Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008



Samankaltaiset tiedostot
Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Komplementtitutkimukset

Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Elimistö puolustautuu

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Aikuisen infektiokierre -missä vika? Kuinka tunnistan vasta-ainepuutoksen?

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

LOPPUTENTTI

Immuunipuutokset - kliinikon puheenvuoro

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Autoimmuunitaudit: osa 1

KandiakatemiA Kandiklinikka

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Virtaussytometrian perusteet

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Keuhkoahtaumatauti 2007

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Psorin uudet hoidot. Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

CORTIMENT (budesonidi) , versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Reumapotilaan hematologiaa

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon.

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Harvinaiset haavat -hoitotyön näkökulma. Ulla Dunder, sh YAMK, auktorisoitu haavahoitaja Iho- ja allergiasairaala, HUS

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

HIV ja hepatiitit HIV

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

PD-hoidon komplikaatiot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Perinnöllisen immuunipuutoksen epäilyn arvioiminen HUS-piirin erikoissairaanhoidossa. (v.2.0; 2012)

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

HIV. ja ikääntyminen

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ

Perinnöllisen vasta-ainepuutoksen epäilyn arvioiminen HUS-piirissä. (v.1.0/ 2012)

Tietopaketti seksitaudeista

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Lataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Aikuisen infektioalttius

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere derström

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Opas terveydenhuollon ammattilaisille

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Transkriptio:

Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa) Epiteeli (iho, limakalvot) Hankittu immuniteetti (adaptive) Vaste päivissp ivissä B-lymfosyytit Sytokiinit Fagosyytit NK-solut T-lymfosyytit Komplemetti

Immuunipuutos Jokin osa immuunijärjestelmästä toimii puutteellisesti Primaarinen immuunipuutos Synnynnäinen defekti Sekundaarinen immuunipuutos Hankittu defekti Esim. AIDS, aliravitsemus, lääkkeet

Sekundaariset immuunipuutokset Immuunipuutoksen aiheuttaa jokin ulkoinen syy HIV (Human Immunodeficiency virus) Syöpä ja sen hoidot Krooniset sairaudet ja niiden hoidot Keskosuus Aliravitsemus Muut harvinaisemmat syyt

AIDS (Acquired Immune Deficiency Syndrome) Aiheuttajana lentivirusten ryhmään kuuluvat HIV-1 ja HIV-2 retrovirukset Kohdesoluina CD4 auttaja-t-solut Solujen toimintakyky heikkenee Solujen määrä alkaa laskea CD8 T-solujen, B-solujen, NK-solujen ja makrofagien toiminta häiriintyy CD4 auttaja-t-solukato johtaa kliinisten oireiden ilmaantumiseen Virusinfektion ensioireet viikkojen kuluessa (kuume, kivut yms.) Latenssiaika, CD4 >500: autoimmuuni-ilmiöitä Välivaihe, CD4 200-500: virus- ja sieni-infektioiden lisääntyminen Pitkälle edennyt tauti, CD4 <200: vakavat opportunisti-infektiot, lymfooma, kasvaimet

Syövän n ja sen hoitojen aiheuttama immuunipuutos Neutropenia Heikentynyt soluvälitteinen immuniteetti (T-solut, NK-solut) Heikentynyt humoraalinen immuniteetti (vasta-ainepuutokset) Mekaaninen vaikutus onteloissa ja limakalvoilla Sädehoidon aiheuttamat limakalvovauriot Virus-, sieni- ja bakteeri-infektioiden riski lisääntynyt Opportunisti-infektiot Immuunipuutoksen korjaantuminen voi kestää 1-2 vuotta hoitojen loppumisesta

Kroonisten sairauksien aiheuttama immuunipuutos Moniin kroonisiin sairauksiin liittyy immuunijärjestelmän toiminnan heikkeneminen Taustalla geneettiset, metaboliset ja paikalliset tekijät Esim. diabetes, nefroottinen oireyhtymä Fagosytoosin heikentyminen, vasta-ainepuutokset Kroonisten sairauksien hoidot aiheuttavat immuunipuutosta Kortikosteroidit Muut immunosupressiiviset lääkkeet Pernan poisto altistaa kapselillisten bakteerien aiheuttamalle sepsikselle

Keskosuus Keskosuuteen liittyy merkittävä infektioriski epäkypsän immuunipuolustuksen vuoksi Ohut ja läpäisevä iho Toimimaton limakalvopuolustus (IgA) Komplementin tasot ja aktiivisuus alentuneet NK-, B- ja T-solujen toiminta puutteellista Äidiltä istukan kauttaa saatujen IgG-vasta-aineiden määrä vähäinen

Aliravitsemus Aliravitsemus heikentää immuunijärjestelmän toimintaa ja altistaa vakaville infektioille Riittämätön tai yksipuolinen ravinto Kehitysmaat Anoreksia Vakava sairaus Tehohoito

Primaariset immuunipuutokset Ataxia teleangiectasia v. 1926 Tällä hetkellä kuvattu yli 150 eri tautia >100 eri geeniä >4500 tunnistettua geenivirhettä Geenivirhe vaikuttaa erilaisten proteiinien ekspressioon ja toimintaan Immuunijärjestelmän osien kehittymisessä Efektori-solujen toiminnassa Signaalinvälitysketjuissa Immuunihomeostaasin ylläpidossa Kliininen ilmentymä Infektioalttius, allergiat, autoimmuuni- ja inflammatoriset sairaudet, lymfoproliferatiiviset sairaudet, syöpä

Geenivirheestä kliiniseen tautiin Etzioni & Ochs Pediatr Res 56:519-525, 2004

J Allergy Clin Immunol 120: 776-794, 2007

Primaaristen immuunipuutosten luokittelu Geha et al. J Allergy Clin Immunol 120: 776-794, 2007 I. Sekamuotoiset T- ja B-solujen immuunivajavuudet II. Pääasiallisesti vasta-aineiden vajavuuksina ilmenevä immuunipuutos III. Muut hyvin määritellyt immuunipuutosoireyhtymät IV. Immuunisäätelyn häiriöistä johtuvat sairaudet V. Synnynnäiset poikkeavuudet fagosyyttien määrässä ja/tai toiminnassa VI. Poikkeavuudet synnynnäisessä immuniteetissa VII. Autoinflammatoriset oireyhtymät VIII. Komplementtipuutokset

PID diagnostiikka kliininen taudinkuva Sukuhistoria - uudet mutaatiot mahdollisia Mitä oireita ja milloin oireet alkaneet? Kasvu ja kehitys Infektiot Infektioiden esiintymistiheys Mitkä patogeenit Virukset, bakteerit, sienet? tavanomaiset ja poikkeavat? Onko aina sama tai samantyyppinen patogeeni? Infektioiden taudinkulku kesto, vaikeusaste, vaste hoidolle Autoimmuuni-ilmentymät, maligniteetti Anomaliat ja dysmorfiset piirteet tunnetut oireyhtymät

Primaarinen immuunipuutos - kliininen taudinkuva 1. Toistuvat KNK- ja hengitystie-infektiot 2. Imeväisen huono menestyminen 3. Toistuvat pyogeeniset infektiot 4. Epätavalliset infektiot tai epätavallisen vaikea taudinkulku 5. Samantyyppisen patogeenin aiheuttamat toistuvat infektiot 6. Autoimmuunisairaudet tai krooniset tulehdukselliset sairaudet; Lymfoproliferaatio 7. Eponyymisten oireyhtymien kliinisten piirteiden tyypillinen yhdistelmä 8. Angioödema

Primaarisiiin immuunipuutoksiin liittyviä linkkejä www.esid.org www.idf.org bioinf.uta.fi

Kroonisen granulomatoottisen taudin (CGD) diagnostiikka

CGD Toistuvat henkeäuhkaavat infektiot Katalaasipositiiviset bakteerit ja sienet Tavallisimpia aiheuttajia S. aureus, S. marsescens, B cepacia, Nocardia spp., Aspergillus spp. Keuhkot, maksa, imusolmukkeet, iho, luu Granuloomamuodostus ja tulehdukselliset leesiot iholla ja limakalvoilla esim. IBD, huono haavojen paraneminen Esiintyvyys 1:100000 1:200000 Useimmiten diagnoosi lapsuusiäss ssä Diagnoosi joskus vasta aikuisiäss ssä,, erityisesti jos autosomaalinen tauti

Laboratoriodiagnostiikka Superoksidin tuotantoon perustuvat mittaukset Suora superoksidin mittaaminen Ferrisytokromi c:n pelkistyminen Kemiluminesenssi Nitrobluetetrazoliumin pelkistyminen Dihydrorodamiinin pelkistyminen Geenidefektin määrittäminen

Dihydrorodamiinitesti Kokoveri (EDTA/hepariini) 400 μl Hemolyysi DHR + stimulaatio (PMA) Virtaussytometria

Dihydrorodamiinitesti

Dihydrorodamiinitestin optimointi 16.1.2008 Ei stimulaatiota PMA

Dihydrorodamiinitesti

Kiitokset Petri kulmala Timo Hautala