LUONNOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 69. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 104 TONTTIEN 2 JA 5 JA KORTTELIN 106 TONTIN 1 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 69:059 KAAVAN PÄIVÄYS 18.3.2014 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 9.6.2014
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 69. kaupunginosan korttelin 104 tonttia 2 ja 5 ja korttelin 106 tonttia 1 sekä katu- ja liikennealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu 69. kaupunginosan korttelin 104 tontti 8 ja korttelin 106 tontit 2 ja 3 sekä katualueet. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan tunnus 69:059 Kaavan päiväys 18.3.2014 Kaavan laatija Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. (014) 266 7626 email: tapani.tommila@jkl.fi Kaavan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 10.4.2013 vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk 17.6.2014 Kh xx.xx.2014 Kv xx.xx.2014 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Vaajakosken keskustassa rajautuen Urheilutien, Savonmäentien, Vaajakoskentien ja Vesmannintien väliin yhteen kortteliin katualueineen sekä osaan naapurikorttelin pysäköintialuetta Väkkärätien varrella. Suunnittelualue sijaitsee noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä Jyväskylän kaupungin keskustasta. Suunnittelualueen laajuus on noin 2,9 hehtaaria. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Vanhan Vaajalan asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta kaupunkikuvallisesti laadukkaalla rakentamisella. Tarkoitus on rakentaa sekoitettujen toimintojen kortteli, joka sisältää terveysaseman lisäksi asumista ja liiketiloja.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 ASEMAKAAVA... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö... 7 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 2.1.4 Maanomistus... 12 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 12 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 12 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 17 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 17 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN... 17 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 17 3.3.1 Osalliset... 17 3.3.2 Vireilletulo... 17 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 17 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 18 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 19 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 19 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 20 3.5 ASEMAKAAVALUONNOS... 21 3.5.1 Alustava asemakaavaluonnos... 21 3.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 24 3.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 24 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 25 4.1 KAAVAN RAKENNE... 25 4.1.1 Mitoitus... 25 4.1.2 Palvelut... 26 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 26 4.3 ALUEVARAUKSET... 27 4.3.1 Korttelialueet... 27 4.3.2 Muut alueet... 27 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 27 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET... 30 4.5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön... 30 4.5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 30 4.5.3 Muut vaikutukset... 30 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 31 4.7 NIMISTÖ... 31 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 32 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 32 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 32 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 32
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma (11.3.2014) 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavaluonnos, pienennös (18.3.2014) 4) asemakaavaehdotus, pienennös (xx.xx.2014) 5) havainnekuvia 6) asemakaavan seurantalomake Muu lähdeaineisto: 1) Vanhan Vaajalan yleissuunnitelma (31.1.2014 Ramboll Finland Oy) 2) Liikenneselvitys (Jyväskylän kaupunki, Asemakaavoitus Timo Vuoriainen 18.6.2013)
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta kaupunkikuvallisesti laadukkaalla ja korkealuokkaisella rakentamisella. Tarkoitus on rakentaa sekoitettujen toimintojen kortteli, joka sisältää terveysaseman lisäksi asumista ja liiketiloja. Uuden terveysaseman rakennusmassa sijoittuu aluksi kolmikerroksisena (laajennusmahdollisuus neljänteen) Vesmannintien varteen uuden pysäköintikellarin pihakannen viereen. Terveysaseman pysäköinti toteutetaan hajapysäköintinä Väkkärätien LPA- korttelissa, missä kaava mahdollistaa kansirakenteen ja pysäköinnin kahteen tasoon. AL- korttelin autopaikoitus toteutetaan rakenteellisena pysäköintinä kellariin ja talojen pihat sijoittuvat kannen päälle. AL- korttelin asuin- ja liiketalot sijoittuvat viisi- ja neljäkerroksisina pihakannen kulmiin Savonmäentien varteen. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavahanke käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 10.9.2012. Asemakaavan muutos on ilmoitettu vireille 10.4.2013 Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 8.4.2013. Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen xx.xx.2014. Asemakaavaluonnos oli MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx - xx.xx.2014 välisen ajan. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin xx.xx.2014. Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.2014. Kaavamuutosehdotus oli kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.2014. Kaavamuutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.2014. Asemakaava oli käsiteltävänä viranomaisneuvottelussa xx.xx.20xx Asemakaava oli kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä xx.xx.20xx Asemakaava oli kaupunginhallituksen käsiteltävänä xx.xx.20xx Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.20xx.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (6) 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Tavoitteena on aloittaa Vaajakosken terveysaseman rakentaminen vuoden 2015 aikana. Katu- ja puistoalueet toteuttaa Jyväskylän kaupunki. Kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Rakentaminen voi alkaa kaavan vahvistuttua. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskellä Vaajakosken liikekeskustaa entisen S-marketin tontilla. Lisäksi kaavamuutosalueeseen kuuluu Väkkärätien viereinen pysäköintialue sekä katu- ja tiealuetta. Kaikki keskustan julkiset ja kaupalliset palvelut ovat kävelyetäisyyden päässä ja naapurikortteleissa sijaitsevat kirjasto, liikuntakeskus ja uimahalli. Viistokuva suunnittelualueesta.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (7) 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Jyväskylän maisemarakenteen tyypillisimmät piirteet ovat voimakkaat maastonmuodot, metsäisyys sekä vesistöjen runsaus. Metsäiset selänteet ja avoimiin alueisiin rajautuvat ranta- ja reunametsät muodostavat maisemassa tärkeitä taustoja. Maiseman solmukohdat hahmottuvat parhaiten vesistöjen kautta. Vaajakosken taajama on syntynyt juuri yhteen tällaiseen solmukohtaan. Vaajakosken taustana kohoava selänne on osa maisemallisesti merkittävää Kangasvuoren-Aittovuoren yhtenäistä mäkiketjua, joka muodostaa kaupungin kaakkoisen osan tärkeimmän virkistysaluekokonaisuuden. Suunnittelualue nousee tasaisesti kaakosta kohden luodetta. Vanhan Vaajalan tontin alin kohta Vaajakoskentien kulmassa on noin +107,33 ja ylin kohta Urheilutien kulmassa noin +110,80. Vaajavirran rannalla vedenpinnan korkeus on +78,68. Korkeusasemat on ilmoitettu N2000 järjestelmässä. Maaperä Kallioperä, maaperä ja luonnonhistoria ovat luoneet tälle seudulle ominaisen korkokuvan. Maaperältään suunnittelualue on pääosin moreenia. Luonnonolot Luonnontilaista aluetta ei suunnittelualueella ole. Korttelista puretaan pois kesällä 2014 vanha Vaajalan S-market. Pienilmasto Ilmasto-oloiltaan suunnittelualue sijaitsee ihanteellisesti kaakkoon-etelään suuntautuvassa rinnemaastossa, tosin tuulille alttiilla paikalla. Jyväskylän seudun vallitsevat tuulensuunnat ovat etelä, luode ja kaakko. Vesistöt ja vesitalous Alueella on sadevesiviemäriverkosto, johon pintavedet johdetaan. Suunnittelualue sijaitsee kaakkoon viettävällä rinteellä, joten pintavedet eivät jää ongelmaksi tontilla, mutta pohjaveden korkeus asettaa haasteita kellarirakentamiselle.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (8) Ote Vaajakosken maisemaselvityksestä 2009, maisemalliset erityispiirteet. Suunnittelualueen keskellä on symbolina punainen vinoneliö eli solmukohta, jossa kaupunkikuvallista parannustarvetta. Kartan symbolien selitykset.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (9) 2.1.3 Rakennettu ympäristö Asuminen ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristössä puolen kilometrin etäisyydellä on noin 1200 asukasta, joista lapsia (0-14 vuotta) on noin 9 %, nuoria ja työikäisiä (15 64 vuotta) lähes 54 % ja eläkeläisiä (yli 65 vuotta) lähes 37 %. Yhdyskuntarakenne Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät 1.1.2009. Uudessa Jyväskylässä on useita keskustoja ja kaupunki on sitoutunut kehittämään niitä kaikkia. Vaajakoski on yksi entisen Jyväskylän maalaiskunnan kolmesta suuresta taajamasta. muut kaksi ovat Tikkakoski ja Palokka. Vaajakoskella asuu noin 13 000 asukasta. Vaajakoski on rakenteellisesti osa yhtenäistä taajamarakennetta, joka ulottuu Jyväskylän kaupunkiin asti. Kaupunkikuva Kaupunkikuva kaavamuutosalueella ja sen läheisyydessä on muutostilassa. S-market on muuttanut uuteen paikkaan ja osa rakennuskannasta on tulossa elinkaaressaan siihen pisteeseen, että edessä on joko purkaminen tai isot saneeraus- ja korjaushankkeet. Esimerkiksi nykyinen terveysasema muuttuu uusiin tiloihin kun kaavamuutoshankkeen mukaiset uudet tilat valmistuvat. Kaavamuutosalueen eteläpuolella Vaajakoskentien toisella puolen on kokonainen kortteli funktionalistista tyylisuuntaa edustavia asuin- ja liiketilarakennuksia, jotka muodostavat Vaajakosken keskustan arvokkaimman rakennetun ympäristön. Näiden rakennusten laadukkaan arkkitehtuurin tulee olla myös uudisrakentamisen lähtökohtana.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (10) Palvelut Karta vuodelta 2009 palveluiden sijoittumisesta suunnittelualueen (ympyröity katkoviivalla) läheisyydessä. Suunnittelualueelta S-market on siirtynyt eteläisemmän Panda Oy:n kiinteistön yhteyteen. Virkistys Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on Vaajakosken keskustan urheilustadion ja sieltä ovat yhteydet myös Savonmäen laajan virkistysalueen retkeily- ja hiihtoreiteille. Liikenne Asemakaavan muutosaluetta rajaavat kadut: Vesmannintie, Urheilutie ja Savonmäentie sekä Vaajakoskentie, joka on vanhan Vaajalan kohdalla Keski-Suomen ely-keskuksen hallinnoima yleinen tie. Vaajakoskentie yhdistää valtatien 4 jatkeena ja rinnakkaistienä Vaajakosken Jyväskylän keskustaan. Urheilutie on Vaajakoskentien suuntainen pääkatu, joka yhdistää Leppävedentien (mt 638) Sulunperäntiehen. Savonmäentie on kokoojakatu, joka yhdistää Vaajakosken keskustan pohjoispuolen asuinalueet Vaajakoskentielle. Vesmannintie on Vaajakoskentien poikkikulkeva asuntokatu, liittymäaluetta voidaan pitää Vaajakosken keskustan keskipisteenä. Vesmanninkadulla on leveä keskisaareke, joka erottaa vastakkaiset ajosuunnat ja mahdol-
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (11) listaa u-käännöksen ennen Vaajakoskentien ja Urheilutien liittymiä. Suunnittelualueella on 40 km/h aluenopeusrajoitus. Vaajakoskentien varrella on yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet ajoradan molemmin puolin. Näistä Vaajalan puolella oleva jalankulku- ja pyörätie jatkuu tärkeimpänä kävely- ja pyöräily-yhteytenä Vaajakoskelta Jyväskylän keskustan suuntaan. Leppävedentien varrella on myös yhdistetty jalankulku- ja pyörätie ajorataan nähden Vaajakosken keskustan puolella, jatkuen Vaajakummun koulun suuntaan moottoritien vieressä. Sekä Vaajakoskentien että Leppäveden suuntaiset jalankulku- ja pyörätiet risteävät moottoriliikenteen kanssa eritasossa Vaajakosken kiertoliittymän kohdalla. Urheilutiellä on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie uimahallin puolella ja paikoin kapea, korotettu jalkakäytävä vanhan Vaajalan puoleisella reunalla. Savonmäentiellä on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie vanhan Vaajalan puoleisella reunalla ja hyvin kapea jalkakäytävä vastapäisen liikerakennuksen seinustalla vinopysäköinnin takana. Vesmannintiellä on ajoradan molemmin puolin yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet. Joukkoliikenteen reitit kulkevat Vaajakoskentietä, Urheilutietä ja Leppävedentietä pitkin. Vaajakoskentien kautta kulkee viisi linjaa, Leppävedentien kautta neljä linjaa ja Urheilutien kautta yksi linja. Suunnittelualueella joukkoliikenteen pysäkkejä on Vaajakosketiellä Vesmannintien liittymän yhteydessä ja Urheilutiellä Väkkärätien ja Vesmannintien välisellä osuudella. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Vaajakoski on merkittävä työpaikka-alue ja alueella on pitkät perinteet teollisten työpaikkojen sijaintipaikkana. Vaajakosken keskustassa on lähes 2000 työpaikkaa ja työpaikkojen määrä on säilynyt suunnilleen samalla tasolla vuodesta 2000 vuoteen 2005. Rakennettu kulttuuriympäristö Jyväskylään kulkevan maantien linjaus muutettiin kulkemaan nykyiselle paikalleen 1930- luvun lopussa. Päätien paikka muuttui näin suunnilleen korttelin verran ja Vaajakosken kauppakeskustan painopiste alkoi muuttua samalla. Tien rakennuksen yhteydessä uuden valtamaantien varteen rakennettiin heti 1930-luvun lopussa ja 1940-luvun alussa kaksi funktionalistista tyylisuuntaa edustavaa liikerakennusta. Vaajakoskentie 123 (kartalla nro 8) on 1930-luvun loppupuolella valmistunut funktionalistista tyylisuuntaa edustava rakennus, joka toimi alun perin Osuusliike Vaajalan myymälänä ja kahvilaravintolana. Rakennus on tehty SOK:n arkkitehti Arthur Elgin suunnitelmien mukaan, kuten myös Vaajakoskentie 125 (kartalla nro 7). Vaajakoskentie 125 on liike- ja asuinkiinteistö, joka valmistui vuonna 1941. Rakennus tunnetaan nimellä apteekkitalo, koska siinä toimi alun perin apteekki ja SOK:n poliklinikka. Vaajakoskentie 125 sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellulla Vaajakosken teollisuusympäristön alueella. Rakennus muodostaa Vaajakoskentien varteen yhtenäisen miljöön yhdessä Vaajakoskentie 123 ja 127 kanssa. Vaajakoskentie 127 (kartalla nro 6) on vuonna 1954 valmistunut liikeja asuinkerrostalo, jossa toimi pitkään säästöpankki. Rakennuksen arkkitehtuurissa on 1940 1950-luvun tyylipiirteitä, mutta vaaleaksi rapattu rakennus on sopusoinnussa kadunvarren 1930- luvun funkistyylisten asuinliiketalojen kanssa. Rakennukset ovat valtakunnallisesti arvokkaita ja muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka tulee huomioida alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. (Lähteenä Vaajakosken teollisuusympäristö alueraportti, Keski-Suomen museo, Vaajakosken keskusta-alueen täydennysinventointi 2009).
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (12) Karta vuodelta 2009, missä merkattu keltaisella Keski-Suomen museon täydennysinventoinnin kohteita vaajakosken keskustassa. Tekninen huolto Alueella on normaali kunnallistekniikka. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei tiettävästi ole pilaantuneita maa-aineksia, mutta asia selviää viimeistään kun tontilla aloitetaan kellaritilojen kaivaminen. Myös tuleva asemakaava edellyttää maaperätutkimusten tekemistä ja liittämistä rakennuslupa-asiakirjoihin. 2.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueen omistaa Jyväskylän kaupunki ja ELY:n liikennevastuualueen valtio. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (13) ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen alakeskusta (ca). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Aluetta koskeva maakuntakaavan 4. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5.2013 ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana vuoden 2014 aikana. Myös siinä suunnittelualue on merkattu keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Karttaote maakuntakaavasta
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (14) Yleiskaavat Jyväskylän maalaiskunnan aikana alueelle laadittiin vuonna 1991 Vaajakoski-Jyskä osayleiskaava, mikä on oikeusvaikutukseton. Siinä kaava-alue on yleisten rakennusten aluetta (Y), liikerakennusten korttelialuetta (KL) ja yleistä pysäköintialuetta (LP). Jyväskylän kaupungin uudessa yleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue on Vaajakosken aluekeskus aluetta. Karttaote yleiskaavasta.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (15) Asemakaavassa muutosalue on liike ja toimistorakennusten korttelialuetta (KLT-1), sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS-4) sekä yleistä tiealuetta vierialueineen (LYT). Kaavat on vahvistettu Lääninhallituksen päätöksellä 27.1.1993 ja 28.1.1994. Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue osuu osittain valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) eli Vaajakosken teollisuusympäristön päälle. Kaavoituskatsaus Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsauksessa 2014 2016 Vaajakosken keskusta on asemakaavoituksen työohjelmassa kohde numero 24. Vanhan Vaajalan asemakaavan muutos on osa tätä laajempaa hanketta. Asemakaavan valmistumisen tavoiteaikataulu on ajateltu vuodelle 2014. KymppiR ohjelma
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (16) Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa KymppiR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Vanhan Vaajalan asemakaavan muutos on KymppiR2013-ohjelmassa. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Pohjakartta on tarkistettu 11.3.2014. Vaajakosken keskustan arkkitehtuurikilpailu pidettiin 19.10.2009 26.1.2010. Kilpailun voitti ehdotus nimeltään Viilto. Kuvassa on voittaneen ehdotuksen Viilto visio tulevasta korttelirakenteesta. Hybridikortteleissa asunnot ovat 3-5. kerroksessa ja katutasossa on liiketilaa. Pysäköinti on kellarikerroksessa sekä osittain pihakannen alla.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (17) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutoksen tavoitteena on rakentaa sekoitettujen toimintojen kortteli, joka sisältää terveysaseman lisäksi asumista ja liiketiloja. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen Museo Keski-Suomen liitto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Elenia Oy Suur-Savon Sähkö Oy Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet 3.3.2 Vireilletulo Vaajalan asemakaavan muutos on ilmoitettu vireille 10.4.2013 Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja maanomistajille 8.4.2013 päivätyllä kirjeellä. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (18) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille 8.4.2014. Asemakaavan muutosluonnos on hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa xx.xx.2014 ja luonnos on ollut alustavasti nähtävillä xx.xx.2014 xx.xx.2014, jotta osallisilla on ollut tilaisuus lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Yleisötilaisuus on pidetty xx.xx.20xx. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti x.x.20xx. Asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä x.x.-x.x.20xx. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutosta on käsitelty viranomaisneuvottelussa 10.9.2013. Seuraavassa on ote neuvottelun muistiosta: Keskustelun aikana todettiin kaupungin aluekeskustan kehittämisen lähteneen liikkeelle mielenkiintoisella hankkeella, jossa asumista ja palveluja yhdistetään. Vaajakosken keskustan kilpailu on ollut pohjana. ELY- keskus esittää lisättäväksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tutkittavaksi vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön. Keski-Suomen pelastuslaitos pitää tärkeänä Urheilutien säilyttämistä läpiajettavana.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (19) 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Keskeiset tarkistukset koskivat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueidenkäytön energiaratkaisuja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on yhtenä erityistavoitteena eheytyvä yhdyskuntarakenne, jolla tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen, ja että hyödynnetään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita. Kaavamuutosalue on osa alueen yhdyskuntarakennetta eheyttävää suunnitelmaa. Elinympäristön laatua ja ilmastonmuutoksen hillintää palvelee alueen sijainti palveluihin, joukkoliikennereitteihin ja kevyen liikenteen reitteihin nähden edullisella paikalla. Erityistavoitteissa on myös edellytetty, että alueiden käytössä varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Kaupungin asettamat tavoitteet Mahdollistaa uuden terveysaseman rakentaminen kaupunkikuvallisesti laadukkaalla ja korkealuokkaisella ratkaisulla, joka samalla tiivistää yhdyskuntarakennetta sekä lisää Vaajakosken keskustan vetovoimaisuutta. Kaavamuutoksen yhteydessä suunnitellaan laajemmin myös katualueiden perusparantamista ja viihtyisyyden lisäämistä. Suunnittelutilanteesta ja alueen olosta johdetut tavoitteet Rakentaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja viihtyisä sekoitettujen toimintojen kortteli, joka sisältää terveysaseman lisäksi asumista ja liiketiloja. Samalla tulee huomioida suunnittelualueen läheisyyden arvokas rakennuskanta ja pyrkiä sovittamaan uudisrakentaminen vanhan kulttuuriympäristön funktionalistiseen arkkitehtuuriin. Vanhan Vaajalan korttelin rakennukset rakentuvat yhteisen pihakannen ympärille, jonka suunnitteluun ja toteutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (20) 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (21) 3.5 ASEMAKAAVALUONNOS 3.5.1 Alustava asemakaavaluonnos Alustava Vanhan Vaajalan korttelin massoitteluluonnos, missä on pyritty säilyttämään voittaneen kilpailuehdotuksen Viillon perusajatuksia korttelin hybridirakenteesta. Asunnot ovat 4-5. kerroksessa ja katutasossa on liiketilaa. Pysäköinti on kellarikerroksessa pihakannen alla.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (22) Vanhan Vaajalan kortteli aloittaa Vaajakosken keskustassa uudisrakentamishankkeiden sarjan ja näyttää esimerkkiä tulevalle rakentamisen korkealle laadulle.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (23) Vanhan Vaajalan korttelin yhteyteen ajateltiin alusta asti laadukasta viher- ja ympäristörakentamista. Pihasuunnittelun tarve korostuu kun rakennetaan pihakansia.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (24) 3.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan muutosluonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä xx.xx.-xx.xx.20xx ja siitä on saatu x lausuntoa ja x mielipidettä. Lausunnon antoivat Mielipiteensä antoivat x.x., Lausunnot (ja kaavoittajan vastineet) Mielipiteet (ja kaavoittajan vastineet) 3.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavaluonnoksen alustavasti xx.xx.20xx. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen xx.xx.20xx kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti xx.xx.20xx virallisesti nähtäville asettamista varten.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (25) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on rakentaa sekoitettujen toimintojen kortteli, joka sisältää terveysaseman lisäksi asumista ja liiketiloja. Uuden terveysaseman rakennusmassa sijoittuu aluksi kolmikerroksisena (laajennusmahdollisuus neljänteen) Vesmannintien varteen uuden pysäköintikellarin pihakannen viereen. Terveysaseman pysäköinti toteutetaan hajapysäköintinä Väkkärätien LPA- korttelissa, missä kaava mahdollistaa kansirakenteen ja pysäköinnin kahteen tasoon. AL- korttelin autopaikoitus toteutetaan rakenteellisena pysäköintinä kellariin ja talojen pihat sijoittuvat kannen päälle. AL- korttelin asuin- ja liiketalot sijoittuvat viisi- ja neljäkerroksisina pihakannen kulmiin Savonmäentien varteen. Asemakaavan muutos tukee Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteita. 4.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosluonnoksessa on uudisrakennusoikeutta sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueella (YS) 7300 kerrosalaneliömetriä ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (AL) 5 000 kerrosalaneliömetriä eli yhteensä 12 300 kerrosalaneliömetriä (kem2). Purettavan S-marketin rakennusoikeus 2 500 kem2 poistuu ja YS-4 korttelin osittainen muutos pysäköintialueeksi (LPA) vähentää rakennusoikeutta korttelista 104 1 399 kem2. Yhteensä rakennusoikeus kaavamuutosalueella kasvaa 8 401 kem2.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 4.1.2 9.6.2014 (26) Palvelut Alue tukeutuu vaajakosken keskustan palveluihin. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa uuden terveysaseman rakentaminen kaupunkikuvallisesti laadukkaalla ja korkealuokkaisella ratkaisulla, joka samalla tiivistää yhdyskuntarakennetta sekä lisää Vaajakosken keskustan vetovoimaisuutta. Kaavamuutoksen yhteydessä suunnitellaan laajemmin myös katualueiden perusparantamista ja viihtyisyyden lisäämistä. Vanhan Vaajalan kortteliin on tarkoitus rakentaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja viihtyisä sekoitettujen toimintojen kortteli, joka sisältää terveysaseman lisäksi asumista ja liiketiloja. Samalla tulee huomioida suunnittelualueen läheisyyden arvokas rakennuskanta ja pyrkiä sovittamaan uudisrakentaminen vanhan kulttuuriympäristön funktionalistiseen arkkitehtuuriin. Korttelin rakennukset rakentuvat yhteisen pihakannen ympärille, jonka suunnitteluun ja toteutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ote asemakaavan muutosluonnoksesta.
69:059 / VANHA VAAJALA / ASEMAKAAVASELOSTUS 9.6.2014 (27) 4.3 ALUEVARAUKSET 4.3.1 Korttelialueet Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL muodostaa pihakannen päälle tontille 106-3 kerrostalokorttelin. Asunnot tulevat näihin kahteen neljä- ja viisikerroksiseen kerrostaloon sekä katutasoon tulee liiketilaa Vaajakoskentien ja Savonmäentien kulmaukseen. Talojen kerroskorkeudet ovat eri, mutta niiden räystäät tulevat kuitenkin samaan vaakatasoon johtuen maanpinnan muodoista. Pysäköintikellariin ajetaan sisään Savonmäentien puolelta. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue YS on terveysaseman tontti 106-2. Terveysasema rakentuu Vesmannintien varteen aluksi kolmikerroksisena, mutta kaavassa on varaus laajentaa myöhemmin neljänteen kerrokseen. Terveysaseman henkilökunnan pysäköinti tapahtuu pääsääntöisesti LPA- tontilla korttelissa 104, mutta pihakannelle tulee 10 autopaikkaa aseman käyttöön. Myös aseman huolto tapahtuu takapihan kautta eli kannen päältä. Autopaikkojen korttelialue LPA. Korttelissa sijaitsee terveysaseman henkilökunnan pysäköinti. Kaava mahdollistaa tulevaisuudessa pysäköintikannen rakentamisen, mikä käytännössä toteutuessaan kaksinkertaistaa autopaikoituksen määrän. 4.3.2 Muut alueet Katualuetta kaavaan kuuluu paljon, kun ELY:n liikennevastuualuetta eli valtion omistamaa tiealuetta vaajakoskentiellä muutetaan kaupungin katualueeksi. 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamääräykset ja -merkinnät ovat pääasiassa tavanomaisia. Rakentamistapaan liittyvät määräykset pyrkivät varmistamaan Vanhan Vaajalan korttelin rakentumisen arkkitehtuuriltaan korkealuokkaiseksi siten, että RKY- alueen funktionalistinen henki saisi uuden 2010- luvun tulkinnan. Autopaikka ja pysäköinti määräykset AL- korttelissa autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: -1 autopaikka 85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Liike- ja toimistotiloissa: -1 autopaikka 70 liike- ja toimistokerrosalaneliömetriä kohti. YS- korttelissa autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: -1 autopaikka 150 kerrosalaneliömetriä kohti. AL- korttelissa tulee varata polkupyörien pysäköintiä varten 2 paikkaa asuntoa kohden. Katettu paikka voi sijaita joko asuinrakennusten yhteydessä tai erillisissä piharakennuksissa tai -katoksissa. Liike- ja toimistotiloissa on varattava 1 paikka polkupyörien pysäköintiä varten 100 kerrosalaneliömetriä kohti.