KUOPION KIRJASTOVERKKOSELVITYS 2007 KIRJASTOT JA VÄESTÖMÄÄRÄT (SÄDE 2 KM) VÄESTÖ YHTEENSÄ 1.1.2006 12 967 KETTULAN SIV UKIRJASTO 19 908 PUIJONLAAKSON KIRJASTO 22 345 M ÄNNISTÖN KIRJASTO 28 570 KUOPION KAUPUNGIN KIRJASTO 9 301 NEULAM ÄEN KIRJASTO 13 308 SÄRKINIEM EN KIRJASTO 9 976 JYNKÄN SIVUKIRJASTO 16 896 PYÖRÖN KIRJASTO
Työryhmä luovuttaa Kuopion kirjastoverkkoselvityksen apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkiselle. Työryhmä on yksimielinen ehdotuksessaan. Kuopiossa huhtikuun 3. päivänä 2007. Pekka Vähäkangas Eero Koivisto Hilkka Kotilainen puheenjohtaja Pirjo Rissanen Päivi Savinainen Osmo Sihvonen sihteeri 2
Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä Kirjastopalvelut sinne, missä ihmiset liikkuvat 4 1. Kirjastopalveluiden toimintaympäristö ja tulevaisuuden muutostekijöitä 7 a. Lakisääteinen peruspalvelu 7 b. Yhteiskunnan kehityssuunnat ja kirjasto 7 c. Haasteet Kuopiossa 8 2. Miten kirjastopalvelut järjestetään? 11 a. Kirjastopalvelut ja asuinalueiden palvelutasot 11 b. Kirjastopalvelujen saavutettavuuden ja tilan kriteerit 12 c. Kirjastopalvelujen profiloituminen 13 3. Millainen on kirjastopalvelujen nykytilanne Kuopiossa? 15 a. Kuopion kirjastoverkko ja kirjastotilat 15 b. Toiminnan ja talouden tunnusluvut 18 c. SWOT-analyysi kirjaston nykytilasta 19 4. Kirjasto 2015 21 a. Miten teknologiaa voidaan hyödyntää? 21 b. Pääkirjasto keskuskirjastona 22 c. Kirjastoverkko 23 d. Miten eri asiakasryhmien tarpeet otetaan huomioon? 23 e. Seutukirjasto 24 5. Vaihtoehtoisia malleja kirjastopalvelujen järjestämiseksi ja työryhmän suositus 26 a. Työryhmän suositus: aluekeskusmalli 1 26 b. Aluekeskusmalli 2 27 c. Nykyinen malli 28 LÄHTEET 29 LIITTEET Liite 1. Kuopion autoistumisaste Liite 2. Kirjastot ja väestömäärät 1.1.2006 Liite 3. Kirjastot ja väestömäärät 1.1.2006, 0-15 vuotiaat Liite 4. Kirjastot ja väestömäärät 1.1.2006, 16-64 vuotiaat Liite 5. Kirjastot ja väestömäärät 1.1.2006, 65 vuotta täyttäneet Liite 6. Kirjastoverkko mallin 1 mukaisesti Liite 7. Kirjastoverkko mallin 2 mukaisesti 3
Tiivistelmä Kirjastopalvelut sinne, missä ihmiset liikkuvat Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen nimitti helmikuussa 2006 työryhmän tekemään Kuopion kirjastoverkkoselvitystä. Työryhmän jäseniksi nimitettiin kulttuurijohtaja Pekka Vähäkangas (puheenjohtaja), kaupunginarkkitehti Eero Koivisto, kirjastotoimenjohtaja Hilkka Kotilainen, osastonjohtaja Pirjo Rissanen, lähikirjaston johtaja Päivi Savinainen (sihteeri) sekä suunnittelija Osmo Sihvonen. Työryhmän nimittämisen yhteydessä esitettiin tavoitteeksi selvittää kirjastopalveluiden tulevia haasteita ja etsiä niihin ratkaisumalleja päätöksenteon pohjaksi. Kirjastoverkkoselvitys on keskeisen kaupunkialueen kirjastopalveluiden tarveselvitys. Työryhmän esittämällä mallilla on tähdätty siihen, että käyttötalous pysyy tasapainossa. Investointien kustannusvaikutus selviää hankesuunnitelmavaiheessa. Kirjastotoiminta on Kuopiossa taloudellista ja tehokasta. Tuottavuuden, kirjastopalvelujen käytön ja kustannusten mittareilla mitattuna Kuopion kaupunginkirjasto on sijoittunut maakuntakirjastojen kärkeen opetusministeriön vuositilastoissa. (tilastot.kirjastot.fi) Verkkoselvityksessä on kyse resurssien uudelleen kohdentamisesta muuttuneiden kaupunki- ja yhdyskuntarakenteiden myötä. Verkkoa on tarkasteltu viimeksi 1990-luvulla. Kuopion kaupunki on tuon jälkeen muuttunut. Uusia asuinalueita on otettu käyttöön, väestömäärät vanhoissa lähiöissä ovat muuttuneet ja väestön ikärakenne vanhenee. Kuopion lähiöt ovat kaupunkimaisia; niissä tehokas liikenneverkko sekä autoistuminen edesauttavat palvelujen saavutettavuutta. Työryhmän työn tavoitteena on laatia konkreettisia malleja kirjastolain mukaisten kirjastopalveluiden järjestämiseksi tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja tasapuolisesti väestövastuu huomioiden sekä turvata kirjastopalvelujen kehittämisedellytykset resursseja suuntaamalla. Työryhmä esittää, miten kirjastopalvelut pystytään hoitamaan laajenevassa kaupungissa mahdollisimman hyvin hyödyntäen myös uutta teknologiaa. Kirjastoverkkoselvityksen lähtökohtana ovat kaupungin kehittämisen keskeiset linjaukset ja ennusteet väestökehityksen, kaavoituksen ja asuntorakentamisen osalta, kirjastopalveluiden profiloituminen sekä opetusministeriön laatukriteerit. Lähtökohtana on Kuopion strategiassa 2012 ja Kuopion kulttuuristrategiassa 2012 esitetty visio Kuopiosta, joka on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunkiseutu, joka mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä palvelut. Keskeisenä koulutus- ja tutkimuskaupunkina Kuopiossa on oltava laadukkaat peruspalvelut, jotka houkuttelevat asukkaita Kuopioon. Opetusministeriön kirjastostrategia 2010:ssä yleinen kirjasto on perusopetuksen ohella julkishallinnon tärkein tapa toteuttaa tietoyhteiskunnan kansalaisuuden perusedellytyksiä. Yleisten kirjastojen on 4
turvattava kaikkien kansalaisten tasavertainen pääsy tiedon ja kulttuurin lähteille ja ehkäistävä syrjäytymistä tietoyhteiskunnassa. Lainsäädännöllisenä lähtökohtana ovat Suomen kirjastolaki (904/1998) ja asetus (1078/1998). Ne säätävät Kuopion kaupunginkirjaston toimintaa sekä yleisenä kirjastona että maakuntakirjastona. Selvityksessä tarkastellaan ensisijaisesti keskeisen kaupunkialueen kirjastopalveluja. Selvityksessä huomioidaan Kuopion kaupunginkirjasto maakuntakirjastona ja sen vetovastuu Kuopion seudun kirjastojen seutukirjastoyhteistyöstä. Selvityksessä keskitytään yleisen kirjaston kirjasto- ja tietopalveluun. Yleinen kirjasto tarjoaa kirjasto- ja tietopalveluja koko väestölle antamalla käyttöön aineistoa, tiloja ja asiantuntemusta. Kirjasto- ja tietopalvelut ovat kunnallisia peruspalveluja, jotka rahoitetaan pysyvällä valtion budjettirahoituksella. Kirjastolaissa säädetään kuntien yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista sekä näiden palvelujen valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä. Kirjastoasetus määrittelee maakuntakirjaston tehtävät. Yleisen kirjaston kirjasto- ja tietopalvelujen lisäksi Kuopiossa on koulutuspalvelukeskuksen ylläpitämiä koulukirjastoja. Koulukirjastojen ensisijaisena tehtävänä on toimia omien koulujensa oppimiskeskuksina ja opetuksen tukena olevina käsikirjastoina. Kuopiossa on lisäksi yliopiston kirjasto, oppilaitosten kirjastoja sekä valtakunnallinen Varastokirjasto. Kuopiossa on myös asukastupia, joissa on ryhmätoimintaa sekä tietokoneita asukkaiden käyttöön. Tietokoneiden käytössä auttavat osa-aikaisesti vapaaehtoiset tutorit, jotka eivät yleensä ole ammattilaisia. Asukastuvat toimivat osittain kaupungin ja osittain hankerahoituksella. Kirjastoverkkoselvitystä työstettiin työryhmän kokouksissa, kirjaston henkilökunnalle järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa 17.8.2006 ja 13.12.2006 sekä kirjaston henkilökunnan tekemässä Kuopion kirjastopalvelujen nykytilanteen SWOT- analyysissä. Tiedotustilaisuuksissa kulttuurijohtaja Pekka Vähäkangas esitteli kirjastoverkkoselvitystä ja henkilökunta esitti kysymyksiä, mielipiteitä ja havaintoja asiasta. Kirjaston henkilökunta teki SWOT- analyysia Kuopion kirjastopalvelujen nykytilanteesta osastojen ja toimipisteiden kokouksissa. Osastojen ja lähikirjastojen johtajat toivat esille tulleet asiat seminaariin 26.9.2006, jossa SWOT- analyysia työstettiin eteenpäin. Kirjastoverkkoselvitystyöryhmä käytti tilaisuuksissa tuotettua materiaalia apuna verkkoselvitystyössään. Kirjastoverkkoselvitystyössä verkon keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousi pääkirjaston kehittäminen keskuskirjastona sekä eteläisen alueen kirjastopalvelujen järjestäminen. Tällä hetkellä pääkirjaston tilat ovat ahtaat ja eteläisen alueen kirjastopalvelut eivät täytä opetusministeriön saatavuuden laatukriteerejä. Nykyisen kirjastoverkon ongelmana ovat monet pienet ja huonokuntoiset lähikirjastot, joiden toimintavarmuus ja turvallisuus ovat huonoja. Pienten toimipisteiden pieni henkilökuntamäärä ja muiden resurssien vähäisyys huonontavat toimintavarmuutta ja turvallisuutta. 5
Työryhmä esittää parhaaksi ratkaisumalliksi luvussa 5 a (s. 26) esiteltävää aluekeskusmalli 1 mallia. Tämä malli vaatii investointeja aluekirjastotiloihin. Mallin avulla säästetään kuljetus- ja remontointikustannuksissa pienten ja huonokuntoisten lähikirjastojen yhdistyttyä suuremmiksi ja toimintavarmuudeltaan sekä palvelultaan paremmiksi yksiköiksi. Suuremmissa yksiköissä on kannattavaa käyttää hyväksi automaation tuomia mahdollisuuksia. Suuremmat yksiköt mahdollistavat henkilökunnan erikoistumisen ja erityyppisten palvelujen tuottamisen asiakkaille. Tämän mallin avulla voidaan järjestää riittävät kirjastopalvelut koko alueelle. 6
1. Kirjastopalveluiden toimintaympäristö ja tulevaisuuden muutostekijöitä a. Lakisääteinen peruspalvelu Kunnalliset kirjastot ovat käytetyin ja suosituin kulttuuripalvelu ja samalla yksi käytetyimpiä ja suosituimpia julkisia palveluja. Kirjasto vastaa kansalaisten tietohuollosta ja julkisen tiedon sekä metatiedon saatavuudesta. Kuopion kaupunginkirjaston toimintaa yleisenä kirjastona ja maakuntakirjastona säätää kirjastolaki ja -asetus. Kirjastolain mukaan asiakkaiden käytössä tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja välineistö. Kirjaston omien kokoelmien käyttö ja lainaus on maksutonta. Kirjastolain 2 sanotaan: Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. (Suomen kirjastolaki 1998/904) Kuopion kirjasto toimii Pohjois-Savon maakuntakirjastona. Tehtävät on säädetty asetuksella. Maakuntakirjasto toimii alueensa tietopalvelukeskuksena, kehittää alueellisia verkkopalveluja ja muuta toimintaa sekä järjestää koulutusta henkilöstölle. (Kirjastoasetus 1998/1078) Maakuntakirjastotoimintaan osoitetaan valtionosuutta sekä hankeavustuksia. Maakuntakirjastona Kuopion kaupunginkirjasto käy tulosneuvottelut opetusministeriön kanssa. Opetusministeriö ja lääninhallitus seuraavat lainsäädännön toteutumista. Kirjastopalvelujen toteutumisesta laaditaan vuosittain valtakunnallinen vertailutilasto, joka julkaistaan (tilastot.kirjastot.fi). Lainsäädäntö korostaa kirjaston tehtävää väestön yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisessä. Tämä viittaa väestön erilaisuuteen: mm. ikä, koulutus ja valmiudet vaihtelevat, jokaisella täytyisi kuitenkin olla mahdollisuus saada kirjastopalveluja omaan lähtökohtaansa ja tarpeisiinsa suhteutettuna. Yhtäläisellä mahdollisuudella viitataan myös palvelujen saavutettavuuteen. Laki painottaa verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittämistä. Verkkopalvelut parantavat saavutettavuutta ja varmistavat osaltaan tasavertaista pääsyä tietoon ja tiedonlähteisiin riippumatta asuinpaikasta. Kirjasto palvelee sekä fyysisenä tilana että verkon kautta, jolloin asiakas voi valita itselleen sopivimman palvelupaikan ja tavan. b. Yhteiskunnan kehityssuunnat ja kirjasto Yhteiskunnan kehityssuunnat muuttavat toimintaympäristöä. Toisaalta kehityssuuntiin pystytään myös vaikuttamaan kansalaisille tarkoitettuja palveluja kehittämällä. Teknologian ja tieto- ja viestintäliikenteen kehitys lisää kirjaston mahdollisuuksia tiedon järjestämisessä ja välittämisessä asiakkaille. Kirjastojen täytyy pysyä kehityksen mukana ja onnistua hyödyntämään teknologian mahdollisuuksia. Kehityksen kohteena ovat mm. tietojärjestelmät, sähköiset 7
verkkopalvelut, kirjastostandardit, valtakunnallinen järjestelmäyhteistyö, kirjastoautomaatio ja uudet tiedontallennusformaatit (sähköinen kirja, lisensoidut verkkoaineistot, DVD, MP3). Oppimiskäsityksen, opetussuunnitelmien ja opetusmenetelmien muuttuminen lisäävät kirjastopalvelujen käyttöä. Ei ole mahdollista oppia kaikkea mieleen painamalla, vaan suurta tietomäärää täytyy oppia hakemaan, valikoimaan ja käyttämään. Uudistuneen opetuksen tavoitteena on oppijan oman ajattelun kehittäminen, tutkiva oppiminen, tietolähteiden monipuolinen käyttäminen sekä uusien tiedonhankinta- ja käsittelytapojen omaksuminen. Koulu vastaa uudistuneiden opetussuunnitelmien vaatimusten (tiedonhallintataidot ovat osa kaikkia oppiaineita) toteuttamisesta, mutta oppilaiden tietohuolto on järkevää rakentaa hyödyntämällä olemassa olevaa kirjastoverkkoa ja osaamista. Oppiminen on elinikäistä ja kirjastot ovat aikuiskasvatuksen voimavara. Opetusministeriön kirjastostrategia 2010:ssä yleinen kirjasto on perusopetuksen ohella julkishallinnon tärkein tapa toteuttaa tietoyhteiskunnan kansalaisuuden perusedellytyksiä. Yleisten kirjastojen on turvattava kaikkien kansalaisten tasavertainen pääsy tiedon ja kulttuurin lähteille ja ehkäistävä syrjäytymistä tietoyhteiskunnassa. Opetusministeriön Kirjaston kehittämisohjelmassa 2006-2010 esitetään, että ilman lisätoimenpiteitä väestön polarisoituminen lisääntyy, oppiminen eriarvoistuu, uusien kansalaistaitojen omaksuminen hidastuu ja lukutaito heikkenee. Kehittämisohjelmassa todetaan, että Kirjastopalveluihin suunnattu lisätuki on pitkäjänteistä ja vaikutuksiltaan moninkertaista. Se on huomattavasti taloudellisempaa kuin syrjäytymisestä aiheutuneiden ongelmien hoito, kattavan koulukirjastoverkon kokonaan uudelleen rakentaminen tai uusien instituutioiden perustaminen. Norjassa ja monessa englanninkielisessä maassa on tutkittu kirjastojen taloudellisia vaikutuksia viimeisten 5-10 vuoden aikana. Näiden tutkimusten mukaan jokainen kirjastoon sijoitettu rahayksikkö tuo 4-6 rahayksikköä takaisin. Esimerkiksi norjalaisen Svanhild Aabøn väitöskirjassa päädyttiin siihen, että yleisten kirjastojen tuottosuhde Norjassa on nelinkertainen. Tutkimukset esitellään Opetusministeriön laatimassa Kirjaston kehittämisohjelmassa 2006-2010. c. Haasteet Kuopiossa Kuopion kaupunginkirjaston kirjastopalvelujen järjestämisessä on huomioitava yhteiskunnallisten muutosten lisäksi paikalliset erityispiirteet. Kuopion kaupungin pinta-ala on suuri (1729 km²) ja sitä halkovat vesistöt. Linnuntietä mitattu etäisyys Vehmersalmen perältä Hirvilahteen on noin 74 km. Kuopio järjestää kirjastopalvelut myös Karttulalle, jolloin kirjastopalvelut järjestetään alueelle, jonka pinta-ala on 2318 km². Pinta-ala on suuri verrattuna moneen muuhun kaupunkiin. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin kokonaispintaala on vain 137 km² ja Jyväskylän maalaiskunnan kokonaispinta-ala on vain 534 km² (yht. 672 km²). Haastetta palvelujen järjestämiselle lisää Kuopion keskeisen kaupunkialueen pitkänomainen muoto ja siihen kuuluvat lukuisat niemet. 8
Kuopion väestöennusteen mukaan Kuopion lähiöiden väestöpohja muuttuu. Uusia alueita on otettu ja otetaan käyttöön ja vanhojen lähiöiden väestömäärät muuttuvat. Tulevina vuosina väestömäärä kasvaa erityisesti eteläisillä alueilla. Väestönkasvu painottuu ensin Savolanniemeen (Pirtti) ja Rautaniemeen ja hiukan myöhemmin Lehtoniemi-Keilankanta alueelle. Väestöltään selvästi kasvavia alueita ovat myös Keskusta (+358), Pihlajaharju (+701) sekä Hiltulanlahti (+530). Väestömäärä vähenee useilla Kuopion vanhoilla alueilla vuosina 2006-2015. Vähenemistä vuodesta 2005 vuoteen 2015 tapahtuisi väestöennusteen mukaan erityisesti Litmasella (Pyörö) (-1059), Neulamäessä (-550), Saarijärven ja Rahusenkankaan alueella (-507) ja Jynkässä (-448). Taulukossa 1 on esitetty Kuopion lähiöt ja asuinalueet, niiden väestö vuonna 2005 ja trendiennusteet vuodelle 2015. Autoistumisen myötä lähiöasukkaiden palvelutottumukset ovat muuttuneet. Kuopion autoistumisaste nähdään liitteestä 1. Palvelutottumuksiin vaikuttaa myös toimiva joukkoliikenne. Kuopion seudun kirjastokyselyn (asiakaskysely) mukaan vuonna 2003 1/3 lähikirjastojen asiakkaista käytti myös pääkirjaston palveluja. Väestön ikärakenne vanhenee tulevien vuosikymmenten aikana. Suuret ikäluokat ovat tottuneita kirjastonkäyttäjiä, joten kirjastopalvelujen kysynnän odotetaan kasvavan tämän ikäluokan lisääntyvän vapaa-ajan myötä. Väestöennusteessa olevan viime vuosien kehitykseen perustuvan trendiennusteen mukaan Kuopiossa olisi yli 75-vuotiaita vuonna 2010 noin 7,6%, vuonna 2015 noin 8,3 % ja vuonna 2030 noin 12,3 % koko kaupungin väkiluvusta. Ikääntymisen myötä toimintakyky voi heikentyä ja palvelujen saavutettavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Kirjaston ikääntyneille annettavia erityispalveluja ovat mm. laitosten siirtokokoelmat ja kotipalvelu. Molempien erityispalvelujen laajentuminen vaatii myös enemmän henkilökunta- ja aineistoresursseja. 9
Taulukko 1. Asuinalueet, niiden väestö 1.1.2005 ja väestöpohjan trendiennuste vuodelle 2015 Asuinalueet Väestö 1.1.2005 Ennuste 2015 Keskusta 11 378 11 760 Niirala 3 555 3 380 Haapaniemi Siikalahti 4 079 3 710 Rönö ja lähisaaret 548 500 Puijonlaakso 6 195 5 920 Taivaanpankko Päiväranta (Puijonsarvi) 2 523 2 330 Inkilänmäki Pihlajaharju 2 699 3 400 Julkula 2 720 2 630 Niuva Länsi-Puijo 2 413 2 030 Rypysuo Itkonniemi Linnanpelto Männistö Pappilanmäki 5 360 5 270 Saarijärvi Rahusenkangas 4 597 4 090 Kettulanlahti 860 750 Kelloniemi Likolahti 2 098 1 950 Neulamäki 5 780 5 230 Särkiniemi Särkilahti 4 097 3 940 Jynkkä 3 638 3 190 Levänen Pieni Neulamäki 1 419 1 260 Pitkälahti 549 580 Litmanen (Pyörö) 9 169 8 110 Pirtti (Savolanniemi) 3 997 5 940 Lehtoniemi Keilankanta 70 2 470 Rautaniemi 1 471 4 870 Hiltulanlahti Kiviharju 580 1 110 Vanuvuori Sorsasalo 163 160 Länsi-Riistavesi 756 730 Itä-Riistavesi 403 400 Melalahti 853 850 Puutossalmi 540 540 Pellesmäki 1 204 1 210 Kurkimäki 873 880 Haminalahti 853 900 Hirvilahti 554 530 Ranta-Toivala 208 210 Jännevirta 208 220 Kurkiharju 482 470 Vehmersalmi 1 946 1 710 10
2. Miten kirjastopalvelut järjestetään? a. Kirjastopalvelut ja asuinalueiden palvelutasot Asuinalueiden tavoitteelliset palvelutasot on määritelty väestömäärien perusteella Kuopion palveluverkoston selvityksessä 1999 ja työstetty edelleen Kuopion seudun maakuntakaavassa (Rakennemallien palveluverkkoselvitys, Pohjois-Savon liitto 2003). Palvelutasoja päivitetään vuoden 2007 aikana. Kuopion palveluverkoston selvityksessä ja Kuopion seudun maakuntakaavassa asuntoalueiden keskukset ja niihin kuuluvat palvelut on luokiteltu seuraavasti: Pääkeskus - Kuopion ydinkeskusta lähialueineen - seudullinen ja maakunnallinen rooli: ylikunnalliset ja ylialueelliset palvelut - toimii ruutukaava-alueella ja sen lähiövyöhykkeellä asuville asukkaille omana keskuksenaan: alueelliset palvelut ja peruspalvelut Alue- ja kuntakeskukset (yli 10 000 asukasta) - aluekeskus: tällä hetkellä Petosen Pyörö, joka palvelee Petosen oman väestöpohjan ja kasvavan Saaristokaupungin alueen lisäksi myös Jynkkä Leväsen aluetta sekä laajasti eteläisen maaseutualueen asukkaita - aluekeskuksen palvelut Kuopion palveluverkoston mukaisesti: päiväkodit, alakoulut, yläkoulut, mahdollisesti lukio, monipuoliset kaupalliset palvelut, vapaa-ajan tiloja, kirjasto, kirkko ja seurakunnan tilat, terveyskeskus ja neuvola, tasokkaat liikuntapalvelut, joukkoliikenne 15 min-20 min vuorotiheydellä - kuntakeskus: Karttula - pienten kuntien väestöpohja ja palveluiden volyymi ovat vaatimattomia, joten näiden luokittelu kuntakeskuksiksi perustuu keskusten hallinnolliseen asemaan Monipuoliset lähipalvelukeskukset (4500 6500 asukasta) - tällä hetkellä Männistö, Puijonlaakso, Neulamäki - aluekeskuksen palvelut Kuopion palveluverkoston mukaisesti: päiväkodit, alakoulut, yläkoulut, monipuoliset kaupalliset palvelut, vapaa-ajan tiloja, kirjasto, kirkko ja seurakunnan tilat, joukkoliikenne 15 min-20 min vuorotiheydellä Lähikeskukset ja yksittäiset lähipalvelut - Lähikeskukset: tällä hetkellä Päiväranta, Kelloniemi, Saarijärvi, Inkilänmäki, Rypysuo, Särkiniemi, Jynkkä, Pirtti - lähikeskusten palvelut Kuopion palveluverkoston mukaisesti: päiväkodit, lähiöryhmän yhteinen alakoulu ja yläkoulu, kauppa, ravintola ja pieni keskustori tai aukio, lähiöryhmien yhteiset vapaa-ajan tilat, joukkoliikenne 15 min-30 min vuorotiheydellä 11
- yksittäisiä lähipalveluja: tällä hetkellä Levänen ja Kettulanlahti (päivittäistavarakauppa ja muutama yksittäinen kunnallinen palvelu) Kyläkeskukset ja pienet kylät - kyläkeskuksia (400-500 asukasta) tällä hetkellä Kurkimäki, Pihkainmäki, Syväniemi - Karttula (itsenäinen kunta), Riistavesi ja Vehmersalmi vastaavat palveluvarustukseltaan monipuolisen lähipalvelukeskuksen luokkaa (1000 asukasta) - Vehmersalmi - kyläkeskusten ja pienten kylien ovat palvelut Kuopion palveluverkoston mukaisesti alueen väestöpohjasta ja ikärakenteesta riippuvia yksittäisiä palveluja (esim. ala-aste, päiväkoti, kyläkauppa) - pienet kyläkeskukset luokkaan kuuluvia kyliä hieman alle 20 kpl (suppea palveluvarustus) Palvelutason määrittelyssä kirjasto kuuluu pääkeskuksen, alue- ja kuntakeskusten ja monipuolisten lähipalvelukeskusten palvelutasoon. Kuopion seudun maakuntakaavassa (Pohjois-Savon liitto 2003) todetaan, että tulevaisuudessa uusia palveluita, varsinkin ei-lakisääteisiä, sijoittuu uusille alueille vähemmän kuin aikaisemmin ja esimerkiksi terveyskeskuspalvelut hoidetaan keskitetyn mallin mukaisesti. Autoistuminen ja toimiva joukkoliikenne mahdollistavat palvelujen keskittämisen. b. Kirjastopalveluiden saavutettavuuden ja tilan kriteerit Kirjaston pitää olla siellä, missä ihmiset liikkuvat ja minne he helposti pääsevät. Kirjastotilat ovat julkisia tiloja ja niiden tilakriteerit ovat osittain samoja kuin muiden julkisten tilojen. Kirjastotoiminta asettaa myös omia tilakriteerejä. Toimitilojen täytyy olla helposti saavutettavissa toimivien liikenneyhteyksien avulla, riittävän suuria ja korkeita. Kulkuteiden on oltava helpot ja tiloja helppo valvoa. Aineistot ja toiminnot tarvitsevat riittävästi tilaa. Kirjastotiloihin on oltava esteetön kulku. Kirjaston välittömässä läheisyydessä täytyy olla riittävästi parkkitilaa. Toimitilojen on sovelluttava kirjastossa oleskeluun, työskentelyyn, asiakaspäätteiden käyttöön, aineistojen järkevään sijoitteluun, lainauksiin ja muuhun kirjastotoiminnalle ominaiseen käyttöön. Aineistot on voitava sijoittaa järkevästi ja niin, että niitä on helppo käyttää. Opetusministeriön laatukriteerin mukaan toimitilaa on oltava vähintään 100 m² 1000 asukasta kohti. Kirjastolaki korostaa väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia saavuttaa kirjastopalvelut. Opetusministeriön laatukriteerin mukaan taajama-alueilla 80 % asukkaista täytyy asua kahden kilometrin säteellä kirjastosta tai 1 kilometrin säteellä kirjastoauton pysäkistä. 12
Opetusministeriö antaa laatukriteerit myös tiedon saatavuudesta ja palvelujen laatusuosituksesta. Kirjojen uushankinnan on oltava vähintään 400 kirjaa / 1000 asukasta ja henkilöstöä vähintään 1 henkilötyövuosi / 1000 asukasta kohti. c. Kirjastopalvelujen profiloituminen Kirjastopalvelujen järjestämisen peruslähtökohtana ovat asiakas ja asiakkaan tarpeet. Tukipalvelut (mm. luettelointi, hankinta, hallinto) on tarkoituksenmukaista hoitaa keskitetysti. Erityiskokoelmat on keskitetty: musiikkiaineisto, laaja aikakauslehtikokoelma sekä pääosa säilytettävää aineistoa on sijoitettu pääkirjaston tiloihin. Kokoelmat ovat haku- ja kuljetusjärjestelmien avulla käytettävissä kaikissa toimipisteissä. Kirjastoverkon eri toimipisteissä tarjotaan asiakkaille erilaisia palveluja. Kirjastopalvelut voidaan määritellä seuraavasti: Pääkirjasto = keskuskirjasto - keskustassa, hyvät liikenneyhteydet ja paikoitustilat ja esteetön pääsy - toimii myös keskustan alueen lähipalveluna - keskitetyt palvelut (hankinta, tietokantojen ja verkkopalvelujen ylläpito, luettelointi, henkilöstö- ja taloushallinto) - erikoistuneet toiminnot: lastenosasto, musiikkiosasto, lehtisali ja tietopalvelu toimivat oman osaamisalueensa kehittäjänä ja koordinoijana - kokoelma on laaja ja sisältää eri aineistolajit: av, lehdet, kirjat, lisäksi erikoiskokoelmat - varasto - riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa sekä keskitetysti hoidettuihin, että asiakaspalvelu- ja kehittämistehtäviin - pitkä aukioloaika - monipuoliset välineet Aluekirjasto - alueellisesti keskeisellä paikalla, hyvät liikenneyhteydet, paikoitustilat ja esteetön pääsy - riittävän suuri tila erilaisille toiminnoille ja kokoelmille - kokoelma on laaja ja sisältää eri aineistolajit: av, lehdet, kirjat - riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa asiakaspalvelu- ja kehittämistehtäviin - pitkä aukioloaika - hyvät välineet Lähikirjasto - paikallinen, lähellä ihmisiä, hyvät paikoitustilat ja esteetön pääsy - perustoiminnot: lainaus, palautus, tiedonhaku - suppea kokoelma, joka on profiloitunut alueen asukasryhmien mukaisesti - lyhyt aukioloaika 13
Kirjastoauto - liikkuva kirjasto - toimii määrätyn reitin ja aikataulun puitteessa - turvaa kirjastopalvelut alueella, jossa ei ole kiinteää palvelupistettä, myös kouluilla - toimintaedellytyksenä riittävä kirjavarasto kiinteässä toimipisteessä ja talliin henkilöstötilat - ammattitaitoinen henkilökunta 14
3. Millainen on kirjastopalvelujen nykytilanne Kuopiossa? a. Kuopion kirjastoverkko ja kirjastotilat Kuopion kirjastoverkkoon kuuluu tällä hetkellä pääkirjasto, 11 lähikirjastoa (Vehmersalmen kirjasto 1.1.2005, Karttulan kirjasto 1.1.2006), kaksi kirjastoautoa (Kuopio ja Karttula), Niuvan ja Harjulan potilaskirjastot sekä siirtokokoelmia laitoksiin ja kotipalvelu. Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteet perustietoineen on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Kuopion kaupunginkirjasto toimipisteittäin 2006 Ala / hym2 Vuokra/ vuosi Tunnit / vk Käynnit Aineisto 31.12.2006 Lainaus Henkilöstö Pääkeskus: Pääkirjasto 5 096 389 198 55 882 571 368 055 1 143 222 34 Aluekeskus: Pyörö 454 39 411 35 128 146 45 116 255 553 5 Monipuoliset lähipalvelukeskukset: Puijonlaakso 567 84 495 35 111 978 37 525 173 547 4 Neulamäki 435 69 467 35 52 999 32 618 88 735 3 Männistö 194 8 358 30 38 688 32 080 81 203 2 Lähikeskukset: Jynkkä 360 56 558 35 47 738 32 381 110 983 3 Särkiniemi 192 27 219 30 28 272 20 229 59 320 2 Kettula 114 13 116 30 17 906 21 386 57 332 1,5 Kyläkeskukset: Riistavesi 190 15 588 24 17 836 22 985 39 494 1 Vehmersalmi 330 19 804 24 19 741 24 321 38 676 2 Kurkimäki 67 5 963 8 7 600 12 642 26 913 1 Karttula 361-36 34 365* 36 254* 49 132* 2,5* Autopalvelut: Kirjastoauto 3129 50 461 36 541 121 672 4 * sis. k-auton Lähikirjastojen kirjastotilojen kunto ja tarkoituksenmukaisuus toimintaan nähden vaihtelevat. Pyörön lähikirjasto on asiakasmäärään nähden liian pieni ja sokkeloisena huonosti valvottava. Pyörön kirjasto ei ole, niin kuin monet muutkaan lähikirjastotilat, alun perin kirjastotiloiksi suunniteltuja. Muutamissa lähikirjastoissa on puutteita myös saavutettavuuden suhteen: portaita, kaksi kerrosta ilman hissiä (Kettula, Männistö). Osa kirjastoista on suunniteltu aikana, jolloin saavutettavuuteen ei kiinnitetty huomiota, joten ovet ja kulkureitit ovat ahtaita. 15
Toimipisteiden perustamis-, rakentamis- ja korjaushistoriasta sekä korjaustarpeesta kertoo seuraava tilakeskuksen arvio kirjastotiloista: Pääkirjasto on perustettu vuonna 1872. Se toimii vuonna 1967 valmistuneessa ja vuonna 2000 peruskorjatussa kirjastotalossa. Talon rakenteet ovat varsin hyvässä kunnossa. Vuonna 2000 tehdyssä peruskorjauksessa ei korjattu tai uusittu kaikkia ulkovaipan rakennusosia. Ulko- ja tuulikaapinovien uusinta on vuoden 2007 kunnossapito-ohjelmassa. Lähivuosina on energiatalouden kannalta harkittava 1. kerroksen Maaherrankadun puoleisen aulan 2-lasisten ikkunoiden uusimista. Myös 2. kerroksen eteläpään (lastenosasto) puurakenteiset ikkunat ovat huonokuntoiset ja vetoiset. Osittaisia puutteita on henkilöstön antaman palautteen perusteella myös valaistuksessa (riittävyys, turvallisuus), huoneilman laadussa (kuumuus, kylmyys, hajuhaitat, ilmanvaihdon riittävyys), huoneakustiikassa (kuuluvuus, häiritsevä melu), rakenteissa (esim. puutteita ikkunoissa), kalusteissa (ergonomia ja kuluminen) ja tilojen määrässä (ergonomia ja tilan puute lehtisalissa). Jynkän kirjasto toimii 1988 valmistuneessa Jynkän palvelukeskuksessa. Henkilökunnan antamassa palautteessa on todettu puutteita ilmastoinnin ja valaistuksen tehossa. Toimintaan vaikuttavat pienet haitat liikkumisessa kirjojen palauttamisessa. Karttulan kirjasto on perustettu vuonna 1861 ja on toiminut vuodesta 1969 lähtien koulukeskuksen yhteydessä. Huoneisto on peruskorjattu vuonna 1987. Kettulan kirjasto on toiminut vuodesta 1967 samassa rakennuksessa kuin Kettulan koulu. Kirjasto on melko toimiva, mutta kirjastotilaan ei ole esteetöntä käyntiä. Kirjaston pintarakenteet ovat huonokuntoiset ja uusimisen tarpeessa. Henkilöstötilat ovat puutteelliset eivätkä vastaa nykyajan tarpeita. Henkilökunnan antamassa palautteessa kiinnitettiin huomiota liikkumisesteisiin, ovien ja ikkunoiden huonoon kuntoon, kalusteiden laatuun ja huonoon kuntoon, opasteiden puutteeseen, pintarakenteiden huonoon kuntoon ja henkilöstötilojen puutteisiin ja kylmyyteen. Kurkimäen kirjasto toimii rakennuksessa, joka on valmistunut vuonna 1957. Kirjasto muutti tässä rakennuksessa sijaitsevaan, peruskorjattuun tilaan vuonna 2003. Tila on alun perin ollut kellari. Sen jälkeen sitä on käytetty teknisen työn opetustilana. Tila on liian pieni ja matala. Tilassa on koneellinen ilmanvaihto, mutta käyttäjän mielestä se on ruuhka-aikoina riittämätön. Ongelmana on myös se, että varastoihin kuljetaan ulkokautta ja sen käyttö on asiakaspalvelutilanteessa mahdotonta. Peruskorjauksessa ei uusittu ikkunoita. Ne ovat vetoiset ja osassa on huonot kiinnityssalvat. Männistön kirjasto on perustettu lainausasemana vanhan kansakoulun juhlasalin nurkkaan vuonna 1946. Se toimii vuonna 1958 rakennetun koulurakennuksen yhteydessä. Huoneistoa peruskorjattiin vuonna 1995. Männistön kirjaston suurin ongelma on tilojen sijainti kahdessa kerroksessa. Tilat ovat lisäksi ahtaat. Kirjaston pinnat ovat siistit. Henkilökunnan tilat ovat ahtaat ja täynnä kirjoja. Koulun toiminta on siirretty pois ja koulukiinteistön tuleva käyttö on auki. 16
Neulamäen kirjasto sijaitsee Neulamäessä vuonna 1987 rakennetun Asunto Oy Neulasyppi -nimisen asuinrakennuksen alakerrassa. Kirjaston yleisilme on avara ja melko siisti. Pientä pintaremonttia tarvitaan. Tilat ovat toiminnallisesti hyvät ja riittävät. Keväällä 2007 on luvassa patteriremontti. Valaisimissa on ollut ongelmia. Tiloissa on ollut kosteus- ja sisäilmaongelma, jonka taloyhtiö on korjannut. Henkilökunnan ja käyttäjien oireet eivät kuitenkaan ole kokonaan poistuneet. Henkilökunnan palautteessa suurimpana ongelmana koettiin ilmanvaihdon puutteellisuus, erityisesti tilojen kuumuus kesäisin. Palautteessa ehdotettiin myös valaistuksen uudelleen järjestämistä ja huonokuntoisten valaisinten vaihtoa. Pintarakenteet edellyttäisivät osittain kunnostamista ja sisäilman laadun muutoksia tulisi seurata. Puijonlaakson kirjasto sijaitsee vuonna 1975 rakennetussa palvelukeskuksen lisärakennuksessa. Tilat ovat toiminnallisesti hyvät ja avarat. Lattia- ja seinäpinnat sekä kalusteet uusittiin vuonna 2005. Alakaton rakentaminen ja valaisimien uusiminen kirjastosaliin on ohjelmassa kesällä 2007. Asiakas-WC:t ovat korjauksen tarpeessa. Pyörön kirjasto on vuonna 1994 rakennetun asuinkerrostalon alakerrassa. Pyörön kirjaston tilat ovat, käyttöasteen huomioon ottaen, ahtaat ja toiminnallisesti hankalat. Tila on kirjastokäyttöä ajatellen huonon muotoinen ja ilmastointi kesäaikana riittämätön. Ahtaat ja huonon malliset tilat tekevät kirjastosta myös rauhattoman. Hyllytilaa ei ole riittävästi. Riistaveden kirjasto toimii vuonna 1930 rakennetussa rungoltaan hirsirakenteisessa rakennuksessa, joka on entinen Riistaveden kunnantoimisto. Kirjastotilat on rakennettu vuonna 1973. Rakennuksessa tehty peruskorjaus 1996, jolloin rakennettiin mm. koneellinen ilmanvaihto. Tilat ovat (perusrakennus huomioon ottaen) hyvässä kunnossa. Rakennuksessa tehdään koko ajan pieniä kunnossapitokorjauksia. Särkiniemen kirjasto perustettiin Särkiniemen ostoskeskukseen vuonna 1964. Kirjastorakennus on vanha ja talvisin lämpötilat vaihtelevat kirjaston eri osissa. Rakennusosat tarvitsisivat kunnostusta ja pinnat maalia. Kirjaston tilat ovat sokkeloiset, ahtaat ja liikkumisesteisten vaikeasti käytettävissä. Valvonta on vaikeaa, koska lehtisaliin ja lastenosastolle ei näe lainaustiskiltä. Särkiniemessä ei ole nuorisotiloja ja kirjasto on perinteisesti toiminut nuorten kokoontumispaikkana. Lastenosasto on liian pieni. Asiakas-wc ei sovellu pyörätuolilla liikkuville. Vehmersalmen kirjasto on rakennettu vuonna 1967. Kirjastoa on laajennettu ja peruskorjattu vuonna 1990. Tiloissa on jäähdytetty koneellinen ilmanvaihto. Kirjasto on osa koulukeskusta, joka peruskorjataan vuonna 2007. Puutteita ovat kirjaston ja viereisten liikuntatilojen välisen seinän riittämätön ääneneristävyys, sisäänkäynnin liikkumisesteet ja asiakaspysäköinnin ongelmat. Kirjastopalvelujen järjestämisen kriteerit (palvelutaso, kirjastopalvelujen profiloituminen, tila) eivät toteudu nykyisessä kirjastoverkossa. Alueiden väestömääriä tarkastellessa huomataan (taulukko 1), että kirjasto ei ole pelkästään pääkeskuksen, aluekeskusten ja monipuolisten lähipalvelukeskusten palvelu, vaan kirjastoja on myös asukaspohjiltaan pienemmissä lähikeskuksissa (Jynkkä, Kettula, Särkiniemi) ja kyläkeskuksissa. Kuopion kaupungin pitkänomainen muoto sekä opetusministeriön laatukriteerit asukkaiden matkasta 17
kirjastoon tai kirjastoautonpysäkille on myös huomioitava. Kuopion kirjastopalvelut on pyritty järjestämään tasaisesti Kuopion alueella ja lähikirjastot palvelevat myös ympäröiviä asuntoalueita. Liitteissä 2-5 on esitetty kirjaston toimipisteet kartalla ja kunkin toimipisteen vaikutussäde. Liitteistä huomataan, että opetusministeriön laatukriteerit asukkaiden matkasta kirjastoon eivät toteudu Kuopion uusilla eteläisillä alueilla. Kirjastopalvelut eivät ole profiloituneet selkeästi; Kuopiosta puuttuu aluekirjastotaso. Kuopiossa on paljon pieniä lähikirjastoja, joiden kesken aineistomääräraha on jaettu ja joilla on aluekirjastoja suppeammat kokoelmat, palvelut ja aukioloajat. Nämä kirjastot tarvitsevat asiakkailleen resursseja pääkirjastosta (mm. erikoisaineistot, kuljetukset). Pienten lähikirjastojen toiminta on haavoittuvaista, sillä niiden henkilökunta on pieni. Pienimmissä lähikirjastoissa työskentelee vain 1-2 henkilöä (Kettula, Kurkimäki, Männistö, Riistavesi, Särkiniemi, Vehmersalmi) ja näissä toimintaa on vaikea järjestää lomien ja äkillisten sairaslomien sattuessa. Pienissä kirjastoissa työskentelevän henkilökunnan työturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota (mm. hälytysnapit), mutta sitä ei pystytä takaamaan kaikissa tilanteissa. Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteenlaskettu hyötyneliömetrimäärä on noin 8000 m²(ilman Karttulaa). Opetusministeriön laatukriteeri on, että 1000 asukasta kohti kirjastotiloja olisi 100 m². Kuopion noin 91 000 asukasta (vuonna 2005) tarvitsee suosituksen mukaan kirjastotiloja 9100 m². b. Toiminnan ja talouden tunnusluvut Opetusministeriö arvioi yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen toteutumista sekä palvelujen laatua ja taloudellisuutta vuosittain. Keskeiset tulokset julkistetaan. (tilastot.kirjastot.fi) Kuopion kaupunginkirjaston toiminta on tehokasta ja taloudellista. Vuoden 2005 maakuntakirjastojen (20) vertailussa Kuopion kaupunginkirjasto sijoittuu taloudellisuudessa (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut / fyysiset käynnit + lainaus) kolmanneksi Oulun ja Tampereen jälkeen. Taloudellisuutta mitataan myös lainan hinnan vertailulla. Kuopion lainan hinta on toiseksi pienin, 2,07. Maakuntakirjastojen lainan hinnan keskiarvo on 2,24. Opetusministeriön tilastoissa kirjastopalvelujen käyttöä mitataan mm. suhteuttamalla fyysiset käynnit asukaslukuun nähden. Kuopio sijoittuu tällä mittarilla mitattuna toiseksi parhaaksi tunnusluvun ollessa 14,93. Tunnuslukujen vaihtelu maakuntakirjastojen kesken on 15 10,1, keskiarvon ollessa 12,75. Kuopion kaupunginkirjastolla on kirjaston kokonaislainaukseen nähden pieni henkilökuntamäärä. Kokonaislainaus henkilötyövuosiin verrattuna on Kuopion kaupunginkirjastossa huomattavasti suurempi kuin missään muussa maakuntakirjastossa. Vuonna 2005 Kuopio sijoittui kärkeen 32 834 lainalla / henkilötyövuosi. Seuraavaksi tulleella Oulun kaupunginkirjastolla tämä vertailuluku oli 28 865 lainaa / henkilötyövuosi. 18
Aineistomenot lainaa kohden mitattuna ovat pienet. Tässä Kuopio sijoittuu maakuntakirjastojen kohdalla toiseksi 0,23 eurolla, Espoon pitäessä perää 0,22 eurolla. Tämä tunnusluku kertoo aineistomäärärahojen niukkuudesta Kuopiossa. Kirjastotoiminnan valtionosuudet määrittyvät asukasluvun mukaan. Kuopiossa valtionosuudet kattavat laskennallisesti 99 % kirjaston nettomenoista. Kunnan osuus on 43 % opetustoimen ja kirjastotoimen yhteenlasketuista käyttökustannuksista. Kuopion kirjastolaitoksen toimintakate (2007) on 4,3 miljoonaa euroa. Yksikköhinta Kuopiossa on vuonna 2007 47,12 / asukas ja laskennallinen peruste 4 275 009. d. SWOT-analyysi kirjaston nykytilasta Kuopion kaupunginkirjaston henkilökunta pohti SWOT-analyysin avulla Kuopion kirjastopalvelujen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia asiakkaan näkökulmasta. Asiaa mietittiin ensin osastojen ja toimipisteiden kokouksissa, jolloin koko henkilökunta pääsi osallistumaan keskusteluun. Osastonjohtajat ja lähikirjastojen johtajat työstivät SWOT-analyysia eteenpäin yhteisessä SWOTseminaarissa 26.9. Taulukossa 3 esitetään työstetty SWOT-analyysi. Henkilökunnan tekemässä SWOT-analyysissa tulee suurimpana huolena ilmi resurssien puute: kirjastomäärärahojen niukkuus ja ammattitaitoisen henkilökunnan vähyys väestömäärään nähden, asiakkaille tarkoitettujen internet-päätteiden riittämättömyys, lähikirjastojen kirjastotilojen epätarkoituksenmukaisuus ja vaihteleva kunto sekä lähikirjastojen lyhyet aukioloajat. Voimavarana on henkilökunnan ammattitaito. Kuopiossa henkilöstön osaamista on päivitetty osaamistarvekartoituksen pohjalta ja valmistauduttu muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Tulevaisuus on mahdollisuus. Palveluja voidaan kehittää erilaisille asiakasryhmille tieto- ja informaatioteknologiaa hyödyntäen. 19
Taulukko 3. SWOT-analyysi Kuopion kirjastopalveluista Vahvuudet Mahdollisuudet - tasa-arvoinen ja luotettava lakisääteinen peruspalvelu - peruspalvelujen maksuttomuus - helppo saavutettavuus - monipuoliset ja ajantasaiset kokoelmat - kokoelmissa eri-ikäistä aineistoa - kehittyvät verkkopalvelut - ammattitaitoinen ja palvelualtis henkilöstö, asiakaslähtöisyys - monipuoliset oheispalvelut: kotipalvelu, opetustunnit, satutunnit, nukketeatteri, näyttelyt, vierailut, nettipäätteet - tietoliikenne ja tietotekniikan nopea kasvu mahdollistaa uusia verkkopalveluita - itsepalvelulaitteiden lisääminen - erikoisryhmien palvelun laajentaminen - aineiston monipuolistaminen - seudullinen kirjastoyhteistyö - yhteistyö eri tahojen kanssa - ammattitaitoinen henkilökunta - asiakkaan vapaus valita palvelumuoto Heikkoudet Uhat - aineistomäärärahan niukkuus rajoittaa aineistojen hankintaa, kasvattaa varausjonoja ja hidastaa uusien formaattien käyttöönottoa - kirjastotilat osittain epätarkoituksenmukaisia, kunto vaihtelee, ilmastointi ja valaistus heikkoja - asiakaskäyttöön tarkoitettuja internetpäätteitä vähän, langaton verkko puuttuu - vakinaisen, ammattitaitoisen henkilöstön vähyys - lähikirjastojen aukioloajat liian lyhyet - kirjastoverkko ei ole kattava; eteläiset alueet - erityisryhmien huomioonottaminen vaikeaa - yhteiskunnan asennemuutos - heikko taloudellinen tilanne - kilpailu resursseista, hyvää peruspalvelua ei arvosteta - kirjallisuuden rooli mediakulttuurissa - tekijänoikeussäädösten vaikutusta ei vielä tunneta - uudet, nopeat, helppokäyttöiset jakelukanavat suppealle ja maksulliselle aineistolle - ammattitaitoisen henkilökunnan vähyys; huono palkka ja arvostus - kirjastoverkon supistuminen 20
4. Kirjasto 2015 a. Miten teknologiaa voidaan hyödyntää? Kirjastojärjestelmien kehittymisen myötä erilaiset verkkopalvelut mahdollistavat sen, että asiakkaat hoitavat osan asioimistaan verkkoa käyttäen (esim. lainojen uusiminen, aineiston varaaminen, lomakkeet, uutuustiedotteet). Olennaisen parannuksen verkkopalveluihin Kuopiossa toi kirjastojärjestelmän vaihto vuonna 2004. Verkkopalvelut toimivat reaaliajassa, joten aineiston käyttö on tehostunut. Kuopion kaupunginkirjaston verkkokäynnit ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Kun vuonna 2004 verkkokäyntien osuus kaikista käynneistä (verkkokäynneistä + fyysisistä käynneistä) oli 19,5 %, niin vuonna 2005 verkkokäyntejä oli 23 % ja 2006 23,4 % kaikista käynneistä. Verkkokäyntien osuus on kasvamassa tulevina vuosina. Kuopion kaupunginkirjaston asiakkaat ovat ottaneet verkkopalvelut hyvin vastaan. Asiakaspalautteissa on toivottu, että kirjaston tiloissa tarjottaisiin langattoman verkon käyttömahdollisuus ja mahdollisuus sähköiseen kirjastomaksujen maksamiseen. Verkkopalvelut täydentävät, mutta eivät korvaa fyysisiä kirjastotiloja eivätkä kirjastoammatillisen henkilökunnan tarvetta. Opetusministeriön Kirjastojen kehittämisohjelmassa 2006-2010 todetaan, että fyysisten kirjastotilojen käyttö ja tarve ovat lisääntyneet virtuaalisten palvelujen myötä. Teknologian kehittyessä automaatio lisääntyy. Kuopiossa pääkirjastossa on käytössä lainausautomaatteja, mutta myös palautusautomaatteja tarvitaan. Lainaus- ja palautusautomaatit vapauttavat henkilökuntaa kirjastoammatillisiin tehtäviin. Jotta automaatti olisi kannattava investointi, kirjaston on oltava riittävän suuri. Ruotsissa on kokeiltu kirja-automaatteja (Bokomat). Lidingössä on kirjaston ulkoseinään asennettu kirja-automaatti, josta pystyy lainaamaan kirjoja tai palauttamaan ne myös kirjaston ollessa suljettuna. Automaattiin on sijoitettu 800 kirjan kokoelma sekä lasten- että aikuisten kertomakirjoja. Automaatti lisää kirjaston saavutettavuutta. Tällainen automaatti tuo investointikustannuksia ja sen ylläpitäminen vaatii jonkin verran työtä: aineiston valinta ja hankinta, aineiston vaihto muutaman kuukauden välein, aineiston kunnon tarkistus jne. Tiedontallennusmuodot muuttuvat muun tietoteknisen kehityksen myötä. Kuopion kaupunginkirjasto lainaa fyysisen aineiston lisäksi sähköisiä e-kirjoja, joita voi lainata suoraan kirjaston sivuilta omalle koneelle. CD-levystä ollaan siirtymässä mp3-tallennusmuotoon. Mp3-soittimet ovat syrjäyttämässä cd-soittimia, ja levyjä julkaistaan yhä enemmän mp3-muodossa, missä ne voidaan laittaa myös verkkomyyntiin tai -jakeluun. Ruotsissa on tehty kokeiluja mp3-muodossa olevan aineiston lainaamisesta. Göteborgissa kokeillaan äänikirjalla tai musiikilla valmiiksi ladattujen mp3-soittimien lainausta asiakkaille. Skövden kirjastossa äänikirjoja ja kielikursseja saa ladata omaan soittimeensa erityisestä latauspisteestä. Myös Suomessa joudutaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä vastaamaan uuden formaatin tuomiin haasteisiin. Eri 21
tiedontallennusmuotoisen materiaalin lainaaminen vaatii vielä neuvotteluja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Verkkopalveluiden ja automaation hyödyntäminen on tärkeää, sillä se parantaa palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja tasoa sekä siirtää rutiinityötä pois kirjastohenkilökunnalta. Henkilökuntaresurssit voidaan kohdistaa tehokkaammin työtä kehittämällä. Sähköiset verkkopalvelut tarvitsevat suunnittelijansa ja kehittäjänsä. Sähköisten palveluiden lisääntyessä tietopalveluiden, neuvonnan, opastuksen ja opetuksen tarpeen määrä kasvaa. Samoin lisääntyvä tiedon määrä vaatii enemmän aikaa sisältöjen hallintaan ja tiedon järjestämiseen ja metatiedon luomiseen. b. Pääkirjasto keskuskirjastona Pääkirjasto on kirjastolaitoksen keskuskirjasto ja toimii myös seudullisena ja maakunnallisena keskuksena. Kirjastolaitoksen keskitetyt palvelut hoidetaan pääkirjastossa. Pääkirjastoon hankitaan laajemmat ja monipuolisemmat (sisällöltään ja tallennemuodoltaan) kokoelmat. Siellä on käytössä varastotila koko Kuopion kirjastolaitoksen tarpeisiin. Pääkirjastossa on erikoispalveluja yleisölle: musiikkikirjastotoiminta, lehtisali, maakuntakirjastotoiminta, lasten ja nuorten palvelut sekä tietopalvelu. Pääkirjaston osastot kehittävät ja koordinoivat kirjastotoimen eri osa-alueita. Pääkirjaston sijainti on hyvä ja onnistunut peruskorjaus paransi esteettömyyttä mm. hissien ja uusien kulkuteiden myötä. Saavutettavuus paranisi lisäämällä parkkitiloja. Peruskorjauksen yhteyteen suunniteltu lisätilojen rakentaminen ei toteutunut. Lehtisalin ja lukutilan käyttö kasvoi ennakoitua enemmän, joten tilat ovat ahtaat. Pääkirjaston tarvitaan tutkija- ja opiskelukäyttöön tarkoitetut asianmukaiset lukusalitilat sekä varsinaisia tutkijanhuoneita. Tällöin pääkirjaston kokoelmiin kuuluvia ja tutkijakäyttöön tarkoitettuja valtakunnallisesti merkittäviä erikoiskokoelmia voidaan käyttää asianmukaisesti. Kuopiossa ei ole maakuntaarkistoa, pääkirjastoon sijoitettu mikrofilmattu arkistoaineisto korvaa tätä puutetta. Tutkimuskäyttöön tarkoitettuja aineistoja on myös Kuopion museossa, joten laitoksille on tarkoituksenmukaista suunnitella yhteisiä tutkija- ja lukusalitiloja museon peruskorjauksen yhteydessä. Pääkirjastoon tarvitaan lisää eri asiakasryhmien tarpeisiin soveltuvia yleisöpäätteitä. Langattoman verkon käyttöönotto vähentäisi laitetarvetta. Palautusautomaattien sijoittamista varten tarvitaan lisätilaa. Asiakaskäytössä olisi oltava yksi nettikäytössä oleva tietokone 1000 asukasta kohti. Tällä hetkellä pääkirjastossa on noin puolet tästä nettipäätemäärästä. Asiakaspalvelun kehittäminen edellyttää myös investointeja koneisiin ja laitteisiin. 22
c. Kirjastoverkko Kirjastopalveluja kehitetään kokonaisuutena, niin että eri alueiden palvelujen saatavuus turvataan. Kirjastoverkon keskeisin kehittämiskohde on pääkirjaston ohella eteläisen alueen kirjastopalvelujen järjestäminen. Tällä hetkellä kirjastoverkko ei täytä eteläisten alueiden osalta opetusministeriön laatukriteerejä: uusilta alueilta puuttuvat kirjastopalvelut. Petosen alueella sijaitseva Pyörön kirjasto on osoittautunut nykyiseen väestömäärään nähden liian pieneksi ja on sokkeloisena vaikeasti valvottavaksi. Pyörön kirjaston käyttöaste on suuri. Se on kävijämäärältään Kuopion suurin lähikirjasto (yli 250 000 lainaa vuodessa). Eteläisiä alueita on katsottava kokonaisuutena, kun kirjastopalvelujen järjestämistä ratkaistaan. Näiden alueiden väestömäärä on yhä kasvussa, joten tilan tarve tulee yhä lisääntymään. Hajalleen sijoitetut lähikirjastot käyttävät pääkirjaston kokoelmaa hyödykseen ja kuljetuskustannukset muodostuvat suuriksi. Suuremman (kokoelmaltaan, pintaalaltaan ja aukioloajoiltaan) aluekirjaston tai aluekirjastojen perustaminen tukisi koko kirjastoverkkoa, pienentäisi kuljetuskustannuksia, edesauttaisi aineiston riittävyyttä ja kiertonopeutta. Aluekirjaston lähikirjastoa suurempi henkilöstömäärä ja henkilöstön korkeampi koulutustaso mahdollistaisi henkilökunnan erikoistumisen ja erityyppisten palvelujen tuottamisen asiakkaille. Toiminta suuremmissa yksiköissä ei olisi yhtä haavoittuvaa kuin pienissä lähikirjastoissa. Toimintavarmuus ja turvallisuus ovat parempia suurissa yksiköissä. d. Miten eri asiakasryhmien tarpeet otetaan huomioon? Erilaiset asiakasryhmät vaativat palvelujen eriyttämistä. Kuopiossa väestön ikärakenne vanhenee tulevien vuosikymmenten aikana. Ikääntymisen myötä palvelujen saavutettavuus vaatii erityispalvelujen tuottamisen tehostamista. Yhä useampi laitos tarvitsee kirjaston järjestämiä ja säännöllisesti vaihtuvia siirtokokoelmia vanhuksille, jotka eivät pääse laitoksesta kirjastoon. Myös kotipalvelun tarve kasvaa. Vanhusten asumista kotona tuetaan tuomalla kirjastopalvelut kotiin sellaisille yksin asuville vanhuksille, jotka eivät pysty muutoin käyttämään kirjastopalveluja. Näiden palvelujen järjestäminen vaatii kirjastolta sekä aineisto- että henkilökuntaresursseja sekä kuljetuspalvelujen lisäämistä. Lapset ja nuoret ovat tärkeä kirjastonkäyttäjäryhmä. Kirjasto järjestää palveluja kouluille, päiväkodeille, perhepäivähoitajille ja lapsiperheille. Vuoden 2006 aikana kirjaston opetus- ja vinkkaustunneilla opetettiin 6774 esikoulu- ja kouluikäistä lasta (321 ryhmää) 347 oppitunnilla. Lasten lukuharrastuksen edistäminen on tärkeää, sillä lukeminen on pohja uuden oppimiselle. Lapsena 23
opittu lukutaito (myös medialukutaito) ja tiedonhallinnan taidot kantavat läpi koko elämän. Kuopio toimii Turun lisäksi toisena suomalaisena kaupunkina mukana maailmanlaajuisessa WHO:n Terve kaupunki verkostossa. Yksi verkoston neljästä toimintalinjasta on active living / physical activity. Yhtenä toimintalinjan tavoitteena Kuopiossa on saada koulut ja koululaiset uudella tavalla aktivoitua kulttuurin ja liikunnan avulla ja turvata jokaiselle lapselle aktiivinen lapsuus ja nuoruus. Kuopion kaupunki käynnistää poikkihallinnollisen koulutuspalveluiden, vapaaajankeskuksen ja kulttuuripalveluiden yhteisen hankekokonaisuuden Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa. Hankekokonaisuus muodostuu kulttuuri- ja liikuntapolusta. Kulttuuripolun tavoitteena on saattaa kulttuuripalvelut tutuiksi ja saavutettaviksi jokaiselle Kuopion peruskoululaiselle sijaitsipa koulu missä päin Kuopiota tahansa. Kulttuuritarjonta on tarkoitus liittää kaupunkikohtaiseen opetussuunnitelmaan. Kirjasto on mukana hankkeessa sekä sitä syventävässä Kulttuurikarusellissa, joka on toiminnallinen kulttuurikasvatuskokeilu Kuopion kulttuurilaitoksissa keväällä 2007. Lasten ja nuorten tarpeiden huomioiminen kirjastopalveluissa vaatii henkilökunta-, aineisto- ja tilaresursseja. Monilla kouluilla koulun kirjasto on vain pieni käsikirjastokokoelma, joten koulut tarvitsevat yleisen kirjaston aineistoa. Henkilökuntaa tarvitaan erilaisiin asiakasryhmiä aktivoiviin hankkeisiin sekä tiloja tapahtumien ja toiminnan järjestämistä varten. Myös maahanmuuttajat ovat asiakasryhmä, joka tarvitsee kirjastopalveluja. Kuopiossa asuu noin 2000 ulkomaalaista, joista noin puolet on opiskelijoita. Ryhmä koostuu 75 erilaisesta kansalaisuudesta. Maahanmuuttajien tarpeisiin tarvitaan lisää erikielistä kirjastoaineistoa, esitteitä sekä henkilökuntaresursseja ohjaus-, opastus- ym. tehtäviä varten. e. Seutukirjasto Vaikka kirjastoverkkoselvitys koskee ensisijaisesti keskeistä kaupunkialuetta, ottaa työryhmä työssään huomioon myös seudulliset kirjastopalvelut. Kuopion seudun kunnat (Kuopio, Maaninka, Siilinjärvi) toimivat yhteistyössä seutukirjastona. Kaupunginhallitus vahvisti Kuopion seutukirjastostrategian syksyllä 2004 (Karttula, Kuopio, Maaninka, Siilinjärvi). Vuonna 2006 Karttulan kirjastosta tuli Kuopion kaupunginkirjaston lähikirjasto. Vuonna 2007 otettiin käyttöön Kuopion seutukirjastokortti. Seudun kirjastoilla on yhteinen visio: - Seutukirjasto luo kansalaisten tietoyhteiskuntaa toteuttamalla laadukkaita kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluja. - Kirjaston palvelut ovat helppokäyttöisiä ja helposti saavutettavia. - Kirjastopalveluilla tuetaan kansalaisten tiedollisia valmiuksia ja ne vahvistavat alueellista tasa-arvoa. 24