TYÖN MUUTOS JA UUDEN OSAAMISEN TARPEET Yrjö Engeström Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE Helsingin yliopisto VIII VALTAKUNNALLISET LUKIOPÄIVÄT Helsinki 2-3.11.2011
Jouni Välijärvi maanantain Hesarissa: Suomalaisen koulun erityisongelma on se, että tiedoista ja taidoista huolimatta nuorten luottamus omaan osaamiseensa, asenne uuden oppimiseen sekä erityisesti halukkuus vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnan kehitykseen ovat heikkoja. Vaarana on, ettei laadukas tietojenhallinta kehity uutta luovaksi työksi ja yhteiskunnalliseksi toiminnaksi. On syytä kysyä, missä määrin koulun nykyinen pedagogiikka ja toimintakulttuuri tuottavat passiivista asennetta tietoon ja yhteiskuntaan.
TYÖELÄMÄN MUUTOKSEN SUURIA TEEMOJA RISKIMAAILMA: ARVAAMATTOMAT KRIISIT JA NIIDEN NOPEA GLOBAALI LEVIÄMINEN FINANSIALISAATIO JA AHNEUDEN TALOUS SOSIAALINEN TUOTANTO, VERTAISTUOTANTO KESTÄVYYDEN UUDET MALLIT (mukaan lukien ihmisten kestäminen!)
NELJÄ TYÖN ULOTTUVUUTTA 1. TYÖ SOSIAALISENA NAVIGOINTINA JA ORKESTROINTINA 2. TYÖ MENNEISYYDEN JA TULEVAISUUDEN KÄSITTELYNÄ 3. TYÖ MORAALISEN JA POLIITTISEN VASTUUN OTTAMISENA 4. TYÖ TAHTOMISENA, ALOITTEEN OTTAMISENA JA MUUTOSTEKOINA
1. TYÖ SOSIAALISENA NAVIGOINTINA JA ORKESTROINTINA AUKOT, POLUT, RIHMASTOT SOSIAALINEN NAVIGOINTI VIITTAA NAVIGOINTIIN INFORMAATIOTILASSA (TYYPILLISESTI INTERNETISSÄ) TOISTEN SAMASSA TILASSA LIIKKUVIEN JÄTTÄMIEN JÄLKIEN AVULLA SOSIAALISTA NAVIGOINTIA TUKEMAAN ON KEHITETTY LUKUISIA TIETOTEKNISIÄ RATKAISUJA; NE OVAT YLEENSÄ SIKÄLI KONSERVATIIVISIA, ETTÄ NE OHJAAVAT LIIKKUMAAN SINNE, MISSÄ ON JO RUNSAASTI LIIKUTTU SEN SIJAAN BURTIN (1995) RAKENTEELLISTEN AUKKOJEN TEORIA OSOITTAA, ETTÄ SUURIMMAT HYÖDYT SYNTYVÄT, KUN SOLMITAAN YHTEYKSIÄ AIKAISEMMIN ERILLÄÄN OLLEIDEN TOIMIJOIDEN VÄLILLE ELI TÄYTETÄÄN RAKENTEELLISIA AUKKOJA
VAMMAISEN LAPSEN HOITO- JA PALVELUVERKKO: TÄYNNÄ AUKKOJA, ORKESTROINTITAAKKA VANHEMMILLA
VAMMAISEN LAPSEN HOITO- JA PALVELUVERKKO: UUSI POLKU, ORKESTROINTITAAKKAA JAETAAN
NAVIGOINNISTA ORKESTROINTIIN: ON OPITTAVA KOKOAMAAN OIKEANLAISET TOIMIJAT YHTEEN VAATIVISTA ONGELMISTA KUKAAN EI SELVIÄ YKSIN
2. TYÖ MENNEISYYDEN JA TULEVAISUUDEN KÄSITTELYNÄ KUVITTELU AINEELLISENA TOIMINTANA YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN MENNEESTÄ, YHTEISMUISTELU KRIITTISTEN KONFLIKTIEN KOKEMISTYÖ; KRIISEISTÄ PALAUTUMINEN JA ULOSPÄÄSY KUVITTEISET MAAILMAT, MIKROKOSMOKSET, SIIRTYMÄTOIMINNAT : TULEVAISUUDEN TEKEMINEN SIIRRETTYJEN MAAILMOJEN AVULLA
3. TYÖ MORAALISEN JA POLIITTISEN VASTUUN OTTAMISENA EHEYTTÄMINEN, KESTÄVYYS -TYÖ KATASTROFIEN ENNALTA- EHKÄISYNÄ -TYÖ KESTÄMÄTTÖMYYDEN JA RISTIRIITOJEN TUNNISTAMISENA -TYÖ VALINTOJEN TEKEMISENÄ JA PERUSTELEMISENA
4. TYÖ TAHTOMISENA: ALOITTEEN OTTAMISENA JA MUUTOSTEKOINA TAHTO- JA TOIMIJUUSPÄÄOMA TAHTOMISESTA TULEE TYÖORGANISAATIOIDEN TÄRKEIN PÄÄOMA SEN KASVATTAMINEN ON VAIKEAA; HIERARKKISET ORGANISAATIOT OVAT KAUTTA AIKOJEN OPETELLEET ELIMINOIMAAN TAHTOA TAHDON KASVATTAMINEN EDELLYTTÄÄ TAHTOMISEN VÄLINEITÄ JA TAHTOMISEN TILANTEITA SIIHEN LIITTYY AINA MURTAUTUMINEN ULOS
ESIMERKKI 1: VANHUSTEN KOTIHOITO HELSINGISSÄ 17 000 ASIAKASTA, LÄHES 2 MILJOONAA KOTIKÄYNTIÄ VUODESSA, LÄHES 2000 TYÖNTEKIJÄÄ 4.11.2011 12
MAANANTAIN HESARI: Sijaispula riivaa vanhusten koihoitoa Kaupunki pyrkii hoitamaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia kotona. Kotikäyntien määrä on kasvanut ja hoitajien jaksaminen on tiukoilla.
KOTIHOIDON PALVELUJEN RUTINOITUMINEN Kotihoitopäällikkö 3: Eli monet asiat jotenkin murtaa sitä, jolloin se meneekin vaan sellaiseksi minimijuttujen suorittamiseksi. Ja sitten siinä onkin se asiakas, jolla on se elämä, ja sille käydäänkin vaan tekemässä, hoitamassa se haava tai jakamassa ne lääkkeet ja tekemässä, ja ajatellaan, että tässä se nyt oli. Kotihoitopäällikkö 7: Meillä on pirstaloitu tämä meidän homma. Toisaalta se vie motivaatiota meidän työntekijöiltä, koska niillä ei ole kokonaisotetta siitä potilaasta, siitä asiakkaasta. Ja toisaalta se ei ole mahdollista meille, kun meillä on niin vähän aikaa per asiakas. Se ei mahdollista meille sitä asiakkaan aktivointia. 4.11.2011 14
Kotihoitopäällikkö 6: Kokonaisvaltainen, laaja-alainen asiakastyö. Ketkä haluaa tulla meille töihin? Että ne saa tehdä kokonaisvaltaisesti, laajasti toteuttavaa, itsenäistä moniverkostotyötä. Miten me saadaan kotihoito vetovoimaiseksi? Olisi hyvä, että täällä olisi laaja-alainen työ. Kotihoitopäällikkö 7: Kuka meillä pystyy siihen? Siiihen koordinaatioon. Kuka pitää sen paletin kasassa, että tämä asiakas saa mitä hän haluaa? 4.11.2011 15
Miten ratkaista kotihoidon tehtäväkeskeisen työtavan ja asiakkaiden elämästä lähtevien tarpeiden välinen ristiriita? Millaisia palveluja kotihoidon on tuotettava tai järjestettävä, keille ja millä ehdoilla? Miten nämä palvelut saadaan hallittavaksi kokonaisuudeksi kotihoidon työntekijän ja asiakkaan kannalta? 4.11.2011 16
VAIHTOHETOISET KEHITYSSUUNNAT TASA-ARVO SUURI Vakiopalvelujen keskitetty massatuotanto Yhteistoiminnallinen kotihoito; palvelujen eheyttäminen JOUSTAVUUS VÄHÄINEN JOUSTAVUUS SUURI Köyhäinhoito Yksityiset palvelut TASA-ARVO VÄHÄINEN
KOTIHOIDON TYÖNTEKIJÄT, ESIMIEHET JA PÄÄLLIKÖT EIVÄT OLE VAIN HOITAJIA HE OVAT MUUTOSTYÖNTEKIJÖITÄ
ESIMERKKI 2: ETELÄ-POHJANMAALLA TOMAATINVILJELIJÖITÄ VAIVAA TEHOKKAASTI LEVIÄVÄ JA SATOJA TUHOAVA HYÖNTEINEN; VILJELIJÖIDEN JA HEIDÄN KUMPPANIENSA ON OPITTAVA TOIMIMAAN YHDESSÄ; HEIDÄN ON LUOTAVA JA OTETTAVA KÄYTTÖÖN SYSTEMAATTINEN EHKÄISEVÄ TUHOLAISTORJUNTA Greenhouse whitefly (Trialeurodes vaporariorum) Lähde: Irene Vänninen, ANSARI-projekti, 2010 19
TEKNOLOGIAN DILEMMA Tutkija: Jos se olisi mahdollista, sanoisin että luopukaa keinovaloon perustuvasta kasvatusteknologiasta, koska se on alueen tuholaisongelmien perussyy. Taimien tuottaja: Kyllä, mutta silloin menettäisimme työpaikkoja eikä tuotantomme olisi enää kilpailukykyistä. 20
Hallitsematon kohde Plant health system Research Internat. trade + climate change expansion of distribution ranges of pests Field crops Advisory systems Greenhouse companies Packing houses 21
Kyläyhteisön tason oppimishaaste: VILJELIJÄT OVAT TOTTUNEET TOIMIMAAN YKSIN, MUTTA TUHOLAISET LIIKKUVAT RAJOJA KUNNIOITTAMATTA ON OPITTAVA TORJUMAAN NIITÄ YHDESSÄ ELI JAKAMAAN TIETOA JA OSAAMISTA EPÄITSEKKÄÄSTI Lillås Nyberg Nordmyr Kaas Asplund d Granö VIHANNESTUOTTAJAT EIVÄT OLEKAAN ENÄÄ VAIN VILJELIJÖITÄ 22 HE OVAT MUUTOSTYÖNTEKIJÖITÄ!
Jouni Välijärvi maanantain Hesarissa: Suomalaisen koulun erityisongelma on se, että tiedoista ja taidoista huolimatta nuorten luottamus omaan osaamiseensa, asenne uuden oppimiseen sekä erityisesti halukkuus vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnan kehitykseen ovat heikkoja. Vaarana on, ettei laadukas tietojenhallinta kehity uutta luovaksi työksi ja yhteiskunnalliseksi toiminnaksi. On syytä kysyä, missä määrin koulun nykyinen pedagogiikka ja toimintakulttuuri tuottavat passiivista asennetta tietoon ja yhteiskuntaan.
PEDAGOGISEN UUDISTUMISEN KAKSI PÄÄSUUNTAA
NÄMÄ KAKSI PEDAGOGISEN UUDISTAMISEN SUUNTAA EIVÄT ENÄÄ RIITÄ NIIDEN RINNALLE JA YLIKIN ALKAA NOUSTA KYSYMYS TIEDON LUONTEESTA JA OMISTUKSESTA: TIETO YKSITYISOMAISUUTENA JA TAVARANA VAI TIETO KAIKILLE AVOIMESTI SAATAVILLA OLEVANA YHTEISENÄ HYVÄNÄ? JOS PIDÄMME TIETOA YKSITYISESTI OMISTETTAVANA TAVARANA, AJAUDUMME VARMASTI YHÄ KOVEMPAAN KOKEIDEN, TESTAAMISEN JA RANKKAUSTEN KÄYTTÖÖN SE TAAS MERKITSEE OPPIMISEROJEN KASVUA, OPETUKSEN PAKETOINTIA JA LISÄÄNTYVÄÄ VIERAANTUMISTA MUTTA MILLAISTA ON AVOIMEN, YHTEISEN TIEDON PEDAGOGIIKKA 2010-LUVULLA JA TÄSTÄ ETEENPÄIN?
MIKÄ ON KOULUN ROOLI? VOIKO KOULU OLLA PAIKKA, JOSSA OPITAAN SOSIAALISTA ORKESTROINTIA? MENNEISYYDEN JA TULEVAISUUDEN KÄSITTELYÄ? MORAALISEN JA POLIITTISEN VASTUUN OTTAMISTA? TAHTOMISTA, ALOITTEEN OTTAMISTA JA MUUTOSTEKOJA? VOISIKO KOULU OLLA YHTEINEN ALUSTA, JOLTA OPPILAAT JA OPETTAJAT TUTKIVAT TYÖELÄMÄÄ JA SEN MUUTTUVIA VAATIMUKSIA?