VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPUPORTTI

VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPUPORTTI POTKU Seinäjoen terveyskeskus 1.11.2012 30.6.2014 Rajala Johanna Koivukoski Anna-Maija

Sisältö 1. Osahankkeen organisoituminen...5 2. Osahankkeen tavoitteiden toteutuminen Potku 2 hankkeen tavoitteiden mukaisesti...8 2.1 Yhteisö 2.1.1 Terveyshyötymalli kirjataan Seinäjoen terveyskeskuksen toimintasuunnitelmaan.8 2.1.2 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti Savuton leikkaus- toimintamallin kehittämiseksi..10 2.1.3 Alueellisten hoitopolkujen kehittäminen yhteistyössä Aksilan kanssa...13 2.1.4 Savuton Seinäjoki 2015 hanke yhteistyössä terveyskeskuksen oman terveyden edistämisen yksikön kanssa, hankkeen yhteydessä järjestetään edelleen tupakoitsijoiden katsastuspäiviä. (Aloitettu Potku 1:n aikana ja jatkuu Potku 2:ssa) 15 2.1.5 Yhteistyötä kolmannen sektorin ja erityisesti potilasjärjestöjen kanssa kehitetään (mm. vertaistuki Tulppa-ryhmässä ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen)...20 2.1.6 Uusia ryhmätoimintaoja suunniteltaessa potilasjärjestöt otetaan mukaan sekä suunnitteluun että käytännön toteutukseen, nykyisten ryhmätoimintojen vakauttaminen 22 2.1.7 Potilasjärjestöille tarjotaan mahdollisuutta käyttää terveyskeskuksen tiloja ryhmätoiminnoille.25 2.2 Johto 2.2.1 Terveyskeskuksen johto on sitoutunut terveyshyötymalliin 25 2.2.2 Johto osallistuu edelleen eri työryhmiin ja työpajoihin 25 2.2.3 Johto osallistuu hankehallinnon järjestämään johdolle suunnattuun koulutukseen.. 26 2.3 Omahoito 2.3.1 Potilaiden omahoitoa pyritään parantamaan erityisesti ryhmänohjauksein avulla; ryhmien määrää pyritään lisäämään ja kehittämään omia ryhmäohjausmalleja tietyille potilasryhmille.26 2.3.2 Sähköistä omahoitoa kehitetään. Terveyskeskuksen Effica-järjestelmään on hankittu eomahoito-osio, jota pilotoidaan ensin Marevan potilaiden kanssa 29 2

2.3.3 Potilasjärjestöillä on mahdollisuus järjestää teemapäiviä terveyskeskuksen omahoitohuoneen tiloissa, suunnittelu yhdessä terveyden edistämisen yksikön kanssa.33 2.3.4 Terveys- ja hoitosuunnitelmien tekoa pitkäaikaissairaille jatketaan ja suunnitelmien laatua kehitetään koulutuksella esim. yhteisillä hoitosuunnitelma työpajoilla.34 2.4 Palveluvalikoima 2.4.1 Seinäjoen terveyskeskuksessa keskitytään erityisesti työparimallin mukaisen työskentelyn kehittämiseen terveyshyötymallin mukaisella periaatteella siten, että työparin välinen työnjako saadaan järkeväksi ja toimivaksi 39 2.4.2 Tavoitteena on, että jokainen pitkäaikaissairas voi listautua työparille, jolloin potilaalle laaditaan terveys- ja hoitosuunnitelma ja vastaanottokäynnit ovat ennalta suunniteltuja ja hyvin valmisteltuja..40 2.4.3 ITE- hoitopisteiden suunnittelu ja käytännön toteutus pää- ja sivuterveysasemille.. 43 2.4.4 Aikuisneuvolan terveydenhoitajien tekemien terveystarkastusten kehittäminen terveyshyötymallin mukaiseksi. Palvelu kohdistetaan terveille eläkeläisille, työttömille sekä muille työikäisille, joilla ei ole työterveyshuollon palveluita käytettävissä...44 2.5 Päätöksentuki 2.5.1. Potilaan kanssa tehtävässä päätöksenteossa käytetään Käypä hoito-suosituksia ja muita näyttöön perustuvia tiedonlähteitä...45 2.6 Kliiniset tietojärjestelmät 2.6.1. Osahankkeen tavoite: tämä tavoite myös omahoito osiossa Sähköistä omahoitoa kehitetään. Terveyskeskuksen Effica- järjestelmään on hankittu eomahoito-osio, jota pilotoidaan ensin Marevan potilaiden kansa 46 2.6.2. Terveyskeskuksessa noudatetaan yhteisesti sovittuja käytäntöjä mm. diagnoosien, lääkityksen yms. kirjaamisesta..47 3. Viestintä...48 4. Verkostoituminen 54 5. Talous.55 6. Yhteenveto...56 Liitteet 1. Savuton leikkaus toimintamalli 2. Tupakastavieroituksen yksilömalli A 3. Tupakastavieroituksen yksilömalli B 4. Lähete tupakastavieroitusohjaukseen 5. Potilasohje: Tupakoinnin lopettaminen miksi ja miten? 3

6. Potilasohje: Savuton leikkaus 7. Sairaanhoitajapäivien 2014 abstrakti 8. Tupakointitapakyselyn tiivistelmä 9. Laboratorion näytteenotto 10. Ohje laboratoriokokeiden tulkinnasta 11. Ohjeistus laboratorio- ja rtg- tutkimusten tiedusteluun 12. Alaselkäpotilaan ohjaaminen fysioterapeutin vastaanotolle ja Alaselkäkivun akuutti ohjeistus 13. Akuutti selkäpotilaan kipulääkitysohje 14. Potilaan Marevanhoidon omasäätely ohjeistus avosairaanhoidon ammattilaisille Alaselkäpotilaan ohjaaminen fysioterapeutin vastaanotolle ja Alaselkäkivun akuutti ohjeistus 15. Marevan omahoitopotilaan ohjaus- annossäätely omavastuussa koulutus diat 16. Sopimus sähköisen terveyspalvelun käyttöönotosta Akuutti selkäpotilaan kipulääkitysohje 17. Pacic - kysely, Seinäjoki 18. Aikuisneuvolan perehdytyskansio 19. Terveystarkastuskortti 20. Aikuisneuvolan terveystarkastuksen esitietolomake asiakkaalle 21. Marevanohjeistusta lääkäreille 22. Kirjatut diagnoosit vuosina 2011-2014 Seinäjoki 4

1. OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan kasvukeskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista. Väestörekisterikeskuksen rekisteritilanteen 31.3.2014 mukaan Seinäjoella on 60 511 asukasta. Vuoden 2009 alusta perusterveyden huollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Väestörekisterikeskuksen rekisteritilanteen 31.3.2014 mukaan Isonkyrön asukasluku on 4865 asukasta. Seinäjoen ja Isonkyrön yhteenlaskettu asukasmäärä on 65 376. Seinäjoen terveyskeskus sijaitsee uudessa Y-talossa. Terveyspalvelukeskuksia on kolme (Ylistaro, Nurmo ja Peräseinäjoki) ja niissä vastaanottoa pitävät aikuisneuvolan terveydenhoitajat. Lisäksi aikuisneuvolatoimintaa on Seinäjoella kirkonkrannin neuvolassa. SEINÄJOEN TERVEYSKESKUS Y-TALOSSA Y-talo on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin yhteinen rakennushanke. Hanke käynnistyi v. 2003 hankesuunnitelman laatimisella. Seinäjoen terveyskeskus aloitti toiminnan Y-talossa syyskuussa 2012. Y-taloon sijoittuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen terveyskeskuksen toimintoja. Y-talo tarjoaa nykyaikaisen sairaanhoidon ja terveydenhuollon vaatimat puitteet potilaiden hoidolle, tutkimuksille ja kuntoutukselle. Y- talossa olevia Seinäjoen terveyskeskuksen toimintoja Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapupäivystys Akuuttiosasto Fysioterapia Apuvälinepalvelut Kuntoutusosasto Vastaanotot Hallinto 5

Seinäjoen terveyskeskuksen ensiapupäivystys Seinäjoen terveyskeskuksen päivystyksen tiloissa toimii Seinäjoen kaupungin terveyskeskuksen ensiapupäivystys ja yksi hammaslääkäripäivystyspisteistä. Sairaanhoitopiirin kuntien viikonlopun ja juhlapyhien hammaslääkäripäivystys toimii päivystyksen tiloissa Yöpäivystys hoidetaan Seinäjoen keskussairaalan päivystyskeskuksen tiloissa. Päivystyksessä potilas otetaan vastaan terveyskeskuksen omassa ilmoittautumisessa, jossa sairaanhoitaja arvioi potilaan tarvitseman hoidon kiireellisyyden. Kiireellisyysarvion perusteella potilas ohjataan jatkohoitoon joko lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle tai erikoissairaanhoidon päivystykseen. Jos potilas ei kiireellisyysarvion perusteella tarvitse päivystysluonteista hoitoa, hänet ohjataan ottamaan yhteyttä seuraavana arkipäivänä oman alueensa vastaanotoille Lääkäreiden vastaanotot Kaikki Seinäjoen terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotot sijoittuvat toiseen kerrokseen. Myös eritystutkimushuoneet sijaitsevat vastaanoton tiloissa. Vastaanotot toimivat lääkäri-hoitaja-työparimallin periaatteella. Mikäli asiakkaan sairaus vaatii säännöllistä seurantaa, suositellaan kirjautumista omalle lääkäri-hoitaja-työparille, joka hoitaa potilaan kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on sairauksien hoito, ennalta ehkäisy ja terveyden edistäminen. Seinäjoen terveyskeskus on yksi Pohjanmaan Potkun yhdeksästä perusterveydenhuollon yksiköstä. Potku 1 kehitystyöryhmä nimesi Seinäjoen terveyskeskuksen Potku2 kehitystyöryhmän. Ohjausryhmässä (taulukko 1) on johdon ja keskijohdon vahva edustus. Taulukko 1 Perä Tiina Mäenpää Marketta Valli Markku Mikkola Liisa Välimaa Hilkka Mäkirintala Leena Haavisto Pirjo Koivukoski Anna-Maija Rajala Johanna johtava ylilääkäri hoitotyönjohtaja avohoidon ylilääkäri vastaanoton osastonhoitaja 28.2.2014 saakka vastaanoton osastonhoitaja 1.3.2014 alkaen terveyskeskuslääkäri vastaanoton apulaisosastonhoitaja hanketyöntekijä, terveyskeskuslääkäri hanketyöntekijä, sairaanhoitaja Kehitystyöryhmän tehtävänä on ollut asettaa Potku2- hankkeelle tavoitteet sekä huolehtia yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa hankkeen etenemisestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 6

Asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi on perustettu työryhmiä. Taulukossa 2 on koottuna työryhmien nimet, jäsenien määrät, (jäsenistä johtajien ja keskijohdon lukumäärä) ja kokoontumiskerrat. Taulukko 2 Työryhmän nimi Työryhmän jäsenmäärä Jäsenistä johdon edustajien lukumäärä Työryhmässä keskijohdon edustajien lukumäärä 1 Kehitystyöryhmä 8 3 3 10 2 Aikuisneuvolan terveystarkastusten kehittämistyöryhmä - terveyskortin kehittäminen 5-1 8 3 ITE pisteiden suunnittelutyöryhmä 4* emarevan omahoitotyöryhmä 5* Alaselkäpotilaan hoidon ohjaustyöryhmä 6* Savuton Leikkaus työryhmä 7* Savuton Seinäjoki 2015: työttömien ja eläkeläisten työryhmä 8 earkiston projekti työryhmä 3-2 2 3-2 3 4-3 4 5 1 2 1 11 1-4 7 1 3 2 Kokoontumiskerrat * Tähdellä merkityt työryhmät ovat aloittaneet toimintansa Potku 1:ssä ja ovat jatkaneet työskentelyä Potku 2:ssa. 1.11.2012 alkaen hankkeessa on toiminut hanketyöntekijä Rajala Johanna 100% työpanoksella ja Koivukoski Anna-Maija 20 % työpanoksella. Johanna ja Anna-Maija toimivat Potku 1 hankkeessa osa-aikaisina hanketyöntekijöinä. Hankehenkilöiden rekrytoinnissa Seinäjoen terveyskeskus hyödynsi Potku 1 toimineiden hanketyöntekijöiden osaamista, jolloin jatkohankkeen käynnistyminen nopeutui. Hanketyöntekijöiden tehtävänä on tarvittaessa koota kehittämistyöryhmiä, kirjata työryhmien työskentelyn tulokset, toimia alueen ja koko hankkeen yhdyshenkilönä ja vastata hankkeen etenemisestä omassa organisaatiossa. Yhteistyö Pohjanmaan Potkun muiden perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa on toteutunut lähinnä hanketyöntekijöiden yhteisissä palavereissa ja videoneuvotteluissa sekä muiden organisaatioiden hyviin käytäntöihin tutustuessa. Yhteiset palaverit ovat vahvistaneet alueen yhteistyötä ja lisänneet verkostoitumista. 7

2. OSAHANKKEIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN POTKU 2 HANKKEEN TAVOITTEIDEN MUKAISESTI 2.1 Yhteisö a) Yhteistyön laajentaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa Osahankkeen tavoite: 2.1.1 TERVEYSHYÖTYMALLI KIRJATAAN SEINÄJOEN TER- VEYSKESKUKSEN TOIMINTASUUNNITELMAAN. Potku 2:n tavoitepalaveri pidettiin 5.12.2012; tuolloin todettiin, että terveyshyötymallin kirjaaminen terveyskeskuksen toimintasuunnitelmaan etenee johdon kautta. Kesäkuussa 2013 valtuustossa hyväksyttiin Seinäjoen kaupungin hyvinvointikertomus ja edelleen elokuulla hyväksyttiin päivitetty kaupunkistrategia vuosille 2009-2016. Seinäjoen kaupungin väestömäärän kasvun odotetaan jatkuvan 1.5% vuosivauhtia. Kasvuun vastaamiseksi sosiaali- ja terveyskeskuksen toimialakohtainen ydintavoite on palvelurakenteen monialainen kehittäminen ja ennakoivan toimintatavan vahvistaminen tukemalla väestön hyvinvointia ja arkipäivän sujumista. Seinäjoen terveyskeskuksen laatutavoitteisiin avohoidon osalta on kirjattu hoitaja-lääkärityöparimallin mukainen toiminta, tavoitteena tarjota kaikille pitkäaikaissairaille potilailla mahdollisuus listautua työparille sekä laatia terveyshyötymallin mukainen terveys- ja hoitosuunnitelma. Terveydenhuollon tulosalueen toiminta-ajatus avohoidossa on väestön terveydenedistäminen, sairauksien ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja hoidon järjestely. Lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanotto keskittyy Y-taloon, Isokyrön osalta vastaanotto jatkuu Isokyrön terveysasemalla. Entinen pääterveysasema on saneerattu terveyspalvelukeskukseksi, jossa toimii koko kaupungin äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat. Entiset sivuterveysasemat toimivat terveydenhoitajavetoisina terveyspalveluasemina. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä psykologi- ja perheneuvontatoiminta jatkuvat entiseen tapaan omissa toimipisteissään. ensiapupäivystys tapahtuu omassa yksikössään Y-talossa. Yöpäivystys ostetaan sairaanhoitopiiriltä. Vuoden 2015 alussa voimaantuleva päivystysasetus tuo muutoksia koko maakunnan päivystykseen. Järjestelyt tämän suhteen ovat vielä kesken. 8

Seinäjoen kaupungin strategiassa painotetaan kaupungin asukkaiden ja yhteisöjen vastuullista ja aktiivista roolia kaupungin kehittäjänä ja hyvinvoinnin vahvistajana. Kaupunki tukee asukkaiden ja yhteisöjen toimintaa mm seuraavasti: Syrjääntymiskehitykseen puuttuminen: kaupunki vahvistaa varhaista tukea syrjääntymiskehityksen ehkäisemiseksi. Ehkäisevät toimet kohdistetaan erityisesti lapsiin ja perheisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: kaupunki jatkaa terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteellista edistämistyötä. Asukkaiden hyvinvoinnin tilaa seurataan vuosittaisella hyvinvointikertomuksella, jota hyödynnetään toimintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Aktiivisuuteen kannustaminen: kaupunki tukee aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa koko kaupungin alueella. Kansalaisopistolla ja kulttuuripalveluilla on tärkeä merkitys tässä toiminnassa. Yhteistyöllä tekeminen: kaupunki tekee kylä- ja kaupunginosayhdistysten kanssa niiden hanketoimintaa ja kyläinvestointeja edistävää yhteistyötä. Rahoituksessa hyödynnetään maaseudun kehittämisrahoitusta sekä Kaupunki-Leader -rahoitusta. Seinäjoen kaupungin hyvinvointikertomus on raportti Seinäjoen väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta ja siinä on kartoitettu erityiset huolenaiheet liittyen kaupunkilaisten hyvinvointiin, kuten huostaanottojen lisääntyminen, huumekokeilujen lisääntyminen jne. Hyvinvointikertomuksen pohjalta kehittämiskohteiksi nousivat toimenpiteet, joiden tavoitteena on tukea turvallista lapsuutta ja lasten oikeutta vanhemmuuteen, vahvistaa nuorten aikuisten hyvinvoinnin edellytyksiä kuten koulutuksen tai työn saamista sekä mahdollistaa yhteistyössä järjestöjen kanssa eri ikäisten pääsy yhteisöihin ja osallistumaan. Seinäjoen kaupungin strategina mukaisesti kaupunki ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kaupunkilaisten terveyden edistämisen. Strategian mukaisia toimia ovat: - ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista tukevat toimintakäytännöt - toimivat sosiaali- ja terveyskeskuksen peruspalvelut - kohdennetut terveysneuvontaohjelmat - työllistymistä tukevat ja työmarkkinoilta syrjäytymistä estävät työllistämis- ja kuntoutuspalvelut -sosiaalisen pääoman vahvistaminen kehittämällä kaupunkilaisten omaehtoista läheisvastuuta ja osallisuutta tukevia toimintatapoja ja käytäntöjä - turvallisuuden ja liikkumisen edistäminen kaupunkisuunnittelu- maankäyttö- ja liikennesuunnittelussa sekä ruokakulttuurin, ruoan terveysvaikutusten sekä liikunnan esille nostaminen Yhteenvetona voidaan todeta, että terveyshyötymallin mukainen ajatus toteutuu Seinäjoen kaupungin strategiassa, kaupungin hyvinvointikertomuksessa sekä Seinäjoen terveyskeskuksen toimintasuunnitelmassa. 9

2.1.2 PERUSTERVEYDENHUOLLON JA TERVEYDEN EDIS- TÄMISEN YKSIKKÖ AKSILAN KANSSA TEHDÄÄN YHTEIS- TYÖTÄ ERITYISESTI SAVUTON LEIKKAUS-TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISEKSI. Savuton leikkaus työryhmä aloitti toimintansa Potku 1:ssä. Työryhmän tehtävänä oli suunnitella yhteistyössä perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan kanssa Seinäjoen terveyskeskuksen tupakasta vieroituksen ohjausmalli. Potku 2 hankkeen aikana toimivaan työryhmään kuului terveyden edistämisen johtaja, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, alueylilääkäri ja hanketyöntekijä. Työryhmä kokoontui kerran ja käytti toimintamallin suunnittelun pohjana Kuusiokuntien ja Aksilan yhteistyössä tekemää mallia. Toimintamallin suunnittelua ja käytäntöön viemistä jatkettiin hanketyöntekijöiden ja kehitystyötyhmän toimesta. Seinäjoen toimintamalli on liitteenä 1. Tupakastavieroituksen yksilöohjausmallit liitteinä 2 ja 3. Tammikuussa -13 savuton leikkaus toimintamalli esitettiin terveyskeskuksen johtoryhmälle ja mallille saatiin johtoryhmän hyväksyntä. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan kanssa sovittiin toimintamallin esittelytilaisuudet Seinäjoen terveyskeskuksen vastaanoton hoitajille, lääkäreille ja fysioterapian henkilökunnalle. Lisäksi käytiin Isonkyrön terveysasemalla lääkärien, hoitajien ja terveydenhoitajien palaverissa esittelemässä toimintamallia. Terveyskeskuksen vastaanoton omahoitajat, diabeteshoitajat ja aikuisneuvolan terveydenhoitajat osallistuivat Aksilan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin järjestämään tupakastavieroitusohjaajakoulutukseen. Hoitajien tupakastavieroitustyön helpottamiseksi kasattiin ns. savuttomuuskansio yhteistyössä Aksilan ja terveyden edistämisen yksikön kanssa. Savuttomuuskansiosta löytyy mm. lähete tupakastavieroitukseen (liite 4), tupakasta vieroituksen miniinterventiokortti, nikotiiniriippuvuuden testaaminen Fageströmin 2 kysymyksen testillä, testikortti nikotiiniriippuvuudesta, testikortti nuuskalle, nikotiinikorvaustuotteiden hoitosuositus, tupakointipäiväkirja, haastattelulomake tupakoinnin hyöty haitta erittely ja potilasohjeita tupakoinnin/nuuskaanisen lopettamiseen, miksi ja miten? Lisäksi kansiosta löytyy tupakastavieroitusohjaajan koulutusmateriaali sekä tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus Käypä hoito- suositus. Liitteenä 5 ja 6 ovat potilasohjeet Tupakoinnin lopettaminen, miksi ja miten? ja savuton leikkaus. Maaliskuulla -13 tupakastavieroitusohjaajakoulutuksen käyneiltä hoitajilta tuli palautetta, etteivät he tunne kaupoissa myytäviä tupakastavieroitustuotteita. He kokivat näiden tuotteiden käytön ohjaamisen potilaalle haasteelliseksi. Hoitajille järjestettiin käsikauppavalmisteilla ja reseptilääkkeillä tapahtuvaa tupakastavieroituksen tukemisen koulutusta. Hoitajat kokivat nämä koulutukset hyödyllisiksi ja niillä saatiin yhdenmukaistettua potilasohjausta. 10

Syksyllä -13 kehitystyöryhmä päätti laajentaa toimintamallin koskemaan kaikkia yksilöohjausta tarvitsevia tupakoitsijoita. Laajennuksesta kerrottaessa kävi ilmi, että hoitajat olivat jo omatoimisesti ohjanneet muitakin tupakoitsijoita kuin leikkaukseen meneviä. Toimintamalli oli koettu selväksi ja koulutuksen vuoksi hoitajien ohjaamistaidot olivat parantuneet. Kynnys tupakoinnin puheeksi ottamiseen oli madaltunut. Savuton leikkaus toimintamalli sai näkyvyyttä sanomalehti Ilkan palstalla tammikuussa -13. Etelä-Pohjanmaalla alkaa pian ensimmäistä kertaa Suomessa laajamittainen tupakasta vieroittaminen ennen leikkausta. Tupakastavieroitusohjaajia ovat hoitajat, joita koulutetaan runsas määrä. Hoitajat tukevat potilasta tupakasta vieroittamisen aikana vastaanotolla ja puhelimessa. Ilkka 25.1.2013 liite 7 Savuton leikkaus toimintamallista lähetettiin sessioehdotus sairaanhoitajapäiville 2014. Toimintamalli valittiin sairaanhoitajapäivien yhden session aiheeksi. Sessiota valmisteltiin yhdessä Aksilan ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattorin Reetta- Maija Luhdan, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin keuhkosairauksien erikoislääkäri Sinikka Krogeriuksen, tupakastavieroitusohjaaja Karin Iivosen ja hanketyöntekijä Johanna Rajalan kanssa. Sairaanhoitajapäivien abstrakti liite 7. Sairaanhoitajapäivien sessiota varten teimme potilaille tupakointitapakyselyn Seinäjoen terveyskeskuksen vastaanotolla, Seinäjoen ja Ähtärin sairaalan kirurgian, ortopedian ja urologian poliklinikoilla, päiväkirurgian yksiköissä ja kirurgisilla vuodeosastoilla. Jokaiselle viikon aikana vastaanotolla, päiväkirurgisessa yksikössä käyvälle tai osastolta kotiin lähtevälle potilaalle tarjottiin tupakointitapakyselyä. Potilaat vastasivat nimettöminä ja vastauksia saatiin 610 kappaletta. Kyselyn avulla kartoitimme potilaiden kokemuksia tupakastavieroituksen tuesta ja saimme myös tietoa tupakoinnin lopettamisesta ennen leikkausta tai toimenpidettä. Kyselyn tuloksia on verrattu vastaaviin valtakunnallisiin tutkimuksiin ja olemme tyytyväisiä toimintamallin ensimmäisiin seurantatietoihin. Tupakointitapakyselyn tiivistelmä liite 8.. Vastaajista, joille oli tällä hoitojaksolla tehty kirurginen toimenpide tai leikkaus, 20% 15-64 vuotiaista oli lopettanut tupakoinnin viimeisen vuoden aikana. 10 % oli lopettanut tupakoinnin viimeisen vuoden aikana leikkauksen jälkeen. 83% ilmaisi haluavansa lopettaa tupakoinnin. 83% ilmaisi haluavansa lopettaa tupakoinnin. 15 % :lle lääkäri/hoitaja oli antanut lopettamiskehoituksen tällä hoitojaksolla/käynnillä. 39% oli tarjottu tukea tupakoinnin lopettamiseen. 76 % uskoi onnistuvansa tupakoinnin lopettamisessa. 11

Sairaanhoitajapäivien sessio pe 28.3.14. Pidä huolta leikkauksen hoitotuloksesta savuttomuus auttaa, Pohjola Sali. Esittäjät: Karin Iivonen (vas.), Reetta-Maija Luhta (kesk.) ja Johanna Rajala (oik.) Yhteenvetona savuton leikkaus toimintamallin onnistumisen edellytyksistä voidaan todeta, että aloite lähti sairaanhoitopiirin johtoportaasta. Yhteistoiminta-alueiden johtajat ovat sitoutuneet asiaan. Toimintamallia on suunniteltu yhdessä terveyskeskusten kanssa ja asia koetaan yhteiseksi. Tupakastavieroituskoulutus on ollut kattavaa. Konsultaatiokanavina ovat olleet terveydenedistämisen yksiköt EPSHP:ssä ja Seinäjoen terveyskeskuksessa. Tavoitteena on tyytyväinen potilas, joka osallistuu hoitopäätökseensä. Tupakoinnista eroon pääseminen on pitkäkestoinen hanke, jossa parhaimmillaan yhdistyvät potilaan tarpeen mukainen lääke- tai nikotiinikorvaushoito sekä seuranta ja neuvonta. Nikotiiniriippuvuus on sairaus ja sitä täytyy hoitaa kuten muitakin sairauksia. Seinäjoen terveyskeskuksessa savuton leikkaus toimintamalli on tuonut ryhtiä tupakoitsijoiden vieroitusohjaukseen. Terveyskeskukseen syntyi selkeä toimintatapa/hoitopolku savuttomuuden tukemiseen ja ohjaukseen. Alussa tukea annettiin leikkaukseen meneville, mutta pian toimintapa koettiin hyväksi ja nyt vieroitushoitoa on tarjolla kaikille potilaille ja se on helposti järjestettävissä. Tupakoitsijoiden tunnistaminen ja tupakoinnin puheeksi otto kuuluu jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tehtävään. 12

Savuton leikkaus on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä ja kehittämisestä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Yhteistyön johtotähtenä on potilas, ja hänen tarpeensa, ei eri organisaatioiden omat tarpeet. Seinäjoen terveyskeskuksen hanketyöntekijät ovat olleet mukana PETE:n ja Aksilan järjestämässä TEKE-koulutuksessa. Kyseessä on koulutus, jossa pitkällä aikavälillä koulutetaan kaikkiin erva-alueen terveyskeskuksiin lääkäri-hoitaja-kehittäjätyöpari. Koulutuksessa on panostettu erityisesti pajatyöskentelyn valmiuksiin, ja koulutukseen liittyen työpari on järjestänyt kaksi kehittämispajaa avohoidon lääkäreille ja hoitajille kevään 2014 aikana. Ensimmäisen pajan aiheena oli vastausten tiedustelun/potilaalle informoinnin järkevä organisointi ja toisen pajan aiheena perinteinen hukkatyöpaja. Ensimmäisen pajan tuotoksena tehtiin kaksi ohjeistusta potilaille: Laboratorion näytteenotto liite 9 sekä Laboratoriokokeiden tulkinnasta liite 10. Lisäksi lääkäreille ja hoitajille laadittiin ohjeistus vastusten tulkinnasta ja toimintamallista jatkohoidon järjestämiseksi (liite 11). Hukkatyöpajan tuotosten jatkokäsittely on vielä kesken ja jatkuu syksyllä 2014. 2.1.3 ALUEELLISTEN HOITOPOLKUJEN KEHITTÄMINEN YH- TEISTYÖSSÄ AKSILAN KANSSA. Seinäjoen terveyskeskus on ollut aktiivisesti mukana alueellisten hoitopolkujen kehittämisessä. Kirjaamisen työryhmässä oli mukana päivystyksen osastonhoitaja Sirpa Syrjälä, avohoidonylilääkäri Markku Valli, tilastosihteeri Anne Tuisku ja osastonhoitaja Hilkka Välimaa. Työryhmän tehtävänä oli yhtenäistää avosairaan- ja avoterveydenhuollon käyntien kirjauksia ja tietosisältöä. Työskentelyn pohjana työryhmä käytti vuonna 2011 laadittua Näkymätyöryhmän raporttia, jossa kertomuskirjausten yhtenäistämistä oli jo tehty. Lopputuloksena työryhmä laati kirjaustyöryhmän raportin, jonka nojalla voidaan yhtenäistää kirjausta ja laatia yhtenäisiä raportteja alueen perusterveydenhuollon käyttöön. Raportin tarkoituksena on toimia samalla käyttöohjeena eri terveydenhuollon organisaatioille. Seinäjoen terveyskeskuksessa kehitystyöryhmä käsitteli kirjaustyöryhmän raporttia. Päätettiin jakaa raportti eri henkilöille tarkempaa perehtymistä varten. Hanketyöntekijät perehtyivät terveys- ja hoitosuunnitelmaa koskevaan ohjeistukseen. Raportissa ohjeistetaan kirjaamaan terveys- ja hoitosuunnitelma YLE lehdelle. Seinäjoen terveyskeskuksessa terveys- ja hoitosuunnitelma on ohjeistettu kirjaamaan HOITO lehdelle jo Potku 1 hankkeen aikana. Kehitystyöryhmässä päätettiin, ettei ohjeistusta muuteta vaan terveys- ja hoitosuunnitelma kirjataan HOITO lehdelle. Kansallisen terveys- ja hoitosuunnitelma lehden käyttöönoton siirtyessä vuodelle 2016, terveyskeskuksen johtoryhmä teki päätöksen HOITOS lehden hankinnasta. Lehti otetaan käyttöön mahdollisimman pian KanTa arkistoon liittymisen 23.5.14 jälkeen. Lehteä käytetään ainoastaan terveys- ja hoitosuunnitelman kirjaamiseen kun- 13

nes kansallinen terveys- ja hoitosuunnitelma lehti tulee KanTa arkiston myötä käyttöön. Potilaan kotiuttamisen ja jatkohoidon kehittämishanke OIKIA OSOOTE eli OIOS on syksyllä 2012 käynnistynyt kehitystyöhanke. Hankkeessa on mukana Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen perusturva ja erikoissairaanhoito. Seinäjoen terveyskeskuksesta OIOS-hankkeen ohjausryhmässä on hoitotyönjohtaja Marita Kojola, sairaalan ylilääkäri Gabriel Craciun ja kotihoidon johtaja Jaakko Kontturi. Hankkeen muut työryhmät ja Seinäjoen työryhmäläiset: 1. Suunniteltu, ennakoitu jatkohoito Hyvät jatkot Kristiina Kallio, osastonhoitaja Y2 Satu Sariola, Sas-koordinaattori Kaija Välimäki, vastaava sairaanhoitaja TAS 2. Tiedon siirtyminen TieSi Kati Auranen, apulaisosastonhoitaja akuuttiosasto Sirpa Rantala, sairaanhoitaja M5 Riikka Ruuskanen, sairaanhoitaja Y1 3. Lääkitystiedot Roppiryhmä Suvi Heikkilä, sairaanhoitaja kotiutustiimi Minna Hietikko, sairaanhoitaja kuntoutusosasti Y1 Emma Puska, sairaanhoitaja M5 4. Hoitopaikan mahdollisuudet hoitaa Ihqut Mahqut Sanna Yli-Kortesniemi, osastonhoitaja M5 Työryhmien tuotokset valmistuivat syksyllä -13 ja niitä lähdettiin pilotoimaan terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa. Potkun hanketyöntekijöille esitettiin toiveeksi, että he omassa terveyskeskuksessa toimiessaan ottaisivat puheeksi lääkelistojen tarkistusmerkinnät ja muistuttaisivat niiden tärkeydestä. OIOS - hankkeen lääkejulisteen ilmestyttyä Seinäjoen terveyskeskuksen kehitystyöryhmä kävi keskustelun terveyskeskuksen lääkelistan päivittämiskulttuurista. Seinäjoen terveyskeskuksen vastaanotolla lääkelistan päivitys kuuluu hoitajille ja lääkäreille tietoteknisten toimintaoikeuksien mukaan. Esim. sähköisen emarevanhoitopalvelun käyttöönotto edellyttää, että potilas on toimittanut lääkelistan terveyskeskukseen. Potilaalle tulostettavat lääkelistat printataan keltaiselle paperille. Joustavaa toimintaa on hankaloittanut E-reseptin/reseptikeskuksen toimintamallissa ilmentyneet vakavat ongelmat, joista johtuen hoitajilla ei ole oikeuksia päivittää lääkelistoja. Tuberkuloosin alueellinen hoitoketju valmistui kevättalvella -13. Sitä kehitettiin yhteistyössä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon kanssa moniammatillisen työryhmän toimesta. Seinäjoen terveyskeskuksesta työryhmässä oli hygienia- ja tartuntatautihoitaja Sari Albrecht. Vuonna 2012 keskussairaalassa aloitettiin kehittämään stabiilin MCC- potilaan (sepelvaltimotautipotilaan) hoitopolkua TUKE- hankkeena. Hanke sijoittuu keskussairaalan osastolle A32. 2013 hanke liikahti eteenpäin ja potilaan ohjauksesta saatiin osaprosessi, jossa Aksila toimii koordinoivassa roolissa. Sepelvaltimopotilaan ohjauksen kehittämistyöryhmään pyydettiin Seinäjoen terveyskeskuksesta lääkäri edustusta. Lääkärin työpanosta ei pystytty resurssitilanteen vuoksi irrottamaan. Terveys- 14

keskuksen lääkäriedustus saatiin Lapuan terveyskeskukselta ja Seinäjoen terveyskeskuksesta työryhmään nimettiin hanketyöntekijä Johanna Rajala. Työryhmässä ovat Matti Rekiaro, Arja Alanko ja Riikka Västi Aksilasta. Perusterveydenhuollosta ovat lääkäri Pentti Kalliola, sairaanhoitaja Mika Haapoja, hanketyöntekijä Johanna Rajala, sairaanhoitaja Sari Ketola ja terveydenhoitaja Tuire Hautanen. Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiristä on edustajana Marja Leena Mustonen. Erikoissairaanhoidosta sydänhoitajat Tuula Mäenpää, Aino Mäenpää ja Aulikki Pöllänen, fysioterapeutti Maivi Lepistö, sairaanhoitaja Anna-Maija Rajamäki ja ylilääkäri Matti Kotila. Työryhmän päätavoite on hyvä ja tasalaatuinen sydänpotilaan ohjausprosessi Etelä- Pohjanmaalla. Alatavoitteet ovat sepelvaltimotautipotilaan tarveprofiloinnin, ohjauksen sisällön ja kirjaamisen, tiedonsiirron erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, terveys- ja hoitosuunnitelman, koulutuksen, hoitajaverkoston ja vertaistuen. Työryhmän työskentely on vielä kesken ja jatkuu Potku2 hankkeen loputtua. Kehitystyöryhmä hyväksyi Yleistilan lasku-kaavakkeen käyttöönoton Seinäjoen terveyskeskuksessa. Kaavake on tarkoitettu henkilökunnan työvälineeksi arvioitaessa vanhuksen yleistilan laskua. Kaavakkeen jalkauttamisen käytäntöön hoitivat alueylilääkärit. Kaavake on käytössä kaikissa terveyskeskuksen yksiköissä, joissa hoidetaan vanhuksia ja sitä pyritty saamaan käyttöön myös vanhuspalveluissa, tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja vanhainkodeissa. 2.1.4. SAVUTON SEINÄJOKI 2015- HANKE YHTEISTYÖSSÄ TERVEYSKESKUKSEN OMAN TERVEYDENEDISTÄMISEN YK- SIKÖN KANSSA, HANKKEEN YHTEYDESSÄ JÄRJESTETÄÄN EDELLEEN TUPAKOITSIJOIDEN KATSASTUSPÄIVIÄ. (ALOI- TETTU POTKU 1:N AIKANA JA JATKUU POTKU 2:SSA). Potku 1 aikana vuonna 2012 Seinäjoella käynnistyi laaja savuttomuutta tukeva hanke, Savuton Seinäjoki 2015. Hanke ei saanut rahoitusta, joten sitä tehtiin osana jokaisen omaa työtehtävää. Hankkeen avulla oli tarkoitus tukea mukana olevia heidän omassa, tupakoinnin aiheuttamien haittojen vähentämiseksi tehtävässä työssään. Hankkeen tavoitteet olivat: 1. lapset ja nuoret eivät aloita tupakointia/nuuskaamista 2. mahdollisimman moni tupakoiva lopettaa tupakan polton/nuuskaaminen vähenee. Hankkeen tavoitteet ovat yhtenäisiä Savuton Suomi 2040 strategian kanssa, joka painottaa mm. jokaisen suomalaisen tietoutta tupakoinnin ja tupakkatuotteiden aiheuttamista vakavista terveys- ja riippuvuushaitoista. Yhteiskunnan eri toimijoiden tavoitteena on ehkäistä erityisesti nuorten tupakoinnin aloittamista ja tukea aikuisten tupakoinnin lopettamista sekä tukea mahdollisuutta savuttomaan elinympäristöön. 15

Hankkeessa oli neljä työryhmää: 1. lasten työryhmä 2. nuorten työryhmä 3. työssäkäyvien työryhmä 4. työttömien ja eläkeläisten työryhmä Työryhmien tehtävänä oli tuottaa käyttöönotettava toimintamalli. Hanketyöntekijä oli Potku 1:ssä työttömien ja eläkeläisten työryhmään sihteeri ja sama rooli jatkui Potku 2 hankkeessa. Työryhmässä jäseninä olivat aikuisneuvolan terveydenhoitaja, kotisairaanhoidon psykiatrinen sairaanhoitaja, työttömien terveydenhuollon terveydenhoitaja, ikäkeskuksen johtaja, sosiaalityöntekijä, Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen sairaanhoitaja ja terveyskeskuslääkäri. Potku 1:ssä työryhmä aloitti nykytilan kartoituksen ja jatkoi sitä Potku 2:ssa. Seuraavaksi luotiin suunnitelma toimenpiteineen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmä sai laadittua työttömien ja eläkkeellä olevien tupakasta vieroituksen hoitopolut ja tupakoinnin puheeksi ottamisen ja tiedottamisen suunnitelman. Työryhmäläisten työpaikkojen mahdollisuudet ottaa tupakointi puheeksi ja savuttomuuden tukemisen mahdollisuudet kerättiin terveydenedistämisen johtajalle yhteisen hoitopolun työstöä varten. Aikuisneuvolassa, työttömien terveydenhuollossa ja lääkärinvastaanotolla hoitopolkuna on käytössä savuttoman leikkauksen toimintamalli ja tupakkariippuvuuden yksilöohjausmallit. Palveluvalikkoon on lisätty terveyden edistämisen yksikön kaksi kertaa vuodessa vetämä Irti tupakasta ryhmätoiminta. Ikäkeskuksessa tupakointikysely liitettiin 75 vuotta täyttäneiden hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin. Sosiaalipsykiatrisen päivätoimintakeskuksen tupakoimattomuus kannustin on 20 lahjakortti kun on tupakoimatta yhden vuoden. Sosiaaliviraston toimeentuloyksiköstä voidaan myöntää lääkärin lausunnon perusteella maksusitoumus tupakan vieroituslääkkeisiin. Työryhmän jäsenet mainostivat omissa työpaikoissaan tupakastavieroitusohjaajakoulutusta ja työpaikat kouluttivat henkilökuntaansa omien tarpeidensa mukaan. Savuton Seinäjoki 2015 hanke on saanut aikaan konkreettisia toimintamalleja ja suunnitelmia savuttomuuden/nuuskattomuuden edistämiseksi. Toimintamallien ja suunnitelmien toimintaa ja toteutumista seurataan vuosittain tehtävällä tupakointitapakyselyllä. Tupakointitapakysely tehtiin vuonna 2012 Seinäjoen kaupungin ja Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölle. Vuonna 2013 tupakointitapakyselyä tarjottiin kaikille Savuton Seinäjoki 2015 verkoston työpaikoille ja siihen lähtivät mukaan Seinäjoen ykkösapteekki, Seinäjoen keskusapteekki ja S-Market Kivistö. Keväällä 2014 kysely tehtiin potilaille Seinäjoen terveyskeskuksen vastaanotolla, Seinäjoen ja Ähtärin sairaalan kirurgian, ortopedian ja urologian poliklinikoilla, päiväkirurgian yksiköissä ja kirurgisilla vuodeosastoilla. 16

Savuton Seinäjoki 2015 hankkeen aikana kolmannen sektorin tehtävät ja roolit ovat vahvistuneet ennestään. Potilasjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on vakiintunut säännöllisiksi tiedotus- ja suunnittelupalavereiksi, järjestöjen esittelypäiviksi terveyskeskuksessa sekä monimuotoiseksi yhteistyöksi. Keväällä -14 Savuton Seinäjoki 2015 hanke järjesti Savuttomuusseminaari Katse tulevaisuuteen. Seminaarissa koottiin yhteen laajan joukon yhdessä tehdyn työn tuloksia tavoitteena savuton ja nuuskaton Seinäjoki. Seminaarissa kuultiin Lappeenrannan hyvistä kokemuksista tupakoinnin lopettamiseen liittyen sekä paikallisia ajankohtaisia kuulumisia tupakoinnin ja nuuskaamisen tilanteesta Seinäjoella. Paras anti seminaarista oli potilaan kertoma tositarina onnistuneesta savuttomuusprojektista. Savuton Seinäjoki 2015 herätti keskustelua Suomi 24 keskustelupalstalla. Alla lainaukset yleisön mielipiteistä. Seinäjoen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tavoitteena on laajentaa savutonta aluetta. Nyt puuhataan koko Seinäjokea savuttomaksi. Vieroitushoito tupakoitsijaa kohden maksaa arviolta 400 euroa. Varovaisten arvioiden mukaan joka neljäs henkilö tupakoi työpaikoilla. Vieroitushoito maksaisi siis Seinäjoen kaupungille arviolta 200 000 euroa... Hyvä Savuton Seinäjoki! Maksan tuon ilomielin verorahoistani!...tanan rasistit sanon minä. Just ku neuvostoliitossa, kas kun että ala telottaa mestauslavalla tupakoivia. Jos Seinäjoen ainoa ongelma on tupakoivat kanssaeläjät niin ei mitään hätää. Ei piitata sitten mummojen ja vaarien potkijoista eikä pahoinpitelijöistä, ei varkaista eikä viinahaitoista eikä huumehörhöistä eikä lasten pieksijöistä puhumattakaa mistään muustakaan kamalasta. Jos unelmasi tällä toteutuu ja rahaakin kuluu vaivaiset 400 euroa niin olemme paratiisissa tietämättä sitä itse. Ahdasmielisyys on monen kademielisen, askeettisen erakon haave jonka alkuperäisyys johtunee narsismista ja sehän vasta riesa onkin ja siitä juttua riittää. On turha enää mitään edes puhua. pienkodit lakkautetaan, kodinomaisuus vaihtuu laitokseen. on ristiriitaista muuten, että sekä aktiivisten että passiivisten tupakoitsijoiden terveyteen vedotaan. yritetään pitää ihminen terveenä ja pitkään hengissä ja toisaalta terveyskeskuksesta ei vanhus voi kyllin nopeasti kuolla tekemään tilaa seuraavalle jonottajalle.. 17

Tupakoitsijoiden katsastuspäivä on tapahtuma, joka järjestetään yhteistyössä terveyden edistämisen yksikön, lääkärin vastaanoton ja aikuisneuvolan kanssa. Toisena vuotena yhteistyöhön tulli mukaan potilasjärjestöistä Allergia- ja astmaliitto sekä Syöpäyhdistys. Ensimmäinen katsastuspäivä järjestettiin Potku 1 hankkeen aikana. Potku 2 hankkeen aikana tapahtumia on järjestetty kaksi. Katsastuspäivä järjestetään kerran vuodessa toukokuulla. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille seinäjokisille. Toukokuussa -14 tapahtuman ajankohtaa siirrettiin enemmän iltapäivään. Haluttiin kokeilla palvelisiko myöhempi kellonaika 13-17 työssä käyviä paremmin. Tapahtuma toteutettiin Seinäjoen terveyskeskuksen vastaanoton tiloissa. Vastaanoton huoneissa oli erilaisia mittauspisteitä. Pisteissä mitattiin verenpaine, häkäpitoisuus, nikotiiniriippuvuus ja puhallettiin spirometria. Näiden tulosten kanssa oli vielä mahdollisuus tavata lääkäri, joka teki yhteenvedon keuhkojen senhetkisestä tilanteesta. Lopuksi osallistujille annettiin palautelomake täytettäväksi ja kahvilippu Y-talon kahvioon. Odotellessa vuoroa mittauksiin, asiakkailla oli mahdollisuus tutustua potilasjärjestöjen järjestämään kauhukabinettiin. Esittelypisteessä oli esillä tupakoineen ihmisen keuhkot ja vieressä oli terveet ihmisen keuhkot. Tervapurkki havainnollistamassa kertyneen tervan määrää keuhkoissa. Esillä oli myös mallit nuuskaajan hampaiden ja suun kunnosta sekä keuhkoahtaumataudin muuttamista keuhkoista. Lisäksi pöydällä oli materiaalia, jota sai ottaa mukaan tukemaan omahoitoa tupakoinnin lopettamisessa. Vuonna 2013 katsastuspäivässä kävi 25 asiakasta, joista neljä oli ulkopaikkakuntalaista. Vuonna 2014 kävijöitä oli 20, joista yksi oli ulkopaikkakuntalainen. Kaikki ulkopaikkakuntalaiset saivat käydä testaukset läpi, koska he olivat varta vasten tapahtumaan lähteneet. Asiakaspalautteesta saadun palautteen perusteella tupakoitsijoiden katsastuspäivää pidetään hyvänä ja herättelevänä tapahtumana. Tapahtumasta saa asiallista ja hyvää neuvontaa joka saa ajattelemaan laajemminkin omaa terveydentilaa. Eniten kävijöitä kiinnostaa omien keuhkojen tilanne. Tietoa keuhkojen tilasta ja herätys nähtyäni tupakoitsijan keuhkot. Keuhkojen kunto kiinnostaa, kun on monta vuotta itse polttanut ja lapsuuden viettänyt savussa (sisällä kotona ja autossa isä poltti). Nyt itse ollut reilun kuukauden polttamatta. Tietoa keuhkojen tilasta ja herätys nähtyäni tupakoitsijan keuhkot. Sain tietoa tuotteista, joiden avulla lopettaa tupakoinnin. Lisää syitä lopettaa Tietoa omasta tilasta, lopettamismotivaatio voimistui. Tukea lopettamiseen. 18

Oli kiva kuulla, että koskaan ei ole liian myöhäistä. Neuvoa ja uskoa pystyä lopettamaan tupakointi. Laittoi ajattelemaan. Tapahtuman iltapäiväpainotteisuus toi mukanaan työstä pääsevät kävijät. Tupakoitsijoiden katsastuspäivästä tiedotetaan mm. paikallislehdessä. Paikallislehti Seinäjoen Sanomien nettilehdessä 5/13 tapahtumaa kommentoitiin seuraavasti: Todella hieno ajatus ja palvelu. Toivoisi kuitenkin, että tuollainen katsastus olisi mahdollista jokaisena päivänä. Vain harvat tupakoitsijat edes noteeraavat vain yhden kampanjapäivän. Katsastuspäivä on vakiinnuttanut toimintatapansa ja ajankohtansa, ja tapahtuma tullaan järjestämään myös tulevaisuudessa. Kuva 2. Katsastusaseman henkilökunta vuonna 2014. 19

b) Asiakkaiden vastuullisuuden ja kehittäjäroolin lisääntyminen, mm. asiakasvaliokunnat/foorumit, kokemusasiantuntijat ja vertaistoiminta Osahankkeen tavoite: 2.1.5 YHTEISTYÖTÄ KOLMANNEN SEKTORIN JA ERITYISES- TI POTILASJÄRJESTÖJEN KANSSA KEHITETÄÄN (MM. VER- TAISTUKI TULPPARYHMÄSSÄ JA KOKEMUSASIANTUNTI- JUUDEN HYÖDYNTÄMINEN). Potilasyhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen on tärkeää. Kolmannella sektorilla ja järjestöillä on paljon arkielämän asiantuntijuutta ja ihmisläheisyyttä. Potilasjärjestöillä on tärkeä rooli mm. vertaistukitoiminnan ylläpitämisessä. Seinäjoen terveyskeskuksessa on toiminnassa Suomen Sydänliiton Tulppa ryhmä. Ryhmä on vakiintunut osaksi sydänpotilaiden kuntoutusta. Ryhmää ovat vetäneet Seinäjoen sydänpiirin vertaisohjaaja, aikuisneuvolan terveydenhoitaja ja fysioterapeutti. Seinäjoen terveyskeskuksen Tulppa-ohjaajat ovat osallistuneet Sydänliiton järjestämään maakunnan yhteiseen Tulppa-ohjaajien tapaamiseen. Savuton Seinäjoki 2015 työttömien ja eläkeläisten työryhmässä on mukana E-P:n Sydänpiirin edustaja ja E-P:n sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen päivätoimintakeskuksen edustaja. Tammikuulla 2013 pidettiin yhteistyöpalaveri potilasyhdistysten kanssa. Palaveriin tulivat Seinäjoen seudun diabetesyhdistys ja Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri. Palaverissa esiteltiin Seinäjoen terveyskeskuksen Potku2 hanketavoitteet sekä kartoitettiin yhteistyökuvioita potilasjärjestöjen ja terveyskeskuksen välillä. Yhteydenpito terveyskeskuksen ja potilasjärjestöjen välillä on hoidettu terveyden edistämisen johtajan välityksellä. Potilasyhdistyksillä on mahdollisuus tulla esittelemään toimintaansa vastaanoton omahoitopisteelle. Omahoitopisteisiin (vastaanotto, Ylistaron, Peräseinäjoen ja Nurmon terveyspalveluasemat) potilasyhdistykset voivat tuoda yhteystietonsa ja materiaalia asiakkaille mukaan otettavaksi. Uuden terveyspalvelukeskuksen valmistuttua potilasjärjestöille tarjotaan mahdollisuutta varata tiloja ryhmätoimintojen pitämiseen. Terveyskeskuksen omahoidon nettisivuille on koottu potilasjärjestöjen yhteystiedot. Yhteyshenkilö vastaanoton puolelle hankkeen loppumisen jälkeen on hanketyöntekijä. Hanketyöntekijä on ollut mukana terveyden edistämisen yksikön järjestämissä järjestöjen yhteistyökokouksissa. Näissä kokouksissa on ollut mukana Ehyt ry, Reumayhdistys, Sydänpiiri, Sydän yhdistys, Omaiset mielenterveystyön tukena ja järjestötalo. Näissä kokouksissa on voinut esittää Potku hankkeen ajankohtaisia asioita ja yhteistyötoiveita potilasjärjestöille. Lisäksi monet potilasjärjestöjen edustajat ovat tulleet tutuiksi. Hankkeen loputtua potilasjärjestön esittelypäiviä terveyskeskuksen vastaanotolle voi varata hanketyöntekijältä. 20

Potilasjärjestöjen esittelymahdollisuus terveyskeskuksen omahoitopisteellä sai hyvän palautteen terveyskeskuksen henkilökunnalta, potilailta sekä potilasjärjestöiltä. Potilasjärjestöistä toimintaansa esittelemässä ovat olleet Etelä-Pohjanmaan allergia- ja astmayhdistys, Seinäjoen seudun Sydänyhdistys, Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry, Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistys, Pohjanmaan syöpäyhdistys, Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistys ja Seinäjoen Reumayhdistys. Lisäksi terveyskeskuksen hammashoitola esitteli toimintaansa teemaviikolla Ryhtiä ruokailuun. Seinäjoen Kriisikeskus Mobilen työntekijä on ollut sekä hoitajien että lääkäreiden palaverissa esittelemässä kriisikeskuksen toimintaa. Allergia- ja astmaviikoilla 2013 ja 2014 on Etelä-Pohjanmaan allergia- ja astmayhdistys esitellyt toimintaansa. Yhdistys tavoitti mm. lapsiperheitä, joille se järjestää vertaistoimintaa. Sydänviikolla 2013 ja 2014 potilasjärjestön toimintaa oli esittelemässä Seinäjoen sydänpiiri. Yhdistys esittelee mm. Seinäjoen terveyskeskuksessa pidettävää Tulppa ryhmää. Hankkeen aikana on yhteistyötä tehty myös terveyskeskuksen omien yksiköiden välillä. Potku 1 hankkeen aikana aloitettiin akuutin alaselkäpotilaan fysioterapeutin vastaanotto. Toiminta lähti hyvin käyntiin, kunnes fysioterapeutin vastanotolle alkoi ohjautua ns. vääriä potilaita. Ongelmaa ratkomaan kutsuttiin Potku 1 aikana kokoontunut alaselkäpotilaan hoidon työryhmä. Työryhmään kuului kaksi fysioterapeuttia, fysioterapian ja vastaanoton osastonhoitajat, lääkäri ja hanketyöntekijä. Työryhmä päivitti hoitajien haastattelulomakkeen (liite 12 ). Fysioterapeutit pitivät hoitajille koulutusta alaselkäpotilaan puhelimessa tapahtuvasta haastattelusta kyselylomakkeen avulla. Lisäksi fysioterapeutit keräsivät hoitajille ohjausmateriaalia alaselkäpotilaan omahoidon ohjaukseen. Lääkäri päivitti hoitajille kipulääkeohjeistukset (liite 13). Työryhmän tehdyt päivitykset ovat osoittautuneet toimiviksi. Fysioterapeuteille on ohjautunut hyvin ohjattuja potilaita. Hanketyöntekijät pitivät yhteistyöpalaverin Seinäjoen kaupungin liikuntatoimen kanssa. Tavoitteena oli saada tietoa liikuntatoimen järjestämistä liikuntaryhmistä, joihin vastaanoton henkilökunta voisi potilaita ohjata. Liikuntatoimi ja terveyskeskuksen fysioterapiayksikkö tekevät yhteistyötä liikuntaryhmien toteutuksen kanssa. Liikuntapalvelupäällikkö huolehtii ajankohtaisten liikuntaryhmien tiedottamisesta terveyskeskuksen vastaanoton henkilöstölle ja omahoitopisteelle. 21

2.1.6 UUSIA RYHMÄTOIMINTOJA SUUNNITELTAESSA POTI- LASJÄRJESTÖT OTETAAN MUKAAN SEKÄ SUUNNITTELUUN ETTÄ KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN, NYKYISTEN RYHMÄ- TOIMINTOJEN TOIMINNAN VAKAUTTAMINEN. TULPPA-ryhmä Tulppa ryhmätoiminta on Suomen Sydänliiton avokuntoutusmalli, joka toteutetaan perusterveydenhuollossa. Jokainen ryhmänohjaaja käy läpi Suomen Sydänliiton pitämän nelipäiväisen Tulppa-ryhmänohjaajakoulutuksen. Tulpparyhmään ohjataan sepelvaltimopotilaita lääkärien, hoitajien ja aikuisneuvolan terveydenhoitajien vastaanotoilta. Ryhmän toiminnasta on tiedotettu keskussairaalan sydänhoitajia ja he ohjaavat myös seinäjokelaisia potilaita ryhmään. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskusten Tulppa-ohjaajat kehittävät ammattitaitoaan yhteisillä kokoontumisillaan. Seinäjoen terveyskeskuksen Tulppaohjaajat ovat osallistuneet ohjaajien yhteisiin kokoontumisiin. Seinäjoen terveyskeskuksessa ensimmäinen Tulppa ryhmä pidettiin Potku 1 hankkeen aikana ja siitä saadun positiivisen palautteen perusteella alkoi toisen Tulppa ryhmän osallistujien kerääminen. Toinen ryhmä aloitettiin syksyllä 2013. Seinäjoen terveyskeskuksessa pidettyihin ryhmiin on osallistunut keskimäärin 10 kuntoutujaa per ryhmä. Ryhmät tapaavat 10 kertaa viikoittain noin 2-3 tunnin ajan. Seurantatapaamiset järjestetään 6 ja 12 kuukauden kuluttua ryhmän alkamisesta. Ryhmän ohjaajina ovat aikuisneuvolan terveydenhoitaja, fysioterapeutti ja Seinäjoen sydänpiirin vertaisohjaaja. Kolmanteen ryhmään on osallistujien kerääminen menossa. Ryhmän aloittaa toimintansa syksyllä 2014. Suurimmaksi haasteeksemme Tulppa- ryhmätoiminnan kannalta osoittautui 10 ryhmäläisen löytyminen ryhmään. Sen seurauksena tehostettiin Tulppa-ryhmätoiminnan tiedottamista terveyskeskuksen henkilökunnalle. Vastaanoton henkilökunnalle on säännöllisesti lähetetty sähköpostia alkavasta ryhmästä. Ryhmästä on tehty jaettava esite henkilökunnalle ja potilaille. Tiedotteet on talletettu tietojärjestelmään henkilökunnalle helposti saatavaksi. Hanketyöntekijät ovat esitelleet ryhmätoimintaa lääkärien ja hoitajien yhteisissä palavereissa. Ryhmätoiminta on esitelty terveyskeskuksessa vastaanottoa tekeville kardiologeille. Uuden ryhmän alkamisesta tiedotetaan keskussairaalan sydänhoitajia. Sairaalan sydänhoitajilla on Seinäjoen terveyskeskuksen Tulppa-ohjaajien yhteystiedot ja potilaille annettava info ryhmätoiminnasta. Seinäjoen seudun Sydänpiiri tiedottaa Tulppa-ryhmätoiminnasta omassa jäsenlehdessä. Tiedottamisen tehostaminen näkyi toisen tulpparyhmän antamassa palautteessa. Mistä sait tiedon Tulppa-kuntoutuksesta? kysymykseen oli puolet vastaajista vastanneet sairaalassa sydänhoitajalta tai terveyskeskuksessa sairaanhoitajalta. 22

Tulppa-ohjaajat ovat osallistuneet Etelä-Pohjanmaan sydänpiirin alueella toteutetun opinnäytetyön haastatteluun. Työn nimi on Sairaanhoitaja Tulppa-ryhmänohjaajana kokemuksia ohjaustyöstä palautumisesta. Tulppa-ryhmäohjaajat ovat sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja fysioterapeutteja. Opinnäytetyön voi lukea osoitteesta http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70469/viita-aho_raila.pdf?sequence=1 Tulppa-ohjaajat ovat osallistuneet Lapin Sydänpiirin ohjaajille suunnattuun tulppakyselyyn. Kysely liittyi Lapin Sydänpiiri ry:n hallinnoimaan kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyön arviointiin ja kehittämiseen korkean riskin ja valtimotautipotilaiden kuntoutusjärjestelmässä Lapissa hanketta. PAINONHALLINTA- ryhmä Joulukuulla 2012 pidettiin yhteistyöpalaveri hanketyöntekijöiden ja Etelä-Pohjanmaan sydänpiirin toimitusjohtajan kanssa. Palaverissa keskusteltiin mm. sydänpiirin järjestämistä ryhmätoiminnoista. Sydänpiirillä on tarjota Painonhallinta ryhmä. Ryhmä kokoontuu Sydänpiirin toimistolla. Sovittiin terveyskeskuksen vastaanoton ja aikuisneuvolan vastaanoton rooliksi ryhmästä tiedottaminen potilaille. Seinäjoen terveyskeskuksella on aikoinaan ollut painonhallintaryhmiä. Toiminnan järjesti terveyden edistämisen yksikkö. Ryhmätoiminta loppui kysynnän vähenemisen vuoksi. Toimintaa ei ole käynnistetty uudelleen, koska Potku 1:n aikana koulutettiin Ikihyvä-ohjaajia. IkiHyvä- ryhmätoiminta paneutuu elämäntapamuutoksen ohjaamiseen, johon kuuluu myös painon hallinta. Hankeaikana Etelä-Pohjanmaan sydänpiirin pitämiä painonhallinta ryhmiä on pidetty kaksi. Molemmista ryhmistä tiedotettiin terveyskeskuksen vastaanoton ja aikuisneuvoloiden ilmoitustauluilla. Henkilökuntaa informoitiin sähköpostin välityksellä. Hankkeen loppumisen jälkeen terveyskeskus edelleenkin tiedottaa ja ohjaa potilaita alkaviin ryhmiin. ELINTAPARYHMÄ Keväällä 2013 kaksi aikuisneuvolan terveydenhoitajaa osallistui IkiHyvä - ryhmänohjaajakoulutukseen. IkiHyvä elintaparyhmäohjausmalli on Päijät-Hämeessä kehitetty systemaattinen hoitomuoto kohonneessa valtimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen riskissä oleville henkilöille. Ryhmäohjauksen vaikuttavuudesta on saatu näyttö yhden ja kolmen vuoden seurantatutkimuksissa. Ikihyvä -ryhmä kokoontuu vuoden aikana 8 kertaa harvenevin välein. Tapaamisissa korostuu motivointi elintapamuutoksiin ja ryhmäläisten voimaannuttaminen. Koulutuksessa olleet terveydenhoitajat ja apulaisosastohoitaja ovat suunnitelleet Iki- Hyvä elintapaohjausmallista oman, Seinäjoen terveyskeskuksen tarpeisiin vastaavan elintaparyhmäohjausmallin. 23

Elintaparyhmän kohdehenkilöt ovat samat kuin IkiHyvä - elämäntaparyhmäohjausmallissa. Elintaparyhmän tavoite on omien elintapojen tarkastelu ja niiden aktiivinen muuttaminen. Tällä pyritään kansansairauksien ennaltaehkäisyyn. Elintaparyhmäläiset tapaavat kahden viikon välein noin 1,5-2 tunnin ajan. Seurantatapaaminen järjestetään 6 kuukauden kuluttua viimeisestä tapaamisesta. Ryhmä toteutetaan aikuisneuvolan toimintana Seinäjoella, Peräseinäjoella ja Ylistarossa. Ryhmiin otetaan 10 henkilöä. Ryhmien alkamisajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Elintaparyhmä käyttää terveyden ja hyvinvoinnin testaamisessa potilasjärjestöjen tekemiä terveystestejä, esimerkiksi Diabetesliiton diabetesriskitesti ja Suomen Sydänliiton testiä suolan saannista ja liikuntatottumuksista. Aikuisneuvolan IkiHyvä- koulutuksen käyneet terveydenhoitajat osallistuivat Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskusten IkiHyvä ryhmänohjaajien tsemppipäivään. TERVEYSKESKUKSEN MASENNUKSEN OMAHOITORYHMÄ Välittäjä 2013- hankkeen hanketyöntekijät esittelivät terveyskeskuksen masennuksen omahoitoryhmän toimintaa. Mukana esittelyssä olivat terveyskeskuksen psykiatri, depressiohoitajat, apulaisosastonhoitaja, hoitotyönjohtaja ja hanketyöntekijä. Ryhmän tavoitteena on tarjota pitkäaikaisesta tai toistuvasta depressioista kärsivälle omahoitoon tukeva, kannustava ja opastava ryhmäohjelma. Ryhmä kokoontuu terveyskeskuksen tiloissa. Kokoontumiskertoja on kymmenen, 1-3 viikon välein. Kestoltaan ryhmätapaaminen on 1,5 tuntia. Ohjaajina toimii mielenterveysalan koulutuksen saanut ammattihenkilö ja kokemusasiantuntija. Ryhmätoiminta nähdään tarpeellisena ja tulevaisuudessa tämän ryhmän toimintaympäristö on terveyskeskus. Tässä vaiheessa ryhmää vedetään Välittäjä 2013- hankkeen toimesta. Terveyskeskuksesta, erityisesti depressiohoitajien toimesta, ryhmään ohjataan potilaita, joille ryhmätoiminnasta mahdollisesti olisi hyötyä. Ryhmätoimintojen yhteenvetona voidaan todeta, että hyvin suunnitellulla ja tutkitulla, ryhmänohjauksella voidaan säästää terveydenhuollon resursseja. Ryhmäohjauksen tulisi vastata sisällöltään ja ajoitukseltaan ryhmäläisen tarpeisiin. Tulppa avokuntoutusmallin seurantatutkimuksissa on osoitettu vaaratekijöissä tapahtuvan merkitseviä suotuisia muutoksia (Tulppa avokuntoutusohjelman loppuraportti). Myös IkiHyvä ryhmätoimintamalli tukee elintapojen muutosta; tutkimuksessa ryhmäläisten painoindeksi ja vyötärönympärys pieneni merkitsevästi sekä miehillä diastolinen verenpaine laski (Absetz 2006). 24