Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.

Transkriptio

1 LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 209 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 66 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta. Lisätietoja: erityisasiantuntija Päivi Nykyri, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri

2 2 Lausunnon keskeinen sisältö SOSTE näkee myönteisenä, että ehdotuksessa on huomioitu pienituloiset yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajat nostamalla alimman maksuluokan tulorajaa, mikä kohentaisi näiden perheiden taloudellista tilannetta ja työnteon kannustavuutta. SOSTE näkee myönteisenä myös 0-maksuluokan säilyttämisen, sillä se edistäisi varhaiskasvatukseen osallistumista vähävaraisten perheiden lapsilla. SOSTE kantaa huolta siitä, että valtaosalla lapsiperheitä asiakasmaksut nousisivat, koska - se lisäisi lasten ja perheiden eriarvoisuutta. Perheiden kiristyvällä taloudellisella tilanteella olisi moninaisia negatiivisia vaikutuksia lasten tasapainoiseen kasvuun ja perheiden hyvinvointiin. Hallituksen säästötoimissa on jo tehty useita leikkauksia ja toimenpiteitä, jotka kohdistuvat erityisen raskaasti lapsiperheisiin. - suurin paine kohdistuisi keskituloisiin. Perheille, jotka sijoittuvat korkeimman maksuluokan alarajalle, maksurasitus saattaisi muodostua kohtuuttoman suureksi. - se heikentäisi taloudellista tilannetta, työnteon kannustavuutta ja ostovoimaa erityisesti niissä perheissä, joissa on useampia päivähoitoikäisiä lapsia. - kotihoidontuella on suuri vaikutus perheen valintoihin. Pahimmillaan muutos saattaisi johtaa kunnissa varhaiskasvatusmaksujen korotukseen ja kotihoidontuen kuntalisän leikkaukseen. Se taas heikentäisi tilannetta niissä perheissä, jotka haluavat hoitaa lapset kotona. - se lisäisi alueellista eriarvoisuutta. Varakkaat kunnat jättäisivät helpommin asiakasmaksun korottamatta ja köyhät kunnat taas heikossa taloudellisessa tilanteessa nostaisivat maksuja. SOSTE toteaa, että lapsi- ja perhevaikutusten arviointia ei ole tehty lapsen ja perheen näkökulmasta vaan ainoastaan taloudellisista lähtökohdista. SOSTE näkee, että arviointi tulisi ehdottomasti sisällyttää esitykseen. Tärkeää olisi tarkastella varhaiskasvatuksen pedagogista ja sosiaalista merkitystä myöhemmälle opiskelulle ja elämälle. Myös monien lapsiperheisiin kohdistuvien leikkausten ja toimenpiteiden yhteisvaikutusten arviointi sekä lyhyt- että pitkäaikaisten vaikutusten ja kustannusten ennustamiseksi on tärkeää. On poliittinen valinta ovatko lapset kuluerä vai voimavara. Vaikka säästöjä on tehtävä, on kuitenkin ajateltava pitkäjänteisesti.

3 3 SOSTE haluaa myös nostaa esiin sen, että ehdotuksessa esitellyissä muiden maiden varhaiskasvatusmalleissa on osassa päivähoito maksutonta. Ruotsi on menossa kohti maksuttomuutta ja Suomi menee päinvastaiseen suuntaan. LAUSUNTO 1. Lakiehdotuksen keskeinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutosta varhaiskasvatuksesta perittäviin asiakasmaksuihin koskien päiväkoti- ja perhepäivähoitoa. Maksun perusteet määräytyisivät kuten aiemmin perheen tulojen ja koon sekä lapsen varhaiskasvatusajan mukaan. Maksujen korotuksella tavoitellaan kuntien maksutulojen nousua vuosittain 54 miljoonalla eurolla vuodesta 2017 alkaen. Maksun määrittelyssä käytettyjä tulorajoja esitetään nostettavaksi perheen koosta riippumatta. Esitys nostaisi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja valtaosalla perheistä, koska hallituksen tavoitteena on lisätä kuntien maksukertymää. Maksuja ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti: - Kuukausimaksun enimmäismäärää korotettaisiin 22 prosenttia, 290 eurosta 354 euroon. - Nykyisen enimmäismaksun alle jääviä maksuja korotettaisiin. - Pienimpien eli kahden ja kolmen hengen perheiden kohdalla tulorajoja korotettaisiin suhteessa enemmän kuin isompien perheiden kohdalla. Muutos alentaisi erityisesti pienituloisten yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja ja parantaisi yksinhuoltajien kannustimia ottaa työtä vastaan. Tulorajoja korotettaisiin 2- henkisillä perheillä 36 prosenttia, 3-henkisillä perheillä 11 prosenttia. - Maksutonta varhaiskasvatusta (0-maksuluokka) koskeva sääntely säilytettäisiin ennallaan. Alle 27 euron maksua ei perittäisi.

4 4 - Toisesta lapsesta perittävä maksu olisi aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta. Nykyisin maksu on sama kuin ensimmäisestä lapsesta, enimmillään kuitenkin 261 euroa (2015). - Osa-aikaisesta varhaiskasvatuksesta perittäisiin enintään 60 prosenttia kokoaikaisen hoidon maksusta, kun lapsi on korkeintaan 20 tuntia viikossa hoidossa. Kokoaikaisuuden raja olisi 35 tuntia viikossa. - Yksityisen varhaiskasvatuksen tukeen ei esityksessä ehdoteta muutoksia. Kunnat päättäisivät varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korottamisesta itse. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan elokuun 2016 alusta. 2. Työllisyys Jos tavoitteena on tukea pienten lasten vanhempien työllistymistä ja työssä pysymistä, tulisi varhaiskasvatuspalveluiden olla joustavia, perhelähtöisiä ja edullisia. Varhaiskasvatusmaksujen korotus heikentäisi taloudellista tilannetta ja työnteon kannustavuutta niissä perheissä, joissa on useampia päivähoitoikäisiä lapsia ja toinen vanhemmista on pienituloinen. Tutkimusten mukaan pienten lasten perheissä työnteon kannustavuutta ja äitien työllisyyttä heikentävät päivähoitomaksujen ja lasten kotihoidon tuen korotukset (Viitamäki ; Kosonen ). Päivähoitomaksujen korotuksilla saatetaan ohjata vanhempia jäämään pidemmäksi aikaa hoitamaan lapsia kotiin. Asiakasmaksujen korottaminen voi vaikuttaa siten, että keskituloisten työssäkäyvien perheiden toimeentulo-ongelmat lisääntyvät. Taloudellinen ahdinko voi heijastua sosiaalisina ongelmina ja edelleen jopa toimeentulotuen käytön lisääntymisenä. Maksujen korotus voi luoda uuden kannustinloukun keskituloisten työssä käyntiin. 1 Viitamäki Heikki (2015) Työnteon kannustimet mitä jää käteen? VATT. Muistiot Kosonen Tuomas (2011) To work or not to work? The effect of child-care subsidies on the labour supply of parents. VATT Working Papers 23.

5 5 Kotihoidontuella on suuri vaikutus perheen valintoihin. Pahimmillaan muutos saattaa aiheuttaa kunnissa varhaiskasvatusmaksujen korotuksen lisäksi myös kotihoidontuen kuntalisän leikkauksia. Kotihoidon kuntalisässä tehtävät leikkaukset heikentävät lapsiperheiden taloudellista tilannetta. Vaikka sillä olisi työntekoon motivoiva vaikutus, heikentäisi se taloudellista tilannetta niissä perheissä, jotka haluavat hoitaa lapset kotona. 3. Perheiden eriarvoisuus lisääntyy ja investointinäkökulma puuttuu Leikkaukset tiukentavat lapsiperheiden taloutta Valtaosalla lapsiperheistä päivähoitomaksut nousisivat. Suurin paine kohdistuisi keskituloisiin. Perheille, jotka sijoittuvat korkeimman maksuluokan alarajalle, maksurasitus saattaa muodostua kohtuuttoman suureksi. Esityksen mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksut nousisivat enimmillään 22 prosenttia, 290 eurosta 354 euroon. Korotus olisi korkeintaan 64 euroa yhdestä päivähoitoikäisestä lapsesta ja 122 euroa kahdesta lapsesta. Korotus olisi täysimääräinen kolmen hengen perheissä yli euron ja neljän hengen perheissä yli euron kuukausibruttotuloilla. Asiakasmaksut nousisivat vuodessa (11 kuukaudelta) kahdelta päivähoitoikäiseltä sisarukselta korkeimmillaan 6061 eurosta 7403 euroon eli yhteensä 1342 euroa. Varhaiskasvatusmaksujen osuus neljän hengen perheen bruttotuloista kasvaisi enimmillään 8,8 prosentista 10,1 prosenttiin. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut nousisivat tulojen kasvaessa kolmen hengen perheissä noin euron bruttokuukausituloista alkaen, saavuttaen maksun enimmäismäärän euron tuloissa. Lähes kaikissa isoimmissa (yli 3 hengen) perheissä maksut nousisivat progressiivisesti tulojen kasvaessa. Yksityisen hoidon tukeen ei esityksessä ehdoteta muutosta. Esitys johtaa siihen, että perheille maksettavaksi jäävä osuus yksityisestä päivähoidosta on lähellä kunnallisen päivähoidon maksua. Kuten esityksessäkin todetaan, että kunnan maksaessa edelleen kuntalisää nykyisen suuruisena tulee yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä kasvamaan jonkin verran. Säästöillä voi olla ennakoimattomia vaikutuksia kunnalliseen päivähoitoon.

6 6 Perheille on hallituksen ohjelman seurauksena kohdistumassa myös monia muita leikkauksia ja maksujen korotuksia. Hallituksen säästötoimet ovat kohdistuneet erityisen raskaasti lapsiperheisiin. Monet perheet sinnittelevät pärjäämisen rajoilla jo nyt. SOSTE toteaa, että maksujen korotus yhdessä muihin hallituksen esittämiin lapsiperheisiin kohdistuviin leikkauksiin tuntuu kohtuuttomalta. Varhaiskasvatuksen (säästöodotukset 54 milj. ) ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan (18 milj. ) asiakasmaksujen korotusten, lapsilisän indeksikorotuksen jäädyttämisen (35,8 milj., v.2019) ja vanhempainrahaan tehtyjen muutosten (13 milj. ) arvioidaan säästävän vuosittain yhteensä lähes 121 miljoona euroa. Lisäksi subjektiivisen päivähoidon rajauksesta, perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitetun valtionavustuksen lakkauttamisesta, toisen asteen koulutukseen tehtävistä leikkauksista, opintotuen indeksisidonnaisuuden ja asuntolainan korkovähennysoikeuden poistamisesta, ajoneuvo-, polttoaine- ja kiinteistöveron korotuksista sekä yleisen asumistuen heikennyksistä odotetaan säästöjä vuositasolla noin 660 miljoonaa euroa. Samalla myös muut asumisen kustannukset kasvavat mm. sähkölaskun noustessa. Nämä leikkaukset eivät voi olla heijastumatta suoraan lapsiperheiden, lasten ja nuorten taloudelliseen toimeentuloon ja hyvinvointiin. Kaikki edellä mainitut leikkaukset ovat pois lapsiperheiden arjesta ja kansallisesta kulutuksesta. Yksityisellä kulutuksella on suuri merkitys Suomen tuotannolle ja taloudelle. Edellä mainittujen lisäksi useilla paikkakunnilla asumiskustannukset ovat korkeat. Hallituksen nopealla tahdilla tekemillä päätöksillä pyritään turvaamaan julkista taloutta. Tämän sijasta tarvitaan pitkäjänteisiä rakenteellisia muutoksia, joissa painottuu investointinäkökulma. Vaikka säästöjä on tehtävä, on kuitenkin ajateltava säästöjen pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja kansantalouteen. Asiakasmaksujen korotus lisäisi myös kuntakohtaisten erojen takia alueellista eriarvoisuutta. Varakkaat kunnat jättäisivät helpommin asiakasmaksun korottamatta ja köyhät kunnat taas heikossa taloudellisessa tilanteessa nostaisivat maksuja.

7 7 Lapsiin investoiminen kannattaa SOSTE esittää huolensa siitä, että investointinäkökulma jää esityksessä puutteelliseksi. Maskujen korotus väistämättä johtaisi siihen, että osa lapsista jäisi varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Monet tahot kuitenkin korostavat lapsiin ja lapsiperheisiin investoinnin tärkeydestä. Tutkimukset (Heckman ) osoittavat, että jos haluamme ehkäistä syrjäytymistä, niin sijoittaminen varhaiskasvatukseen on kannattavampaa ja tuottoisampaa kuin mikään muu koulutuksellinen investointi. Varhaiskasvatus on osallisuuden ja aktiivisen yhteiskunnallisen toimijuuden kehittymisen kannalta tärkeässä roolissa. Myös vanhempien mahdollisuus työssäkäyntiin ja perheiden riittävä toimeentulo on investointi koko perheen hyvinvointiin ja laajemmin Suomen tuotannolle ja taloudelle. On poliittinen valinta ovatko lapset kuluerä vai voimavara. SOSTE haluaa myös nostaa esiin sen, että joissakin maissa varhaiskasvatus on kokonaan tai joiltakin osin maksutonta. Ruotsi on menossa kohti maksuttomuutta, Suomi menee päinvastaiseen suuntaan. 4. Lapsi- ja perhevaikutusten arviointi puutteellinen SOSTE toteaa, että lapsi- ja perhevaikutusten arviointia ei ole tehty lapsen ja perheen näkökulmasta vaan ainoastaan taloudellisista näkökohdista käsin. Esitys ei pohjaudu pitkän tähtäimen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. SOSTE näkee, että arviointi tulisi ehdottomasti sisällyttää esitykseen. Tärkeää olisi tarkastella - kaikkien lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksen pedagogista merkitystä myöhemmälle opiskelulle ja elämälle. 3 James James J. Heckman (2006) Skill Formation and the Economics of Investing in Disadvantaged Children. SCIENCE, 30 June 2006 VOL 312, s

8 8 Hallitusohjelma painottaa lapsen edun edistämistä, mitä ehdotettava muutos ei kaikkien lasten osalta vahvistaisi. - lapsi- ja perhevaikutuksia perheen taloudellisen tilanteen näkökulmasta. Lyhyessä ajassa on tehty paljon lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia ja toimenpiteitä. Sekä esitetyn maksujen korotuksen että eri leikkausten yhteisvaikutusten arviointia olisi ehdottoman tärkeää tehdä niin lyhyt- kuin pitkäaikaisten vaikutusten ja kustannusten ennustamiseksi.