:n dissosiaatiohäiriön, somatisaatiohäiriön ja rajatilapersoonallisuushäiriön aiheisiin liittyvät kysymykset. Kysymysten sanamuodon tulee olla juuri sama kuin kirjoitetussa versiossa, jotta eri haastattelijoilta saatava tieto voidaan standardoida. Haastattelijan ei pidä lukea kappaleiden otsikoita ja johdantoja ääneen. Haastattelijan tulee aloittaa haastattelu kiittämällä osallistujaa osallistumisesta ja sanoa: Useimpiin kysymyksiin joita esitän voit antaa vastaukseksi kyllä, ei tai en ole varma. Muutamiin kysymyksiin tulee vastata eri tavoin, ja selitän nämä kysymykset myöhemmin. I Somaattiset vaivat 1. Onko sinulla päänsärkyä ( ) 2. Onko lääkäri todennut sinulla migreeniä? ( ) HAASTATTELIJAN TULISI LUKEA HAASTATELTAVALLE SEURAAVA: Kysyn sinulta nyt erilaisista ruumiillisista oireista. Jotta oire laskettaisiin olemassaolevaksi ja voit vastata kyllä, seuraavien asioiden pitäisi pitää paikkansa: A. Ei ole löytynyt fyysistä häiriöitä tai lääketieteellistä tekijää joka selittäisi oireen B. Jos oireeseen liittyy jokin yleinen lääketieteellisesti todettu tekijä, oireen haitalliset vaikutukset työhön tai sosiaaliseen kanssakäymiseen ovat suurempia kuin olisi odotettavissa. C. Oire ei aiheudu huumausaineista tai lääkkeistä."
HAASTATTELIJAN PITÄISI NYT KYSYÄ HAASTATELTAVALTA: Onko sinulla koskaan ollut seuraavia fyysisiä oireita, joihin lääkärit eivät ole löytäneet fyysistä syytä? HAASTATTELIJAN PITÄISI KERRATA KRITEERIT A-C HAASTATELTAVALLE UUDESTAAN VÄLITTÖMÄSTI ENSIMMÄISEN POSITIIVISEN VASTAUKSEN JÄLKEEN VOIDAKSEEN OLLA VARMA, ETTÄ HAASTATELTAVA ON YMMÄRTÄNYT ASIAN OIKEIN. 3. Vatsakipua (muu kuin kuukautiskipu) ( ) 4. Pahoinvointia (muu kuin matkapahoinvointi) ( ) 5. Oksentelua ( muu kuin matkapahoinvointi) Ei= 2 Epävarma=3 ( ) 6. Turvonnut olo (ilmavaivoja)? 7. Ripulia Ei=2 Epävarma=3 8. Yliherkkyyttä useille eri ruokalajeille (tulee pahoinvoivaksi) 9. Selkäkipua 10. Nivelkipuja Ei=2 Epävarma=3 11. Kipua raajoissa (käsissä ja jaloissa) Ei=2 Epävarma=3 12. Kipua sukuelimissä muulloin kuin yhdynnän aikana Ei=2 Epävarma=3 13. Kipua virtsatessa 14. Muuta kipua (ei päänsäryt) 15. Hengästyttää vaikka et ole ponnistellut
16. Sydämentykytyksiä (tunne, että sydämesi lyö hyvin voimakkaasti) 17. Rintakipua 18. Huimailua 19. Nielemisvaikeuksia 20. Äänen menetys 21. Kuuroutta 22. Kaksoiskuva (näen asiat kahtena) 23. Sumentunut näkö kyllä=1 24. Sokeutta 25. Pyörtymistä tai tajunnan menetystä 26. Muistamattomuutta 27. Kouristuskohtauksia 28. Vaikeuksia kävellä 29. Halvaus tai lihasheikkoutta 30. Virtsaamisen estyminen tai virtsaamisvaikeuksia
31. Pitkiä aikoja kestävää seksuaalista haluttomuutta 32. Kipua yhdynnän aikana Ei=2 Epävarma=3 HUOMAUTUS: JOS HAASTATELTAVA ON MIES KYSY KYSYMYS 33 JA JATKA SITTEN KYSYMYKSESTÄ 38. JOS HAASTATELTAVA ON NAINEN, JATKA KYKSYMYKSEEN 34. 33. Impotenssia 34. Epäsäännöllinen kuukautiskierto 35. Kivuliaita kuukautisia 36. Erittäin runsasta kuukautisvuotoa 37. Oksentelua koko raskauden ajan 38. Onko sinulla ollut monia fyysisiä oireita useiden vuosien aikana jotka ovat alkaneet ennen 30 vuoden ikää ja jotka ovat saaneet sinut hakemaan hoitoa tai aiheuttaneet toimintakykysi alenemista työssäsi tai sosiaalisissa suhteissasi? 39. Olivatko kuvaamasi fyysiset oireet sinun itsesi tarkoituksellisesti aikaansaamia? II PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 40. Onko sinulla koskaan ollut alkoholiongelmaa? 41. Oletko koskaan laajemmin käyttänyt huumaavia aineita? 42. Oletko koskaan käyttänyt suonensisäisiä huumeita? 43. Oletko koskaan ollut hoidossa huume- tai alkoholiongelman vuoksi?
III PSYKIATRINEN HISTORIA 44. Oletko koskaan ollut hoidossa tunne-elämän ongelmien tai mielenterveyden häiriön vuoksi? 45. Jos sinulla on ollut psykiatrisia diagnooseja, tiedätkö, millaisia psykiatrisia diagnooseja sinulle on annettu? 46. Onko sinulla koskaan diagnosoitu a. depressio b. mania c. skitsofrenia d. ahdistushäiriö e. muita psykiatrisia häiriöitä (erittele) kyllä=1 ei=2 Epävarma=3 JOS HAASTATELTAVA EI ILMOITA DIAGNOOSIA KOHTAAN 46 (E), SIIRRY KYSYMYKSEEN 48. 47. JOS VASTAAJA ILMOITTI DIAGNOOSIN KOHDASSA E, MAINITSIKO HÄN MITÄÄN SEURAAVISTA: a. dissosiatiivinen muistinmenetys (amnesia) b. dissosiatiivinen pakkovaellus c. dissosiatiivinen identiteettihäiriö (MPD; DID) d. depersonalisaatiohäiriö e. muuten määrittelemätön dissosiatiivinen häiriö 48. Onko sinulle koskaan määrätty psyykenlääkitystä? 49. Onko sinulle koskaan määrätty jotakin seuraavista lääkkeistä? a. psykoosilääkitys b. masennuslääkitys c. litiumlääkitys d. ahdistus- tai unilääkitys e. muu (määrittele) 50. Oletko koskaan saanut ECT - hoitoa, jota kutsutaan myös sähköshokkihoidoksi? 51. Oletko koskaan ollut terapiassa tunne-elämän ongelmien, perheongelmien tai psykologisten ongelmien vuoksi enemmän kuin viisi kertaa yhdellä hoitojaksolla? 52. Jos olet ollut terapiassa, kuinka monen terapeutin luona olet elämäsi aikana käynyt tunne-elämän ongelmien tai mielenterveysongelmien vuoksi?
Epävarma=89 JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI SEKÄ KYSYMYKSEEN 51 ETTÄ 52, SIIRRY KYSYMYKSEEN 54. 53. Oletko koskaan saanut tunne-elämän tai mielenterveyden ongelmiisi hoitoa, joka ei tehonnut? IV VAKAVA MASENNUSJAKSO TÄMÄN OSION TARKOITUKSENA ON MÄÄRITELLÄ ONKO HAASTATELTAVALLA OLLUT TAI ONKO HÄNELLÄ PARHAILLAAN VAKAVA MASENNUSTILA. 54. Onko sinulla koskaan ollut masentuneen mielialan ajanjaksoa, joka on kestänyt vähintään kaksi viikkoa ja jossa olet tuntenut itsesi masentuneeksi, alakuloiseksi, toivottomaksi, synkäksi tai mielesi mustaksi. JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KYSYMYKSEEN 54, SIIRRY KYSYMYKSEEN 62. JOS HAASTATELTAVA VASTASI KYLLÄ TAI EN OLE VARMA, HAASTATTELIJAN TULEE KYSYÄ: Koitko masentuneen mielialan jaksosi aikana seuraavia oireita lähes päivittäin vähintään kahden viikon ajan? 55. Huonoa ruokahalua tai merkittävää painon pudotusta (ilman laihdutustarkoitusta) tai lisääntynyttä ruokahalua tai huomattavaa painonnousua. 56. Liiallista tai liian vähäistä nukkumista. 57. Fyysisten tai henkisten toimintojen hidastumista tai kiihtymistä siinä määrin, että muut saattoivat huomata sen. 58. Tavallisiin toimintoihin kohdistuvan mielenkiinnon tai niistä saatavan mielihyvän vähenemistä tai vähentynyttä seksuaaliviettiä. 59. Lähes päivittäistä energian loppumista tai uupumusta. 60. Lähes päivittäistä arvottomuuden tunnetta, itsehalveksuntaa tai voimakasta tai perusteetonta syyllisyydentunnetta. 61. Keskittymis- tai päätöksentekovaikeuksia 62. Toistuvia ajatuksia kuolemasta, itsemurha-ajatuksia, kuolemantoiveita tai itsemurhayritys?
Jos teit itsemurhayrityksen : a) otitko yliannoksen lääkkeitä b) viilsit ranteitasi tai muita kehon osia c) aiheutit tupakalla palovammoja tai muulla tavalla vahingoitit itseäsi d) käytit ampuma-asetta, veistä tai muita aseita e) yritit hirttäytyä f) käytit muuta menetelmää 63. Jos sinulla on ollut ylläkuvatun kaltainen depressiojakso: Sinulla on tällä hetkellä masennusjakso ensimmäistä kertaa =1 Sinulla ei ole tällä hetkellä masennusjaksoa =2 Sinulla on tällä hetkellä masennusjakso, joka on uusinut =3 Et ole varma=4 Sinulla aiemmin ollut tai parhaillaan oleva masennusjakso on johtunut erityisistä orgaanisista syistä =5 V POSITIIVISET SKITSOFRENIAN OIREET (SCHNEIDERILAISET ENSIMMÄISEN ASTEEN OIREET) 64. Oletko koskaan kokenut seuraavia asioita: a) kuullut riiteleviä ääniä päässäsi b) kuullut toimintaasi kommentoivia ääniä c) joku henkilö tai asia itsesi ulkopuolella saa aikaan tai kontrolloi tunteitasi d) joku henkilö tai asia itsesi ulkopuolella saa aikaan tai kontrolloi ajatuksiasi e) joku henkilö tai asia itsesi ulkopuolella saa aikaan tai kontrolloi tekojasi f) ulkoiset asiat hallitsevat kehoasi tai vaikuttavat siihen, esimerkiksi jokin ulkopuolinen voima tai valta g) ajatuksiasi siepataan mielestäsi h) ajattelet ajatuksia, jotka tuntuvat olevan jonkun toisen i) kuulet ajatuksiasi ääneen j) toiset ihmiset pystyvät kuulemaan ajatuksiasi ikään kuin olisit lausunut ne ääneen k) sinulla on harhanomaisia ajatuksia, jotka ovat voimakkaasti irrallaan todellisuudesta JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KAIKKIIN SKISTOFRENIAN OIREISIIN LIITTYVIIN KYSYMYKSIIN, SIIRRY KYSYMYKSEEN 67. MUUSSA TAPAUKSESSA HAASTATTELIJAN TULEE KYSYÄ: jos olet kokenut edellä mainittuja oireita, ovatko ne selkeästi rajoittuneet johonkin seuraavista: 65. Ne ovat tapahtuneet ainoastaan huumeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena. 66. Ne ilmenivät ainoastaan vakavan masennusjakson yhteydessä. VI TRANSSITILAT, UNISSAKÄVELY, LAPSUUSAJAN SEURALAISET 67. Oletko koskaan kävellyt unissasi?
JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KYSYMYKSEEN 67, SIIRRY KYSYMYKSEEN 69. 68. Jos olet kävellyt unissasi, niin kuinka monta kertaa suunnilleen? 1-10=1 ; 11-50=2; >50=4; Epävarma=3 69. Onko sinulla koskaan ollut transsinkaltaisia tiloja, joissa tuijotat kaukaisuuteen, menetät tietoisuuden siitä mitä ympärilläsi tapahtuu ja menetät ajantajusi? JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KYSYMYKSEEN 69, SIIRRY KYSYMYKSEEN 71. 70. Jos sinulla on ollut kokemus transsinkaltaisesta tilasta, niin kuinka monta kertaa suunnilleen? 1-10=1 ; 11-50=2 ; >50=3 ; Epävarma=4 71. Oliko sinulla lapsuudessa mielikuvitusystäviä? JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KYSYMYKSEEN 71, SIIRRY KYSYMYKSEEN 73. 72. Jos sinulla oli mielikuvitusystäviä, kuinka vanha olit kun ne loppuivat. Epävarma=0 JOS HAASTATELTAVALLA VIELÄKIN ON MIELIKUVITUSYSTÄVIÄ, KIRJAA PISTEIKSI HAASTATELTAVAN TÄMÄNHETKINEN IKÄ. VII LAPSUUDEN AIKANA TAPAHTUNUT HYVÄKSIKÄYTTÖ 73. Kohdistuiko sinuun lapsuudessasi tai nuoruudessasi fyysistä väkivaltaa? JOS HAASTATELTAVA VASTAA EI KYSYMYKSEEN 73, SIIRRY KYSYMYKSEEN 78. 74. Liittyikö fyysiseen väkivaltaan seksuaalista hyväksikäyttöä? 75. Jos sinua pahoinpideltiin fyysisesti, oliko tekijä: 1. isä 2. äiti 3. isäpuoli 4. äitipuoli 5. veli 6. sisar 7. miespuolinen sukulainen 8. naispuolinen sukulainen 9. muu mies 10. muu nainen Ei =2 Ei tiedä=3 76. Jos sinua pahoinpideltiin fyysisesti, kuinka vanha olit, kun pahoinpitely alkoi? Epävarma=89, Jos alle vuoden ikäisenä, merkitse 0.
77. Jos sinua pahoinpideltiin fyysisesti, kuinka vanha olit, kun pahoinpitely loppui? Epävarma=89, Jos alle vuoden ikäisenä, merkitse 0: Jos pahoinpitely edelleen jatkuu, merkitse pisteiksi haastateltavan tämänhetkinen ikä. 78. Käytettiinkö sinua seksuaalisesti hyväksi lapsuudessa tai nuoruudessa? Seksuaaliseksi hyväksikäytöksi katsotaan raiskaus tai mikä hyvänsä kokemasi sinun tahtosi vastainen seksuaalinen koskettelu tai hyväily. JOS HAASTATELTAVA VASTAA EI KYSYMYKSEEN 78, SIIRRY KYSYMYKSEEN 85. JOS HAASTATELTAVA VASTAA KYLLÄ TAI EN OLE VARMA KYSYMYKSEEN 78, HAASTATTTELIJAN TULEE SANOA SEURAAVAA, ENNEN KUIN HÄN KYSYY LISÄKYSYMYKSIÄ SEKSUAALISESTA HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ: Seuraavissa kysymyksissä käsitellään yksityiskohtaisin esimerkein seksuaalisen hyväksikäytön muotoja, jollaisia ehkä olet tai et ole kokenut. Näiden kysymysten suorasukaisuuden ja arkaluonteisuuden vuoksi sinulla on lupa olla vastaamatta joihinkin tai kaikkiin niistä. Esitän seuraavat kysymyksen sen vuoksi, että yritän selvittää kokemasi hyväksikäytön vakavuutta. Voit vastata kuhunkin kysymykseen kyllä, ei, en, en ole varma tai olla kokonaan vastaamatta kysymykseen. 79. Jos sinua käytettiin seksuaalisesti hyväksi, oliko tekijä: VIII. isä IX. äiti X. isäpuoli XI. äitipuoli XII. veli XIII. sisar XIV. miespuolinen sukulainen XV. naispuolinen sukulainen XVI. muu mies XVII. muu nainen Kyllä= 1 Ei=2 Epävarma=3 JOS HAASTATELTAVA ON NAINEN, OHITA KYSYMYS 80, JOS MIES, OHITA KYSYMYS 81. 80. Jos olet mies ja sinua käytettiin seksuaalisesti hyväksi, sisälsikö hyväksikäyttö: VIII. sukuelimen koskettelua käsin IX. muunlaista hyväilyä X. yhdyntää naisen kanssa XI. anaalista yhdyntää miehen kanssa - jossa sinä olit aktiivisena osapuolena XII. sinun tekemää suuseksiä miehelle XIII. sinun tekemää suuseksiä naiselle XIV. miehen sinulle tekemää suuseksiä XV. naisen sinulle tekemää suuseksiä XVI. anaalista yhdyntää, jossa sinä olit passiivisena osapuolena XVII. pakotettua seksiä eläinten kanssa XVIII. pornografista valokuvausta XIX. muuta (erittele) Ei vastausta=4 81. Jos olet nainen ja sinua käytettiin seksuaalisesti hyväksi, sisälsikö hyväksikäyttö: VIII. sukuelimen koskettelua käsin
IX. muunlaista hyväilyä X. yhdyntää miehen kanssa XI. yhdynnän jäljittelyä naisen kanssa XII. sinun tekemää suuseksiä miehelle XIII. sinun tekemää suuseksiä naiselle XIV. miehen sinulle tekemää suuseksiä XV. naisen sinulle tekemää suuseksiä XVI. anaalista yhdyntää miehen kanssa XVII. pakotettua seksiä eläinten kanssa XVIII. pornografista valokuvausta XIX. muuta (erittele) Ei vastausta=4 82. Jos sinua käytettiin seksuaalisesti hyväksi, kuinka vanha olit kun hyväksikäyttö alkoi? Epävarma=89 Jos alle vuoden ikäinen, merkitse 0. 83. Kuinka vanha olit kun hyväksikäyttö loppui? Epävarma=89 Jos alle vuoden ikäinen, merkitse 0. Jos hyväksikäyttö edelleen jatkuu, merkitse pisteiksi haastateltavan tämänhetkinen ikä. 84. Kuinka monta erillistä seksuaalisen hyväksikäytön tapahtumaa koit ennen 18 vuoden ikää? 1-5=1 ; 6-10=2 ; 11-50=3 ; > 50=4 ; Epävarma=5 85. Kuinka monta erillistä seksuaalisen hyväksikäytön tapahtumaa olet kokenut 18 vuotta täytettyäsi? 0=1 ; 1-5=2 ; 6-10=3 ; 11-50=4 ; >50=5 ; Epävarma=6 VIII DISSOSIATIIVISEEN IDENTITEETTIHÄIRIÖÖN LIITTYVÄT PIIRTEET JOS HAASTATELTAVA VASTAA KYLLÄ KYSYMYKSIIN 86-95 (MUKAAN LUKEMATTA KYSYMYSTÄ 93), YRITÄ SAADA HÄNET TÄSMENTÄMÄÄN, TAPAHTUUKO ASIA SILLOIN TÄLLÖIN, MELKO USEIN TAI USEIN. 86. Oletko koskaan huomannut, että sinulle tai asuntoosi kuuluvia tavaroita on kadoksissa? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 87. Oletko koskaan huomannut, että asuinpaikassasi on tavaroita, joista et tiedä mistä ne ovat tulleet ja kuinka ne ovat sinun asuinpaikassasi ( esim. koruja, kirjoja, huonekaluja)? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 88. Oletko koskaan huomannut, että käsialasi muuttuu olennaisesti tai että ympäriltäsi (kotoa, työpaikalta) löytyy käsinkirjoitettuja asioita, joiden käsialaa et tunnista. Ei koskaan=1 Toisinaan =2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 89. Käykö koskaan niin, että ihmiset tulevat puhumaan kanssasi ikään kuin tuntisivat sinut, vaikka sinä et tunne heitä tai tunnet heidät vain hämärästi? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 90. Kertovatko ihmiset koskaan sinun tehneen tai sanoneen asioita, joita et muista tehneesi tai sanoneesi, lukuun ottamatta tilanteita, joissa olet käyttänyt huumeita tai alkoholia?
Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 91. Onko sinulla koskaan mielestäsi pyyhkiytyneitä hetkiä tai muististasi hävinneitä ajanjaksoja, jotka eivät johdu huumeiden tai alkoholin käytöstä? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 92. Oletko koskaan ikään kuin havahtunut tähän hetkeen, täysin hereillä, niin että huomaatkin olevasi itsellesi oudossa paikassa tietämättä kuinka jouduit sinne tai mitä vähään aikaan on tapahtunut, lukuun ottamatta kertoja, jolloin olet käyttänyt huumeita tai alkoholia? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 93. Onko lapsuudessasi viiden ikävuoden jälkeen pitkiä ajanjaksoja, joita et muista? 94. Tuleeko mieleesi koskaan muistoja yhtäkkisesti, tulvimalla tai takautuman kaltaisina? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 95. Onko sinulla koskaan pitkiä ajanjaksoja, jolloin tunnet olosi epätodelliseksi ikään kuin olisit unessa tai et olisi todella läsnä, lukuun ottamatta tilanteita joissa olet käyttänyt huumeita tai alkoholia? Ei koskaan=1 Toisinaan=2 Melko usein=3 Usein=4 Epävarma=5 96. Kuuletko joskus äänien puhuvan sinulle tai äänien puhuvan pääsi sisällä? JOS HAASTATELTAVA VASTAA EI KYSYMYKSEEN 96, SIIRRY KYSYMYKSEEN 98. 97. Jos kuulet ääniä, tuntuuko sinusta, että ne tulevat sisältäsi? 98. Puhutko koskaan itsestäsi muodossa me 99. Tuntuuko sinusta koskaan, että sisälläsi on toinen persoona tai toisia persoonia? JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KYSYMYKSEEN 99, SIIRRY KYSYMYKSEEN 102 100. Onko sisälläsi toinen persoona tai persoona, jolla on nimi? 101. Jos sisälläsi on toinen persoona, tuleeko hän koskaan esiin ottaen kehosi hallintaansa? Ei=2 Epävarma=3 IX YLILUONNOLLISET KOKEMUKSET / RIIVATTUNA OLEMISEN KOKEMUKSET / YLIAISTILLISET HAVAINTOKOKEMUKSET / KULTIT 102. Onko sinulla koskaan ollut minkäänlaisia yliluonnollisia kokemuksia? Ei=2 Epävarma=3
103. Onko sinulla koskaan ollut yliaistillisia havaintoja kuten: a) henkistä telepatiaa b) näet tulevaisuuteen hereillä ollessasi c) voit siirtää esineitä ajatuksesi voimalla d) näet tulevaisuuteen unissasi e) deja vu ( tunne, että parhaillaan tapahtuva asia on tapahtunut aiemmin) f) muu (erittele) 104. Oletko koskaan tuntenut, että sinut on ottanut valtaansa (riivannut): VIII. paha henki/demoni IX. kuollut henkilö X. elävä henkilö XI. joku muu voima tai valta 105. Oletko koskaan ollut yhteydessä: VIII. haamujen kanssa IX. kummitusten kanssa (aiheuttavat ääniä tai esineiden siirtymistä paikasta toiseen) X. minkä hyvänsä henkiolentojen kanssa 106. Onko sinulla koskaan ollut tunne, että tiedät jotakin aikaisemmista elämistäsi tai inkarnaatioistasi? 107. Oletko koskaan ollut mukana kulttien toiminnassa? X RAJATILAPERSOONALLISUUSHÄIRIÖ Haastattelijan tulee sanoa: Seuraavien yhdeksän kysymyksen kohdalla vastaa kyllä ainoastaan, jos olet kokenut tällä tavoin suuren osan elämästäsi Oletko kokenut: 108. impulsiivista tai arvaamatonta käyttäytymistä ainakin kahdella alueella, jotka ovat mahdollisesti sinua itseäsi vahingoittavia: esimerkiksi tuhlaava rahan käyttö, seksi, päihteiden käyttö, varomaton ajaminen, ylensyöminen. Ei =2 Epävarma=3 108. taipumusta intensiivisiin ja epävakaisiin ihmissuhteisiin, joita luonnehtii omien tunteittesi vaihtelu äärimmäisen positiivisista äärimmäisen negatiivisiin? 109. voimakasta vihaa tai vihasi hallinnan puutetta, esim. useasti tapahtuvia vihanpurkauksia, jatkuvaa vihaisuutta, toistuvia fyysisiä tappeluita.
111. epävakaata identiteettiä, minäkuvaa tai tietoisuutta itsestä. 112. usein toistuvia mielialan vaihteluita: huomattavia muutoksia normaalista mielialasta masennukseen, ärsyyntyneisyyttä tai ahdistusta joka tavallisesti kestää vain muutaman tunnin ja harvoin muutamaa päivää enempää. 113. kiihkeitä yrityksiä välttää todellista tai kuviteltua hylätyksi tulemista. 114. toistuvaa itsetuhoista käyttäytymistä, esim. itsemurhayrityksiä, itsensä vahingoittamista tai itsemurhauhkauksia. 115. kroonisia tyhjyyden tunteita. 116. hetkittäistä stressiin liittyvää paranoiaa tai vakavia dissosiatiivisia oireita. XI DISSOSIATIIVINEN AMNESIA 117. Oletko koskaan huomannut, että et kykene palauttamaan mieleesi tärkeää henkilökohtaista informaatiota, erityisesti jos se on luonteeltaan traumaattista tai stressaavaa, ja että unohtaminen on liian laaja-alaista ollakseen selitettävissä normaalilla huonomuistisuudella. 118. Jos vastasit kyllä edelliseen kysymykseen, oliko muistihäiriö yhteydessä tiedettyyn fyysiseen häiriöön (esim. muistinmenetys alkoholimyrkytyksessä tai halvaus), päihteiden käyttöön tai muuhun psykiatriseen häiriöön. 119. Aiheuttivatko oireet sinulle merkittävää huolta tai sosiaaliseen elämääsi tai työhösi liittyvän toimintakykysi heikkenemistä? XII DISSOSIATIIVINEN PAKKOVAELTAMINEN JOS HAASTATELTAVA VASTAA EI JOKO KYSYMYKSEEN 118 TAI 119 TAI MOLEMPIIN, SIIRRY KYSYMYKSEEN 121. 120. Oletko koskaan kokenut äkillisesti ja odottamatta matkanneesi pois kotoasi tai tavanomaiselta työpaikaltasi ilman että voit palauttaa mieleesi menneisyyttäsi? 121. Koitko tämän ajanjakson aikana hämmennystä identiteetistäsi tai omaksuitko itsellesi osittain tai kokonaan uuden identiteetin?
122. Jos vastasit kyllä kahteen edelliseen kysymykseen, oliko häiriö seurausta jostakin tunnetusta fyysisestä häiriöstä (esim. muistinmenetys alkoholimyrkytyksen vuoksi tai halvaus)? 123. Aiheuttivatko oireet sinulle merkittävää huolta tai sosiaaliseen elämääsi tai työhösi liittyvän toimintakykysi heikkenemistä? XIII DEPERSONALISAATIOHÄIRIÖ 124. HAASTATTELIJAN TULEE SANOA: "Kysyn seuraavaksi sinulta sarjan kysymyksiä depersonalisaatiosta. Depersonalisaatiolla tarkoitamme sitä, että sinulla on epätodellinen olo, sinusta tuntuu kuin olisit unessa, näet itsesi oman kehosi ulkopuolelta tai sinulla on muita vastaavanlaisia kokemuksia. a) Onko sinulla ollut yksi tai useampia depersonalisaatiojaksoja jotka ovat olleet riittävän voimakkaita aiheuttaakseen ongelmia työssäsi tai sosiaalisessa elämässäsi? b) Onko sinulla koskaan ollut tunne, että jalkasi ja kätesi tai joku muu kehosi osa on muuttunut kooltaan? c) Oletko koskaan kokenut, että näet itsesi oman kehosi ulkopuolelta? c) Onko sinulla koskaan ollut voimakas epätodellisuuden tunne joka kesti jonkin aikaa, ja joka ei liittynyt huumeiden tai alkoholin käyttöön? JOS HAASTATELTAVA EI VASTANNUT KYLLÄ YHTEENKÄÄN KOHDAN 124 a-d KYSYMYKSISTÄ, SIIRRY KYSYMYKSEEN 127 125. Jos vastasit kyllä johonkin edeltävistä depersonalisaatioon liittyvistä kysymyksistä, oliko häiriön syynä joku muu häiriö, esimerkiksi skitsofrenia, ahdistusneuroosi tai epilepsia, päihteiden käyttö tai tunnettu sairaus? 126. Säilytitkö depersonalisaatiojaksojen aikana kosketuksesi todellisuuteen ja säilytitkö kykysi ajatella rationaalisesti? XIV DISSOSIATIIVINEN IDENTITEETTIHÄIRIÖ 127. Oletko koskaan kokenut että sinulla on kaksi tai useampia erillisiä identiteettejä tai persoonia itsessäsi, joilla jokaisella on oma tapansa havainnoida, ajatella tai suhtautua itseen ja muihin?
JOS HAASTATELTAVA VASTASI EI KYSYMYKSEEN 127, SIIRRY KYSYMYKSEEN 131. 128. Ottaako ainakin kaksi näistä identiteeteistä tai persoonista toistuvasti vallan käytöksestäsi? HAASTATTELIJAN PITÄISI PISTEYTTÄÄ KYSYMYS 129 HAASTATELTAVAN KYSYMYKSEEN 117 ANTAMAN VASTAUKSEN PERUSTEELLA, EIKÄ HÄNEN TULE LUKEA KYSYMYSTÄ 129 ÄÄNEEN. 129. Oletko koskaan huomannut, että et kykene palauttamaan mieleesi tärkeää henkilökohtaista informaatiota, erityisesti jos se on luonteeltaan traumaattista tai stressaavaa, ja että unohtaminen on liian laaja-alaista ollakseen selitettävissä normaalilla huonomuistisuudella. 130. Johtuuko ongelma erilaisista identiteeteistä tai persoonallisuuksista päihteiden käytöstä (esim. alkoholista johtuvat muistinmenetykset) tai tunnetusta sairaudesta? HAASTATTELIJAN EI TULE LUKEA SEURAAVIA KAHTA KYSYMYSTÄ ÄÄNEEN. XV TARKEMMIN MÄÄRITTELEMÄTÖN DISSOSIATIIVINEN HÄIRIÖ 131. Haastateltavalla näyttäisi olevan dissosiatiivinen häiriö, mutta tämä häiriö ei täytä minkään erityisen dissosiatiivisen häiriön kriteereitä. Esimerkkejä näistä ovat transsinkaltaiset tilat, epätodellisuuden tilat yhdistettynä depersonalisaatioon sekä pidentyneet dissosiatiiviset tilat, joita voi ilmetä henkilöillä, jotka ovat olleet altistettuina pitkään kestäneelle intensiiviselle ja pakolla tapahtuneelle käännytykselle (aivopesu, ajattelutavan uudistaminen tai vangittuna olevan indoktrinaatio). XVI VIIMEINEN KOHTA 132. Oliko haastateltavalla haastattelun aikana epätavallisia, epäjohdonmukaisia tai omituisia ajatuskulkuja? HAASTATTELIJAN TULEE PÄÄTTÄÄ HAASTATTELU LYHYELLÄ PUHEENVUOROLLA, JOSSA HÄN KERTOO HAASTATELTAVALLE, ETTÄ KAIKKI KYSYMYKSET ON NYT KÄYTY LÄPI, JA JOSSA HÄN KIITTÄÄ HAASTATELTAVAA HÄNEN OSALLISTUMISESTAAN. DISSOSIATIIVISTEN HÄIRIÖIDEN PISTEYTYS KYSELYKAAVAKE Dissosiatiivisten häiriöiden kyselykaavake (DDIS) jakautuu 16 osaan. Jokainen osa pisteytetään itsenäisesti. Kaikki DSM - IV -diagnoosit tehdään DSM IV:n sääntöjen mukaan. Koko haastattelulle ei ole kokonaispistemäärää. Kuitenkin alla on annettu kesimääräiset pisteet 166:lle dissosiatiivisen identiteettihäiriön omaavalle koehenkilölle valikoiduissa alakohdissa (Ross et al. Monipersoonallisuushäiriön ja tarkemmin määrittelemättömän dissosiaatiohäiriön erottaminen, Dissosiciation, 5,87-90,1992).
Seuraavassa pisteytyssääntöjen esittelyssä kunkin osion lopussa on kuvaus tyypillisestä DID-potilaan profiilista. DDIS on suoritettu yli 500 koehenkilölle, ja vahvistettujen väärien positiivisten DID-diagnoosien osuus on ollut 1 % tapauksista. DDIS:n herkkys DID- diagnoosin suhteen 19:ssa kliinisesti diagnosoidussa tapauksessa oli 95.4 %. 1. SOMAATTISET VAIVAT Somaattiset vaivat on pisteytetty DSM IV:n sääntöjen mukaan. Somatisaatiohäiriödiagnoosiin vaaditaan DSM IV:n sääntöjen mukaisesti positiivinen tulos vähintään neljässä kipuoireessa, kahdessa ruoansulatukseen liittyvässä oireessa, yhdessä seksuaalisessa oireessa ja yhdessä pseudoneurologisessa oireessa: 1. Kipua koskevat kysymykset: 9-14, 17, 32, 35 2. Ruoansulatusta koskevat kysymykset: 3-8 3. Seksuaalisia oireita koskevat kysymykset: 31, 33-37 4. Pseudoneurologisia oireita koskevat kysymykset: 19-30 Henkilön täytyy myös vastata kyllä kysymykseen 38 ja ei kysymykseen 39. Somatisaatiohäiriöhistoria erottaa DID:n skitsofreniasta, syömishäiriöistä ja kontrolliryhmästä, mutta ei paniikkihäiriöstä. DID-tapauksissa keskimääräinen positiivisten oireiden määrä kysymyksissä 3-30 oli 14.1. 166 koehenkilöstä 39.8 % täytti DSM-III-R -kriteerit somaattisesta häiriöstä: tätä aineistoa ei ole uudelleenanalysoitu DSM IV -kriteereillä. 1. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Pisteytämme koehenkilön positiiviseksi päihteiden käytön suhteen, jos hän vastaa kyllä yhteenkään kysymykseen tässä osiossa. Päihteidenkäyttöhistoria erottelee DID:n skitsofreniasta, syömishäiriöistä, paniikkihäiriöstä ja kontrolliryhmästä: 51.2 % 166 DID koehenkilöstä oli positiivisia. 1. PSYKIATRINEN HISTORIA Tämä on kuvaileva osio, josta ei lasketa pisteitä. Kyselytutkimuksessa (Ross, Norton & Wozney, 1989) havaitsimme, että 236 DID-tapauksessa keskimääräisellä potilaalla oli 2.74 muuta psykiatrista diagnoosia DID:n lisäksi. 1. VAKAVA MASENNUSTILA Tämä osio on pisteytetty DSM - IV:n sääntöjen mukaan, joihin tehtiin vain pieniä sanamuotomuutoksia verrattuna DSM-III-R:ään. Ollakseen positiivinen koehenkilön täytyy vastata kyllä kysymykseen 54. Lisäksi hänen täytyy vastata kyllä neljään kysymykseen kysymyksistä 55-62. Depressiohistoria ei erota DID:tä muista diagnostisista ryhmistä:166 koehenkilöstä 89.8 % oli ollut jossakin vaiheessa kliinisesti masentunut. 1. SCHNEIDERILAISET ENSIMMÄISEN ASTEEN OIREET Tässä osiossa pisteytämme kyllä-vastausten kokonaismäärän. Positiivisten Schneiderilaisten oireiden kokonaislukumäärä erottaa DID:n kaikista testatuista ryhmistä skitsofrenia mukaan luettuna. Keskimääräinen positiivisten oireiden lukumäärä 166 koehenkilöllä oli 6.5. 1. TRANSSIT, UNISSAKÄVELY, LAPSUUDEN KUMPPANIT Jokainen näistä asioista pisteytetään itsenäisesti. Koehenkilö on positiivinen unissakävelyn suhteen, jos hän vastaa kyllä kysymykseen 67, positiivinen transsien suhteen, jos hän vastaa kyllä kysymykseen 69 ja positiivinen mielikuvitusystävien suhteen, jos hän vastaa kyllä kysymykseen 71. Jokainen näistä asioista erottaa DID:n skitsofreniasta, syömishäiriöistä, paniikkihäiriöistä ja kontrollihenkilöistä. VII LAPSUUDESSA TAPAHTUNUT HYVÄKSIKÄYTTÖ
Koehenkilö pisteytetään positiiviseksi fyysisen pahoinpitelyn suhteen jos hän vastaa kyllä kysymykseen 73. Muu tieto on kuvailevaa. Fyysisen pahoinpitelyn historia erottaa DID:n skitsofreniasta, syömishäiriöistä ja paniikkihäiriöistä. Koehenkilö on positiivinen seksuaalisen hyväksikäytön suhteen, jos hän vastaa kyllä kysymykseen 78. Seksuaalinen hyväksikäyttö erottaa myös DID:n muista kolmesta ryhmästä. 166 koehenkilöstä 84.3 % raportoi seksuaalisesta hyväksikäytöstä, 78.3 % fyysisestä pahoinpitelystä ja 91 % fyysisestä ja/tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. 1. DISSOSIATIIVISEEN IDENTITEETTIHÄIRIÖÖN LIITTYVÄT OMINAISUUDET Tähän osioon saaduista vastausten pisteistä lasketaan kokonaispistemäärä. Positiivinen vastaus tässä osiossa on kyllä tai melko usein tai usein riippuen kysymyksen rakenteesta. Ei koskaan tai toisinaan pisteytetään negatiiviseksi. Sekundaariset ominaisuudet erottavat DID:n paniikkihäiriöstä, syömishäiriöstä ja skitsofreniasta. Keskimääräinen positiivisten vastausten lukumäärä 166 DID-koehenkilöllä oli 10.2. 1. YLILUONNOLLISET / RIIVATTUNA OLEMISEN KOKEMUKSET / YLIAISTILLISET HAVAINTOKOKEMUSET / KULTIT Tässä osiossa positiiviset vastaukset lasketaan yhteen kokonaispistemääräksi. Nämä kokemukset erottavat DID:n muista ryhmistä. Keskimääräinen positiivisten vastausten määrä 166 DID-koehenkilöllä oli 5.3. 1. RAJATILAPERSOONALLISUUSHÄIRIÖ Tämä osio pisteytetään DSM - IV:n sääntöjen mukaan. Koehenkilön täytyy vastata positiivisesti viiteen kysymykseen täyttääkseen rajatilapersoonallisuuden kriteerit. Rajatilapersoonallisuus ei erota DID:tä muista tähän mennessä testatuista ryhmistä paitsi paniikkihäiriöryhmästä ja kontrolliryhmästä. Positiivisten rajatilakriteerien keskimääräinen lukumäärä erottaa kuitenkin DID:n skitsofreniasta, syömishäiriöistä ja paniikkihäiriöstä. Keskimääräinen luku 166 koehenkilöllä oli 5.1. 1. DISSOSIATIIVINEN AMNESIA Tämä osio pisteytetään DSM - IV:n sääntöjen mukaisesti. Koehenkilön täytyy vastata positiivisesti kysymykseen 117, kielteisesti kysymykseen 118 ja positiivisesti kysymykseen 119. 1. DISSOSIATIIVINEN PAKKOVAELLUS Tämä osio pisteytetään DSM - IV:n sääntöjen mukaisesti. Koehenkilön täytyy vastata positiivisesti kysymyksiin 120 ja 121 sekä negatiivisesti kysymykseen 122 ja positiivisesti 123:een. 1. DEPERSONALISAATIOHÄIRIÖ Tämä osio pisteytetään DSM IV:n sääntöjen mukaisesti. Koehenkilön täytyy vastata positiivisesti kysymyksiin 124a ja 126 sekä negatiivisesti kysymykseen 125. Kysymykset 124b-d ovat esimerkkejä depersonalisaatiosta, jota ei vaadita DSM - IV diagnoosissa. Tämä diagnoosi erottaa hyvin heikosti DID:n muista ryhmistä. 1. DISSOSIATIIVINEN IDENTITEETTIHÄIRIÖ Tämä osio pisteytetään DSM - IV:n sääntöjen mukaisesti. Koehenkilön täytyy vastata positiivisesti kysymyksiin 127-130 saadakseen DID-diagnoosin. 1. TARKEMMIN MÄÄRITTELEMÄTÖN DISSOSIATIIVINEN HÄIRIÖ Tämä osio pisteytetään positiiviseksi haastattelijan arvion mukaan. Potilas voi olla positiivinen tarkemmin määrittelemättömän dissosiatiivisen häiriön osalta vain, jos hänellä ei ole mitään muuta dissosiatiivista häiriötä. 1. VIIMEINEN KOHTA
Tämä on kuvaileva kysymys eikä sitä pisteytetä. Useimmilla DID-potilailla on nähtävissä myös DDIS-profiili, mutta jotkut saavat tavallista matalammat pisteet joissakin tai kaikissa osioissa. Yksilöillä, joilla on tarkemmin määrittelemätön dissosiatiivinen häiriö, on sama profiili mutta lievemmän asteisena kuin henkilöillä, joilla on DID. Ei ole harvinaista, että koehenkilö täyttää sekä dissosiatiivisen amnesian että depersonalisaatiohäiriön kriteerit ja että hänellä on kohonnut oireprofiili muissa DDIS osioissa; näillä yksilöillä on tavallisesti krooninen, kompleksinen dissosiaatiohäiriö, jota DSM - IV:ssä ei ole luokiteltu tyydyttävästi. Heillä voitaisiin kenties diagnosoida osittaisena esiintyvä DID:n muoto ja luokitella heidän omaavan tarkemmin määrittelemättömän dissosiatiivisen häiriön, mutta DSM - IV:n säännöt eivät salli tätä mahdollisuutta. On pidettävä mielessä, että koehenkilöillä, jotka ovat positiivisia dissosiatiivisessa amnesiassa ja depersonalisaatiohäiriössä ja jotka ovat DDIS:n mukaan negatiivisia DID:ssä, saattaa kuitenkin olla DID. Tässä tapauksessa he ovat saaneet DDIS:ssä väärän negatiivisen diagnoosin DID:n suhteen.