Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (1/16) Äänekosken kaupunki Kasvun ja oppimisen toimiala KOULUVERKKOSELVITYS Kouluverkkotyöryhmä 2014
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (2/16) 1 TAUSTAA Äänekosken kaupunki ja Uuraisten kunta olivat suunnittelemassa yhteistä koulua Hirvaskankaan Koiviston alueelle. Äänekosken kaupunki joutui vetäytymään hankkeesta Asemakadun koulun ja lukion koulukiinteistöjen laajojen peruskorjaustarpeiden tultua esille vuonna 2013. Kaupunginhallitus nimesi 4.11.2013 kouluverkkotyöryhmän selvittämään koulukiinteistöjen tilaa ja arvioimaan kouluverkkoa. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen, varapuheenjohtajaksi kaupunginhallituksen jäsen Pentti Piilonen, sihteeriksi opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä ja jäseniksi kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Seppo Ruotsalainen ja rakennuttajapäällikkö Tommi Rautjärvi. TYÖRYHMÄN TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN Kaupunginhallitus ei asettanut työryhmän toiminnalle tavoitteita. Hallitus antoi luottamuksen työryhmälle eikä katsonut tarpeelliseksi raamittaa tehtäväksi antoa tarkemmin ryhmän toimintaa.työryhmä laati itselleen tavoitteet, toimintaperiaatteet sekä määritti toimintaa ohjaavat arvot. Tavoite Tavoitteeksi määriteltiin laatia esitys kouluverkosta, jossa huomioidaan tulevaisuuden tarpeet, minimoidaan koulujen investointitarpeet, tehostetaan toimintaa ja toisen asteen koulutuksen kilpailukykyä. Tavoittelemme lapsille, nuorille ja henkilöstölle terveellisiä, viihtyisiä, nykyistä oppimiskäsitystä tukevia oppimisympäristöjä. Haluamme olla yksimielisiä. Toimintaperiaatteet ja arvot Sovimme, että työryhmä toimii tavoitteiden asettajana, aikataulun laatijana, työpajojen ja alatyöryhmien käynnistäjänä, yhteenvetäjänä ja johtopäätösten tekijänä. Arvoiksi valitsimme: avoimuuden, rehellisyyden, haluamme perustaa analyysimme tosiasioihin ja tarkastelemme kokonaisuutta. Alatyöryhmät Toisen asteen koulutuksen työryhmä: Lukion rehtori Jaana Tani, Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen johtaja Jouni Kurkela, Keski-Suomen Opiston rehtori Hannu Salvi ja opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä. Työryhmä on perehtynyt opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteilla olevaan toisen asteen koulutuksen rahoitus- ja järjestämislupa uudistukseen. Työryhmä on pyrkinyt löytämään keinoja, joilla varaudutaan tuleviin muutoksiin sekä valmistelemaan lukion uudisrakennuksen sijoittamista Poken Piilolantien tontille.
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (3/16) 2 Rakennustekninen työryhmä: rakennuttajapäällikkö Tommi Rautjärvi, kiinteistöpäällikkö Hannu Saarela, opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä ja kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen. Työryhmä on tarkastellut erilaisia tonttivaihtoehtoja, suunnitellut väistötiloja yhdessä käyttäjien ja asiantuntijoiden kanssa, laatinut eriasteisia suunnitelmia peruskorjauksista ja uudisrakennuksista yhteistyössä arkkitehtitoimistojen kanssa, pohtinut rahoitusvaihtoehtoja talousjohtaja Matti Tuonosen kanssa. Lisäksi työryhmä on ohjannut koulukiinteistöjen tutkimusten ja selvitysten etenemistä. Yhtenäisperuskoulu työryhmä: opetus-ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, Keskuskoulun rehtori Mauri Kangaskesti, Koulunmäen koulun rehtori Sami Varstala, Asemakadun koulun rehtori Sari Valtonen, Telakkakakadun koulun rehtori Mika Lehtonen ja Keskuskoulun apulaisrehtori Satu Tarvainen. Työryhmä on selvittänyt yhtenäisperuskoulun hyviä ja huonoja puolia sekä suunnitellut yhtenäisperuskoulun johtamisjärjestelmää. Työryhmiin on kutsuttu tarpeen mukaa eri alojen asiantuntijoita kuten ympäristöterveyshuollon johtaja Jukka Lappalainen ja terveystarkastaja Sinikka Rissanen. Haasteet Kouluverkkotyöryhmä näki selvityksen alussa haasteiksi seuraavat asiat: Rakentamiskustannusten optimointi kokonaistaloudellinen ajattelu, koulutiloja 50-70 -vuodeksi, köyhällä ei ole varaa rakentaa huonosti Koulurakennus, joka oppimisympäristönä vastaa nykyisiä ja mahdollisimman pitkälle myös tulevaisuuden vaateita Taloustilanteeseen soveltuvan rahoitusvaihtoehdon löytäminen Rakentamisen aikataulutus ja kytkeminen valtuuston hyväksymään investointiohjelmaan (2014-2020) Eri kohteiden kiireellisyysjärjestys Koulukäytöstä poistuvien kiinteistöjen käyttö Tiedottaminen
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (4/16) 3 Mahdollisuudet Työryhmä näki tehtävässään mahdollisuuksia vaikuttaa seuraaviin asioihin: Vahvistaa Äänekosken toisen asteen koulutuksen kilpailukykyä Lyhentää yläkoululaisten koulumatkoja Toteuttaa yhtenäisperuskouluperiaatetta Varautua kuntarakenteen muutoksiin Luoda kustannustehokkaita yksiköitä Lisätä Äänekosken kilpailukykyä Vahvistaa eri alueiden peruspalveluita KIINTEISTÖJEN TUTKIMUKSET Asemakadun koululla tehdyt tutkimukset ja selvitykset: Ramboll Finland Oy:n tekemät tutkimukset ja selvitykset raportti 11.2.2013 lämpökuvamittaus 11.4.2013 THL:n oirekysely lapsille 28.4.2013 Örebro-kysely henkilöstölle 30.4.2013 koulun terveydellisten olojen tarkastus 13.5.2013 rakennuksen kuntotutkimus ISS Proko Oy 22.8.2013 rakennuksen julkisivun kuntotutkimus ISS Proko Oy 30.8.2013 kuntoarvio ISS Proko Oy 30.8.2014 työterveyshuollon lausunto 25.11.2013 homekoiratutkimukset Kymen Home-etsintä Oy 18.12.2013 Länsi-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö 5.12.2013 Länsi-Suomen aluehallintoviraston lausunto 28.1.2014
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (5/16) 4 Lukion koulukiinteistössä tehdyt tutkimukset perehtyminen aikaisempaan tutkimusmateriaaliin ISS Proko Oy kuntoarvio ISS Proko Oy 18.10.2013 sisäilmaston kuntotutkimus ISS Proko Oy 30.8.2013 ja.2013 koulun terveydellisten olojen tarkastus, Laukaan ympäristöterveydenhuolto 16.12.2013 ja lausunto tarkastuksesta 20.12.2013 Hiskinmäen koulun ja Asemakadun koulun tekninen vertailu ISS Proko Oy 30.11.2013. Koiviston koulussa tehdyt tutkimukset kuntoarvio Keski-Suomen Tarkastustalo Oy 20.12.2013 sisäilmasto- ja kosteustekninentutkimus Keski-Suomen Tarkastustalo Oy 20.12.201 o Andersen-menetelmän ilmanäyte, haitta-ainetutkimus, asbestikartoitus, pintasively näytteet, kosteus ja lämpötila, CO 2 -pitoisuus Honkolan koulussa tehdyt tutkimukset kuntoarvio Keski-Suomen Tarkastustalo Oy 20.12.2013 ristikkorakenteen kuntotutkimus Keski-Suomen Tarkastustalo Oy 20.12.2013 sisäilmasto- ja kosteustekninentutkimus Keski-Suomen Tarkastustalo Oy 17.1.2014 o Andersen-menetelmän ilmanäyte, haitta-ainetutkimus, asbestikartoitus, pintasively näytteet, kosteus ja lämpötila, CO 2 -pitoisuus Keskuskoulussa ja Koulunmäen koulussa tehdyt tutkimukset perehtyminen aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin, Keski-Suomen Tarkastustalo Oy sisäilmastotutkimus Keski-Suomen Tarkastustalo Oy 4.2.2014 o Andersen-mentelmän ilmanäyte
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (6/16) 5 o homekoiratutkimus, Kymen Home-etsintä Oy Tiivistelmät keskeisimmistä tutkimuksista ja selvityksistä on tämän asiakirjan liitteenä. Tutkimusten ja suunnittelun perusteella on hahmottunut seuraavat hinta-arviot eri kohteille. Hinnat riippuvat esimerkiksi peruskorjauksen korjausasteesta, uudisrakennuksen neliömäärästä ja varustelusta jne. Mahdollisten väistötilojen kustannuksia ei ole arvioinnissa mukana. Koulu uudisrakennus milj. euroa peruskorjaus milj. euroa Lukio 8,5 13,5 Asemakadun koulu 9 11 Koiviston koulu 3-4 ei arvioitu Honkolan koulu 0,5 Keskuskoulu ja Koulumäen koulu 0,8 Mämmen koulu 5,2 YHTENÄISPERUSKOULU Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Opetussuunnitelma tasolla perusopetus on yhtenäinen. Äänekoskella ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta eikä tahtotilaa muodostaa yhtenäiskouluja. Koulut ovat meillä joko ylä- tai alakouluja, itsenäisiä hallinnollisia yksiköitä, joissa on oma toiminnasta vastaava rehtori. Kahden yläkoulun mallin toteuduttua olemme luoneet rakenteen, joka mahdollistaa entistä paremmin yhtenäisperuskoulun luomisen. Asemakadun koulun tulevaisuutta pohdittaessa on huomattu mahdollisuus muodostaa kaksi yhtenäisperuskoulua Äänekoskelle. Mikäli Asemakadun koulu päätetään uudisrakentaa, on järkevää rakentaa uusi koulu Telakkakadun koulun yhteyteen ja muodostaa niistä yhtenäisperuskoulu. Samoin voidaan yhdistää Keskuskoulu, Koulunmäen koulu ja Mämmen koulu.
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (7/16) 6 Yhtenäisperuskoulu työryhmä näkee järkevänä muodostaa edellä mainitut kokonaisuudet. Yhtenäisperuskoulun etuina työryhmä näkee seuraavia asioita: - ala- ja yläkoulun välinen nivel katoaa, lapsuus jatkuu luokilla 7-9 pidempään kuin erilliskouluissa - oppilashuollon resurssit tehokkaammin käytössä - yhteinen tuntimäärä mahdollistaa resurssin joustavamman, taloudellisemman käytön - taloudesta muodostuu kokonaisuus, jossa on erillisiä kouluja enemmän liikkumavaraa - henkilöstön osaamista pystytään hyödyntämään nykyistä paremmin (luokanopettajien vahva kasvatusote/aineenopettajien vahva aineenhallinta) - yhdessä tekemisen kulttuuria voidaan vahvistaa - 1-9 koulun yhteisöllisyys - muodostuu vahva johtotiimi, jossa jokaiselle rakentuu horisontaalisia tehtäviä - yksittäisen rehtorin ei tarvitse vastata kaikesta - positiivinen haaste VAIHTOEHDOT Kouluverkkotyöryhmä on tarkastellut eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia nelikenttä SWOT-analyysillä. 1. LUKIO Lukiolle rakennetaan uudet tilat Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen Piilolantien yksikön välittömään läheisyyteen. Valtuusto päätti 17.2.2014 3 seuraavasti: 1. Antaa tilapalveluille ja opetuspalveluille luvan aloittaa välittömästi valmistelu väistötilojen etsimiseksi lukiolle siten, että tilat ovat käytössä lukuvuoden 2014-2015 alussa. 2. Poken kanssa neuvotellaan, että ennen kuin suunnittelulupa ja/tai rakennuslupasuunnittelu aloitetaan, käydään läpi Poken kaikki nykyiset opetustilat ja opetustiloiksi sopivat mahdollisimman tarkasti. Lisäksi käydään läpi mahdollisten tilojen osalta tilojen terveellisyys- ym. tekijät. Edellisen tarkoitus on lukiolle tarvittavien
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (8/16) 7 uusien tilojen mahdollistaminen ilman suurta laajaa uudisrakentamista. Lukion ja Poken tilojen tarkastelu annetaan puolueettomalle toimijalle. 3. Velvoittaa tilapalvelun laatimaan lisätalousarvioesityksen väistötilojen hankkimiseksi ja tarvittaessa uudisrakennuksen suunnittelemiseksi. 4. Antaa luvan valmistella selvitysten jälkeen tarvittaessa lukion uuden rakennuksen sijoittamista Poken Piilolantien yksikön läheisyyteen siten, että muodostuu toisen asteen kampusalue. Neuvottelut Poken kanssa on käyty ja todettu seuraavaa: Pokella ei ole tarjota lukiolle käyttöön sellaisia tiloja, joita lukio pystyisi hyödyntämään kuusijakso järjestelmässään. Poken opetustilat ovat pääsääntöisesti pieniä, suunniteltu 16-20 oppilaan ryhmille. Lukiossa opetusryhmät vaihtelevat pääsääntöisesti 25-40 välillä. Poken fysiikan ja kemian laboratorioluokkia voidaan hyödyntää tarvittaessa samoin auditoriota. Muutoin opetustiloja voidaan käyttää satunnaisesti tarpeen mukaan puolin ja toisin. Keittiön ja ruokalan laajentaminen Poken tiloissa kattamamaan myös lukion tarpeen maksaa noin miljoona euroa. Vastaavalla summalla voidaan rakentaa uudisrakennukseen lukiolle oma ruokala ja jakelukeittiö. Lisäksi Poken opiskelijalounaan hinta on 4 ja kaupungin tuottaman lounaan hinta 2,8, joten myös ateriakustannukset tukevat oman keittiön ja ruokalan rakentamista. Äänekosken Keskuskeittiö on valmistanut tähänkin saakka lukion tarvitsemat lounaat, jotka on kuljetettu Hiskinmäen jakelukeittiöön. Valmius lounaitten valmistamiseen ja kuljettamiseen uuteen lukioon on olemassa. Kouluverkkotyöryhmä tulee esittämään kaupunginhallitukselle 12.5., että lukiolle rakennetaan uudet tilat Poken Piilolantien yksikön läheisyyteen siten, että lukiolle vuokrataan Pokelta tontti 50 vuodeksi. Vastaavasti kaupunki luovuttaa Poken käyttöön kampusalueen pohjoispäähän kaupungin maalle sijoitettavan pysäköintialueen, jota käytetään myös lukion tarpeisiin. Lukion rakennuksen yhteyteen rakennetaan ruokala ja jakelukeittiö. Rakennuksen bruttoalaksi tulee 4477 m 2 ja kustannukseksi n. 8,5 miljoonaa euroa. Tilanne 19.5.2014 Metsä Fibren ilmoitettua uuden Biotuotetehtaan liikennejärjestelyistä nähtiin tarpeelliseksi tarkastella uudelleen lukion tonttivaihtoehtoja. Kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi kolme vaihtoehtoa: 1. Metsän Groupin omistuksessa olevalle kiinteistö Lidlin vieressä.
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (9/16) 8 2. Rantapuiston kirjaston ja Suolahdentien välinen alue 3. Kampus-vaihtoehto (Kuhnamontien ja Tehtaankadun kulmaus) 2 KOIVISTON KOULU 2.1 Koiviston koulu rakennetaan VAHVUUDET -turvallinen kyläkoulu -osaava henkilöstö säilyy omassa kaupungissa -Koiviston lapsilla samat perusopetuksen laatutekijät -tukee nykyistä kylärakennetta -palvelee Äänekosken tarpeita -rakentaminen Äänekosken kaupungin vastuulla - koulu voidaan suunnitella myöhemmin laajennettavaksi -nopea liikenneyhteys Jyväskylään -nelostien haitat eivät ylety Koivistoon MAHDOLLISUUDET -lisää Koiviston kylän houkuttelevuutta -voidaan ratkaista alueen esi ja varhaiskasvatuspalvelut -kylä keskus= vapaa-ajan palvelut (liikunta, nuoriso, vanhukset etc) -julkisuuskuva positiivinen -homekorjausraha -maanvaihto Hirvimäki/Koivisto - tonttimaan ostaminen HEIKKOUDET -kallis versus Asemakatu -laadukkaan opetuksen järjestäminen kallista -laajuuden arviointi vaikeaa -asuinalueen elinkaari:alueelle muuttaa perheitä, jotka lähes kaikki ovat samassa elämänvaiheessa. Alakoulutarve 6 vuotta -päivähoidon tarpeen arviointi vaikeaa > yhden ryhmän täyttyminen epävarmaa. Kallista. -ei saada valtionavustusta UHAT -sopivan tontin löytyminen -yksityiset maanomistajat eivät myy asuintontteja -vaikutus kuntayhteistyöhön -laskeeko yleensä omakotiasumisen houkuttelevuus? -Hirvimäen asutusalueen lasten kuljetus -alueen vetovoima vähenee meistä riippumattomista syistä -Hirvaskankaan palvelut vähenevät (Alko, apteekki, ABC) -kuntarakenteen muutokset -talous kurjistuu entisestään
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (10/16) 9 /oppilas 7200 Kustannukset /oppilas 7000 6800 6600 6400 6200 6000 5800 Koiviston koulu Asemakadun koulu Koulut yhdessä /oppilas 7127 6752 6265 Asemakadun ja Koiviston oppilasvuoden hintavertailua erillisinä kouluina ja yhdistettyinä. Laskelma on tehty vuoden 2013 oppilasmäärillä ja hinnoilla. Siinä ei ole huomioitu uuden Koiviston koulun ylläpitokustannuksia eikä kiinteistöstä aiheutuvia poistoja. Koiviston koulun rakentaminen ei olisi taloudellisesti perusteltavissa, ellei Koiviston alueeseen kohdistuisi suuria odotuksia asutuksen laajenemisesta. Selkeäksi riskitekijäksi voidaan nähdä kaupungin tonttimaan puuttumisen Kovistosta. Myös pienen koulun kalleus muodostuu riskitekijäksi mahdollisesti edelleen tiukkenevassa kuntataloudessa. Rakennusluvat 1999-2013 Oppilasmäärän kasvu Lapsia kouluun lupaa kohti 91 21 0,23 Koulun laajuuden arviointi on hankalaa. Pekka Uljas on laatinut laskelmia myönnettyjen rakennuslupien vaikutuksesta Hirvasen ja Koiviston alueella. Laskennassa on käytetty vuosien 1999-2009 myönnettyjen rakennuslupien määrää ja vuosien 2001-2011 oppilasmäärän kasvua. Laskelmaan on lisätty vuodet 2010-2014. Rakennusluvan myöntämisestä menee noin 2 vuotta ennen kuin perhe muuttaa uuteen kotiin. Tarkasteluvuosien aikana on myönnetty keskimäärin 6,5 lupaa vuodessa Koiviston alueelle ja vastaavasti oppilasmäärä on kasvanut 21 lapsella. Rakennuslupaa kohti oppilaita kouluun on tullut 0,23.
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (11/16) 10 Jos arvioimme, että Koiviston alueelle rakennetaan edelleen sama määrä kuin aikaisemmin vaikuttaisi se oppilasmäärän kasvuun lukuvuoteen 2020-2021 mennessä 8 oppilaalla. Oppilasmäärä olisi silloin 71 (63 henkikirjan mukaan). Keväällä 2007 laaditun ennusteen mukaan lukuvuonna 2012-2013 Koivistossa olisi pitänyt olla 31 lasta, lapsi oli kyseisenä lukuvuonna 43. Kerrointa 0,23 lasta kouluun rakennuslupaa kohti 6,5 luvan vuosittaisella rakentamismäärällä voidaan pitää suuntaa antavana. 2.2 Koiviston koulu liitetään osaksi Asemakadun koulua tai uutta yhtenäisperuskoulua (Asemakatu, Telakka, Koivisto). VAHVUUDET - Koiviston koulun rakentamis-, ylläpito- ja poistokustannuksilta vältytään. - koulun oppilaskohtaiset kustannukset laskevat - yhtenäisperuskoulu (Asemakatu uudisrakennetaan) - oppilaskuljetusten järjestäminen helppoa Koiviston alueelta. - ei muodostu pientä, haavoittuvaista, kallista varhaiskasvatuksen yksikköä. - kaupungilla ei enää erityistä intressiä tonttimaan hankintaan Koivistosta. - Vaihtoehtoon ei liity taloudellisia riskejä - Taloudellinen vaihtoehto HEIKKOUDET - Koiviston alueelta ei ole, mahdollista perhepäivähoitoa lukuun ottamatta, lainkaan kunnallisia palveluita. - vaikuttaa lapsiperheiden muuttohalukkuuteen Koiviston kylälle. - Saattaa vaikuttaa kuntayhteistyöhön Uuraisten kanssa. - ei tue Koiviston alueen kehittämistä. - lisää oppilaskuljetuksessa olevien lasten määrää. 2.3 Uuraisten kanssa rakennetaan yhteinen koulu Hirvaskankaan alueelle. Kaupunginhallitus on ilmoittanut Uuraisten kunnalle kouluverkkotyöryhmän esityksen mukaisesti 18.11.2013 (KH 375), ettei Äänekoski lähde mukaan yhteiseen kouluhankkeeseen Hirvaskankaan-Koiviston alueella. Perusteena olivat Äänekosken kouluverkkotyö ja mittava investointitarve koulukiinteistöihin lähivuosina. Uuraisten kunta on kuitenkin vielä 2014 vuoden keväällä tiedustellut Äänekosken mahdollisuuksia osallistua yhteiseen kouluhankkeeseen. Kaupunki tulee vastaamaan Uuraisten kunnalle kouluverkkoselvityksen käsittelyn jälkeen (16.6.2014). Edellä kuvatun vuoksi on syytä tarkastella Hirvaskankaan yhteiskouluhanketta analyyttisesti.
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (12/16) 11 VAHVUUDET -taloudellinen -Kustannukset jakautuu muuttuvien tarpeiden mukaan -pienempi riski -Hyvät liikenneyhteydet -Koko Hirvaskankaan-Koiviston alueella näyttää olevan vetovoimaa - Äänekosken palveluiden läheisyys - Mahdollista saada valtionrahoitusta MAHDOLLISUUDET -Vahvistaa kuntayhteistyötä Kaavoitus Kunnallistekniikka -Säästää yhteiskunnan varoja -Hirvimäen alueen tonttien myynti -Alueen elinkeinoelämän vahvistuminen HEIKKOUDET -Kiinteistön pääomistajalla määräysvalta -Lähes kaikki Koiviston oppilaat kuljetukseen. -Laajuuden arviointi - Oppilasmäärän kasvu> suostuuko kumppani laajennukseen - Nelostien läheisyys - Koiviston koulun toimintaa säätelee Äänekosken perusopetuksen laatukriteerit UHAT -Kuntarakenteen muutokset - Oppilasmäärä kasvaa arvioitua enemmän -Alueen houkuttelevuus ja palvelut vähenevät 3 ASEMAKADUN KOULU 3.1 Asemakadun koulu peruskorjataan ja Koiviston koulu liitetään siihen Koiviston koulun osalta analyysi on tehty edellisessä luvussa. VAHVUUDET -Ei synny kummitustaloa -Keskeinen paikka Suolahdessa /Kaupunkikuva -Keittiö ja rakennettu ympäristö: Urheilukenttä Kirjasto / Hammashuolto -Kulttuurihistoria -Hinta halvempi kuin uudisrakennus jos verrataan saman kokoiseen uudisrakennukseen HEIKKOUDET -Peruskorjataan tilaa, mikä ei ole toiminnalle välttämätöntä -50-luvulla rakennetusta vaikea saa- da nykyaikaista oppimisympäristöä -Ei voida reagoida muutostarpeisiin -Energiatalous -Ei kannata muodostaa yhtenäisperuskoulua -Nuorisotilat edelleen vuokratiloissa Viisikymmentäluvun alussa rakennetusta koulusta ei saada nykyaikaista koulua kohtuullisilla kustannuksilla. Nykyaikaisessa koulussa on muunneltavia monikäyttöisiä tiloja ja sen suunnittelussa viihtyvyys ja turvallisuus ovat tärkeitä tekijöitä.
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (13/16) 12 3.2 Asemakadun koululle rakennetaan uudet tilat Telakkakadun koulun tontille. Koulut muodostavat yhtenäisperuskoulun myös Koiviston koulu liitetään yhtenäisperuskouluun. Koiviston koulun osalta nelikenttä esitetty aikaisemmin. VAHVUUDET Yhtenäisperuskoulu Nykyaikainen oppimisympäristö, joka vastaa myös tulevaisuuden tarpeita. Viihtyisät terveelliset tilat Voidaan rakentaa nykyistä pienempi koulurakennus Voidaan hyödyntää Telalakan tiloja Tilojen yhteiskäyttö helpottaa myös Telakan tilantarpeita Käyttöaste kouluissa nousee Voidaan sijoittaa myös nuorisotilat Nostaa uimahallin ja jäähallin käyttöastetta Lisää houkuttelevuutta Kustannustehokas yksikkö MAHDOLLISUUDET Vanhan koulukiinteistön innovatiivinen käyttö Voidaan reagoida kuntarakennemuutosten tarpeisiin HEIKKOUDET Saattaa maksaa enemmän kuin peruskorjaus Vanhalle koulukiinteistölle ei ole käyttönäkymää Vanhan koulun keittiö vasta peruskorjattu (n. 2 milj.euroa) Vanhan koulun kunnossapitoa/ylläpitoa tulee jatkaa, edelleen poistoja > käyttötalous UHAT 4. Keskuskoulu, Koulunmäen koulu ja Mämmen koulu 4.1 Keskuskoulu, Koulunmäen koulu ja Mämmen koulu yhdistetään yhtenäisperuskouluksi ja Keskuskoulun ja Koulunmäen koulun yhteyteen rakennetaan lisätilaa. Teknologiakeskuksessa voidaan jatkaa perusopetus ja päiväkotitoimintaa nykyisessä laajuudessaan n. 2,5 vuotta (määräaikainen käyttötarkoituksen muutos). Sen jälkeen kiinteistön toista kerrosta ei saa käyttää opetus- päiväkotitiloina.
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (14/16) 13 VAHVUUDET Mämmen koulun rakentamis- ja ylläpitokustannuksia ei synny Rakentaminen ratkaisee myös varhaiskasvatuksen tilatarpeet Taloudellinen Poistaa alakoulun ja yläkoulun välisen nivelen. Teknologiakeskus voidaan palauttaa alkuperäiseen käyttöön. Tunti-, avustaja- ja oppilashuollon resurssit tehokkaammassa käytössä Johtamisjärjestelmä Tilojen tehokas käyttö Viipaleen rakentaminen aloitettava 2-4 vuoden kuluessa HEIKKOUDET Haluammeko, että Äänekoskella on yksi maan suurimmista kouluista. Koulun tontin laajentaminen vaatii mahdollisesti pakkolunastustoimenpiteitä MAHDOLLISUUDET UHAT Teknologiakeskuksen yritystilat Yhteiskunnan häiriötilanteet. Ison yksikön sijoittaminen väistöön hankalaa. Kasvulle ei ole tilaa 4.2 Keskuskoulu, Koulunmäen koulu ja Mämmen koulu yhdistetään yhtenäisperuskouluksi ja ei rakenneta lisätilaa VAHVUUDET Mämmen koulun rakentamis- ja ylläpitokustannuksia ei synny Taloudellinen Poistaa alakoulun ja yläkoulun välisen nivelen. Tunti-, avustaja- ja oppilashuollon resurssit tehokkaammassa käytössä. Laadukasta perusopetusta Johtamisjärjestelmä Tilojen tehokas käyttö HEIKKOUDET Haluammeko, että Äänekoskella on yksi maan suurimmista kouluista. Teknologia keskuksessa jatkaa edelleen koululuokkia. Tilatarve on ratkaistava 3-5 vuodessa, perusopetus ja varhaiskasvatus. MAHDOLLISUUDET UHAT Oppilasmäärän kasvu > rakentaminen Kouluverkkotyöryhmän näkemys: 4.3 Keskuskoulu ja Koulunmäen koulu yhdistetään yhtenäisperuskouluksi. Mämmen koulu rakennetaan ja Konginkankaan yläkoululaiset siirretään Keskuskoulun ja Koulunmäen koulun yhtenäisperuskouluun.
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (15/16) 14 VAHVUUDET Yhtenäisperuskoulu Keko/Koko Konginkankaan oppilaiden koulumatka lyhenee 9km/13 min /suunta Mämmen/Akanniemen alueen houkuttelevuus lisääntyy uuden koulun myötä. Vähentää Keko/Kokon tilantarvetta MAHDOLLISUUDET Lisää Mämmmen alueen houkuttelevuutta Antaa tilaa kasvulle Riippuen rakentamispaikasta voidaan koulurakennuksen yhteyteen rakentaa tiloja myös varhaiskasvatukselle. HEIKKOUDET Uuden koulun rakentamisen, ylläpidon ja poistojen kustannukset Oppilaaksiottoalue tulee hyvin likelle Keskuskoulua Lisää opetusryhmien ja opettajien määrää > kallis Rakentamispaikan löytäminen, nelostien läheisyys Varhaiskasvatuksen tilatarpeet ratkaistava. Laajuuden määrittäminen UHAT Taloustilanteen kiristyminen edelleen > uusien koulujen käyttökustannuksista ei voida tinkiä> joudumme säästämän opetuksesta 5. RAHOITUS Tähän tulee Matin tekstiä rahoitus vaihtoehdoista KOULUVERKKOTYÖRYHMÄN ESITYS 1. Asemakadun koulu peruskorjaus tai uudisrakennus aloitetaan vuodenvaihteessa 2016-2017. Suunnittelu ja kilpailutus toteutetaan vuoden 2016 aikana. Päätös siitä, peruskorjataanko vai rakennetaanko uusi koulu, tehdään helmikuussa 2015 tilapalvelun laadittua eri vaihtoehtojen kustannusvertailun. Mikäli päädytään uudisrakentamiseen, koulu rakennetaan Telakkakadun välittömään läheisyyteen ja samalla muodostetaan yhtenäisperuskoulu, jonka muodostavat nykyiset Asemakadun koulu ja Telakkakadun koulu. 2. Mikäli Asemakadun koulu peruskorjataan, se rakennetaan vain nykyisen oppilaaksiottoalueen tarpeisiin. 3. Koiviston koulu rakennetaan Koiviston kylälle. Koulun yhteyteen rakennetaan tila varhaiskasvatuksen tarpeisiin. 4. Keskuskoulu, Koulunmäen koulu ja Mämmen koulu muodostavat 1.8.2015 alkaen yhtenäisperuskoulun. Mämmen koulua ei siis rakenneta. Teknologiakeskuksessa jatkaa edelleen ope-
Kaupunginhallitus 9.6.2014 liite nro 2 (16/16) 15 tusryhmiä siihen saakka kun perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tilatarpeet on ratkaistu. Teknologiakeskuksen määräaikainen käyttötarkoituksen muutos antaa mahdollisuuden siirtää viipalekoulun tai uudisrakentamisen ratkaisun vuodelle 2016, jolloin tiedämme toteutuuko uusi Metsän Groupin tehdas ja voimme arvioida tehtaan vaikutusta Äänekosken väestömuutokseen ja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilatarpeisiin. Tässä kohdassa kouluverkkotyöryhmä ei ollut yksimielinen. Pentti Piilonen kannattaa Mämmen koulun rakentamista Mämmen kylälle (Mämmensalmen eteläpuoleinen alue), muut työryhmässä eivät näe Mämmen rakentamiseen taloudellisia ja toiminnallisia perusteita. Johtopäätöksiä tehtäessä työryhmän puheenjohtaja Kari Kiiskinen ei ollut paikalla.