METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus



Samankaltaiset tiedostot
METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONI- MUOTOISUUDEN TOIMINTAOHJELMASTA

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Monimuotoisuuden suojelu

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO-ohjelma

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONIMUO- TOISUUDEN TOIMINTAOHJELMAN JATKAMISESTA

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n tilannekatsaus 2011

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

METSO-tilannekatsausraportti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n tilannekatsaus 2010

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Ojitettujen soiden ennallistaminen

METSO-ohjelma :

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma

METSO-ohjelmaan sopivat kohteet

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA

Kainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Kuva: Seppo Tuominen

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tilannekatsaus 2013

Lapin luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

METSO-ohjelman väliarvio 2010

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA

METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Metsien monimuotoisuuden turvaaminen keinot ja niiden kohdentaminen

Suomi on suojelutasoltaan Euroopan kärkimaita.

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

METSO Monimuotoisuus suojelualueilla ja talousmetsissä valintaperusteet ja kohdentaminen

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MONIMUOTOISUUTTA ETSIMÄSSÄ METSO-kohteiden kartoitusta Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

coherence of the Natura 2000 network in

SUOJELE JA HOIDA METSÄLUONTOA. luonnonhoidon uusia malleja. Kaj Lindh (toim.)

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Soidensuojelu Suomessa

Metsien monimuotoisuudesta ja tehokkaasta käytöstä

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Transkriptio:

METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua VNP METSO II ohjelmasta 27.3.2008 METSO II 2008-2016 Rahoitus 2012 jälkeen auki Tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi rahoituksen kolminkertaistamista Seurantaryhmä asetettu 29.8.2008 Ei saa vaarantaa vanhojen suojeluohjelmien toteuttamista

Tavoite Pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen Vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä Toteutuskeinot: Ekologinen tehokkuus Vapaaehtoisuus Kustannusvaikuttavuus

METSO-ohjelma Toteutetaan pääasiassa ns. METSOalueella eteläisessä ja keskisessä Suomessa P-P:n alueella Koillismaa ei kuulu alueeseen Rahoitus n 180 milj. Seuranta vuosittain Väliarviot 2010 ja 2013 Loppuarvio 2016

Keinot Suojelualueverkoston parantaminen Talousmetsien luonnonhoidon ylläpito ja kehittäminen Tietopohjan parantaminen toimenpiteiden arvioimista ja kehittämistä varten Metsä- ja ympäristöorganisaatioiden yhteistoiminta, metsäammattilaisten koulutus, metsänomistajien neuvonta, viestintä

Turvattavat elinympäristöt ja luonnontieteelliset valintaperusteet Luonnontieteelliset valintaperusteet Julkaisu Suomen ympäristö 26/2008 Merkittävät puustoiset elinympäristöt Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Kolme tasoluokkaa

Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä piirteitä Lahopuu Kookkaat ja vanhat lehtipuut Jalot lehtipuut Palanut, järeä puuaines Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus

Ennallistaminen ja hoito Hoitovelvoite osoitettu Metsähallitukselle Valtion maat: Ennallistaminen 12 000 ha Puustoisten perinnebiotooppien hoito 1000 ha Muu luonnonhoito (lehdot) 2500 ha Yksityiset suojelualueet Ennallistaminen 4800 ha Puustoiset perinnebiotoopit 670 ha Muu luonnonhoito 2400 ha Perustettavat uudet luonnonsuojelualueet Tarvearvio yht. 10 000-20 000 ha

Luonnonarvojen kauppa Yhteistyö ympäristökeskusmetsäkeskus Metsänhoitoyhdistykset, puuta ostavat yritykset myös keskeisiä yhteistyötahoja Tarjouskilpailut mahdollisia Maanomistajan tahto ratkaisee

Luonnonarvojen kauppa Yksityismetsien suojelu luonnonsuojelulain nojalla Yksityinen pysyvä tai pitkäaikainen määräaikainen suojelualue Kohteen osto valtiolle / vaihto valtion maahan Pysyvän suojelun tavoite 88200-169 650 ha, määräaik. 7550-27900 ha Talousmetsien luonnonarvojen kauppa Ympäristötuki, pääasiassa metsälain 10 -kohteet 10 v sopimus METSO-tavoite 82 000-173 000 ha vuoteen 2016 mennessä, sisältää 400-800 kpl luonnonhoitohankkeita Pohjois-Pohjanmaalla tavoite 2008-2010: 4500 + 3000 ha

Monimuotoisuuden muu turvaaminen yksityismetsissä Luonnonhoitosuunnitelma Metsänomistajan tilauksesta Sovitetaan yhteen monimuotoisuuden turvaaminen ja metsien muu käyttö Metsänomistaja voi saada tukea? Luonnonhoitohanke Luonnonsuojelullisesti arvokkaiden elinympäristöjen hoitoja kunnostustyöt, talousmetsien virkistyskäyttö, riistan elinympäristöt Rahoitus metsäkeskuksesta (metsätalouden rahoituslaki) Pohjauduttava suunnitelmaan Työt suunniteltava yhteistyössä maanomistajien kanssa

Luonnonhoito ja suojeluverkon kehittäminen valtion talousmetsissä Metsähallituksen 10 000 ha:n projekti Metsien monimuotoisuudelle merkittävien suojelualueiden laajennus Valtion talousmetsien luonnonhoidon periaatteet: Luonnonvarasuunnittelu Metsätalouden ympäristöopas Yhteistyö Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa Suojelualueverkoston kytkeytyneisyyden ja yhtenäisyyden kannalta tärkeille alueille tehdään luonnon monimuotoisuutta painottavat metsien käytön suunnitelmat (luonnonvarasuunnittelun yhteydessä) Erityishakkuut (pienaukko-, poiminta- säästöpuuhakkuut) Luonnonhoidolliset kulotukset Säästöpuista suojavyöhykkeitä Kosteikkoelinympäristöjen hoito Selvitys korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta sekä toimenpide-ehdotukset tilan parantamiseksi Paahde-elinympäristöjen kartoitus ja hoito

Kuntien virkistysmetsät ja valtion retkeilyalueet Kunnat merkittäviä metsänomistajia KuntaMETSO työryhmän toimenpideesitykset arvioidaan ja selvitetään rahoitusmahdollisuudet Kunnille tukea METSO-inventointeihin Retkeilyalueiden inventointien täydennys luonnontieteellisten valintaperusteiden pohjalta Uudet hoito- ja käyttösuunnitelmat 2008-2010

Yhteistoimintaverkostot VNP: Luodaan edellytykset Metsänomistajat kehittävät aktiivisesti toisiinsa kytkeytyvien metsien monimuotoisuutta ja sen hyödyntämiseen liittyvää elinkeinotoimintaa Päätavoite laajojen ja kytkeytyneiden monimuotoisuutta turvaavien alueiden synnyttäminen Parhaat edellytykset nykyisten suojelualueiden tai lajistokeskittyminen läheisyydessä

Tutkimus Perustietoa tuottava tutkimus PUTTE:n jatko (1 vaiheessa löytyi Suomelle lähes 1500 uutta lajia) Elinympäristövaatimukset, leviämiskyky Uhanalaisten luontotyyppien esiintyminen ja suojelun tarve Luonnonhoitotoimien ekologinen vaikuttavuus Ilmastonmuutos Seurantaan, kehittämiseen ja vaikuttavuuteen liittyvä tutkimus

Luontotyyppi- ja lajistoinventoinnit MH inventoi METSO-alueen luonnonsuojelualueiden luontotyypit MH laajentaa lajistoinventointeja luonnonsuojelualueilla Uhanalaiset, direktiivilajit, eristyisesti suojeltavat lajit, hoitotoimia vaativat lajit MH kerää perustiedot uusilta METSOsuojelualueilta SYKE ylläpitää lajitietokantaa

Miten METSO lähtenyt lentoon Pohjois-Pohjanmaalla? METSO-yhteistyöryhmä toiminnassa Metsäammattilaiset koulutettu Yhteistyösopimukset tehty (MK, MHYt, yrityksiä) Suojeltu pysyvästi 750 ha (2008-2010) Valtion maita (MH) suojeltu 1250 ha Kemera-tuella suojeltu 9070 ha, josta pelkkiä METSO-kohteita 1385 ha Luonnonhoitohankkeita niukasti (metsäkeskus) Luonnonsuojelualueita inventoitu, ennallistettu ja hoidettu (Metsähallitus)