Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Pyydettynä lausuntona Opetusalan Ammattijärjestö OAJ toteaa seuraavaa: Yleistä Esitetyt varhaiskasvatuksen maksujen korotukset kohdentuvat pääsääntöisesti työssäkäyviin lapsiperheisiin. Samanaikaisesti, kun suuret leikkaukset varhaiskasvatukseen tulevat voimaan, huoltajien edellytetään maksavan heikentyvistä kasvatus- ja koulutuspalveluista entistä suuremmissa lapsiryhmissä entistä enemmän. Lapsiperheiden talouteen vaikuttaa samanaikaisesti myös mm. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksun sadan prosentin korotus. OAJ pitää epäonnistuneena tapaa valmistella varhaiskasvatuksen maksuja koskevaa lainsäädäntöä ilman, että lasten varhaiskasvatukseen osallistumiseen, vanhempien työllistymiseen sekä naisten työmarkkina-asemaan vaikuttavia lasten hoidon tukia tarkastellaan samanaikaisesti kokonaisuutena. Hallituksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä. Kaikki varhaiskasvatukseen kohdistuvat toimenpiteet ovat ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Monet kunnat ovat jo päättäneet, etteivät toteuta varhaiskasvatukseen kohdistuneita leikkauksia ja osa on myös jo ilmoittanut, ettei halua tehdä näin suuria maksukorotuksia. Varhaiskasvatuksen maksukorotukset heikentävät yhdenvertaisuutta valtakunnallisesti ja alueellisesti niin vanhempien työssäkäynnin taloudellisen kannattavuuden kuin lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen näkökulmasta. OAJ:n mielestä muutosten lapsivaikutusten sekä tasa-arvovaikutusten arviointi tulee toteuttaa ennen hallituksen esityksen antamista siten, että siinä otetaan huomioon paitsi varhaiskasvatusmaksujen korotukset ja muutokset, myös lapsen hoidon tukien vaikutukset. Samassa kokonaisuudessa tulee arvioida laajemmin myös muut lapsiperheiden arkeen kohdentuvien heikennysten vaikutukset. Kaikkien lasten oikeus varhaiskasvatukseen Suomessa 3-5-vuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on alle OECDmaiden keskiarvon. Suomi jää myös selvästi jälkeen EU:n ja hallituksen omissa
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 2 (5) budjettiasiakirjoissaankin asettamasta varhaiskasvatukseen osallistumisen tavoitteesta, että vuonna 2020 4-vuotiaista 95 % osallistuu varhaiskasvatukseen. Tavoitteen saavuttamisessa riittää kirimistä, sillä vuonna 2014 kunnallisessa päiväkotien varhaiskasvatuksessa tai perhepäivähoidossa olleiden tai yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten osuus 4-vuotiaista oli 74,5 prosenttia. Osallistuminen on huomattavasti mm. muita Pohjoismaita alhaisempaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lapsiperheiden hyvinvointi (2014)- selvityksen mukaan korkeimmin koulutettujen vanhempien lapset ovat yleensä kunnallisessa tai yksityisessä päiväkodissa. Vähemmän koulutetuissa perheissä lasten kotihoito on yleisempää, samoin perhepäivähoidon käyttö. Varhaiskasvatus on elinikäisen oppimisen ensimmäinen ja erityisen tärkeä vaihe. Tutkimustieto ja kansainväliset vertailut osoittavat, että laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa positiivisesti lasten myöhempään koulutukseen ja menestymiseen opinnoissa. OECD:n PISA-tutkimuksen mukaan oppilaat, jotka ovat saaneet vähintään vuoden verran varhaiskasvatusta tai esiopetusta, menestyvät paremmin PISA-testeissä kuin lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen, vaikka vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutus otetaan huomioon. Mitä pidempään varhaiskasvatusta on saatu, sitä myönteisempi näyttäisi olevan vaikutus PISAtuloksiin. Varhaiskasvatukseen osallistuneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät PISA-tutkimuksessa huomattavasti paremmin kuin ne, jotka eivät olleet siihen osallistuneet. Suoritustason ero vastasi OECD:n mukaan kahta kouluvuotta. Euroopan maissa maksupolitiikalla pyritään edistämään lasten varhaiskasvatukseen osallistumista. Noin puolessa maista varhaiskasvatus on maksutonta kolme vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille lapsille aina oppivelvollisuuden alkuun. Ruotsissa kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille tarjotaan maksutonta varhaiskasvatusta 525 tuntia vuodessa. OAJ esittää, että myös Suomessa selvitetään, miten voitaisiin siirtyä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden osalta maksuttomaan pedagogiseen varhaiskasvatukseen vastaavasti kuin esimerkiksi Ruotsissa. Maksuttomuuteen siirtyminen voitaisiin Suomessa heikon talouden aikana toteuttaa esimerkiksi pitkän siirtymän aikana ikäluokittain porrastaen. Varhaiskasvatuksen maksupolitiikan ja lapsen hoidon tukien vaikutus tasa-arvoon ja työllisyyteen Vasta julkaistu talousjärjestö OECD:n Suomi-raportti nosti nuorten naisten työmarkkina-aseman yhdeksi Suomen työmarkkinoiden keskeisistä ongelmista. OECD suositteleekin Suomelle vanhempainvapaiden ja kotihoidontuen yhteiskeston
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 3 (5) lyhentämistä. Pitkät hoitovapaat heikentävät OECD:n mukaan naisten työmarkkinaasemaa usein pysyvästi. Ruotsi vastikään päätti poistaa kotihoidontukijärjestelmän naisten työelämään osallistumista parantaakseen. Kotihoidontukijärjestelmää käyttävät pääsääntöisesti naiset; yleisemmin ja pisimpään maahanmuuttajat, vähän koulutetut ja pienituloiset äidit, joiden työmarkkina-asema muutenkin on riskialttein. Kotihoidon tukea ja mahdollisesti myös kunnan päättämää lisää maksetaan sisaruksesta vain, mikäli sisarus ei osallistu kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Tämä heikentää lasten osallistumisen oikeutta. Se asettaa perheet ja lapset eriarvoiseen asemaan myös siksi, että tuen rajaus ei koske yksityiseen palveluun osallistuvia. Varhaiskasvatuksen yksityisiä palveluja ei ole kaikkien perheiden ja lasten saavutettavissa lähipalveluna. OAJ edellyttää, että maksukorotusten ja kotihoidontukijärjestelmän lapsivaikutuksia arvioidaan, erityisesti lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. OAJ:n mielestä varhaiskasvatusmaksulain valmistelu tulee aloittaa uudelta pohjalta, niin että taataan jokaisen lapsen oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen ja siten, että järjestelmä huomioi erityisesti pienten lasten vanhempien ja naisten työllistymisen. Yksityiskohtaiset huomiot esityksestä Mikäli varhaiskasvatusmaksujen valmistelua päätetään jatkaa lausunnolla olevan esityksen lähtökohdista ilman lapsen hoidon tukimuotojen kokonaistarkastelua, tulee edellä esitetyn lisäksi valmistelussa ottaa huomioon seuraavat näkemykset: OAJ kannattaa ns. 0-maksuluokan säilyttämistä. Vain näin voidaan taata tosiasiallinen yhdenvertainen mahdollisuus varhaiskasvatukseen myös kaikkein pienituloisempien perheiden lapsille. Huoltajien työllisyyden ja lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen vahvistamiseksi tarkoituksenmukaisia ovat myös yksihuoltajien varhaiskasvatusmaksuja alentavat toimenpiteet, sekä pienituloisten, kahden ja kolmen henkilön perheiden maksujen alentaminen. Perheen tulot tai varattomuus eivät saa rajata lapsia ulos varhaiskasvatuksesta. Maksun määräytymisen perusteet näyttäytyvät kuitenkin joltain osin ongelmallisina. Maksukorotukset kohdentuvat eri tavoin saman tuloisiin useampilapsisiin ja yksilapsisiin perheisiin. Esimerkkinä nelihenkinen (kaksi huoltajaa, kaksi lasta varhaiskasvatuksessa) perhe, jossa huoltajien tulot yhteenlaskettuna ovat 4610 euroa, ja vastaavat tulot omaava kolmihenkinen (kaksi huoltajaa, yksi lapsi varhaiskasvatuksessa) perhe. Tällaisia perheitä voi olla esimerkiksi perheet, joissa
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 4 (5) molemmat vanhemmat ovat työuran alussa olevia korkeakoulututkinnon suorittaneita lastentarhanopettajia. Uudistuksen myötä kaksilapsisen perheen varhaiskasvatusmaksut lapsista nousisivat 384 eurosta 422 euroon kuukaudessa, kun yksilapsisen perheen kuukausimaksu laskisi 1,2 euroa, n. 270 euroon kuukaudessa. Kaksilapsisen perheen varhaiskasvatusmaksut nousisivat vuositasolla 422 euroa, kun yksilapsisen perheen maksu laskisi vuositasolla 12 euroa. Kaksilapsisen perheen elinkustannusten olettaisi olevan korkeammat kuin yksilapsisella perheellä. Vaikka korotus kuukausitasolla ei olisi heillä kuin vajaa 40 euroa, vaikuttaa korotuksen kohdentuminen kohtuuttomalta ja epäoikeudenmukaiselta. Perheiltä perittävää enimmäismaksua korotettaisiin jopa 22 prosenttia. Näin suuri kertakorotus maksuissa on OAJ:n mielestä kohtuuttoman suuri, varsinkin, kun samanaikaisesti varhaiskasvatukseen kohdistuu rajuja heikennyksiä. Korkeimman maksun tuloluokkaan mennään jo suomalaisen palkansaajien keskimääräisen kuukausiansion alle jäävillä kahden huoltajan tuloilla. Tämän vuoden elokuusta lähtien lapsilla on oikeus 20 viikkotunnin laajuiseen varhaiskasvatukseen. Esityksen mukaan kuukausimaksu 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksesta olisi enintään 60 prosenttia kokoaikaisesta maksusta. OAJ pitää 20 tunnin varhaiskasvatuksen maksun prosenttiosuutta liian korkeana, sillä maksun suuruus voi heikentää varhaiskasvatukseen osallistumista entisestään. Maksun suuruus voi ohjata vanhempia myös valitsemaan lapselleen halvempaa ns. muuta varhaiskasvatusta eli toimintaa, josta ei ole varhaiskasvatuslaissa säädöksiä ja jonka ei tarvitse täyttää varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita. Sitä ei koske myöskään ryhmäkokosäädökset eikä siinä ole asetettu henkilökunnalle kelpoisuusvaatimuksia. Esityksessä todetaan vaikeaksi arvioida, mikä vaikutus korotuksilla olisi perheen valintoihin. OAJ edellyttää, että varhaiskasvatuksen maksujen korotusten vaikutuksia lasten varhaiskasvatukseen osallistumiseen seurataan alusta asti ja kielteisiin muutoksiin puututaan. Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia sekä vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin ja ryhtyy varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan lasten kokonaisvaltainen hoiva, kasvu ja kehitys. Hallituksen tulee antaa sivistysvaliokunnalle selvitys tästä vuoden 2017 keväällä. OAJ:n mielestä varhaiskasvatukseen kohdistuvien leikkausten ja heikennysten vaikutuksia tulee arvioida samassa yhteydessä sekä edellyttää selvitys myös varhaiskasvatuksen maksukorotusten vaikutuksista.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 5 (5) Perustuslaillinen tarkastelu OAJ:n mielestä korotukset ovat ristiriidassa perustuslain hengen kanssa. Perustuslain mukaan julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Näin suuret maksukorotukset vaarantavat perheiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu ottaen huomioon tutkimukset, jotka on tehty laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksestä lapsen kehitykselle, koulutukselliselle tasa-arvolle ja jopa työuralle sekä ansiotasolle. Hinnankorotusta olisi arvioitava myös kuluttajasuojalain näkökulmasta. Palvelun laatu on ennemmin heikentymässä (kasvavat ryhmäkoot, rajoitettu oikeus osallistua) eivätkä järjestämiskulut ole nousseet esitettyä hinnankorotusta vastaavasti. Lopuksi OAJ pitää sinänsä hyvänä, että varhaiskasvatuksen maksuja koskevat säännökset siirretään pois sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusäännöksistä omaksi laikseen. Maksuja koskevalla lailla olisi mahdollisuus ohjata siihen, että kaikkien lasten oikeus osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen toteutuu entistä paremmin ja kattavammin. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Heljä Misukka koulutusjohtaja Auli Setälä erityisasiantuntija