Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen eri vyöhykkeille TURKU 2
Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen ja keskittymien sijoittuminen eri vyöhykkeille TURKU 3
Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Monipuoliset keskusta-alueet ja niiden ulkopuoliset kaupan alueet eri vyöhykkeillä TURKU 4
Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 2 Vähittäiskauppojen saavutettavuusvyöhykkeet, esim. alue, josta asiointi onnistuu jalkaisin TURKU 5
Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 3 Tietyn vähittäiskaupan yksikön osuus asioinnista eri vyöhykkeillä asuvien keskuudessa TURKU 6
Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 3 Asiointimatkojen määrä tiettyyn vähittäiskauppaan eri vyöhykkeiltä TURKU 7
Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 4 Kulkumuoto vähittäiskauppaan suuntautuvilla asiointimatkoilla Lähde: Ristimäki, M, Kalenoja, H. & Tiitu, M. (2011). Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Vyöhykkeiden kriteerit, alueprofiilit ja liikkumistottumukset. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15/2011. 8
Vähittäiskaupan toimialan ja toimipaikkojen sijainnin muutoksia Yksikkökoon kasvu ja toimipaikkojen määrän väheneminen osalla kaupan aloista Toimialarakenteen muutos mm. hypermarkettien ja paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden kaupan merkityksen kasvu Verkkokaupan osuuden kasvu Sijainnin muutokset Uuden myymälärakentamisen muutokset 9
Alakeskusten kasvu Helsingin seudulla, kaupan alueiden muilla kaupunkiseuduilla Vähittäiskaupan työpaikkojen osuus keskusta-alueilla ja kaupan alueilla vuosina 1990-2010: Helsingin kaupunkiseudulla ja muilla kaupunkiseuduilla Lähde: SYKE, VTJ/VRK 4/2013, Tilastokeskus.
Vähittäiskaupan työpaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille kaupunkiseuduilla yhteensä vuosina 1990 2010. Vyöhykerajauksena on käytetty vain uusinta, vuoden 2010 rajausta. Lähde: YKR/SYKE ja Tilastokeskus. 11
Kaupan muutokset ja kaupunkiseutujen muut muutokset Vähittäiskauppa Asutus ja kulutus Muut palvelut Liikennejärjestelmä Työpaikat 12
Eri kokoiset kaupan keskittymät keskustat ja kaupan alueet suhteessa lähiasutuksen määrään eri vyöhykkeillä 13 Lähde: SYKE, YKR/SYKE, Tilastokeskus.
Kaupan alue on joillakin seuduilla kaupan volyymissa mitattuna samaa kokoluokkaa keskustan kanssa, mutta kauppojen välimatkat ovat paljon pitempiä. JYVÄSKYLÄ 14
Keskustojen reunavyöhyke keskustan kantakaupunkimaisena laajenemisalueena sekä markettien, TIVA- ja autokaupan alueena OULU 15
Kaupan alueiden rakenne on keskusta-aluetta väljempi. Miten niitä voidaan jatkossa kehittää? Miten kauppa keskustan reunalla kiinnittyy keskustaan? LAPPEENRANTA 16
Keskustan reunalla vanhempaa tiva- ja autokauppaa, uusi autopainotteinen hypermarketalue liikenteellisessä risteyskohdassa selvästi kauempana keskustasta PORI 17
Kaupan alueiden ulottuminen ketjuna keskustan reunalta joukkoliikennevyöhykettä pitkin autovyöhykkeelle edellyttääkö asiointi autoa? LAHTI 18
Reunavyöhykkeen ulkopuolinen suurten kaupan yksiköiden alue tukeutuu joukkoliikenneyhteyksistä huolimatta autoiluun ja syö keskustojen toimintoja KOUVOLA 19
Pienessä keskuksessa jalankulkuvyöhykkeenkin hypermarket voi kilpailla ydinkeskustan kanssa FORSSA 20
Hypermarket-keskuksissa asioijien asuinpaikan vyöhykkeet 21 Keskustan jalankulkuvyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke ja lievealue Ei vyöhykkeellä Lähde: SYKE, TNS Gallup SVT2011, Tilastokeskus.
Lähipalvelujen määrä ja asutus suhteessa monipuolisiin keskusta-alueisiin ja kaupan alueisiin Lähipalvelutarkastelussa: pien-/valintamyymälä, pieni supermarket, suuri supermarket, hypermarket, alakoulu, yläkoulu, kirjasto, terveyskeskus, posti ja apteekki. Suurempi päivittäistavarakauppa vastaa myös pienempiä kauppoja.
Kaupan palveluja haetaan usein oman asuinvyöhykkeen ulkopuolelta varsinkin joukkoliikenne- ja auto- vyöhykkeellä ja mitä suuremmasta kaupasta on kyse Lähimmän päivittäistavarakaupan ja suuren supermarketin sijaintivyöhyke eri vyöhykkeillä asuvien asukkaiden keskuudessa vuonna 2012 Lähde: SYKE, AC Nielsenin myymälärekisteri 2012, Tilastokeskus, VTJ/VRK 4/2013.
Suurten supermarkettien saavutettavuus jalan, autolla ja joukkoliikenteellä kaupunkiseuduilla Asutuksen sijoittuminen suhteessa lähimmän suuren supermarketin saavutettavuuteen eri liikkumismuodoilla kaupunkiseuduittain vuosina 2008 (harmaa piste) ja 2012 musta piste). Kauppa on tässä jalkaisin saavutettavissa, jos etäisyys linnuntietä on enintään 800 metriä (vastaa 1 km tie-etäisyyttä). Kauppa on tässä saavutettavissa joukkoliikenteellä, jos matkaa on yli 800 metriä, mutta asuinpaikka on jalankulku- tai joukkoliikennevyöhykkeellä. Muussa tapauksessa kauppa on saavutettavissa vain autolla. Lähde: SYKE, AC Nielsenin myymälärekisteri 2008 ja 2012, Tilastokeskus, VTJ/VRK 4/2013.
Mahdollisuuksia ja haasteita eri vyöhykkeillä Keskustan jalankulkuvyöhykkeellä Elinvoimaisuus, keskustoihin soveltuvat myymäläkonseptit, suurten yksikköjen sovittaminen ympäristöön, kadulle avautuvat tilat, rakennetun ympäristön laatu, tulevaan kehitykseen varautuminen Alakeskusten jalankulkuvyöhykkeellä Monipuolisuuden ja jalankulkuympäristön laadun kehittäminen, ikääntyneiden tarvitsemat kaupan palvelut, uusia toimialojen ja palvelujen yhdistelmiä Keskustan reunavyöhykkeellä Keskustaa tukevat ja keskustasta poikkeavalla tavalla profiloituneet palvelut. Hyvät yhteydet keskustaan eri kulkuvälineillä. Vanhojen kaupan alueiden täydennysrakentaminen ja uusiutuminen. Intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä Joukkoliikenteen tehokkaat käyttömahdollisuudet, jalankulkuympäristön kehittäminen, uusien hyvien kauppapaikkojen hakeminen Joukkoliikennevyöhykkeellä Lähipalvelujen säilyttäminen, täydennysrakentamisen mahdollisuudet, joukkoliikenteen käytön helpottaminen Autovyöhykkeellä Asuntorakentaminen suuntaaminen siten, että se tukee palvelujen säilymistä ja mahdollistaa jalankulku-, pyörä- tai lyhyen automatkan kauppaan. 25
Mahdollisuuksia ja haasteita kaupunkiseuduilla Kaupan ja kaupunkien kehityksellä vahva yhteys keskustojen elinvoimaisuuden ja julkisen tilan merkitys kasvaa Seutua täytyy tarkastella kokonaisuutena, jossa kaupan toimipaikat ja keskittymät vaikuttavat toisiinsa Verkkokauppa korostaa valikoimien, logistiikan ja jakelun merkitystä. Keskustojen ja lähipalvelujen mahdollisuudet? Muutokset voivat olla epälineaarisia, aiheutua monista eri tekijöistä ja niiden vaikutukset vaihtelevat toimialoittain tarvetta skenaariotarkasteluille Joustavuus ja kyky sopeutua muutoksiin entistä tärkeämpää, ratkaisuina mm. monikäyttöiset ja muunneltavat tilat Keskustoissa on parempi kilpailutilanne, mutta uusien liikepaikkojen tuottaminen vaatii hyvää suunnittelua Täydennysrakentaminen tukee palvelutason säilymistä ja sitä voidaan toteuttaa monin tavoin eri alueilla: asuinalueilla, keskustoissa ja kaupan alueilla Ovatko kaupan alueet tulevaisuuden täydennysrakentamisen kohteita? 26
Lisätietoja Antti Rehunen etunimi.sukunimi@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ykr www.ymparisto.fi/kaupantietopankki 27