TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008



Samankaltaiset tiedostot
TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2010

Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2004

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa?

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Henkilöstön hyvinvointitutkimus

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työhyvinvointikysely 2015

Kirkon työolobarometri Raportti kirkon työntekijöiden työoloista

Osuva-loppuseminaari

Miten töissä voidaan? otoksia sairaaloiden ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointitutkimuksesta 2017

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys tutkimus

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Kirkon työolobarometri 2011

Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta

Kuntien tuloksellisuusseminaari Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset

Esimiehestä kaikki irti?

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Työhyvinvointi ja johtaminen

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Kunta-alan työolobarometri 2008

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus

Stora Enso Metsä Hyvinvointiohjelma 2010

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Pk-yritys hyvä työnantaja

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014


ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kouvola Heikki Miettinen

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta

Klassinen 360 palaute DEMO

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Tilastokatsaus 12:2010

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa Heikki Miettinen

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Toimintaympäristön tila Espoossa Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri

Kunta-alan työolobarometri 2009

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Kunta-alan työolobarometri 2004 Työministeriön työolobarometrin 2004 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo Pauli Juuti

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

Työterveys kumppanina tarinoita johtamisesta ja hyvinvoinnista

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2017 Kyselytutkimuksen tulokset 18 kunnassa Kouvola Heikki Miettinen & Jarno Parviainen

Opetusalan työolobarometri

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Henkilöstön näkökulma johtamisjärjestelmän uudistukseen

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö,

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Osuva-kysely Timo Sinervo

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Transkriptio:

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008 Tietoisku 13/2009 Kuva: Samu Mäkelä Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Sinikka Niska-Virta Konsernipalvelut Henkilöstöpalvelut 22.12.2009 Vuonna 2008 tehdyn Kunta10-työhyvinvointitutkimuksen mukaan Espoon kaupungin työpaikat ovat kaikkiin tutkimuskuntiin verrattuna lähes kaikkien työtä mittaavien osatekijöiden kohdalla samalla tasolla. Työn ja työaikojen hallinta, työn vaatimukset, epävarmuus, työssä kohdattu henkinen ja fyysinen väkivalta ovat samalla tasolla. Hieman useammin Espoon kaupungin työntekijät sen sijaan jatkaisivat työntekoa siinä tapauksessa, että olisi mahdollisuus valita työn jatkamisen ja eläkkeelle siirtymisen välillä. Työyhteisöt toimivat Espoossa varsin hyvin ja työpaikoilla on hyvä ilmapiiri. Neljäsosa työntekijöistä kokee terveytensä ja työkykynsä alentuneen ja samoin neljäsosa kokee psyykkistä rasittuneisuutta. Työtahdin koetaan lisääntyneen selvästi ja työn tuloksellisuuden jonkin verran kyselyä edeltävien 12 kuukauden aikana. Kunta10-työhyvinvointitutkimuksen toteutti Työterveyslaitos 10 kunnassa vuonna 2008. Kunta10-prosessia on Espoossa jatkuvasti arvioitu ja kehitetty. Vuoden 2008 tutkimuksen tulosten hyödyntämiseen ja esimiesten tukemiseen siinä on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Ensimmäistä kertaa pyydettiin esimiehiä raportoimaan erillisellä lomakkeella, ns. Kunta10-tiketillä, miten tuloksia on työyhteisössä käsitelty. He saivat myös kertoa, mikäli halusivat apua suunnitellessaan palautetilaisuutta tai kehittämistoimenpiteitä.

Tutkija Tuula Miettinen 1 TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA JA MUISSA TUTKIMUSKUNNISSA Työterveyslaitoksen vuonna 2008 toteuttamassa Kunta10-työhyvinvointitutkimuksessa mitattiin kuntien henkilöstön hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä, henkilöstön terveyttä sekä niiden muutoksia. Kysymyssarjojen muodostamat aihealueet ovat työ, työyhteisö, johtaminen, muutokset työssä sekä terveys ja hyvinvointi. Tässä raportissa tarkastellaan Espoon kaupungin henkilöstön työhyvinvointia koko kaupungin tasolla sekä toimialoittain, verrataan tuloksia koko kymmenen tutkimuskunnan tuloksiin sekä aikaisempiin, vuosien 2001, 2004 ja 2006, tuloksiin, pienempiä organisaatiotasoja ei tässä käsitellä. TYÖ Työpaineet keskimääräisiä Kaikkiin tutkimuskuntiin verrattuna Espoo on lähes kaikkien työtä mittaavien osatekijöiden kohdalla samalla tasolla (kuvat 1a ja 1b). Työn ja työaikojen hallinta, työn vaatimukset, työn epävarmuus, työssä kohdattu henkinen ja fyysinen väkivalta ovat samalla tasolla kuin kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärin. Espoossa useammat, 73 %, katsovat saavansa täydennyskoulutusta riittävästi ja useammat suosittelisivat työnantajaansa ystävälleen. Mikäli olisi mahdollisuus valita työn jatkamisen ja eläkkeelle siirtymisen välillä, Espoossa jatkettaisiin työntekoa hieman useammin ja eläkkeelle siirryttäisiin hieman harvemmin kuin kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärin. Kuitenkin vain alle puolet haluaisi jatkaa työssä ja joka kolmas valitsisi eläkkeelle siirtymisen. Espoossa kuten kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärin työntekijät voivat vaikuttaa työaikoihinsa jonkin verran ja työpaineita koetaan melko paljon. Työn hallinta, eli osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet työssä, on hyvällä tasolla. Työhön liittyvää epävarmuutta, esimerkiksi pakkolomautuksen tai irtisanomisen uhkaa, koetaan vain vähän. Henkistä väkivaltaa ovat kokeneet tai ainakin havainneet työpaikalla huolestuttavan useat, lähes joka viides. Myös moni, joka kymmenes, on kohdannut fyysistä väkivaltaa. TYÖYH- TEISÖ Työyhteisöt toimivat varsin hyvin Espoossa kuten kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärinkin työyhteisöt toimivat varsin hyvin ja työpaikoilla on hyvä ilmapiiri. Innovatiivisuutta, työyhteisön toimivuuden osatekijää, on Espoon kaupungin työyhteisöissä hieman enemmän kuin tutkimuskunnissa keskimäärin. Sosiaalinen pääoma, joka sisältää mm. sen miten työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä, miten hyväksytyksi voi tuntea itsensä työyhteisössä ja kohteleeko esimies alaisiaan ystävällisesti, on hyvällä tasolla. Työpaikoilla on työhyvinvointitoimintaa paljon. Peräti 80 % Espoon kaupungin työntekijöistä oli sitä mieltä. Kaikissa tutkimuskunnissa vastaava osuus oli 70 % vastaajista. (kuvat 1a ja 1b) Syrjintää koetaan esiintyvän niin Espoossa kuin muissakin tutkimuskunnissa, useimmiten mielipiteiden perusteella, peräti joka neljännen mielestä. Monen mielestä myös aseman ja koulutuksen perusteella syrjitään samoin iän perusteella, joka kymmenennen mielestä, ja joka kahdeskymmenes katsoo, että sukupuolen perusteella syrjitään. Etnistäkin syrjintää koetaan jonkin verran, tosin harvoin. 2 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008

JOHTA- MINEN Espoossa kehityskeskusteluja enemmän Espoon kaupungin työpaikat poikkeavat johtamista mittaavissa asioissa kaikkien tutkimuskuntien keskimääräisestä vain kehityskeskusteluiden kohdalla (kuvat 1a ja 1b). Espoossa niitä on käyty useammin. Sen sijaan keskustelujen hyödyllisyydessä ei nähty eroa, hieman harvempi kuin joka toinen piti keskustelua hyödyllisenä. Esimiestuki sekä kohtelun oikeudenmukaisuus ovat varsin hyvällä tasolla ja päätöksenteon oikeudenmukaisuuden koetaan olevan keskimääräisellä tasolla, ei hyvää eikä huonoa. TER- VEYS Joka neljäs työntekijä kokee työkykynsä alentuneen Neljäsosa työntekijöistä kokee terveytensä ja työkykynsä alentuneen ja samoin neljäsosa kokee psyykkistä rasittuneisuutta (kuva 1b). Psyykkistä rasittuneisuutta mitattiin mm. sillä, miten vastaaja on pystynyt keskittymään tehtäviinsä, onko tuntenut, ettei voisi selviytyä vaikeuksista, ja onko valvonut paljon huolien takia. erittäin vähän jonkin verran erittäin paljon 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Työaikojen hallinta Työn vaatimukset, aikapaine Työn hallinta 2,86 2,88 3,28 3,29 3,73 3,68 Espoo Kunta10 yht. Työn epävarmuus 1,53 1,66 Työhön panostaminen 4,18 4,15 Työn palkitsevuus 3,02 2,91 Työyhteisön toimivuus 3,61 3,53 Työpaikan ilmapiiri 3,75 3,65 Sosiaalinen pääoma 3,73 3,65 Esimiestuki 3,74 3,56 Kohtelun oikeudenmukaisuus 3,84 3,75 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 3,35 3,20 Kuva 1a. Työn, työyhteisön ja johtamisen taso Espoon kaupungin työpaikoilla ja kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärin (jatkuu kuvassa 1b); tulos keskiarvolukuna asteikosta 1-5: 5 = erittäin paljon, 4 = melko paljon, 3 = jonkin verran, 2 = melko vähän, 1 = erittäin vähän Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008 3

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Väkivalta: henkinen Väkivalta: lyöminen, potkiminen Väkivalta: aseella uhkaaminen Täydennyskoulutus riittävä Halu jatkaa omassa työssä Halu jäädä eläkkeelle Työnantajan suositteleminen Työhyvinvointitoimintaa paljon Syrjintä: ikä Syrjintä: sukupuoli Syrjintä: koulutus Syrjintä: mielipide Syrjintä: etninen tausta Syrjintä: asema Tulos/kehityskeskustelu käyty Tulos/kehityskeskustelun hyödyllisyys Alentunut terveys Alentunut työkyky Psyykkinen rasittuneisuus 9,3 9,1 0,6 0,7 8,5 9,2 4,7 5,8 4,3 3,6 17,2 18,5 30,9 35,2 14,6 15,2 22,6 24,2 15,4 17,0 22,9 24,1 24,8 25,4 24,3 23,6 48,3 45,4 45,7 43,6 72,9 67,0 72,8 79,8 70,0 79,3 61,8 71,4 Espoo Kunta10 yht. Kuva 1b. Työn, työyhteisön, johtamisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin taso Espoon kaupungin työpaikoilla ja kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärin (%), (jatkoa kuvasta 1a) MUU- TOKSET Muutokset työssä lievästi positiivisia Vastaajilta kysyttiin, miten suuria ja merkityksellisiä muutoksia työssä on tapahtunut kuluneen vuoden aikana ja pyydettiin luonnehtimaan tilannetta omalta kannalta. Niin Espoossa kuin kaikissa tutkimuskunnissakin koetaan muutosten olleen hieman keskitasoa suurempia (asteikolla 1-7 Espoo: 4,3 ja Kunta10: 4,4), Espoossa hieman pienempiä kuin kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärin. Laadultaan muutokset koettiin lievästi positiivisiksi, Espoossa hieman positiivisemmiksi kuin tutkimuskunnissa keskimäärin (asteikolla - 3 - +3 Espoo: 0,45 ja Kunta10: 0,32). Työtahdin, kiireen, koetaan lisääntyneen selvästi ja työn tuloksellisuuden jonkin verran kyselyä edeltävien 12 kuukauden aikana sekä Espoossa että kaikissa tutkimuskunnissa (kuva 2). Samana aikana työn henkisen rasittavuus on lisääntynyt selvästi ja fyysinen rasittavuus jonkin verran. Kiireen lisääntymiseen on liittynyt työnteon mielekkyyden ja työhalujen lievä väheneminen, Espoossa vähemmän kuin tutkimuskunnissa. Lievästi parempaan suuntaan on menty mitä tulee työturvallisuuteen, koulutusmahdollisuuksiin, kannustuksen ja tuen saantiin esimieheltä sekä mahdollisuuksiin käyttää ammattitaitoa, kehittää itseään työssä ja vaikuttaa omaa asemaa ja työtehtäviä koskeviin ratkaisuihin. Myös tietojen saanti työpaikan tavoitteista ja tulevaisuuden suunnitelmista on parantunut. Kahden viime mainitun kohdalla tilanne on huonontunut tutkimuskunnissa. 4 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008

-0,2-0,1 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 Työtahti muuttunut 0,75 0,81 Työturvallisuus muuttunut Työn fyysinen rasittavuus muuttunut 0,05 0,05 0,25 0,31 Espoo Kunta10 yht. Työn henkinen rasittavuus muuttunut 0,65 0,73 Työn tuloksellisuus muuttunut 0,31 0,31 Mahdollisuus koulutukseen muuttunut 0,05 Esimiehen kannustus muuttunut 0,01 0,08 Ammattitaidon käyttö muuttunut 0,23 0,19 Työnteon mielekkyys ja työhalut muuttuneet -0,03-0,09 Tietojen saanti muuttunut -0,04 0,05 Mahdollisuus itsensä kehitt. muuttunut 0,08 0,15 Mahdollisuus vaikuttaa muuttunut -0,04 0,03 Kuva 2. Kyselyä edeltävien 12 kuukauden aikana työssä tapahtuneet muutokset; keskiarvo asteikosta vähentynyt - lisääntynyt: -2 - +2 Myönteistä kehitystä työssä, työyhteisöissä ja johtamisessa Vuoteen 2006 verrattuna Espoon kaupungin työpaikoilla on työssä tapahtunut useita muutoksia myönteiseen suuntaan (kuva 3a). Muutokset eivät ole suuria, mutta oikeansuuntaisia. Työn vaativuus ja kiire ovat hieman vähentyneet ja palanneet lähemmäs vuoden 2001 tasoa. Vastaavasti työhön on panostettu hieman aiempaa vähemmän. Työn palkitsevuus on myös lisääntynyt ja työaikojen ja työn hallinta ovat hieman parantuneet. Väkivalta- tai uhkatilanteiden kokeminen on vähentynyt jatkuvasti vuodesta 2001 lähtien ja vähentynyt selvästi edellisestä vuoden 2006 tutkimuksesta, henkinen väkivalta kuusi prosenttiyksikköä ja fyysinen väkivalta kaksi prosenttiyksikköä samaten aseella uhkaileminen hieman (kuva 3b). Täydennyskoulutusta on saatu vuodesta 2001 lähtien aiempaa paremmin lukuun ottamatta vuotta 2004. Sitä riittävänä pitävien osuus on kasvanut kuusi prosenttiyksikköä vuodesta 2006. Työnantajaa on katsottu voitavan suositella ystäville vuodesta 2004 lähtien joka tutkimuskerta aiempaa enemmän ja halu siirtyä eläkkeelle on jatkuvasti vähentynyt vuodesta 2001 lähtien. Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008 5

Työpaikan ilmapiirissä sekä sosiaalisessa pääomassa on tapahtunut pientä, mutta oikeansuuntaista kehitystä (kuva 3a). Työhyvinvointitoimintaa on ollut aiempaa enemmän ja sitä paljona pitävien osuus on kasvanut viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2006 ja yhdeksän prosenttiyksikköä vuodesta 2004 (kuva 3b). Työyhteisöjen innovatiivisuus sen sijaan on hieman laskenut vuodesta 2006 ja oli vuonna 2008 samalla tasolla kuin vuonna 2004. Syrjintää on havaittu hieman aiempaa vähemmän. Päätöksenteko ja kohtelu on koettu hieman aiempaa oikeudenmukaisemmiksi, ja esimiehiltä on saatu jonkin verran enemmän tukea kuin aikaisempina vuosina (kuva 3a). Kehityskeskustelujen käymisessä on tapahtunut kehitystä myönteiseen suuntaan, tosin hyvin pientä (kuva 3b). Kehityskeskusteluja hyödyllisinä pitävien osuus on hieman noussut vuoden 2004 tutkimuksesta, mutta ei yllä vielä vuoden 2001 tasolle, jolloin kehityskeskustelua piti hyödyllisenä runsas puolet (56 %). Vuonna 2008 hyödyllisinä niitä piti alle puolet, 46 %. (kuva 3b) 6 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008

erittäin vähän jonkin verran erittäin paljon 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Työaikojen hallinta(+) 2,86 2,77 2,68 2,74 Työn vaatimukset, aikapaine(+) Työn hallinta(+) 3,28 3,46 3,34 3,25 3,73 3,68 3,70 3,72 2008 2006 2004 2001 Työn epävarmuus(+) 1,53 1,66 1,72 1,48 Työhön panostaminen(-) 4,18 4,27 4,28 4,23 Työn palkitsevuus(+) 3,02 2,83 2,84 2,93 Työyhteisön toimivuus Työpaikan ilmapiiri(+) Sosiaalinen pääoma(+) Esimiestuki(+) Kohtelun oikeudenmukaisuus(+) Päätöksenteon oikeudenmukaisuus(+) 3,61 3,60 3,58 3,62 3,75 3,71 3,68 3,71 3,73 3,69 3,67 3,69 3,74 3,64 3,51 3,59 3,84 3,75 3,69 3,71 3,35 3,19 3,13 3,32 Kuva 3a. Työn, työyhteisön ja johtamisen taso Espoon kaupungin työpaikoilla (jatkuu kuvassa 3b); tulos keskiarvolukuna asteikosta 1-5: 5 = erittäin paljon, 4 = melko paljon, 3 = jonkin verran, 2 = melko vähän, 1 = erittäin vähän; + = myönteinen muutos ja - = kielteinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2008 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008 7

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Väkivalta: henkinen(+) 17,23 23,28 26,63 Väkivalta: lyöminen, potkiminen(+) 9,31 11,91 11,91 2008 2006 Väkivalta: aseella uhkaaminen(+) 0,58 0,95 1,25 2004 2001 Täydennyskoulutus riittävä(+) 54,25 60,05 66,61 72,89 Halu jatkaa omassa työssä 48,31 47,48 48,28 Halu jäädä eläkkeelle(+) 30,94 32,50 38,36 Työnantajan suositteleminen(+) 79,84 73,79 69,77 Työhyvinvointitoimintaa paljon(+) 79,34 74,00 69,68 Syrjintä: ikä 8,47 8,79 10,13 Syrjintä: sukupuoli(+) 4,67 5,50 4,87 Syrjintä: koulutus(+) 14,62 17,47 16,98 Syrjintä: mielipide(+) 22,59 25,78 27,31 Syrjintä: etninen tausta(+) 4,33 4,89 5,13 Syrjintä: asema(+) 15,36 18,03 17,94 Tulos/kehityskeskustelu käyty(+) 50,87 71,41 69,77 69,29 Tulos/kehityskeskustelun hyödyllisyys 45,70 44,94 41,99 56,36 Alentunut terveys(+) Alentunut työkyky(+) Psyykkinen rasittuneisuus(+) 22,88 28,42 25,89 24,83 28,30 24,24 24,34 29,00 26,36 Kuva 3b. Työn, työyhteisön, johtamisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin taso Espoon kaupungin työpaikoilla ja kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärin, %, (jatkoa kuvasta 3a); + = myönteinen muutos ja - = kielteinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2008 8 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008

Kiire, työn rasittavuus ja työturvallisuus jatkuvasti lisääntyneet, työnteon mielekkyys vähentynyt Vuoden 2001 tutkimuksesta lähtien jokaisena tutkimuskertana Espoon kaupungin työntekijät ovat kokeneet vuoden aikana työssä tapahtuneiden muutosten olleen hieman keskitasoa suurempia (asteikolla 1-7 Espoo 4,3 vuonna 2008). Suurimmiksi muutokset koettiin vuonna 2004 (4,63). Muutokset on koettu lievästi positiivisiksi lukuun ottamatta vuotta 2004, jolloin ne koettiin lievästi negatiivisiksi. Työtahdin, kiireen, koetaan selvästi lisääntyneen ja työn tuloksellisuuden lisääntyneen jonkin verran kyselyä edeltävän 12 kuukauden aikana kaikkina tutkimusvuosina (kuva 4). Työnteon mielekkyyden ja työhalujen on koettu lievästi vähentyneen ja työn henkisen rasittavuuden lisääntyneen selvästi ja fyysisen rasittavuuden jonkin verran. Muina tutkimusvuosina lukuun ottamatta vuotta 2004 työturvallisuus, koulutusmahdollisuudet, kannustus ja tuki esimieheltä, mahdollisuus kehittää itseään työssä, tietojen saanti työpaikan tavoitteista ja tulevaisuuden suunnitelmista sekä mahdollisuus vaikuttaa omaa asemaa ja työtehtäviä koskeviin ratkaisuihin olivat henkilöstön mielestä lisääntyneet. Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008 9

-0,40-0,20 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 Työtahti, kiire muuttunut (vähent-lisäänt) 0,75 0,93 0,99 0,88 Työturvallisuus muuttunut -0,02 0,05 0,04 0,02 2008 Työn fyysinen rasittavuus muuttunut 0,25 0,43 0,39 0,34 2006 2004 Työn henkinen rasittavuus muuttunut 0,65 0,81 0,86 0,76 2001 Työn tuloksellisuus muuttunut Mahdollisuus koulutukseen -0,23 muuttunut Esimiehen kannustus muuttunut -0,09 0,05 0,02 0,08 0,04 0,08 0,31 0,36 0,27 0,35 0,24 Ammattitaidon käyttö muuttunut 0,13 0,23 0,21 0,26-0,23-0,03-0,11-0,04 Työnteon mielekkyys ja työhalut muuttuneet Tietojen saanti muuttunut -0,08 0,05 0,01 0,11 Mahdollisuus itsensä kehitt. muuttunut -0,05 0,15 0,10 0,23-0,15-0,04 0,03 Mahdollisuus vaikuttaa muuttunut 0,08 Kuva 4. Työssä kyselyä edeltävien 12 kuukauden aikana tapahtuneet muutokset; keskiarvo asteikosta vähentynyt -lisääntynyt: -2 - +2 10 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008

Henkilöstön kokema terveydentila parantunut, sairauspoissaolot lisääntyneet Henkilöstön työkyvyssä ja terveydentilassa on tapahtunut myönteistä kehitystä vuodesta 2004 (kuva 3b). Terveydentilansa ja työkykynsä alentuneiksi kokeneiden sekä psyykkisesti rasittuneiden osuudet kasvoivat vuodesta 2001 vuoteen 2004 kahdesta neljään prosenttiyksikön verran. Vuodesta 2004 osuudet ovat vähentyneet kolmesta viiteen prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti kun henkilöstön työkyvyssä ja terveydentilassa on kyselytutkimuksen mukaan tapahtunut myönteistä kehitystä, sairauspoissaoloprosentit ovat nousseet vuodesta 2001 vuoteen 2008. 7,0 6,0 Kuukausipalkk. Tuntipalkk. 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Keskiarvo 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 5. Sairauspoissaoloprosentit Espoon kaupungin työpaikoilla 1999-2008; sairauspoissaolopäivien osuus (%) henkilötyöpäivistä 2 KESKUSHALLINTO Keskushallinnon tuloksiin sisältyvät myös Ruokapalveluiden tulokset. Ruokapalvelut on vuonna 2009 siirretty Tekniseen ja ympäristötoimeen ja nimi on muutettu Espoo Cateringiksi. TYÖ Aikapaineita ja työhön panostamista Koko kaupunkiin verrattuna on keskushallinnossa työtä mittaavissa osatekijöissä merkitsevä ero, useissa tosin varsin pieni. Työaikojen hallinta on molemmissa kohtalaisella tasolla, keskushallinnossa hieman paremmalla tasolla kuin koko kaupungissa (kuvat 1a ja 6a). Toisaalta työn vaatimuksia ja aikapaineita koetaan keskushallinnossa enemmän, eikä työtä koeta hallittavan yhtä paljon. Työ koetaan keskushallinnossa kohtalaisen palkitsevaksi kuten koko kaupungissakin ja siihen panostetaan varsin paljon. Keskushallinnossa 39 % haluaa jatkaa omassa työssään, mikä on selvästi vähemmän kuin koko kaupungissa, 48 % (kuvat 1b ja 6b). Vastaavasti eläkkeelle halutaan keskushallinnossa (37 %) enemmän kuin kaupungissa (31 %) keskimäärin. Varsin useat ovat keskushallinnossa tyytyväisiä työnantajaansa. Kolme neljästä (73 %) suosittelisi työnantajaansa ystävälleen, eli harvempi kuin koko kaupungissa (80 %). Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008 11

Väkivaltatilanteita on keskushallinnossa vain hyvin harva kohdannut, selvästi harvempi kuin kaupungissa keskimäärin (kuvat 1 b ja 6 b). Useimmissa työtä mittaavissa asioissa ei keskushallinnossa ole tapahtunut merkitsevää muutosta vuodesta 2006. Työn vaatimukset ja aikapaineet ovat kuitenkin vähentyneet jonkin verran ja työn palkitsevuus lisääntynyt jonkin verran. Tyytyväisyys työnantajaan, mitattuna sillä suosittelisiko työnantajaansa ystävälleen, on lisääntynyt selvästi. Vuonna 2006 kaksi kolmesta ja vuonna 2008 kolme neljästä keskushallinnon työntekijästä suosittelisi työnantajaansa ystävälleen. (kuvat 6a ja 6b) Muutokset positiivisempia kuin 2006 Kuluneen vuoden aikana työssä tapahtuneita muutoksia keskushallinnon työntekijät pitivät melko suurina ja merkityksellisinä ja niitä pidettiin suurempina kuin edellisessä tutkimuksessa. Kummassakin tutkimuksessa vuoden aikana tapahtuneiden muutosten koettiin olleen lievästi positiivisia, vuonna 2008 positiivisempia kuin vuonna 2006. Työhön panostetaan keskushallinnossa, kuten koko kaupungissakin, varsin paljon ja työ koetaan molemmissa kohtalaisen palkitsevaksi, koko kaupungissa hieman palkitsevammaksi kuin keskushallinnossa. Työhön panostamisessa ei keskushallinnossa ole tapahtunut muutosta vuoden 2006 tutkimukseen verrattuna - työhön panostettiin yhtä hyvin molempina vuosina - sen sijaan työn palkitsevuuden koetaan lisääntyneen (kuvat 1a ja 6a). TYÖYH- TEISÖ Työyhteisö koetaan hyväksi Työyhteisöjen koetaan keskushallinnossa toimivan varsin hyvin - innovatiivisuuden, visionäärisyyden ja tehtäväsuuntautuneisuuden kannalta työyhteisö koetaan hyväksi ja ilmapiiri osallistumisen kannalta hyväksi. Vuodesta 2006 ei työyhteisön toimivuudessa eikä työpaikan ilmapiirissä ole tapahtunut muutosta, ilmapiiri on koettu hyväksi. Keskushallinnossa ei työpaikan ilmapiiriä kuitenkaan pidetä ihan yhtä hyvänä kuin kaupungissa keskimäärin, ero on toisaalta hyvin pieni. (kuvat 1a ja 6a) Sosiaalista pääomaa mitattiin väittämillä, jotka koskivat mm. yhdessä toimimisen asennetta ja esimiehen toimintaa. Sosiaalinen pääoma on keskushallinnossa kuten koko kaupungissakin varsin hyvällä tasolla, ei kuitenkaan aivan yhtä hyvä kuin koko kaupungissa, eikä siinä ole keskushallinnossa tapahtunut muutosta vuodesta 2006. (kuvat 1a ja 6a) Neljä viidestä keskushallinnossa katsoo, että työyhteisössä on työhyvinvointitoimintaa paljon eikä tilanne eroa koko kaupungista. Myöskään muutosta ei ole tapahtunut vuodesta 2006. (kuvat 1b ja 6b) Keskushallinnossa syrjinnän kokemista esiintyy samassa määrin kuin koko kaupungissa. Keskushallinnossa joka viides (19 %) työntekijä katsoo, että syrjintää tapahtuu mielipiteiden perusteella, ja lähes yhtä monen mielestä (17 %) aseman perusteella syrjitään. Seitsemän prosenttia vastasi syrjintää esiintyvän iän ja 13 % koulutuksen perusteella. Syrjinnän kokemisessa ei ole tapahtunut muutosta vuodesta 2006 keskushallinnossa toisin kuin koko kaupungissa. Koko kaupungissa sukupuolen, koulutuksen, mielipiteen, etnisen taustan ja aseman perusteella tapahtuvan syrjinnän nähdään vähentyneen. Keskushallinnossa ei muutosta nähdä tapahtuneen niissä, ei myöskään iän perusteella tapahtuvassa syrjinnässä. (kuvat 1b, 3b ja 6b) 12 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008

JOHTA- MINEN TER- VEYS Varsin hyvää johtamista Johtaminen on keskushallinnossa varsin hyvällä tasolla kuten koko kaupungissakin ja päätöksenteko koetaan oikeudenmukaisemmaksi kuin vuonna 2006. Kehityskeskustelujen määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Niitä on käyty noin 70 %:n kanssa. Keskustelujen hyödyllisyydessä sen sijaan on tapahtunut keskushallinnossa muutos huonompaan suuntaan. Vuonna 2006 niitä piti hyödyllisinä 46 % ja vuonna 2008 enää vain 39 %. (kuvat 6a ja 6b) Melkein joka kolmannen työkyky alentunut Melkein joka kolmas keskushallinnon työntekijä katsoo terveydentilansa ja työkykynsä alentuneen. Osuudet ovat selvästi korkeammat kuin koko kaupungissa keskimäärin eikä niissä ole tapahtunut muutosta vuodesta 2004 toisin kuin koko kaupungin tasolla. Koko kaupungissa terveytensä ja työkykynsä alentuneiksi kokeneiden osuudet olivat vähentyneet. Psyykkistä rasittuneisuutta, mm. keskittymis- ja univaikeuksia, keskushallinnossa kuten koko kaupungissakin kokee peräti joka neljäs työntekijä. Psyykkisesti itsensä rasittuneiksi tunteneiden osuudet ovat kuitenkin vähentyneet myös keskushallinnossa vuodesta 2004 noin 30 %:sta noin 25 %:iin. Terveytensä ja työkykynsä alentuneiksi tunteiden osuuksissa ei keskushallinnossa ollut tapahtunut muutosta verrattuna vuoden 2004 tutkimukseen. Samanaikaisesti sairauspoissaoloprosentit kasvoivat vuodesta 2004 vuoteen 2006 asti, minkä jälkeen ne ovat hieman vähentyneet (kuva 7). erittäin vähän jonkin verran erittäin paljon 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Työaikojen hallinta Työn vaatimukset, aikapaine (+) Työn hallinta Työn epävarmuus Työhön panostaminen Työn palkitsevuus (+) Työyhteisön toimivuus Työpaikan ilmapiiri Sosiaalinen pääoma Esimiestuki Kohtelun oikeudenmukaisuus Päätöksenteon oikeudenmukaisuus (+) 1,70 1,74 2,95 2,88 3,47 3,62 3,37 3,33 2,89 2,68 3,46 3,50 3,67 3,68 3,61 3,66 3,53 3,57 3,74 3,78 3,30 3,20 4,20 4,21 2008 2006 Kuva 6a. Työn, työyhteisön ja johtamisen taso keskushallinnossa vuosina 2006 ja 2008 (jatkuu kuvassa 6b); tulos keskiarvolukuna asteikosta 1-5: 5 = erittäin paljon, 4 = melko paljon, 3 = jonkin verran, 2 = melko vähän, 1 = erittäin vähän; + = myönteinen muutos ja - = kielteinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2008 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008 13

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Väkivalta: henkinen Väkivalta: lyöminen, potkiminen Väkivalta: aseella uhkaaminen Täydennyskoulutus riittävä Halu jatkaa omassa työssä Halu jäädä eläkkeelle Työnantajan suositteleminen (+) Työhyvinvointitoimintaa paljon Syrjintä: ikä Syrjintä: sukupuoli Syrjintä: koulutus Syrjintä: mielipide Syrjintä: etninen tausta Syrjintä: asema Tulos/kehityskeskustelu käyty Tulos/kehityskeskustelun hyödyllisyys (-) Alentunut terveys Alentunut työkyky Psyykkinen rasittuneisuus (+) 6,31 7,04 0,17 0,19 0,17 0,19 38,80 36,92 7,24 9,09 2,71 4,28 12,67 14,63 19,26 21,12 3,56 3,57 17,01 15,82 39,29 45,59 29,85 31,51 24,50 69,75 70,66 72,97 66,05 80,27 76,75 72,15 71,16 2008 2006 Kuva 6b. Työn, työyhteisön, johtamisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin taso keskushallinnossa vuosina 2006 ja 2008, % (jatkoa kuvasta 6a); + = myönteinen muutos ja - = kielteinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2008 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 7. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden sairauspoissaoloprosentit keskushallinnossa 1999-2008; sairauspoissaolopäivien osuus (%) henkilötyöpäivistä (Ruokapalvelut sis. vuodesta 2004 alkaen. Vuonna 2008 ruokapalveluissa sairauspoissaoloprosentti oli 5,64, muissa palvelukeskuksen toiminnoissa 3,26 ja hallintokeskuksessa 1,91, mikä osaltaan vaikuttaa keskushallinnon sairauspoissaoloprosentin kasvuun.) 14 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008

Keskushallinto koostuu kolmesta organisaatiosta, hallintokeskuksesta (nyk. konserniesikunta), palvelukeskuksesta (nyk. konsernipalvelut) sekä ruokapalveluista (nyk. Espoo Catering). Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti niiden tuloksia vertaamatta niitä muihin organisaatiotasoihin. Hallintokeskus (nyk. Konserniesikunta) Hallintokeskuksessa työ koetaan hallittavan hyvin, työaikojen hallinta on hyvällä tasolla ja työpaineet ovat keskimääräisellä tasolla. Useat (73 %) ovat saaneet mielestään riittävästi täydennyskoulutusta. Epävarmuutta työstä, esimerkiksi irtisanomisen tai pakkolomautuksen uhkaa tai siirtoa toisiin tehtäviin koetaan erittäin vähän. Fyysisen väkivallan uhkatilanteita ei vuoden aikana ollut sattunut yhdenkään vastaajan kohdalle, henkistä väkivaltaa, esimerkiksi sanallista uhkailua, sen sijaan oli esiintynyt jonkin verran. Joka neljästoista (7 %) vastaaja oli vuoden aikana kohdannut työssä henkistä väkivaltaa sisältäviä tilanteita. Hallintokeskuksen työntekijät pitävät työpaikkaa varsin hyvänä, peräti 86 % työntekijöistä suosittelisi työnantajaansa ystävilleen, vaikkakin vain vajaa puolet (46 %) haluaisi jatkaa työssään siinä tapauksessa, että saisi joka tapauksessa riittävän toimeentulon ja joka kolmas (31 %) haluaisi siirtyä eläkkeelle. Vuoden aikana työssä tapahtuneita muutoksia ei koettu kovin suuriksi, kuitenkin hieman suuremmiksi kuin vuonna 2006. Muutokset koettiin lievästi positiivisiksi ja hieman positiivisemmiksi kuin vuonna 2006. Työyhteisöt toimivat hallintokeskuksessa hieman keskitasoa paremmin. Työyhteisön toimivuutta mittaavista osatekijöistä parhaimman arvion saivat tavoitteita koskevat mittarit. Työyhteisön tavoitteita kannatetaan ja katsotaan, että ne ovat saavutettavissa. Ilmapiiriä pidetään varsin hyvänä, sosiaalinen pääoma on hyvällä tasolla ja työhyvinvointitoimintaa on useiden (77 %) mielestä paljon tai ainakin jonkin verran. Monien mielestä hallintokeskuksessa esiintyy syrjintää. Aseman perusteella syrjitään joka kolmannen (32 %), koulutuksen ja mielipiteiden perusteella joka neljännen (25 %) ja iän perusteella joka kuudennen (17 %) mielestä. Syrjinnässä on tapahtunut muutoksia vuodesta 2006. Kokemukset iän perusteella tapahtuvasta syrjinnästä ovat vähentyneet yli 56 %, sen sijaan aseman perusteella koetaan syrjittävän aiempaa enemmän. Niiden osuus, joiden mielestä työpaikalla esiintyy syrjintää aseman perusteella, on kaksinkertaistunut. Esimiestuki ja kohtelun oikeudenmukaisuus ovat hyvällä tasolla ja päätöksenteko koetaan melko oikeudenmukaiseksi hallintokeskuksessa. Kehityskeskusteluja on käyty runsaasti (86 %:n kanssa), kuitenkin vähemmän kuin vuonna 2006 (97 %). Myös kehityskeskustelujen hyödyllisyyden kokeminen on vähentynyt. Niitä hyödyllisinä pitävien osuus on vähentynyt 42 %:iin vuoden 2006 48 %:sta. Hallintokeskuksen työntekijät kokevat terveytensä ja työkykynsä hyväksi. Vain 13 % kokee terveytensä ja 16 % työkykynsä alentuneen. Psyykkistä rasittuneisuutta sen sijaan on enemmän. Useamman kuin joka neljännen (29 %) arvioitiin olevan psyykkisesti rasittunut, on mm. valvonut paljon huolien takia, ei ole pystynyt keskittymään tehtäviinsä tai on tuntenut olevansa jatkuvasti ylirasittunut. Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008 15

Palvelukeskus (nyk. Konsernipalvelut) Palvelukeskuksessa työtä ja työaikoja hallitaan hyvin. Työpaineita, mm. sitä että työssä on oltava nopea ja edellytetään kohtuutonta työmäärää, koetaan keskitasoa enemmän. Useat, neljä viidestä (80 %), ovat saaneet mielestään riittävästi täydennyskoulutusta. Epävarmuutta työstä koetaan vähän. Fyysisen väkivallan uhkatilanteita ei vuoden aikana ollut esiintynyt, henkistä väkivaltaa sen sijaan jonkin verran, joka neljännelletoista (7 %). Palvelukeskuksessa työpaikkaa pidetään varsin hyvänä. Enemmistö, 70 %, suosittelisi työnantajaansa ystävilleen, vaikka vain joka kolmas (33 %) haluaisi jatkaa työssään siinä tapauksessa, että saisi joka tapauksessa riittävän toimeentulon ja vielä useampi, 40 %, haluaisi siirtyä eläkkeelle. Vuoden aikana tapahtuneita muutoksia palvelukeskuksessa ei koettu kovin suuriksi, kuitenkin hieman suuremmiksi kuin vuonna 2006. Muutokset koettiin lievästi positiivisiksi kuten edelliselläkin tutkimuskerralla vuonna 2006. Työyhteisöt toimivat hieman keskitasoa paremmin. Työyhteisön toimivuuden osatekijöistä parhaimman arvion sai työyhteisön tavoitteita koskevat mittarit, työyhteisön tavoitteita kannatetaan ja katsotaan, että ne ovat saavutettavissa. Ilmapiirin koetaan olevan varsin hyvällä ja sosiaalisen pääoman melko hyvällä tasolla, vaikka viimemainittu olikin hieman heikentynyt vuodesta 2006. Useiden (80 %) mielestä työhyvinvointitoimintaa on paljon tai jonkin verran. Syrjintää esiintyy monen mielestä, joka neljännen (27 %) mielestä mielipiteiden, joka viidennen mielestä aseman (22 %) ja koulutuksen (18 %) ja joka kymmenennen (8 %) mielestä iän perusteella. Etniseen taustaan liittyvää syrjintää on havainnut 4 % työntekijöistä. Esimiehet tukevat alaisiaan hyvin ja kohtelun oikeudenmukaisuus on hyvällä tasolla, vaikkakin viimemainittu on hieman heikentynyt vuodesta 2006, ja päätöksenteko koetaan melko oikeudenmukaiseksi. Kehityskeskusteluja on käyty paljon (94 %:n kanssa). Hyödyllisinä niitä pitää vain joka kolmas työntekijä (36 %). Osuus on vähentynyt 10 prosenttiyksikön verran vuoden 2006 46 %:sta. Palvelukeskuksessa joka neljäs (25 %) kokee terveytensä alentuneen samoin neljäsosa (28 %) katsoo työkykynsä alentuneen. Psyykkistä rasittuneisuutta esiintyy vähän harvemmalla, kuitenkin joka viidennellä (21 %). Ruokapalvelut (nyk. Espoo Catering) Ruokapalveluissa työpaineet ovat hieman vähentyneet, työhyvinvointitoiminta lisääntynyt ja työnantajaa suositeltaisiin ystäville aiempaa enemmän. Muut kyselyssä mitatut työn osatekijät olivat pysyneet samalla tasolla kuin vuoden 2006 tutkimuksessa. Työ koetaan hallittavan melko hyvin ja työaikoja heikosti, asteikolla 1-5 tasolla 2,4 eli alle keskimääräisen, eikä työstä koeta juurikaan epävarmuutta. Työpaineet ovat hieman vähentyneet vuodesta 2006, mutta niitä koetaan edelleen varsin paljon. Kolme neljästä (72 %) suosittelisi työnantajaansa ystävälleen, kuitenkin vain 41 % vastaajista jatkaisi itse työssään, jos saisi muutenkin toimeentulonsa ja useampi kuin joka kolmas (37 %) haluaisi siirtyä eläkkeelle. Fyysisen väkivallan uhkaa on ruokapalveluissa koettu erittäin vähän (0,3 % vastaajista), henkistä väkivaltaa useammin (5 %). Ruokapalveluissa vuoden aikana tapahtuneet muutokset on koettu jossain määrin suuriksi kuten vuonna 2006:kin. Niitä pidettiin lievästi positiivisina toisin kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2006, jolloin ne koettiin lievästi negatiivisiksi. 16 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008

Työhyvinvointitoiminta on lisääntynyt ja syrjintä mielipiteiden ja aseman mukaan vähentynyt ruokapalveluissa. Työyhteisöt toimivat melko hyvin. Työyhteisön koetaan tukevan osallistumista varsin hyvin. Tavoitteita pidetään hyödyllisinä ja niiden uskotaan olevan saavutettavissa. Työyhteisön ilmapiiri ja sosiaalinen pääoma ovat hyvällä tasolla. Työhyvinvointitoiminta on lisääntynyt niin, että neljä viidestä (81 %) on sitä mieltä, että sitä on paljon tai jonkin verran, kun vastaava osuus vuonna 2006 oli 71 %. Joka kymmenes (10 %) kokee, että aseman perusteella syrjitään ja joka kahdeksannen (12 %) mielestä mielipiteiden perusteella syrjitään. Noin joka kahdeskymmenes on sitä mieltä, että syrjintää esiintyy iän (5 %), koulutuksen (6 %) ja etnisen taustan (4 %) perusteella. Yksi sadasta (1 %) kokee, että sukupuolen perusteella syrjitään. Päätöksenteon oikeudenmukaisuuden koetaan hieman parantuneen ja esimiestuen ja kohtelun oikeudenmukaisuuden pysyneen samalla tasolla kuin vuonna 2006. Esimiehiltä koetaan saatavan tukea hyvin ja kohtelua pidetään myös hyvänä ja päätöksentekoakin melko oikeudenmukaisena. Kehityskeskusteluja on käyty joka toisen (53 %) kanssa. Hyödyllisinä niitä pitää 42 %. Ruokapalveluissa monet kokevat terveytensä ja työkykynsä alentuneen. Runsas kolmasosa (37 %) työntekijöistä katsoo terveytensä alentuneen ja samaten runsas kolmannes (38 %) kokee työkykynsä alentuneen. Psyykkistä rasittuneisuutta esiintyy harvemmin, kuitenkin joka neljännellä (26 %). 3 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TYÖ Työ melko palkitsevaa Useimpien työtä mittaavien asioiden kohdalla sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön mielipiteet eivät poikenneet koko kaupungin keskimääräisestä. Työn vaatimukset ja aikapaineet olivat samalla, keskitasoa hieman korkeammalla tasolla, työ koetaan melko palkitsevaksi ja siihen panostetaan paljon. Sen sijaan työaikojen hallinta on parempi kuin koko kaupungissa, kohtuullisen hyvä kuitenkin molemmissa ja työ koetaan hallittavan hyvin. Erittäin vähän sosiaali- ja terveystoimessa koetaan työhön liittyvää epävarmuutta, jopa vähemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Eli vain vähän koetaan irtisanomisen, pakkolomautuksen ja vastentahtoisen toisiin tehtäviin siirron uhkaa. (kuvat 1a ja 8a) Väkivalta- ja uhkatilanteiden kokeminen työssä on sosiaali- ja terveystoimessa selvästi yleisempää kuin kaupungissa keskimäärin, jopa joka viides (20 %) työntekijä on vuoden aikana kohdannut henkistä väkivaltaa ja joka seitsemäs (14 %) fyysistä väkivaltaa. Tilanne näyttää kuitenkin parantuneen selvästi edellisen tutkimuksen ajankohdasta, vuodesta 2006, jolloin henkistä väkivaltaa oli työssä kohdannut 28 % ja fyysistä väkivaltaa 19 % työntekijöistä. (kuvat 1b ja 8b) Kuten koko kaupungissakin kolme neljästä sosiaali- ja terveystoimen työntekijästä pitää täydennyskoulutusta riittävänä, eli aiempaa useammat. Omassa työssään haluaisi jatkaa vajaa puolet, vaikka saisi muutenkin riittävän toimeentulon ja eläkkeelle haluaisi siirtyä lähes kolmannes. Selvästi aiempaa useampi, neljä viidestä (80 %), voisi suositella ystävälleen työnantajaansa, kuten koko kaupungissakin. (kuvat 1b, 3b ja 8b) Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008 17

Melko suuria muutoksia Sosiaali- ja terveystoimessa vuoden aikana tapahtuneet muutokset koettiin melko suuriksi ja hieman suuremmiksi kuin kaupungissa keskimäärin. Ne koettiin, kuten koko kaupungissakin, lievästi positiivisiksi. Edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2006 muutokset oli koettu yhtä suuriksi, mutta toisin kuin nyt niitä ei koettu positiivisiksi, tosin ei negatiivisiksikaan. TYÖYH- TEISÖ JOHTA- MINEN TER- VEYS Työyhteisöt toimivat hyvin Useimpien työyhteisön laatua mittaavien asioiden kohdalla sosiaali- ja terveystoimen erot koko kaupungin keskiarvoon ovat joko hyvin pieniä tai niitä ei ole lainkaan. Hieman enemmän eroa on työhyvinvointitoimintaa paljona pitävien osuuksissa ja sukupuolen perusteella syrjintää kokeneiden osuuksissa. Sosiaali- ja terveystoimessa 75 % ja koko kaupungissa keskimäärin 79 % vastaajista katsoi, että työyhteisössä on paljon työhyvinvointitoimintaa. Syrjintää sukupuolen perusteella on selvästi harvempi (2 %) havainnut kuin kaupungissa keskimäärin (5 %). Joka viidennen (22 %) mielestä syrjintää esiintyy mielipiteiden, joka seitsemännen (14 %) mielestä koulutuksen ja joka kahdeksannen (13 %) mielestä aseman perusteella. Työyhteisön toimivuus ja työpaikan ilmapiiri ovat sosiaali- ja terveystoimessa hyvällä tasolla, samoin sosiaalinen pääoma. (kuvat 1a, 1b, 8a ja 8b) Varsin hyvää johtamista Johtaminen on varsin hyvää sosiaali- ja terveystoimessa kuten koko kaupungissakin. Esimiehiltä saadaan jopa hieman enemmän tukea kuin kaupungissa keskimäärin. Kolme neljästä oli käynyt kehityskeskustelun esimiehensä kanssa ja puolet työntekijöistä piti keskustelua hyödyllisenä. Vuodesta 2006 oli tapahtunut myönteistä kehitystä kaikkien muiden johtamista mittaavien tekijöiden kohdalla paitsi kehityskeskustelujen hyödyllisyydessä. Esimiehiltä koetaan saatavan enemmän tukea, kohtelu koetaan aiempaa oikeudenmukaisemmaksi, samoin päätöksenteko ja kehityskeskusteluja on käyty hieman useamman kanssa kuin aikaisemmin - vuonna 2008 75 %:n kanssa ja vuonna 2006 71 %:n kanssa. (kuvat 1a, 8a ja 8b) Joka neljännen työkyky alentunut Joka neljäs sosiaali- ja terveystoimen työntekijä kokee terveytensä ja työkykynsä alentuneen samaten neljäsosa on psyykkisesti rasittunut. Osuudet ovat yhtä suuret kuin kaupungissa keskimäärin. Sosiaali- ja terveystoimessa, kuten koko kaupungissakin, tilanne on parantunut merkitsevästi vuodesta 2004 (ei kysytty 2006). Terveytensä alentuneeksi kokeneiden osuus on vähentynyt viiden prosenttiyksikön verran, työkykynsä alentuneeksi kokeneiden osuus neljän prosenttiyksikön ja psyykkisesti rasittuneiden osuus viiden prosenttiyksikön verran. Samaan aikaan, kun työntekijöiden kokema terveydentila ja työkyky ovat parantuneet, ovat sairauspoissaolot kasvaneet vuodesta 2004 vuoteen 2008. (kuvat 1b, 8b ja 9) 18 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008

erittäin vähän jonkin verran erittäin paljon 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Työaikojen hallinta (+) Työn vaatimukset, aikapaine (+) 3,05 2,93 3,28 3,48 2008 2006 Työn hallinta 3,68 3,65 Työn epävarmuus (+) 1,47 1,64 Työhön panostaminen (-) 4,23 4,35 Työn palkitsevuus (+) 3,01 2,81 Työyhteisön toimivuus 3,69 3,70 Työpaikan ilmapiiri 3,81 3,76 Sosiaalinen pääoma 3,81 3,76 Esimiestuki (+) 3,81 3,69 Kohtelun oikeudenmukaisuus (+) 3,87 3,76 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus (+) 3,31 3,12 Kuva 8a. Työn, työyhteisön ja johtamisen taso sosiaali- ja terveystoimessa vuosina 2006 ja 2008 (jatkuu kuvassa 8b); tulos keskiarvolukuna asteikosta 1-5: 5 = erittäin paljon, 4 = melko paljon, 3 = jonkin verran, 2 = melko vähän, 1 = erittäin vähän; + = myönteinen muutos ja - = kielteinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2008 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Väkivalta: henkinen (+) Väkivalta: lyöminen, potkiminen (+) Väkivalta: aseella uhkaaminen Täydennyskoulutus riittävä (+) Halu jatkaa omassa työssä Halu jäädä eläkkeelle Työnantajan suositteleminen (+) Työhyvinvointitoimintaa paljon (+) Syrjintä: ikä Syrjintä: sukupuoli Syrjintä: koulutus (+) Syrjintä: mielipide (+) Syrjintä: etninen tausta Syrjintä: asema (+) Tulos/kehityskeskustelu käyty (+) Tulos/kehityskeskustelun hyödyllisyys Alentunut terveys (+) Alentunut työkyky (+) Psyykkinen rasittuneisuus (+) 0,61 1,09 6,63 6,32 1,82 2,37 4,63 5,20 19,97 28,16 13,82 18,96 30,57 13,81 17,82 21,58 25,66 13,32 16,95 22,76 24,89 25,02 45,59 49,33 48,03 74,77 66,31 80,03 73,34 74,70 68,06 75,08 70,72 2008 2006 Kuva 8b. Työn, työyhteisön, johtamisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin taso sosiaali- ja terveystoimessa vuosina 2006 ja 2008, % (jatkoa kuvasta 8a); + = myönteinen muutos ja - = kielteinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2008 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008 19

6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 9. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden sairauspoissaoloprosentit sosiaali- ja terveystoimessa 1994-2008; sairauspoissaolopäivien osuus (%) henkilötyöpäivistä 4 SIVISTYSTOIMI TYÖ Työhön panostetaan paljon Sivistystoimessa työaikojen hallintaa on vähemmän kuin kaupungissa keskimäärin mitattuna mm. sillä miten paljon työntekijä voi vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan, taukojen pitämiseen ja lomien ja vapaiden ajankohtiin. Sivistystoimessa työaikojen hallinta on asteikolla 1-5 tasolla 2,4 eli alle keskitason. Koko kaupungin keskimääräiseen verrattuna sivistystoimessa työn vaatimuksia, aikapainetta ja työn hallintaa koetaan hieman enemmän. Työhön koetaan panostettavan hieman enemmän ja sen koetaan olevan hieman palkitsevampaa. Erot ovat kuitenkin hyvin pienet. Sen sijaan halussa jatkaa omassa työssä, vaikka saisi joka tapauksessa riittävän toimeentulon, ero on isompi. Omassa työssään haluavat sivistystoimen työntekijät jatkaa seitsemän prosenttiyksikön verran useammin kuin kaupungissa keskimäärin ja halu siirtyä eläkkeelle on viiden prosenttiyksikön verran vähäisempää. (kuvat 1a, 1b, 10a ja 10b) Työn hallinnan koetaan olevan erittäin hyvällä tasolla ja työn epävarmuuden vähäistä. Työhön panostetaan varsin paljon kuten koko kaupungissakin ja työn koetaan olevan melko palkitsevaa kuten koko kaupungissa keskimäärinkin. Saamaansa täydennyskoulutusta pitää riittävänä kolme neljästä kuten koko kaupungissakin. Omassa työssään haluaa jatkaa runsas puolet, vaikka saisi riittävän toimeentulon muutenkin, ja eläkkeelle haluaisi siirtyä joka neljäs. Työnantaja koetaan erittäin positiiviseksi, sillä peräti 84 % suosittelisi sitä ystävälleen. (kuvat 1a, 1b, 10a ja 10b) Väkivaltatilanteita kohdataan sivistystoimessa yhtä paljon kuin kaupungissa keskimäärin. Lähes joka viides on kohdannut työyhteisössään henkistä väkivaltaa, fyysistä väkivaltaa lähes joka kymmenes ja aseella uhkaamistilanteita on kohdannut yksi kahdestasadasta. (kuvat 1b ja 10b) 20 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008

Useiden työtä mittaavien osatekijöiden kohdalla on sivistystoimessa tapahtunut muutosta vuodesta 2006. Työn vaatimusten ja aikapaineen koetaan vähentyneen, työn hallinnan parantuneen, työn epävarmuuden vähentyneen ja työn palkitsevuuden lisääntyneen. Henkisen väkivallan on nähty vähentyneen, fyysisen sen sijaan pysyneen samalla tasolla. Täydennyskoulutusta on saatu aiempaa paremmin. (kuvat 10a ja 10b) Työturvallisuuden koettiin hieman heikentyneen Sivistystoimessa kuluneen vuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat vastaajien mielestä olleet melko suuria ja ne on koettu positiivisiksi. Edellisessä, vuoden 2006, tutkimuksessa tilanne oli samanlainen. Muutokset olivat melko suuria ja niitä pidettiin positiivisina, mutta vuonna 2008 muutosten koettiin olevan merkitsevästi suurempia ja ne koettiin myönteisemmiksi kuin vuonna 2006. Toisin kuin koko kaupungissa, sivistystoimessa katsottiin, että työturvallisuus oli hieman huonontunut ja työnteon mielekkyys hieman lisääntynyt kyselyä edeltävien 12 kuukauden aikana. TYÖYH- TEISÖ Työyhteisöt toimivat hyvin Sivistystoimessa työyhteisöjen koetaan toimivan hyvin ja työpaikan ilmapiiriä pidetään hyvänä, melkeinpä erittäin hyvänä. Sosiaalinen pääoma on hyvällä tasolla, paremmalla kuin kaupungissa keskimäärin. Paremmalla tasolla ovat myös ilmapiiri ja työyhteisöjen toimivuus. Työyhteisöistä huolehditaan sivistystoimessa työhyvinvointitoiminnalla enemmän kuin koko kaupungissa keskimäärin. Sivistystoimen työntekijöistä 85 % katsoi työhyvinvointitoimintaa olevan paljon vastaavan osuuden ollessa koko kaupungissa 80 %. (kuvat 1a, 1b, 10a ja 10b) Syrjintää koulutuksen perusteella koetaan sivistystoimessa olevan koko kaupunkiin verrattuna jonkin verran vähemmän, muiden syiden vuoksi tapahtuvan syrjinnän ollessa samalla tasolla. Mielipiteiden mukaan syrjintää katsoi sivistystoimessa esiintyvän runsas viidennes vastaajista, aseman perusteella runsas kymmenesosa samoin koulutuksen perusteella. Joka kymmenes katsoi syrjintää tapahtuvan iän perusteella, ja sukupuolen perusteella joka kahdeskymmenes. (kuvat 1b ja 10b) Työyhteisön toimivuuden ja työpaikan ilmapiirin saamat arviot eivät ole muuttuneet vuoden 2006 tutkimuksesta. Sen sijaan työyhteisön sosiaalinen pääoma on lisääntynyt samoin työhyvinvointitoiminta. (kuva 10a) Sukupuolen ja aseman mukaan tapahtuvaa syrjintää katsottiin vuonna 2008 olevan vähemmän kuin vuonna 2006. (kuva 10b) JOHTA- MINEN Hyvää johtamista Esimiestuen sekä kohtelun ja päätöksenteon oikeudenmukaisuuden koetaan sivistystoimessa olevan hyvällä tasolla ja parempaa kuin kaupungissa keskimäärin. Niiden saamat arviot ovat parantuneet vuodesta 2006. (kuvat 1a ja 10a) Kehityskeskusteluja sivistystoimessa on käyty yhtä paljon kuin kaupungissa keskimäärin, 72 %:n kanssa, ja niitä hyödyllisenä pitäneiden osuus työntekijöistä on samaa tasoa kuin kaupungissa keskimäärin. Vajaa puolet katsoo kehityskeskustelusta olleen hyötyä. Ei kehityskeskusteluiden määrässä eikä niistä saadussa hyödyssä ole tapahtunut muutosta. Keskusteluja oli vuonna 2006 käyty yhtä usean kanssa ja tuolloinkin alle puolet piti niitä hyödyllisinä. (Kuvat 1b ja 10b) Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008 21

TER- VEYS Joka viides kokee työkykynsä alentuneen Sivistystoimessa työntekijät kokevat terveytensä ja työkykynsä paremmaksi kuin koko kaupungissa. Terveytensä alentuneeksi ja työkykynsä alentuneeksi kokevia on kumpiakin sivistystoimessa kuuden prosenttiyksikön verran vähemmän. Sivistystoimessa 17 % kokee terveytensä alentuneeksi ja 19 % työkykynsä alentuneeksi. Psyykkistä rasittuneisuutta on yhtä usealla, joka neljännellä, kuin kaupungissa keskimäärin. (kuvat 1b ja 10b) Terveytensä ja työkykynsä alentuneiksi kokeneiden sekä psyykkisesti rasittuneiden osuudet ovat vähentyneet selvästi vuodesta 2004, jolloin niitä edellisen kerran kysyttiin Kunta10-tutkimuksessa. Terveytensä alentuneeksi kokeneiden osuus oli vähentynyt peräti kahdeksan prosenttiyksikköä, työkykynsä alentuneeksi kokeneiden osuus viisi prosenttiyksikköä ja psyykkisesti rasittuneiden osuus kuusi prosenttiyksikköä. Kuitenkin vaikka henkilöstö kokee itsensä terveemmäksi ja työkykyisemmäksi oli sairauspoissaoloprosentti suurempi vuonna 2008 kuin vuonna 2004 (kuva 11). erittäin vähän jonkin verran erittäin paljon 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Työaikojen hallinta Työn vaatimukset, aikapaine (+) Työn hallinta (+) Työn epävarmuus (+) Työhön panostaminen Työn palkitsevuus (+) Työyhteisön toimivuus Työpaikan ilmapiiri Sosiaalinen pääoma (+) Esimiestuki (+) Kohtelun oikeudenmukaisuus (+) Päätöksenteon oikeudenmukaisuus (+) 1,49 1,60 2,40 2,38 3,33 3,49 3,98 3,91 4,24 4,30 3,17 3,00 3,69 3,66 3,86 3,81 3,82 3,76 3,87 3,75 3,93 3,84 3,51 3,34 2008 2006 Kuva 10a. Työn, työyhteisön ja johtamisen taso sivistystoimessa vuosina 2006 ja 2008 (jatkuu kuvassa 10b); tulos keskiarvolukuna asteikosta 1-5: 5 = erittäin paljon, 4 = melko paljon, 3 = jonkin verran, 2 = melko vähän, 1 = erittäin vähän; + = myönteinen muutos ja - = kielteinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2008 22 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Väkivalta: henkinen (+) Väkivalta: lyöminen, potkiminen Väkivalta: aseella uhkaaminen Täydennyskoulutus riittävä (+) Halu jatkaa omassa työssä Halu jäädä eläkkeelle Työnantajan suositteleminen (+) Työhyvinvointitoimintaa paljon (+) Syrjintä: ikä Syrjintä: sukupuoli (+) Syrjintä: koulutus Syrjintä: mielipide Syrjintä: etninen tausta Syrjintä: asema (+) Tulos/kehityskeskustelu käyty Tulos/kehityskeskustelun hyödyllisyys Alentunut terveys (+) Alentunut työkyky (+) Psyykkinen rasittuneisuus (+) 0,5 0,80 9,1 10,70 18,7 22,81 25,5 8,8 9,98 5,8 7,54 12,2 14,40 22,6 24,19 2,9 3,25 14,0 16,63 17,2 18,8 24,0 46,8 47,18 55,3 74,2 67,56 83,9 78,91 84,9 79,89 72,2 71,59 2008 2006 Kuva 10b. Työn, työyhteisön, johtamisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin taso sivistystoimessa vuosina 2006 ja 2008, % (jatkoa kuvasta 10a); + = myönteinen muutos ja - = kielteinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2008 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 11. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden sairauspoissaoloprosentit sivistystoimessa 1994-2008; sairauspoissaolopäivien osuus (%) henkilötyöpäivistä Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008 23

5 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TYÖ Työ hallitaan melko hyvin ja siihen panostetaan paljon Tekninen ja ympäristötoimi poikkeaa lähes kaikissa työtä mittaavissa asioissa koko kaupungin keskimääräisestä. Jotkin erot ovat hyvin pieniä. Työaikojen hallinta on hieman parempi ja työn vaatimukset, aikapaineet, työhön panostaminen ja työn palkitsevuus ovat hieman pienemmät kuin kaupungissa keskimäärin. Työstä koetaan epävarmuutta, mm. työtehtävien lakkautuksen, pakkolomautuksen tai irtisanomisen uhkaa, hieman enemmän. Henkisen tai fyysisen väkivallan uhkatilanteita teknisessä ja ympäristötoimessa on kohdattu selvästi harvemmin kuin kaupungissa keskimäärin. Henkisen väkivallan uhkatilanteita on teknisessä ja ympäristötoimessa kohdannut vuoden aikana 12 % ja koko kaupungissa 17 % työntekijöistä. Fyysisen väkivallan uhkatilanteita taas teknisessä ja ympäristötoimessa on kohdannut vain kaksi prosenttia koko kaupungin osuuden ollessa yhdeksän prosenttia. (kuvat 1a, 1b, 12a ja 12b) Täydennyskoulutusta on saanut riittävästi kaksi kolmesta (67 %) eli selvästi harvempi kuin koko kaupungissa (73 %). (kuvat 1b ja 12b) Teknisessä ja ympäristötoimessa on suhteellisesti enemmän kuin kaupungissa keskimäärin niitä, jotka haluaisivat jäädä eläkkeelle ja suhteellisesti vähemmän niitä, jotka jatkaisivat nykyisessä työssään siinä tapauksessa, että saisivat muuten toimeentulonsa. Työssä jatkaisi 45 % ja eläkkeelle haluaisi 41 %. Koko kaupungissa vastaavat osuudet ovat 48 ja 31 %. (kuvat 1b ja 12b) Nykyistä työnantajaansakin suosittelisi ystävälleen harvempi (74 %) kuin kaupungissa keskimäärin (80 %). (kuvat 1b ja 12b) Lähes kaikissa työtä kuvaavissa asioissa on teknisessä ja ympäristötoimessa tapahtunut tilastollisesti merkitsevä muutos vuodesta 2006. Vain työn hallinta, fyysisen väkivallan uhkatilanteiden esiintyminen ja eläkkeelle siirtymishalut ovat pysyneet vuoden 2006 tasolla. Työaikojen hallinta on parantunut ja työn vaatimukset, aikapaineet samoin työhön panostaminen ovat vähentyneet. Työn jatkumisesta koetaan aiempaa vähemmän epävarmuutta, työn palkitsevuus on lisääntynyt ja täydennyskoulutukseen ollaan tyytyväisempiä kuin vuonna 2006. Henkinen väkivalta on vähentynyt ja työnantajaa voitaisiin suositella ystävälle aiempaa enemmän. Omassa työssä jatkamishalut ovat toisaalta vähentyneet neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2004. (kuvat 12a ja 12b) Melko suuria muutoksia Tutkimusta edeltävien 12 kuukauden aikana tapahtuneiden muutosten on koettu olleen melko suuria, ei kuitenkaan yhtä merkittäviä kuin vuonna 2006, ja muutokset koettiin lievästi positiivisiksi ja hieman positiivisemmiksi kuin vuonna 2006. Toisin kuin koko kaupungissa, teknisessä ja ympäristötoimessa katsottiin, että esimieheltä saatu kannustus, tietojen saanti ja mahdollisuus vaikuttaa olivat vähentyneet kyselyä edeltävien 12 kuukauden aikana. (kuvat 3a ja 12a) TYÖYH- TEISÖ Työyhteisöt toimivat melko hyvin Työyhteisöt toimivat teknisessä ja ympäristötoimessa melko hyvin, työpaikan ilmapiiri koetaan melko hyväksi samoin sosiaalinen pääoma, mutta ne eivät ole yhtä hyvällä tasolla kuin kaupungissa keskimäärin. Syrjintää on teknisessä ja ympäristötoimessa esiintynyt selvästi enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Eniten eroa on koulutuksen perusteella tapahtuvan syrjinnän kokemisessa. Teknisessä ja ympäristötoimessa melkein joka neljäs (23 %) on sitä mieltä, että 24 Tietoisku 13/2009: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2008