MetsДiset yhteydet Vantaalla Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella
MetsДiset yhteydet Vantaalla - Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella ISBN 978-952-443-495-9 (PDF) Sarja: Vantaan kaupunki. YmpДristЖkeskus. Julkaisuja 2015: 1 ISSN 2342-9453 (painettu) ISSN 2342-9461 (verkkojulkaisu) Julkaisija Teksti Kannen kuva Kartat Viistoilmakuvat Taitto Vantaan kaupunki/ympдristжkeskus Jarmo Honkanen Jarmo Honkanen/KЖnigstedtin tammet Jarmo Honkanen ja Jenny Toivio Vantaan kaupungin mittausosasto Jarmo Honkanen
SisДllys Ekologiset yhteydet jokivarsissa sekд LДnsi ja ItДVantaan vдlillд 1 Ekologiset yhteydet joki ja purovarsissa 2 Puustoiset yhteydet joki ja purovarsissa 2 3 Ekologiset yhteydet jokivarsissa sekд LДnsi ja ItДVantaan vдlillд alueet sekд maaseutumaiset alueet peltoineen ja metsineen. LeveДt liikennevдylдt yhdistдvдt toiselle puolelle. Joki ja purovarret puoles alueiden. alueiden lomassa. Aikain saatossa metsдt ovat kuitenkin vдhenneet ja metsдiset yhteydet eri alueiden vдlillд kavenneet ja jopa kokonaan katkenneet muuallakin kuin valtavдylien kohdilta. maisen ja monipuolisen kaupunkiluonnon sдily ja niiden elдmдn seuraaminen kaupunkioloissa merkiksi pelkkд iso kaupunki tapahtumineen. Vantaan ja Keravanjoen sekд niiden suurim liikkumisen kannalta on tarkasteltu ilmakuvien kea arvio. Niin ikддn ilmakuvien perusteella on LДnsiVantaan laajoilta suojelualueilta kaupun Ekologinen yhteys Yhteys, joka palvelee monen eliжlajin liikkumista ja leviдmistд (Kaupunkiseutujen vihreдn infrastruktuurin kдsitteitд. Suomen ympдristжkeskuksen raportteja (39) 2013. ViherKARA-verkosto TДssД raportissa puro- ja jokivarsien ekologisia ja erikseen puustoisia yhteyksiд on tarkasteltu ja arvioitu ilmakuvien perusteella. Ekologinen yhteys on katsottu hyvдksi, vaikka puustoinen yhteys olisikin katkonainen silloin, kun joki tai puro virtaa laajojen peltoaukeiden keskellд ja jokivartta seuraa jokseenkin katkeamaton pensasvyжhyke. Vastaavasti ekologinen yhteys on arvioitu huonoksi tiheддn rakennetuilla alueilla, jossa jokirantaa seuraa yhtenдinen mutta hyvin kapea vihreд vyжhyke, vaikka siinд olisikin kutakuinkin yhtenдinen puustoinen yhteys. Ilmakuvien pohjalta on yritetty hahmottaa metsдinen reitti LДnsi-Vantaan Petikosta Sipoonkorpeen ItД-Vantaalla. MetsДinen ekologinen yhteys on ennen kaikkea tдrkeд metsдlajeille, vaikka monet niistд pystyvдt ylittдmддn helposti suuriakin puuttomia alueita. On kuitenkin lintulajeja, kuten pyy, jotka eivдt ylitд laajoja aukeita. Luultavasti myжs moni hyжnteis-, sammal-, jдkдlд- ja sienilaji tarvitsee nimenomaan metsдisiд yhteyksiд pystyдkseen siirtymддn ja leviдmддn alueelta toiselle. Siili ylittдmдssд kevyen liikenteen vдylдд. 1
Ekologiset yhteydet joki ja purovarsissa Puustoiset yhteydet joki ja purovarsissa LepsДmДnjoki Kuhajoki LuhtaanmДenjoki Vantaanjoki Vantaanjoki Keravanjoki LuhtaanmДenjoki KylmДoja Rekolanoja Keravanjoki Keravanjoki Keravanjoki Kuhajoki Vantaanjoki LuhtaanmДenjoki LepsДmДnjoki LuhtaanmДenjoki Keravanjoki Ekologinen yhteys Vantaanjoen ja LuhtaanmДenjoen yhtymдkohdassa jokivarsissa on kohtuullisen hyvд. Puiden ja pensaiden vyжhyke on Keravanjoki ja sitд reunustava vihreд vyжhyke paikka paikoin kapeaksi hoidetuksi nurmikko pihaalueiden vдlissд. Puustoinen yhteys lжytyy LepsДmДnjoen ja Kuha taanmдenjoeksi jokivarressa kasvaa vain yksit tai pensasvyжhyke. PitkiДkin katkoksia kuitenkin on. asuinalueiden kuin laajojen peltomaisemien halki. Keravanjoen suurimmista sivupuroista KylmДoja virtaa enimmдkseen metsдn keskellд. Rekolan sanojan tavoin peltoaukeilla virtaavien pikkupuro 2
ja muita viheralueita lжytyy erillisinд saarekkeina. toalueiden yhtenдinen vyжhyke Vantaan lдnsi ja itдosien laajojen luontoalueiden vдlillд Vantaan pyy ja hippiдinen. ponnistamaan pitkддn liitoon toiselle puolelle. KERAVA TUUSULA KORSO kehдrata LENTOASEMA TuusulanvДylД KehД III kehдrata KOIVUKYLд pддrata PETIKKO kehдrata KehД III LENTOASEMA TuusulanvДylД kehдrata pддrata SIPOON- KORPI PorvoonvДylД PorvoonvДylД KehД I KehД I 3
suojelualueita. MetsДyhteydet jatkuvat lдnnessд Espoon ja NurmijДrven puolella aina Nuuksion Vestran ja LuhtaanmДen kaupunginosien halki matkaanaan alueen vieritse suojaavan metsдn LAMMINSUON LSALUE LUHTAAN MдKI VESTRA KEIMOLA PETIKKO 12 metriд. Niiden vдlissд on 15 metrin levyinen metriд. 40 m 12 m 12 m Lamminsuon luonnonsuojelualueen reuna 4
Lamminsuon luonnonsuojelualueen jдlkeen TuusulanvДylДn itдpuolella on yhtenдinen metsд jatkuu RiipilДnmetsДstД alkaen Josvaholmin halki pohjoisen RiipilДn ja edelleen Tuusulan puolella. MetsДisen alueen etelдpuolella alkavat Van kaistoina peltoaukeiden vдlissд. Rajan toisella puolella Tuusulassa metsдinen yhteys on sдilynyt hyvin ja toimivin metsдinen yhteys tekee jдlkeen Vantaan Kiilan kaupunginosan puolella lentoasemaa. RIIPILд RIIPILдNMETSд JOSVAHOLMIN LSALUEVARAUS KIILA TUUSULA viljelys ja rakennetut alueet lдhes katkaisevat vielд hyvin. MetsДinen yhteys lentoaseman ete lжytyy lentoaseman pohjoispuolella. LENTOASEMA teollisuusalueen vдlissд on sдilynyt toistaiseksi 5
useimmille elдimille siirtyminen metsдalueelta Lentoaseman ja TuusulanvДylДn vдlissд on Vantaan puolella suurehko metsдalue. tдin vaikeaa ja vaarallista tai mahdotonta. MAANTIEKYLд jos iso elдin onnistuisi pддsemддn jommasta jossa ei ole sijaa suurille villielдimille. LENTOASEMA TuusulanvДylД TuusulanvДylДn. ElДinten liikkuminen alikulun kдytдnnжssд ensimmдinen paikka Vantaalla tai itдд voi jatkua. TuusulanvДylД 6
VierumДen kaupunginosan rakennetut alueet ovat seuraava este matkalla metsien halki senд poikki koko koillisen Vantaan. Rakennetun Keravan rajan tuntumassa tai etelдmpдд halki Asolan ja Matarin kaupunginosien. VierumДen ja Vallinojan pohjoisosassa yhtenдinen metsдalue pirstaloituu itддnpдin mentдessд vдhitellen metsдn sekд avointen ja rakennetun alueen mosaiikiksi. Katkeamaton metsдinen yhteys on vielд olemassa. VIERUMдKI VALLINOJA KERAVA LEPPдKORPI METSOLA MATARI ASOLA PДДrata suojaaitoineen on seuraava este. Vallinojan pohjoisosassa metsдiset alueet pддradan eivдt kohtaa leveiden liikennevдylien kahta puolen. pддrata SIPOONKORPI pддrata lдnnen suunnasta poikki Vallinojan ja LeppДkorven. n lдnsipuolella on yhtenдinen jossa vastaan tulee Metsolansuon laajahko Metsolansuo Jokivarrenkuja Metsolansuon etelдpuolella metsдinen alue solan asuinalueen ja n vдlissд. matkaava elдin eksyisia asutuksen ja liikenteen METSOLA puisto 7
TuusulanvДylДn jдlkeen matka itддn voi jatkua myжs VierumДestД alkavan yhtenдisen rakennetun alueen etelдpuolitse. Asolan pohjoisosassa. AsolanvДylДn ja pддradan itдpuolella metsдinen vyжhyke kapenee nopeas kansallispuistoa. Kallioleikkaus ja siitд pohjoi liikkumista radan yli. Matarissa metsдalue kapenee kapenemistaan. tusta halkova voimalinja on ainoa vihreд vyжhyke. lддn noin 15 metrin levyiseksi. Kapeikko on vain AsolanvДylД pддrata Keravanjoki VANTAA SIPOO PДivДkummun ja n vдlinen metsд etelддn pдin tultaessa. MetsДn etelдpuolella tддn liikenneturvallisuuden takia. TuusulanvДylД VIERUMдKI KULOMдEN TдYTTжMдKI MATARI PдIVд KUMPU VANTAA VANTAA Keravanjokivarren kapeaa puustoista vyжhy Vantaata. SIPOO 8
Matarin itдpuolella n alitus Keravanjoen rantamia pitkin on todennдkжinen ja le. Keravanjoki alitse vesirajaa kulkien. Keravanjoki MATARI SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTO 9
Vantaan kaupunki MaankДytЖn, rakentamisen ja ympдristжn toimiala YmpДristЖkeskus Pakkalankuja 5 01510 Vantaa