Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset
Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit
Rkktaudit Tarttuvia infektitauteja, jihin liittyy ih-ireita Kansallisten rktushjelmien myötä sa lähes täysin hävinnyt Sumesta Maahanmuuttajat riskiryhmässä
Vesirkk Aiheuttajana herpesviruksiin kuuluva varicellazstervirus (VZV) Vesirkk primääri-infekti, vyöruusu reaktivaati Rkte lemassa, ei kuulu rktushjelmaan Epidemiat tavallisia, suuri tartuttavuus -> sernegatiivisia aikuisia vähän (3-5 %) Aikuisena tauti keskimäärin hankalampi, raskaus lisää kmplikaatiriskiä Pneumnia tavallisin kmplikaati raskaana levilla Tarttuu pisaratartuntana j 1 vrk ennen ihttuman ilmenemistä, tartuttavuus jatkuu siihen saakka kunnes kaikki rakkulat vat rupeutuneet Itämisaika 10-21 vrk VZV n teratgeeninen
Vesirkk Raskaana levalla vesirkka hidetaan asiklviirilla: 800 mg x 5 vähintään 1 vk ajan Päiviä kestävä krkea kuume tai runsaasti rakkulita -> harkitse sairaalahita Vesirkkkntakti raskaana levalla -> selvitä alttius sairastua Anamneesi/vasta-aineet Sernegatiiviselle hitannksella asiklviiri 7-9 päivää altistumisen jälkeen viikn kuurina Js hidn ajitus n ikea suurin sa sairastaa ireettmana
Vesirkk Myöhemmin tulee tarkistaa vasta-aineet serknversin varmistamiseksi Js edelleen negatiiviset -> raskauden jälkeen äiti rktettava Äidin vyöruusu raskauden aikana n sikiölle vaaratn Lähellä synnytystä puhjennut vesirkk vaatii erityistimenpiteitä Äidille alitetaan asiklviiri Ei vaikuta synnytystapaan Vastasyntyneen sujaaminen mikäli äiti sairastuu 5 päivää ennen 2 päivää synnytyksen jälkeen Vyöruusu ei vaikuta, paitsi ennen H32 synnyttävät
Vesirkk Synnynnäisen vesirkk-ireyhtymän riski pieni 1-2 % Riski suurin 2-3 % 2. raskausklmanneksen aikana sairastettuna, H24 jälkeen sikiön vauriituminen harvinaista Hun ennuste Vauriittaa neuraalista kudsta, aiheuttaa keskushermstn vauriita, kehitysvammaisuutta, luustn ja lihasten hypplasiaa, näköngelmia, iharpeutumia Suurin sa kulee varhaislapsuudessa Asiklviiri tdennäköisesti sujaa sikiötä
Vesirkk maahanmuuttajilla 20-30% Afrikan ja Kaukidän maista tulevat naiset vat sernegatiivisia Sumessa yleinen tauti, jten riski sairastua suurempi Raskaudenehkäisyä hakevalta nurelta maahanmuuttajanaiselta visi lla hyvä tutkia vesirkk- ja vihurirkkvasta-aineet ja rkttaa tarvittaessa ennen raskautta
Vihurirkk Aiheuttajana rubellavirus, jlla suuri teratgeenisuus Rkte n yleisessä rktushjelmassa (MPR), vihurirkka esiintyy myös Eurpassa Sumessa 0-1 sairastunutta 2000-luvulla Oireina lievä kuume, päänsärky, sidekalvjen ärsytystä, adenpatia niskassa, kaulalla, takaraivlla, kasvista vartallle ja raajihin leviävä vaalea ihttuma, nivelireita Sairastunut n tartuttava j ennen ireita Leviää pisaratartuntana Itämisaika 14-18 vrk
Diagnsi serlginen Psit. IgM, vähäinen IgG Vihurirkk Nukleiinihapn situstesti (Nh) nielusta tai virtsasta I raskausklmanneksella sairastettuna jhtaa lähes aina sikiön synnynnäiseen vihurirkk-ireyhtymään (CRS) Kuulvauri, sydänvika, keskushermst-ireet, älyllinen kehitysvammaisuus Keskustellaan raskaudenkeskeytyksestä MPR-rkte ei käy raskauden aikana, ei kuitenkaan aihe raskauden keskeytykselle
Parvrkk Aiheuttajana parvvirus B19, ei rktetta Reseptria esiintyy erytrblasteissa, myös sydänlihassluissa ja nivelkalvn sluissa Epidemiita etenkin keväisin, 3-5 vuden välein suurempi epidemia, pisaratartunta Ei tartu helpsti, lähde yleensä mat lapset, käsihygienia Serpsitiivisia 50-60 % sumalaisista naisista Lievä tai usein ireetn tauti Ihttuma, kirkkaan punaiset psket, nivelireita Oireettmallakin saattaa läpäistä istukan (30-50 %) Yleistä susitusta sernegatiivisten naisten SVA:sta ei le annettu. Altistus tdennäköinen, js päiväkdissa j ireilevia. Vaihtehtna siirtää tisiin tehtäviin tai SVA
Parvrkk Altistumisen raskaana levalla -> vasta-aineet (IgM, IgG) Lapsivesinäytteestä sikiön hydrpsin ertusdiagnstiikassa Sikiölle infekti vi aiheuttaa anemian Riski suurempi raskauden alkupulisklla (<H20) Vaikean anemian merkki n hydrps Khdun sisäinen verensiirt parantaa ennustetta Suurin sa sikiöistä sairastaa khdussa ireettmana ja syntyy terveenä Raskaana levalla parvrkk -> lähete ESH Uä-seuranta sikiön anemian tteamiseksi j ennen hydrpsia Latenssiaika 6-8 vk (4-12 vk), ireettmalla seuranta 1-2 vk välein 12 vk ajan
Tuhkarkk Itämisaika 9-11 vrk katarraaliireiden alkuun, 14 vrk ihttuman alkuun Nuha, yskä, knjunktiviitti Enanteemaläiskiä ennen ihttumaa Läiskäinen helakanpunainen ihttuma alkaen krvien takaa, siirtyen vartallle ja raajihin, muuttuu viletin sävyiseksi Rkte vudesta 1972, sana MPR-rktetta vudesta 1982 Ktperäiset tartunnat hävinneet Maailmalla esiintyy runsaasti
Tuhkarkk Epäily varmennetaan vasta-ainemäärityksin ja PCR- Raskauden aikana tuhkarkn kmplikaatit yleisempiä Mm. pneumnia, enkefaliitti Tuhkarkk raskausaikana nstaa riskiä saada keskenmen, ennenaikainen synnytys tai fetus mrtus Ei elinvauriita
Vauvarkk HHV-6-viruksen aiheuttama lievä rkktauti Oireina 3-4 päivää kestävä kuume, ihttuma, silmien ärsytys, adenpatia kaulalla ja niskassa 90% vasta-ainepsitiivisia j leikki-iässä Tarttuu pisaratartuntana, itämisaika 5-15 vrk
Vauvarkk Synnynnäinen infekti 1 % vastasyntyneistä Valtasalla virus n llut integrituna ituradan krmsmeihin Tinen mahdllisuus istukan läpi reaktivaatin yhteydessä Syntyvät lapset ireettmia Epäilty syyksi lasten idipaattiseen dilativaan kardimypatiaan
Enterrkk Yleensä cxsackie A tai entervirus 71:n aiheuttama Tarttuu pisara- ja ksketustartuntana käsihygienia Itämisaika 3-7 vrk Oireina kuumeilu, ja rakkulainen ihttuma käsissä, jalissa ja suun limakalvilla Epidemiita lppukesällä ja syksyllä Virukset vivat läpäistä istukan Lisää keskenmenja, ennenaikaisia synnytyksiä, ja vi aiheuttaa sikiön menehtymisen khdussa (entervirus 71)
Kuitenkin Vauvarkka ja enterrkka pidetään raskauden kannalta vaarattmina, vaikka cxsackie B- entervirus saattaa harvin aiheuttaa vastasyntyneelle vaikean infektin
Vesirkk Äidin riskit Sikiön riskit Hit/rkte Kmplikaatiiden riski lisääntynyt Synnynnäinen vesirkk-ireyhtymän riski 1. ja 2. klmanneksen aikana Esthit: asiklviiri 7-9vrk altistumisesta Hit: asiklviiri Rkte: vidaan antaa imetyksen aikana Vihurirkk Usein lievä 1. klmanneksella lähes aina sikiövauriita Parvrkk Usein lievä Sikiön anemia, fetus mrtus, etenkin <H20 MPR: vidaan antaa imetyksen aikana Khdunsisäinen verensiirt Tuhkarkk Kmplikaatiiden riski lisääntynyt Riski keskenmenn, ennen aikaiseen synnytykseen, FM MPR: vidaan antaa imetyksen aikana Vauvarkk Lievä tauti Ei tdettuja sikiökmplikaatiita Enterrkk Yleensä lievä tauti Riski keskenmenn, ennen aikaiseen synnytykseen, FM. CxB-viruksen aiheuttama harvinainen ja vaikea vastasyntyneen infekti. - - Alanen A. SLL 50-52/2012