KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO VERHOILUALAN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien verhoilualan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta (17.2.2000, dnro 31/011/2000 ). Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2006
VERHOILUALAN PERUSTUTKINTO SISÄLLYS 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO VERHOILUALAN PERUSTUTKINTOON 1 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 1 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä 1 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi 3 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen 3 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 5 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 5 3.1.1 Verhoilun suunnittelu 5 3.1.2 Pehmustaminen 8 3.1.3 Ompelu 11 3.1.4 Verhoilu 14 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät opinnot 17 3.1.5 Teollinen verhoilu 17 3.1.6 Perinteinen verhoilu 19 3.1.7 Ajoneuvoverhoilu 22 3.1C Ammatillisiin opintoihin sisältyvät valinnaiset opinnot 24 3.1.8 Verhoilualan yritystoiminta 24
1 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYT- TÖAINEISTO VERHOILUALAN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa www.oph.fi. Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö -kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta olennaiset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten
2 tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi.
3 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin
4 palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet.
5 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Ammatillisten opintokokonaisuuksien keskeisten sisältöjen hallinta osoitetaan opintokokonaisuuskohtaisissa näytöissä. Tässä luvussa kuvataan verhoilualan perustutkinnon ammatillisten opintokokonaisuuksien näyttöaineistot. VERHOILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT, 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 60 ov Verhoilun suunnittelu 10 ov Pehmustaminen 15 ov Ompelu 10 ov Verhoilu 25 ov Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot, 20 ov Teollinen verhoilu 20 ov Perinteinen verhoilu 20 ov Ajoneuvoverhoilu 20 ov Ammatillisiin opintoihin sisältyvät valinnaiset opinnot, 10 ov Verhoilualan yritystoiminta 10 ov tai Muut valinnaiset opinnot 10 ov 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 3.1.1 Verhoilun suunnittelu Näytön kuvaus ja näyttöympäristö Näytössä opiskelija laatii kirjallisen työsuunnitelman verhoilutyöstä siten, että siitä käyvät ilmi tarvittavat materiaalit, työvälineet sekä käytettävät työtavat ja työjärjestys. Hän osaa käyttää apunaan teknisiä piirustuksia. Suunnitteluun liittyy myös eri tyylikausien huonekalujen ominaispiirteiden tunnistamista. Näytössä opiskelija suorittaa lisäksi myös puualan perustietoja ja -taitoja osoittavia työtehtäviä, kuten esimerkiksi huonekaluissa tarvittavien tukipalojen valmistamista. Verhoilualan kaikki näytöt voidaan antaa työssäoppimispaikoilla. Näyttöympäristönä tulisi olla aito työympäristö, jossa suoritettavat näytöt liittyvät pääosin todellisiin asiakastöihin. Näyttöympäristössä tulee olla saatavilla kaikki tarvittavat verhoiluun liittyvät koneet, laitteet ja välineet. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus ennakkoon tutustua näyttöpaikalla oleviin välineisiin ja laitteisiin ennen varsinaista näyttöä.
6 Näytettävät ydinkohdat Työsuunnitelman laatiminen Eri aikakausien huonekalujen tunnistaminen Teknisten piirustusten lukeminen Puualan perustaitoja ja -tietoja osoittavat tehtävät Näyttöesimerkkejä Opiskelijan näyttönä voidaan arvioida esimerkiksi seuraavanlainen tehtäväkokonaisuus: 1) Kirjallisen työsuunnitelman laatiminen teollisilla materiaaleilla verhoiltavan K-tuolin verhoilutyöstä. Suunnitelmasta tulee ilmetä tarvittavat materiaalit, työvälineet ja laitteet sekä käytettävät työjärjestys ja työtavat. Työn perustana olevan tiedon hallinnasta voidaan varmistua tekemällä opiskelijalle kulloinkin näytettävänä olevaan työkokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta oman työn suunnittelu itseohjautuvuus Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija hallitsee saamansa ohjauksen jälkeen työprosessin vaiheittain. osaa ohjauksen alaisena lukea verhoilussa käytettäviä yhteisiä merkintätapoja. osaa ohjauksen alaisena lukea verhoilussa käytettäviä yhteisiä merkintätapoja. hallitsee työprosessin itseohjautuvasti. osaa lukea yksinkertaisia teknisiä piirustuksia ja osaa verhoilussa käytettäviä yhteisiä merkintätapoja. osaa ohjeiden mukaan laatia pelkistettyjä teknisiä piirustuksia. lisäksi osaa suunnitella ja esittää prosessiin perusteltavissa olevia vaihtoehtoja. osaa suunnitella verhoilutyön itsenäisesti, laadukkaasti ja taloudellisesti sekä asiakaslähtöisesti. osaa lukea teknisiä piirustuksia ja verhoilussa käytettäviä yhteisiä merkintätapoja sekä osaa itsenäisesti laatia pelkistettyjä teknisiä piirustuksia. vaatimukset pystyy valmistamaan tuoteosan niin, että se vastaa sille asetettuja kokonaisvaatimuksia. pystyy valmistamaan tuotteen niin, että se vastaa sille asetettuja kokonaisvaatimuksia. pystyy valmistamaan tuotteen niin, että se vastaa hyvin sille asetettuja kokonaisvaatimuksia.
7 Työtehtävän hallinta materiaalivalinnat osaa luetella käyttämiensä materiaalien tärkeimmät ominaisuudet. osaa ohjeiden mukaan valita tuotteen muotoihin ja tyyliin sopivat materiaalit ja työmenetelmät. lisäksi osaa suunnitella ja esittää prosessiin perusteltavissa olevia vaihtoehtoja. työmenetelmät kykenee käyttämään oikeita työvälineitä ohjauksen jälkeen. osaa lukea yksinkertaisia teknisiä piirustuksia ja osaa verhoilussa käytettäviä yhteisiä merkintätapoja. työvälineistö osaa ohjauksen alaisena käyttää puutyövälineitä, - laitteita ja -koneita työturvallisesti ja oikeiden työmenetelmien mukaan. osaa ohjeiden mukaan laatia pelkistettyjä teknisiä piirustuksia. osaa ohjauksen alaisena käyttää puutyövälineitä, - laitteita ja -koneita työturvallisesti ja oikeiden työmenetelmien mukaan. osaa valmistaa tuotteen niin, että se vastaa sille asetettuja kokonaisvaatimuksia. Työn perustana olevan tiedon hallinta tietopohja omaa työsuorituksen perustaksi tarvittavat tiedot ja osaa käyttää niitä opastettuna. lisäksi osaa käyttää tietojaan oma-aloitteisesti ilman ohjausta. lisäksi osaa soveltaa tietojaan oma-aloitteisesti erilaisissa tilanteissa. tiedon soveltaminen osaa nimetä verhoiltavan huonekalujen eri päätyylisuuntia. tunnistaa tavallisimmat eri tyylikausien huonekalut ja niiden tyypillisimmät tunnusmerkit. tunnistaa eri tyylikausien huonekalut ja niiden tyypillisimmät tunnusmerkit. Työturvallisuuden hallinta osaa työhön liittyvät keskeiset vaaratekijät ja noudattaa ennen työn aloittamista saamiaan ohjeita. osaa ohjauksen alaisena käyttää verhoilun työvälineitä, laitteita ja koneita työturvallisesti ja oikeiden työmenetelmien mukaan. työturvallisuuden työprosessin kaikissa vaiheissa. työturvallisuuden erilaisissa ja vaihtuvissa tilanteissa.
8 Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Yhteiset painotukset osaa ja uskaltaa kysyä ongelmatilanteissa neuvoa. pystyy toimimaan työryhmän jäsenenä. huolehtii työssään muodostuvista ongelmajätteistä. osaa asiakaspalvelun perusasiat. tietää keskeiset kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet. lisäksi osaa kirjoittaa asiansa paperille. pystyy ratkomaan esiin tulevia ongelmia. lisäksi arvostaa omaa työtään. osaa suunnitella verhoilutyön ohjeiden mukaan ymmärtäen laadun, taloudellisuuden ja asiakaslähtöisyyden merkityksen verhoilutyön suunnittelussa. ottaa suunnittelussaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. lisäksi osaa hyödyntää nykyaikaista viestintäteknologiaa. toimii työssään vastuuntuntoisesti. ymmärtää kauneus- ja kulttuuriarvojen merkityksen. lisäksi ymmärtää suunnittelun ja tuotekehittelyn merkityksen verhoilutyössä. osaa hyödyntää tietotekniikkaa ja sen eri mahdollisuuksia verhoilun suunnittelussa. 3.1.2 Pehmustaminen Näytön kuvaus Näytössä opiskelija pehmustaa yksinkertaisen teollisilla tai perinteisillä materiaaleilla pehmustettavan rahin. Opiskelija valitsee kohteeseen sopivat vaihtoehdot erilaisista pohjajousto- ja pehmustemateriaaleista. Opiskelija pehmustaa rahin siten, että valmiissa työssä toteutuvat sekä hyvä käyttömukavuus että rahin runkoon sopiva muoto. Näytettävät ydinkohdat Pohjajouston ja pehmustuksen suunnittelu ja kiinnittäminen runkoon Perustuksen ja pintapehmustuksen valmistaminen (perinteinen verhoilu) Liinaus
9 Näyttöesimerkkejä Opiskelijan näyttönä voidaan arvioida esimerkiksi seuraavanlainen tehtäväkokonaisuus: 1) A-vaihtoehto Suunnittele ja toteuta vaahtomuovipehmusteinen rahi 35 x 50 cm:n kokoiselle lastulevypohjalle niin, että valmiin rahin korkeus on 10 cm. Liinaa se. 1) B-vaihtoehto Suunnittele ja valmista perinteisillä materiaaleilla 35 x 50 cm:n kokoiseen rahin runkoon perustus niin, että valmiin rahin korkeus on 10 cm. Liinaa se. Työn perustana olevan tiedon hallinnasta voidaan varmistua tekemällä opiskelijalle kulloinkin näytettävänä olevaan työkokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Näyttöympäristö Näyttöympäristölle asetettavat yleiset vaatimukset on kuvattu kohdassa 3.1.1 Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Työprosessin hallinta oman työn suunnittelu itseohjautuvuus TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija hallitsee saamansa ohjauksen jälkeen työprosessin vaiheittain. hallitsee työprosessin itseohjautuvasti. osaa valmistaa tuotteen niin, että se vastaa sille asetettuja kokonaisvaatimuksia. lisäksi osaa suunnitella ja esittää prosessiin perusteltavissa olevia vaihtoehtoja. osaa suunnitelmien ja ohjeiden mukaan pehmustaa tavallisimpia pehmustettavia tuotteita siten, että ottaa huomioon pehmustuksen vaikutuksen tuotteen kestävyydelle, istuinmukavuudelle ja muotoilulle sekä verhoilun muille työvaiheille. vaatimukset osaa suunnitelmien ja ohjeiden mukaan pehmustaa tavallisimpia pehmustettavia tuotteita. osaa tehdä pehmustuksen laadukkaasti, työturvallisesti ja taloudellisesti.
10 Työtehtävän hallinta materiaalivalinnat työmenetelmät työvälineistö Työn perustana olevan tiedon hallinta tietopohja osaa luetella käyttämiänsä materiaalien tärkeimmät ominaisuudet. kykenee käyttämään oikeita työvälineitä ohjauksen jälkeen. osaa pehmustaa ohjeiden mukaan. osaa ohjeiden mukaan käyttää keskeisimpiä työkaluja, koneita ja laitteita oikealla tavalla aiheuttama vaaratilanteita. omaa työsuorituksen perustaksi tarvittavat tiedot ja osaa käyttää niitä opastettuna. osaa valita työtehtävään sopivia materiaaleja ja työvälineitä. hallitsee työmenetelmät, joilla työ saadaan suoritettua. osaa käyttää pehmustustyössä työvälineitä, koneita ja laitteita sekä tietää niiden toimintaperiaatteet ja käyttökuntoon laittamiseen liittyvät perusasiat. lisäksi osaa käyttää tietojaan oma-aloitteisesti ilman ohjausta. valitsee parhaiten soveltuvat työmenetelmät, välineet ja materiaalit ennakoiden tulevia työvaiheita. osaa käyttää pehmustustyössä työvälineitä, koneita ja laitteita sekä tietää niiden toimintaperiaatteet ja käyttökuntoon laittamiseen ja huoltamiseen sekä pienehköjen korjausten tekemiseen liittyvät perusasiat. lisäksi osaa soveltaa tietojaan oma-aloitteisesti erilaisissa tilanteissa. tiedon soveltaminen Työturvallisuuden hallinta osaa työhön liittyvät keskeiset vaaratekijät ja noudattaa ennen työn aloittamista saamiaan ohjeita. osaa pehmustamisen työturvallisuusasiat. osaa ohjeiden mukaan valita oikeat vaihtoehdot erilaisista pehmuste- ja pohjajoustomateriaaleista sekä pehmusteiden kiinnitysmenetelmistä. työturvallisuuden työprosessin kaikissa vaiheissa. osaa valita oikeat vaihtoehdot erilaisista pehmuste- ja pohjajoustomateriaaleista sekä pehmusteiden kiinnitysmenetelmistä. työturvallisuuden erilaisissa ja vaihtuvissa tilanteissa.
11 Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen osaa ja uskaltaa kysyä ongelmatilanteissa neuvoa. lisäksi pystyy ratkomaan esiin tulevia ongelmia. lisäksi toimii työssään vastuuntuntoisesti. pystyy toimimaan työryhmän jäsenenä. osaa tehdä pehmustuksen itsekriittisesti, työturvallisesti ja taloudellisesti. osoittaa työssään omaaloitteisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Yhteiset painotukset pystyy toimimaan kykyjensä mukaan työryhmän jäsenenä. tietää verhoilussa muodostuvista jätteistä sekä osaa lajitella ne ja huolehtia muodostuvista ongelmajätteistä asianmukaisesti. tietää verhoilussa muodostuvista jätteistä sekä osaa lajitella ne ja huolehtia muodostuvista ongelmajätteistä asianmukaisesti. lisäksi arvostaa omaa työtään. toimii asiakaslähtöisesti ja kestävää kehitystä edistävästi. lisäksi pystyy löytämään pehmustukseen liittyvissä ongelmatilanteissa itsenäisiä ja innovatiivisia ratkaisuja. 3.1.3 Ompelu Näytön kuvaus Näytössä opiskelija valitsee ommeltavaan materiaaliin sopivan neulan ja paininjalan sekä valmistaa ompelukoneen käyttökuntoon. Opiskelija kaavoittaa, leikkaa ja ompelee päällysmateriaalin osat kokonaisuudeksi niin, että se sopii annettuun kohteeseen. Näytettävät ydinkohdat Kankaan kaavoitus Kankaan leikkaaminen Ompelukoneen valmistaminen ompelukuntoon Kankaan ompelu Näyttöesimerkkejä Opiskelijan näyttönä voidaan arvioida esimerkiksi seuraavanlainen tehtäväkokonaisuus: Kaksipuolisen, ympärikappaisen tyynyn ompelu raita- tai ruutukankaasta niin, että kapan toiseen reunaan ommellaan katesauma ja takakapan keskelle vetoketju.
12 Työn perustana olevan tiedon hallinnasta voidaan varmistua tekemällä opiskelijalle kulloinkin näytettävänä olevaan työkokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Näyttöympäristö Näyttöympäristölle asetettavat yleiset vaatimukset on kuvattu kohdassa 3.1.1. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Työprosessin hallinta itseohjautuvuus vaatimukset TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija hallitsee saamansa ohjauksen jälkeen työprosessin vaiheittain. osaa ohjeiden mukaan ommella yleisimpiä verhoilualan käyttämiä ompelusaumoja ja ohjeiden mukaan käsitellä erilaisia verhoilumateriaaleja yleisimmissä verhoilualan ompelutöissä. hallitsee työprosessin itseohjautuvasti. osaa ohjeiden mukaan ommella yleisimpiä verhoilualan käyttämiä ompelusaumoja ja ohjeiden mukaan käsitellä erilaisia verhoilumateriaaleja yleisimmissä verhoilualan ompelutöissä. osaa ommella yleisimpiä verhoilualalla käytettäviä ompelusaumoja ja käsitellä erilaisia verhoilumateriaaleja yleisimmissä verhoilualan ompelutöissä. Työtehtävän hallinta osaa ohjeiden mukaan ommella yleisimpiä verhoilualan käyttämiä ompelusaumoja. valmistama tuote vastaa sille asetettuja kokonaisvaatimuksia. osaa ommella yleisimpiä verhoilualan käyttämiä ompelusaumoja ja käsitellä erilaisia verhoilumateriaaleja. materiaalivalinnat työmenetelmät työvälineistö osaa käyttämiensä materiaalien tärkeimmät ominaisuudet. kykenee käyttämään oikeita työvälineitä ohjauksen jälkeen. osaa ohjeiden mukaan suorittaa ompelukoneen huolto- ja puhdistustöitä mahdollisimman hyvän ompelutuloksen aikaansaamiseksi. osaa valita työtehtävään sopivia materiaaleja ja työvälineitä. hallitsee työmenetelmät, joilla työ saadaan suoritettua. suorittaa ompelukoneen yksinkertaisimpia huoltoja puhdistustöitä. valitsee parhaiten soveltuvat työmenetelmät, välineet ja materiaalit ennakoiden tulevia työvaiheita. osaa suorittaa ompelukoneen huolto- ja puhdistustöitä.
13 Työn perustana olevan tiedon hallinta tietopohja omaa työsuorituksen perustaksi tarvittavat tiedot ja osaa käyttää niitä opastettuna. lisäksi osaa käyttää tietojaan oma-aloitteisesti ilman ohjausta. lisäksi osaa soveltaa tietojaan oma-aloitteisesti erilaisissa tilanteissa. tiedon soveltaminen Työturvallisuuden hallinta tunnistaa eri ompelukonetyypit sekä eri paininjalat. osaa valita oikean konetyypin ja oikeat paininjalat. osaa työn mukaan valita oikean konetyypin ja oikeat paininjalat. osaa työhön liittyvät keskeiset vaaratekijät ja noudattaa ennen työn aloittamista saamiaan ohjeita. työturvallisuuden työprosessin kaikissa vaiheissa. työturvallisuuden erilaisissa ja vaihtuvissa tilanteissa. osaa alan tärkeimmät työsuojelumääräykset ja osaa annettujen ohjeiden jälkeen toimia niiden edellyttämällä tavalla. osaa alan tärkeimmät työsuojelumääräykset ja osaa toimia niiden edellyttämällä tavalla. osaa alan tärkeimmät työsuojelumääräykset ja osaa toimia niiden edellyttämällä tavalla. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen opiskelijan ongelmanratkaisutaidot; joustavuus, innovatiivisuus osaa ja uskaltaa kysyä ongelmatilanteissa neuvoa. lisäksi pystyy ratkomaan esiin tulevia ongelmia. lisäksi toimii työssään vastuuntuntoisesti. Yhteiset painotukset opiskelijan valmiudet kestävän kehityksen edistämiseen ymmärtää taloudellisuuden ja kestävän kehityksen tärkeyden ompelutyössä. lisäksi toimii asiakaslähtöisesti ja kestävää kehitystä edistävästi. lisäksi pystyy löytämään itsenäisiä ja innovatiivisia ratkaisuja ompeluun liittyvissä ongelmatilanteissa.
14 3.1.4 Verhoilu Näytön kuvaus Näytössä opiskelija päällystää ohjeiden mukaan yksinkertaisen verhoillun tuotteen. Hän valitsee annetun ohjeen perusteella työssä käytettävät materiaalit ja tarvikkeet. Hän kaavoittaa, leikkaa, ompelee ja kiinnittää verhoilun valmiiksi tuotteeksi tai tuoteosaksi. Näytettävät ydinkohdat Kaavoittaminen Kankaan leikkaaminen Ompeleminen Verhoilun kiinnittäminen Työpaikalle soveltuvat näyttökohteet valitaan joustavasti käytettävissä olevien kohteiden mukaan. Verhoiltava kohde voi olla esimerkiksi verhoiltavaselkäinen pikkutuoli, jonka työhön sisältyy päällisen kaavoitus, leikkaus ja kiinnitys. Työn perustana olevan tiedon hallinnasta voidaan varmistua tekemällä opiskelijalle kulloinkin näytettävänä olevaan työkokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Näyttöympäristö Näyttöympäristölle asetettavat yleiset vaatimukset on kuvattu kohdassa 3.1.1. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta oman työn suunnittelu Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija hallitsee saamansa ohjauksen jälkeen työprosessin vaiheittain. hallitsee työprosessin itseohjautuvasti. lisäksi osaa suunnitella ja esittää prosessiin perusteltavissa olevia vaihtoehtoja. osaa ohjauksen alaisena lukea verhoilussa käytettäviä yhteisiä merkintätapoja. osaa lukea yksinkertaisia teknisiä piirustuksia ja osaa verhoilussa käytettäviä yhteisiä merkintätapoja. osaa suunnitella verhoilutyön itsenäisesti, laadukkaasti ja taloudellisesti sekä asiakaslähtöisesti.
15 itseohjautuvuus osaa ohjeiden mukaan laatia pelkistettyjä teknisiä piirustuksia. osaa lukea teknisiä piirustuksia ja verhoilussa käytettäviä yhteisiä merkintätapoja sekä osaa itsenäisesti laatia pelkistettyjä teknisiä piirustuksia. vaatimukset Työtehtävän hallinta oman työn suunnittelu osaa valmistaa tuoteosansille asetettuja kokonaisvaatimuksia vastaavasti. osaa luetella käyttämiänsä materiaalien tärkeimmät ominaisuudet. osaa valmistaa tuotteen sille asetettuja kokonaisvaatimuksia vastaavasti. osaa valita työtehtävään sopivia materiaaleja ja työvälineitä. osaa valmistaa tuotteen hyvin sille asetettuja kokonaisvaatimuksia vastaavasti. valitsee parhaiten soveltuvat työmenetelmät, välineet ja materiaalit ennakoiden tulevia työvaiheita. itseohjautuvuus kykenee käyttämään oikeita työvälineitä ohjauksen jälkeen. hallitsee työmenetelmät, joilla työ saadaan suoritettua. osaa käyttää alan työvälineitä, koneita ja laitteita oikein ja turvallisesti sekä hallitsee niiden tavallisimmat huolto- ja korjaustoimenpiteet. vaatimukset osaa ohjeiden mukaan verhoilla tavallisimpia verhoiltuja tuotteita. osaa ohjeiden mukaan käyttää alan työvälineitä, koneita ja laitteita oikein ja turvallisesti sekä osaa ohjeiden mukaan tehdä tavallisimmat huolto- ja korjaustoimenpiteet. osaa kaavoittaa, leikata, muotoilla ja kiinnittää verhoilut kestävästi, taloudellisesti ja laadukkaasti. osaa ohjeiden mukaan käyttää keskeisimpiä verhoilussa käytettäviä materiaaleja. Työn perustana olevan tiedon hallinta osaa ohjeiden mukaan käyttää yleisimpiä työvälineitä oikein ja turvallisesti. tietopohja omaa työsuorituksen perustaksi tarvittavat tiedot ja osaa käyttää niitä opastettuna. lisäksi osaa käyttää tietojaan oma-aloitteisesti ilman ohjausta. lisäksi osaa soveltaa tietojaan oma-aloitteisesti erilaisissa tilanteissa.
16 tiedon soveltaminen tietää sähkön ja paineilman merkityksen verhoilualan koneiden ja laitteiden energialähteinä. osaa valita teollisessa verhoilutyössä käytettävät materiaalit, aineet ja tarvikkeet. osaa itsenäisesti valita teollisessa verhoilutyössä käytettävät materiaalit, aineet ja tarvikkeet. Työturvallisuuden hallinta Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen opiskelijan yhteistyötaidot; kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, toisten ihmisten huomioon ottaminen Yhteiset painotukset osaa tunnistaa työhön liittyvät keskeiset vaaratekijät ja noudattaa ennen työn aloittamista saamiaan ohjeita. osaa ja uskaltaa kysyä ongelmatilanteissa neuvoa. pystyy toimimaan työryhmän jäsenenä huolehtii työssään muodostuvista ongelmajätteistä. tietää keskeiset kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet. työturvallisuuden työprosessin kaikissa vaiheissa. muuta työyhteisöä työskennellessään. lisäksi arvostaa omaa työtään. toimii asiakaslähtöisesti ja kestävää kehitystä edistävästi. työturvallisuuden erilaisissa ja vaihtuvissa tilanteissa. lisäksi toimii työssään vastuuntuntoisesti. lisäksi pystyy toimimaan itsenäisesti ja vastuuntuntoisesti.
17 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät opinnot 3.1.5 Teollinen verhoilu Näytön kuvaus Näytössä opiskelija pehmustaa ja päällystää annetun ohjeen perusteella teollisesti valmistetun nykyaikaisen huonekalun. Hän valitsee itse käytettävissä olevista materiaaleista, koneista ja laitteista työkohteen mukaan sopivimmat vaihtoehdot ja hyväksyttää ne ennen työn aloittamista arvioitsijalla. Näytettävät ydinkohdat Pohjajouston suunnittelu ja kiinnitys Pehmustuksen suunnittelu ja kiinnitys Liinaus Päällisen kaavoitus, leikkaus, ompelu ja kiinnitys Näyttöesimerkkejä Opiskelijan näyttönä voidaan arvioida esimerkiksi seuraavanlainen tehtäväkokonaisuus: K-tuolin pehmustuksen valmistaminen nykyaikaisin pehmustusmateriaalein. Pehmustuksen tulee olla klassisen muotoinen ja tuntuinen. Päällinen kaavoitetaan niin, että kappa kiertää istuimen ympäri ja tere on istuimen reunassa. Päällisistä tehdään kaavat. Päällisen leikkuu, ompelu ja kiinnitys. Työn perustana olevan tiedon hallinnasta voidaan varmistua tekemällä opiskelijalle kulloinkin näytettävänä olevaan työkokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Näyttöympäristö Näyttöympäristölle asetettavat yleiset vaatimukset on kuvattu kohdassa 3.1.1. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta oman työn suunnittelu Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija lisäksi osaa suunnitella ja esittää prosessiin perusteltavissa olevia vaihtoehtoja.
18 itseohjautuvuus hallitsee saamansa ohjauksen jälkeen työprosessin vaiheittain. hallitsee työprosessin itseohjautuvasti. osaa soveltaa taitojaan teollisen verhoilun eri osa-alueilla siten, että työ vastaa laadullisesti ja määrällisesti taloudellisen tuotannon vaatimuksia. vaatimukset tunnistaa lopullisen asiakkaan kannalta hyväksyttävän laadun. valmistaa tuotteen, joka vastaa sille asetettuja kokonaisvaatimuksia. osaa noudattaa verhoiltuja tuotteita koskevaa lainsäädäntöä. Työtehtävän hallinta materiaalivalinnat osaa luetella käyttämiensä materiaalien tärkeimmät ominaisuudet. osaa valita työtehtävään sopivia materiaaleja. valitsee parhaiten soveltuvat työmenetelmät, välineet ja materiaalit ennakoiden tulevia työvaiheita. työmenetelmät osaa verhoilla annettujen riittävien ohjeiden mukaan. hallitsee työmenetelmät, joilla työ saadaan suoritettua. osaa ohjeiden ja suunnitelmien perusteella verhoilla teollisesti valmistettavia nykyaikaisia huonekaluja ja muita vastaavia tuotteita. työvälineistö osaa toimia eri työvaiheissa kokonaisuuden huomioiden. osaa valita työtehtävään sopivia työvälineitä. osaa toimia teollisissa verhoomoissa kaikissa työtehtävissä. Työn perustana olevan tiedon hallinta kykenee käyttämään oikeita työvälineitä ohjauksen jälkeen. tietopohja omaa työsuorituksen perustaksi tarvittavat tiedot ja osaa käyttää niitä opastettuna. lisäksi osaa käyttää tietojaan oma-aloitteisesti ilman ohjausta. lisäksi osaa soveltaa tietojaan oma-aloitteisesti erilaisissa tilanteissa. tiedon soveltaminen Työturvallisuuden hallinta osaa valita materiaalit työkohteen mukaan oikein. osaa valita keskeisimmistä teollisessa verhoilussa käytettävistä materiaaleista, koneista ja laitteista työkohteen mukaan sopivimmat. osaa tunnistaa työhön liittyvät keskeiset vaaratekijät ja noudattaa ennen työn aloittamista saamiaan ohjeita. työturvallisuuden työprosessin kaikissa vaiheissa. työturvallisuuden erilaisissa ja vaihtuvissa tilanteissa.
19 Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen osaa toimia työturvallisuus- ja ympäristöohjeiden mukaisesti. osaa ja uskaltaa kysyä ongelmatilanteissa neuvoa. kykenee noudattamaan työelämävaatimuksia vastaavasti sovittuja aikatauluja. lisäksi osaa hyödyntää nykyaikaista viestintäteknologiaa. Yhteiset painotukset pystyy toimimaan työryhmän jäsenenä. osaa työskennellä työryhmän jäsenenä. huolehtii työssään muodostuvista ongelmajätteistä. osoittaa työssään omaaloitteisuutta, ongelmanratkaisukykyä ja joutuisuutta. osaa huomioida muuta työyhteisöä työskennellessään. lisäksi toimii asiakaslähtöisesti ja kestävää kehitystä edistävästi. toimii työssään vastuuntuntoisesti. osaa toimia myös ryhmätyössä ja yhteistyössä ohjauksen ja suunnittelun kanssa. lisäksi ottaa työssään huomioon erilaisten ympäristötekijöiden vaikutukset. osaa toimia taloudellisesti. 3.1.6 Perinteinen verhoilu Näytön kuvaus Näytössä opiskelija pehmustaa ja päällystää kovareunaisen huonekalun perinteisin materiaalein. Opiskelijan tulee hyväksyttää kankaan leikkuusuunnitelma arvioitsijalla ennen leikkuuseen ryhtymistä. Opiskelijan tulee myös osoittaa näytössä tuntevansa eri huonekalutyylit sekä niihin sopivat verhoilumateriaalit. Näytettävät ydinkohdat Kovareunainen pehmustus Liinaus Kaavoitus, leikkaaminen ja ompelu Päällystys Huonekalutyylien tunnistaminen ja niihin sopivien verhoilumateriaalien valinta Näyttöesimerkkejä Opiskelijan näyttöinä voidaan arvioida vaihtoehtoisesti esimerkiksi seuraavia työtehtäviä: K-tuolin kovareunaisen istuimen perustuksen valmistaminen, pintapehmustus ja liinaus. K-tuolin selkä tehdään perinteisillä materiaaleilla lakoreunaiseksi ja liinataan. Päällinen kaavoitetaan niin, että kappa kiertää istuimen ympäri ja tere istuimen reunassa. Päällisen leikkuu, ompelu ja kiinnitys.
20 Seurattaessa opiskelijan työskentelyä voidaan hänelle esittää kulloiseenkin asiayhteyteen liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi: Miksi päädyit tähän pohjaratkaisuun, tämän kokoisiin joustimiin, jne. Näyttöympäristö Näyttöympäristölle asetettavat yleiset vaatimukset on kuvattu kohdassa 3.1.1. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta itseohjautuvuus vaatimukset Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija hallitsee saamansa ohjauksen jälkeen työprosessin vaiheittain. hallitsee työprosessin itseohjautuvasti. valmistaa tuotteen, joka vastaa sille asetettuja kokonaisvaatimuksia. lisäksi osaa suunnitella ja esittää prosessiin perusteltavissa olevia vaihtoehtoja. pystyy näytössä valmistamaan kovareunaisen pehmustuksen, kaavoittamaan ja verhoilemaan sen sekä pintakäsittelemään petsaamalla ja lakkaamalla pienehkön kappaleen niin, että työ on riittävän laadukkaasti tehty ja täyttää myös asiakastöissä vaadittavat ulkonäölliset kriteerit. Työtehtävän hallinta materiaalivalinnat työmenetelmät työvälineistö osaa luetella käyttämiensä materiaalien tärkeimmät ominaisuudet. osaa ohjauksen avulla pehmustaa ja päällystää yksinkertaisimpia perinteisen verhoilun töitä. kykenee käyttämään oikeita työvälineitä ohjauksen jälkeen. osaa valita työtehtävään sopivia materiaaleja ja työvälineitä. hallitsee työmenetelmät, joilla työ saadaan suoritettua. valitsee parhaiten soveltuvat työmenetelmät, välineet ja materiaalit ennakoiden tulevia työvaiheita. osaa kunnostaa rungon ja pehmustaa ja päällystää sekä pintakäsitellä (siinä määrin kuin se verhoillussa huonekalussa on tarpeen) yleisimpiä perinteisen verhoilun töitä.
21 Työn perustana olevan tiedon hallinta tietopohja omaa työsuorituksen perustaksi tarvittavat tiedot ja osaa käyttää niitä opastettuna. lisäksi osaa käyttää tietojaan oma-aloitteisesti ilman ohjausta. lisäksi osaa soveltaa tietojaan oma-aloitteisesti erilaisissa tilanteissa. tiedon soveltaminen osaa luetella yleisimmät perinteisen verhoilun, pintakäsittelyn ja puutöiden materiaalit. osaa luetella yleisimmät perinteisen verhoilussa, pintakäsittely- ja puutöissä tarvittavat työkalut ja laitteet sekä osaa käyttää niitä oikein ja turvallisesti. osaa käyttää yleisimpiä perinteisen verhoilun, pintakäsittelyn ja puutöiden materiaaleja siinä määrin kuin se verhoilutyössä on tarpeen. Työturvallisuuden hallinta osaa luetella yleisimmät perinteisessä verhoilussa, pintakäsittely- ja puutöissä tarvittavat työkalut ja laitteet. osaa työhön liittyvät keskeiset vaaratekijät ja noudattaa ennen työn aloittamista saamiaan ohjeita. osaa pehmustaa ja päällystää tavallisimpia perinteisen verhoilun töitä. työturvallisuuden työprosessin kaikissa vaiheissa. osaa luetella yleisimmin perinteisessä verhoilussa tarvittavat pintakäsittelyja puuntyöstön työkalut ja laitteet sekä osaa soveltaen käyttää niitä sekä suorittaa yksinkertaisimpia huoltotoimenpiteitä. työturvallisuuden erilaisissa ja vaihtuvissa tilanteissa. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Yhteiset painotukset osaa tunnistaa perinteisen verhoilun terveydelliset riskit ja osaa suojautua niiltä. osaa ja uskaltaa kysyä ongelmatilanteissa neuvoa. pystyy toimimaan työryhmän jäsenenä. osaa tunnistaa perinteisen verhoilun materiaalien ja työmenetelmien aiheuttamat terveydelliset riskit ja osaa suojautua niiltä. lisäksi opiskelija osaa tunnistaa huonekaluihin liittyviä kauneus- ja kulttuuriarvoja. osaa luetella yleisimmät perinteisen verhoilun, pintakäsittelyn ja puutöiden materiaalit ja osaa käyttää niitä itsenäisesti oikein. lisäksi toimii työssään vastuuntuntoisesti. ymmärtää kauneus- ja kulttuuriarvojen merkityksen. toimii asiakaslähtöisesti. arvostaa omaa työtään. lisäksi pystyy toimimaan työssään itsenäisesti ja vastuuntuntoisesti.
22 toimii asiakaslähtöisesti. toimii asiakaslähtöisesti ja kestävää kehitystä edistävästi. lisäksi pystyy toimimaan työssään itsenäisesti ja vastuuntuntoisesti. 3.1.7 Ajoneuvoverhoilu Näytön kuvaus Näytössä opiskelija valitsee ohjeen mukaisesti työhönsä käytettävät materiaalit ja tekee ajoneuvojen ja työkohteiden verhoiluun ja sisustamiseen liittyviä verhoilutöitä, erityisesti kaavoitusta, ompelua ja erikoiskiinnityksiä. Hän käyttää työssä tarvittavia koneita ja laitteita ja osoittaa hallitsevansa ajoneuvoverhoilun perustyömenetelmät. Hän tekee myös pienehköjä huolto- ja korjaustöitä tavallisimmin ajoneuvoverhoilussa käytettäville työvälineille. Opiskelija työstää näyttötehtävissä puuta, metallia ja muovia ja suorittaa kumilistoilla tehtävän lasituksen työvaiheet sekä ajoneuvoihin verhoilutyön yhteydessä liittyvät sähkötekniset työt. Näyttösuoritukseen liittyy aina myös asiakaspalvelutehtäviä. Näytettävät ydinkohdat Pehmustuksen suunnittelu, valmistus Kaavoitus Ompelu Kiinnitykset Lasitus Sähkötyöt Näyttöesimerkkejä Opiskelijan näyttönä voidaan arvioida esimerkiksi seuraavanlainen tehtäväkokonaisuus: 1) Työkoneen istuimen kunnon määrittäminen ja pehmustuksen suunnittelu (käytettävä ajoneuvon istuimiin ja selkänojiin tarkoitettuja vaahtomuovilaatuja) ja toteutus, huomioon otettava istuimelle ominainen muoto ja ergonomia. Näyttöympäristö Näyttöympäristölle asetettavat yleiset vaatimukset on kuvattu kohdassa 3.1.1.
23 Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Työprosessin hallinta oman työn suunnittelu itseohjautuvuus vaatimukset Työtehtävän hallinta materiaalivalinnat työmenetelmät TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija hallitsee saamansa ohjauksen jälkeen työprosessin vaiheittain. hallitsee saamansa ohjauksen jälkeen työprosessin vaiheittain. osaa luetella käyttämiensä materiaalien tärkeimmät ominaisuudet. osaa luetella käyttämiensä materiaalien tärkeimmät ominaisuudet. hallitsee työprosessin itseohjautuvasti. valmistaa tuotteen, joka vastaa sille asetettuja kokonaisvaatimuksia. osaa valita työtehtävään sopivia materiaaleja ja työvälineitä. hallitsee työmenetelmät, joilla työ saadaan suoritettua. lisäksi osaa suunnitella ja esittää prosessiin perusteltavissa olevia vaihtoehtoja. valitsee parhaiten soveltuvat työmenetelmät, välineet ja materiaalit ennakoiden tulevia työvaiheita. työvälineistö kykenee käyttämään oikeita työvälineitä ohjauksen jälkeen. Työn perustana olevan tiedon hallinta tietopohja ja tiedon soveltaminen Työturvallisuuden hallinta Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen omaa työsuorituksen perustaksi tarvittavat tiedot ja osaa käyttää niitä opastettuna. osaa tunnistaa työhön liittyvät keskeiset vaaratekijät ja noudattaa ennen työn aloittamista saamiaan ohjeita. osaa ja uskaltaa kysyä ongelmatilanteissa neuvoa. lisäksi osaa käyttää tietojaan oma-aloitteisesti ilman ohjausta. työturvallisuuden työprosessin kaikissa vaiheissa. lisäksi pystyy ratkomaan esiin tulevia ongelmia. lisäksi osaa soveltaa tietojaan oma-aloitteisesti erilaisissa tilanteissa. työturvallisuuden erilaisissa ja vaihtuvissa tilanteissa. lisäksi osaa hyödyntää nykyaikaista viestintäteknologiaa.
24 Yhteiset painotukset pystyy toimimaan työryhmän jäsenenä. huolehtii työssään muodostuvista ongelmajätteistä. huolehtii työssään muodostuvista ongelmajätteistä. lisäksi arvostaa omaa työtään. toimii asiakaslähtöisesti ja kestävää kehitystä edistävästi. lisäksi pystyy toimimaan työssään itsenäisesti ja vastuuntuntoisesti. 3.1C Ammatillisiin opintoihin sisältyvät valinnaiset opinnot 3.1.8 Verhoilualan yritystoiminta Näytön kuvaus Näytössä opiskelija suorittaa verhoilualan yritystoimintaan liittyviä käytännön tehtäviä, kuten työn vastaanottoa, sopimusneuvotteluja, tilausten ja laskujen laatimista jne. Tehtävien yhteydessä hän osoittaa tietävänsä verhoilualan yleisimmät yritysmuodot ja yritystoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat tekijät. Näyttöön liittyy myös markkinoinnin suunnittelua ja arviointia sekä erilaisten tietolähteiden käyttöä. Näytettävät ydinkohdat Yritystoiminnan perusteet Yrityksen perustaminen Yhtiömuodot Yrityksen talouden perusteet Yrityksen verotuksen perusteet Rahoituksen ja riskihallinnan perusteet Kustannuslaskenta Markkinointi Asiakaspalvelu Näyttöesimerkkejä Tee kirjallinen suunnitelma verhoilualan yrityksen perustamisesta Työn perustana olevan tiedon hallinnasta voidaan varmistua tekemällä opiskelijalle kulloinkin näytettävänä olevaan työkokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä.
25 Näyttöympäristö Näyttö aloitetaan arviointiryhmän haastattelutilaisuudella, jossa annetaan suunnittelutehtävälle peruslähtökohdat ja sovitaan tehtävän toteuttamisaikataulusta. Varsinaisen suunnittelun voi toteuttaa myös etätyönä. Opiskelijan on kuitenkin esiteltävä suunnitelmaansa arvioitsijoille työn kestäessä vähintään yhden kerran sekä valmiin työn yhteisessä keskustelutilaisuudessa. Erillisiin tietopuolisiin kysymyksiin ja laskutehtäviin voidaan järjestää valvottu koetilaisuus. Näytön arviointi Opiskelijan tulee ymmärtää yritystoiminnan yhteiskunnallinen merkitys. Hänen on ymmärrettävä yritystoiminta oman työllistymisensä edistäjänä. Opiskelijan on osattava selvittää verhoilualan yleisimmät yritysmuodot. Hänen on ymmärrettävä liikeidean sekä tuotekehittelyn merkitys yrityksen suunnittelun ja toiminnan kannalta. Opiskelijan on ymmärrettävä yritysmuotojen erot sekä valinnan merkitys yrityksen perustamisen yhteydessä. Hänen on osattava laatia yrityksen perustamiseen liittyviä suunnitelmia ja laskelmia, ja hänen tulee osata selvittää yrityksen rahoitusmahdollisuuksia. Opiskelijan tulee tuntea keskeisimmät lainsäädännön yritystoiminnalle asettamat vaatimukset. Hänen on tiedettävä yritystoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat tekijät. Opiskelijan on ymmärrettävä sisäisen yrittäjyyden vaikutukset toimintansa tuloksellisuuteen ja tiedettävä, minkälaisia ominaisuuksia ja velvollisuuksia yrittäjältä sekä työntekijältä vaaditaan. Hänen tulee osoittaa toiminnassaan sekä sisäistä että ulkoista yrittäjyyttä. Opiskelijan on ymmärrettävä asiakaspalvelun merkitys yrityksen tuottavuuden tekijänä. Hänen on osattava ottaa vastuu asiakassuhteen hoitamisesta ja jatkumisesta. Opiskelijan tulee ottaa huomioon verhoilualan erityispiirteet ja palvelujen laatuun vaikuttavat tekijät. Opiskelijan tulee hahmottaa markkinoinnin kokonaisuus tuotteen tai palvelun elinkaaren eri vaiheissa. Hänen on tunnettava ulkoisen ja sisäisen markkinoinnin keinot ja vaikutukset yrityksen toimintaan sekä menestykseen. Hänen on pystyttävä suunnittelemaan tietyille kohderyhmille tuotteita ja palveluja. Hänen tulee osata laatia lehtimainoksia ja asettaa tuotteita näyttävästi esille. Opiskelijan on osattava tarkastella omaa ammattitaitoaan ja valmiuksiaan, ja hänen tulee pohtia mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi joko heti tai tulevaisuudessa. Opiskelijan on arvostettava omaa ammattiaan ja työtään sekä osattava tuoda esiin oma osaamisensa ja työpanoksensa. Opiskelijan on osattava toimia yhteistyökykyisesti ja palveluhenkisesti erilaisissa tehtävissä. Hänen on osattava hankkia tietoa ja käyttää asiantuntijapalveluja tietojensa ja taitojensa syventämisessä.
26 Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta oman työn suunnittelu itseohjautuvuus Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija osallistuu saamansa ohjauksen jälkeen yritystoiminnan eri tehtäviin. osallistuu yritystoiminnan tehtäviin itseohjautuvasti. lisäksi osaa suunnitella ja esittää toimintaan perusteltavissa olevia vaihtoehtoja. ymmärtää liikeidean sekä tuotekehittelyn merkityksen yrityksen suunnittelun ja toiminnan kannalta. vaatimukset Työtehtävän hallinta työmenetelmät osaa laatia yrityksen perustamiseen liittyviä suunnitelmia. osaa ottaa vastaan työtilauksia ja kykenee kommunikoimaan asiakkaan kanssa. lisäksi osaa neuvotella työtilauksista asiakkaan kanssa. osaa hoitaa sopimuksia vastaavasti todellisiin kustannuksiin perustuvaa laskutusta. noudattaa työelämävaatimusten mukaisesti sovittuja aikatauluja. ottaa huomioon verhoilualan palveluiden erityispiirteet ja palveluiden laatuun vaikuttavat tekijät. pystyy suunnittelemaan palveluja ja tuotteita tietyille kohderyhmille. lisäksi osaa laatia yrityksen perustamiseen liittyviä suunnitelmia ja laskelmia sekä selvittää yrityksen rahoitusmahdollisuuksia. osaa laatia lehtimainoksia ja asettaa tuotteita näyttävästi esille. osoittaa toiminnassaan sekä sisäistä, että ulkoista yrittäjyyttä.