Talopaletti 20 ratkaisumallia urbaaniin pientaloasumiseen Tervetuloa!
Tilaisuuden avaussanat Kimmo Rautiainen Pientaloteollisuus PTT ry
Lähtökohta ja iso kysymys FAKTA: Suomi kaupungistuu FAKTA: Valtaosa suomalaisista haluaa asua ja viihtyy parhaiten pientalossa (erityisesti omakotitalossa) Voidaanko kaupungistumisen haasteet ja pientaloasumisen laadulliset vahvuudet yhdistää?
Taustaa YM:n Tiivis ja matala -projekti 2002 2005 Pientaloteollisuus muuttuu ja kehittyy: Yli 70 % omakotitaloista talopaketteina / teollisina talotoimituksina Puolet talopaketeista muuttovalmiina, suosio edelleen kasvussa Aluerakentaminen/ rakennusliikeyhteistyö yleistymässä TEESI: Pientaloteollisuuden ketterillä toimintamalleilla kaupunkipientaloja voidaan toteuttaa asukaslähtöisesti ja kohtuuhintaisesti
Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen - MRL:n uudistaminen Maija Neva ympäristöministeriö
Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen - MRL:n muutokset Talopaletti-tulosseminaari Hallitussihteeri Maija Neva, YM 5.4.2016
Hallituksen normitavoitteet pelkistetysti Keskustan eduskuntaryhmän pj. Matti Vanhasen tiivistys KIRA-foorumissa 17.11.2015: Kaavoituksen ja rakentamisen uudistamisen tavoitteena on 1) helpottaa 2) yksinkertaistaa 3) sallia 4) edistää markkinoiden toimivuutta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2
Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä Toimikausi: 1.10.2015 31.5.2016 Tehtävä: Hallitusohjelman edellyttämän kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamiseen tähtäävän lainvalmistelun ohjaus Kokoonpano: YM, ELY, Kuntaliitto, RAKLI, RT, MTK, SLL, Kaupan liitto, Kauppakamari Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3
Valmisteluprosessista Tavoiteaikataulu: työryhmän ehdotus valmis 5/2016 > lausuntokierros 6/2016-8/2016 > HE-luonnos valmis 10/2016 HE eduskuntaan 11/2016 > MRL-muutos voimaan 3/2017 (?) MRL-muutosesitysten lisäksi työryhmä kokoaa tavoitetta tukevia ehdotuksia kuntien ja valtion toimintakäytäntöjen parantamiseksi ja seuraa myös työtä sivuavia muita hankkeita (esim. väestönsuojat, esteettömyys). Työryhmän valmisteluaineistot ovat YM:n julkisella verkkosivulla www.ym.fi/mrlmuutokset Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4
Työryhmän osahankkeet Yleiskaava rakennusluvan perusteena Hajarakentamisen helpottaminen Lomarakennusten käyttötarkoitusten muuttaminen ELY:jen roolin muuttaminen konsultoivaksi, ELY:jen valitusoikeuden rajoittaminen kaavapäätöksissä Päätösprosessien lyhentäminen Kaupan laatuluokituksesta luopuminen ja suuryksikkösääntelyn keventäminen keskustatoimintojen alueella Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittaminen sekä kevennetty kaavamenettely Pienimuotoinen piharakentaminen sekä aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen luvitus Puiden kaataminen/yleiskaavan toimenpiderajoitukset 5
Kevennetty kaavoitusmenettely: hallitusohjelman kirjaukset Rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja täydennysrakentamista sujuvoitetaan ottamalla käyttöön kevennetty kaavamenettely Edistetään rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista toimisto- ja liiketiloista asunnoiksi Rakennuksen korjaaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai perusparantaminen ei laukaise uudisrakentamistasoisia velvoitteita esimerkiksi esteettömyys- ja äänieristysvaatimusten osalta (erillisvalmistelussa) Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellisten poikkeuslupien menetelmä (asiaa koskeva MRL:n muutos voimaan 4/2016) Laajemmat mahdollisuudet pienimuotoiseen piharakentamiseen ja erilaisten toimenpiteiden kuten aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen toteuttamiseksi ilmoitusmenettelyllä
Esimerkki ratkaisuaihioista: Asemakaavojen laatiminen vaiheittain MRL 27 :n ja 35 :n mukaan sekä maakuntakaava että yleiskaava on mahdollista laatia vaiheittain. Asemakaavoituksen osalta tämä mahdollisuus puuttuu. Mahdollistetaan asemakaavamuutosten laatiminen vaiheittain. Tällaisia tilanteita voisivat olla esimerkiksi käyttötarkoitusten muutokset, rakennusoikeuden korottaminen alueellisesti tai useiden pienialaisten asemakaavojen suunnitteluperiaatteiden yhtenäistäminen tietyn teeman osalta.
Muita ratkaisuaihioita mm. Yksinkertaistetaan vähäisiä asemakaavamuutoksia koskevia pykäliä ja luovutaan näiden osalta esimerkiksi erillisestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Väljennetään asemakaavan esittämisen mittakaavavaatimuksia Rajataan toimenpidelupavaatimus vain kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin asentamiseen Rakentamismääräyskokoelman uudistamisessa otetaan huomioon uudis- ja korjausrakentamisen ero mm. esteettömyys- ja äänieristysvaatimuksissa yhdenvertaisuus- ja terveysvaatimusten puitteissa
Rakentamisen lupajärjestelmä ja rakentamisnormit Rakentamisen lupa- ja valvontaprosessien arviointi ja uudistaminen hanke valmisteilla Kuntien rakennusvalvontayksiköiden määrää ja kokoa koskevat lainmuutokset - mahdollisesti osana aluehallintouudistusta Rakentamismääräysten uudistaminen 2013-2017 - nyt vireillä rakennusten esteettömyyttä, ääniolosuhteita ja meluntorjuntaa, paloturvallisuutta, kosteusturvallisuutta sekä taloteknisiä järjestelmiä koskevat asetukset Ajankohtaista juuri nyt: Lähes 0-energiarakentamista koskeva MRL:n muutosluonnos lausunnolla 9
Kiitos mielenkiinnostanne!
TALOPALETTI 20 ratkaisumallia urbaaniin pientaloasumiseen Markku Hedman Tampereen teknillinen yliopisto
Talopaletti 20 ratkaisumallia urbaaniin pientaloasumiseen 5.4.2016 Julkistamistilaisuus ympäristöministeriössä Markku Hedman Asuntosuunnittelun professori
TAUSTA Suomalainen pientalorakentaminen on murrosvaiheessa. Vuonna 2005 aloitettiin noin 16.000 omakotitalon rakentaminen. Vuonna 2015 uusia aloituksia oli noin 6.000. Demografiset muutokset: pienperheiden ja senioreiden suhteellisen määrän kasvu. Rakennemuutos ja siihen liittyvä kaupungistuminen. Ekotehokkuuden tavoite.
Mutta Pientaloasuminen on säilyttänyt asemansa suomalaisten toivotuimpana asumismuotona. Asukasbarometrin 2010 mukaan 74 % suomalaista haluaa asua pientalossa. 18 29-vuotiaista suurin osa, noin 80 %, asuisi mieluiten rivitai omakotitalossa ja vain noin 20 %, kerrostalossa. Pientaloasumiseen liittyy tärkeiksi koettuja laatutekijöitä, kuten rauhallisuus, yksityisyys, itsemääräämisoikeudesta ja tilallinen joustavuus.
Kysymyksiä: Ovatko kaupungistuminen ja haave omakotitalosta toisensa poissulkevia asioita? Miksi muualla Euroopassa asutaan kaupungeissa pientaloissa? Millaiset kaupunkipientalot ovat Suomessa mahdollisia?
Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on kehittää kaupunkiin soveltuvia pientaloasumisen uusia konsepteja ja niihin liittyviä ratkaisumalleja. Luoda edellytyksiä suomalaisen asuntokannan asukaslähtöiseen uudistumiseen ja monipuolistumiseen. Luoda edellytyksiä tiiviille ja ekotehokkaalle pientalomaiselle rakentamiselle.
Kenen käyttöön? Rakennussuunnittelijat Kaavoittajat Kuntapäättäjät Talotehtaat ja rakennusliikkeet Tilaajat Asukkaat, asiakkaat Lainsäätäjä
Toteuttaja Tampereen teknillinen yliopisto TTY, Arkkitehtuurin laitos Asuntosuunnittelun tutkimusryhmä ASUTUT Tekijät Markku Hedman, professori, hankkeen johtaja Juuso Heino, arkkitehti Jyrki Tarpio, arkkitehti, TkT Tomm Teronen, arkkitehti yo.
Hankkeen yhteistyötahot Pientaloteollisuus PTT ry:n koordinoima Projektia ovat rahoittaneet: Osuuskunta Suomen Asuntomessut, Rakennustuotteiden Laatu Säätiö, Tampereen kaupunki sekä ympäristöministeriö. Pientaloteollisuus PTT ry:n jäsenyrityksistä mukana: Aeroc Jämerä Oy, Jetta-Talo Oy, Jukkatalo Oy, Kannustalo Oy, Kastelli-talot Oy, Lammi-Kivitalot Oy sekä Pohjolan Design-Talo Oy. Lisäksi PTT ry:n kumppaniyrityksiä
Projektin vaiheet Ensimmäinen osa toteutettiin TTY:n arkkitehtuurin laitoksella maisterivaiheen opintojen asuntosuunnittelun kurssina. Hankkeen toinen osa muodostui asumisen megatrendien ja pientalorakentamisen nykytilanteen selvittämisellä. Hankkeen kolmannessa osassa luotiin kategoriat ja kehitettiin ratkaisumallit.
Kolmannen osan toteutus Satojen esimerkkikohteiden arviointi. Perustekijöiden määrittäminen aineistolähtöisesti (10). Ratkaisumallien sekä a) kategorisointi että b) abstrahointi Ratkaisumallien kehittäminen suunnittelun keinoin. Tuloksena 6 kategoriaa, 20 ratkaisumallia ja lähes 100 esimerkkikohdetta.
Huomioita Ei vain pientaloja (RakMK) vaan ennen kaikkea pientalomaisia. Asumisen laatutekijät eivät ole yksioikoisesti sidoksissa tiettyyn talotyyppiin. Ei yksittäisiä talotyyppejä vaan ratkaisumalleja joita voi hyödyntää tapauskohtaisessa suunnittelussa. Ratkaisumalleja voi yhdistää monin tavoin keskenään. Myös hybridit ratkaisut ovat mahdollisia.
Kaupunkipientalon perustekijöitä
Kommenttipuheenvuoro Tampereen kaupungin näkökulma Elina Karppinen Tampereen kaupunki
TALOPALETTI KAAVOITTAJAN NÄKÖKULMA Elina Karppinen, Asemakaavapäällikkö Tampere 1 4.4.2016
Ennakkoesittely Erittäin mielenkiintoinen, hyvä ja tarpeellinen selvitys Mikä estää nykyisin erilaisen asumisen ratkaisujen toteuttamisen? Rakennusliikkeille ja taloteollisuudelle hyvä opas perinteisestä bulkkirakentamisesta poikkeaviin ratkaisuihin. Ohjaako hyvään asuntosuunnitteluun tiukka vai mahdollistava asemakaava? 2 4.4.2016
Urbaani asuminen o asunnon ja asuinrakennuksen suhde katutilaan ja korttelikokonaisuuteen o aluekokonaisuuden sijainti, tukeutuminen joukkoliikenteeseen ja palveluihin o yhteiskäytössä olevat virkistys- ja viheralueet o o Suunnittelu lähtee ympäristön ominaisuuksista! 3 4.4.2016
Kaupunkipientalot tuovat kaivattua mittakaavaa ja variaatiota perinteisen kerros- ja rivitalon väliin, tarjoaisivat tehokkaita ja monimuotoisia kaupunkikuvallisia elementtejä sekä asukkaille uusia asumisen muotoja. -> tarkkaa ohjaamista asemakaavalla vai räätälöityä kumppanuuskaavoitusta? Oleellista olisi löytää raportissa esitettyjen hyvien esimerkkien lisäksi keinoja, joilla saataisiin toteutettua vastaavan kaltaisia kohteita. Kuluttajat eivät osaa pyytää/vaatia; kuinka voitaisiin synnyttää/luoda ihmisille tarpeita, jotta he osaisivat vaatia erilaisia asuinratkaisuja? 4 4.4.2016
Tamperelainen täydennysrakentaminen 5 4.4.2016
Selvityksen jatko? Rakennusten/maapohjan hallintamuodon ja kiinteistömuodostuksen (2D/3D) sekä näihin liittyvät rakennusluvan yleiset edellytykset. Ovatko malliratkaisut nykytilanteessa kaikin puolin mahdollisia, ja jos eivät, mitä säädöksiä pitäisi tulevaisuudessa muuttaa? Asemakaavamerkintöjen ja määräysten vaikutus (hyvässä ja pahassa) uudenlaisten urbaanien asuinalueen toteuttamisedellytysten luomisessa. Miksi urbaania pientaloasumista / urbaaneja asuinkortteleita ei saada toteutetuksi? Suunnittelun reunaehdot tekevät urbaanien pientalokohteiden toteuttamisen vaikeaksi. Suunnittelu- ja toteutusprosessin sujuvoittamiseksi tarvittaisiin esim. uudenlaista yhteistyötä ja uudelleenkouluttautumista. Kuinka myös pieniä asuntotyyppejä saadaan toimivasti ja kohtuuhintaisesti mukaan pientaloalueiden asuntojakaumaan? 6 4.4.2016
Kiitos! elina.karppinen@tampere.fi 7 4.4.2016
Kommenttipuheenvuoro Helsingin kaupungin näkökulma Pia Sjöroos Helsingin kaupunki
VUOSILTA 2006 c - 2012 PIA SJÖROOS, TÄYDENNYSRAKENTAMISPROJEKTI, c KSV
OHJE KAAVOITTAJALLE, c KSV PIA SJÖROOS, TÄYDENNYSRAKENTAMISPROJEKTI, c KSV
URBAANI PIENTALO c OK! PIA SJÖROOS, TÄYDENNYSRAKENTAMISPROJEKTI, c KSV
VUOROVAIKUTUS: SUUNNITTELUPELI PIA SJÖROOS, TÄYDENNYSRAKENTAMISPROJEKTI, c KSV
KAUPUNKIPIENTALOJA c HELSINGISSÄ PIA SJÖROOS, TÄYDENNYSRAKENTAMISPROJEKTI, c KSV NYT c TULEVAISUUDESSA
KALASATAMA c PIA SJÖROOS, TÄYDENNYSRAKENTAMISPROJEKTI, c KSV
ALPPIKYLÄ c PIA SJÖROOS, TÄYDENNYSRAKENTAMISPROJEKTI, c KSV
Kommenttipuheenvuoro Asuntorahoittajan kommentti Ari Pauna HYPO
Kommenttipuheenvuoro Pientaloteollisuuden näkökulma Kimmo Rautiainen Pientaloteollisuus PTT ry
Onnistumisen edellytyksiä Urbaaneja pientaloja kaavoitettava urbaaniin ympäristöön Tiiveyden vastineena palveluita ja liikenneyhteyksiä (joukkoliikenne, kevyt liikenne) Pientaloasumisen laadullisia etuja ei saa unohtaa Kohtuuhintaisuus, asukaslähtöisyys Myös pienille kotitalouksille
Onnistumisen edellytyksiä Kaavoituksen ja rakennusten suunnittelun vuorovaikutus, kokonaisuuden suunnittelu Kaupunkipientalot rakentamisen ohjauksen kannalta Eri rakennustyyppien yhdisteleminen Täydennysrakentamisen mahdollisuudet Pientaloteollisuuden yritysten konseptit
Mitä uutta voi syntyä? Uusia toteutusmalleja? Uusia rahoitusratkaisuja? Uusia palveluita? Uusia hallintamuotoja?...
Lopuksi... PTT jäsenyrityksineen haluaa käynnistää vuoropuhelun ja yhteistyön kuntien ja kaavoittajien kanssa kaupunkimaisen pientaloasumisen kehittämisessä