Minäpystyvyysjaarvokasvanh uus -muistio

Minäpystyvyysjaarvokasvanh uus -muistio Aktiivisen oppimisen ja ikääntymisen edistäminen vähäosaisten senioreiden keskuudessa

1 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Projektin otsikko: Aktiivisen oppimisen ja ikääntymisen edistäminen vähäosaisten senioreiden parissa Projektin numero: Alaohjelma: Projektin verkkosivu: 502217-LLP-1-2009-1-PT-GRUNDTVIG-GMP Grundtvig Multilateral Projects http://projectpaladin.eu/ Laadintapäivä: 25.7.2011 PALADIN-koordinaattori: WP6-koordinaattori: WP6-koordinointiorganisaatio: Association VIDA. Intergenerational Valorisation and Active Development Gabor Dombi INFORUM [Forum of Hungarian IT Organizations for Information Society] puhelin: +361 20 95 44 176 sähköposti: dombi.inforum@gmail.com Tekijät: Faragó, J. (Ed.), Dombi, G., Oliveira, A. L., Fiordelli, M., Zarifis, G., & Pinto, T. A. Tämä projekti on rahoitettu Euroopan Komission tuella. Tämä julkaisu kuvastaa vain sen tekijöiden mielipiteitä, eikä Komissiota voi pitää vastuussa siitä, miten sen sisältämää tietoa käytetään. Asiakirjaa voi vapaasti kopioida ja levittää sillä edellytyksellä, että muutoksia ei tehdä, että lähde tunnustetaanja että tämä tekijänoikeusilmoitus säilyy asiakirjassa.

2 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Sisällysluettelo Johdanto IOO-lähestymistavan sosiaaliset näkökulmat... 3 PALADIN-projektin tutkimustulokset...erro! Marcador não definido. 1. Kansalaisuus... 5 2. Koulutus... 6 3. Terveys... 6 4. Aktiivisuus... 7 5. Talous... 8 Pääperiaatteet (Yksilölliset näkökulmat senioreiden tarpeiden tunnistaminen)... 8 Toimintaperiaatteet... 10 Viitteet... 12 Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta... 12

3 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Johdanto IOO lähestymistavan sosiaaliset näkökulmat Sosiaalinen tarve Yhteiskunnan kehitystasoa voidaan mitata sillä, miten hyvin se kohtelee senioreitaan. Itse asiassa seniorit kohtaavat enemmän vaikeuksia kuin eurooppalaisten yhteiskuntien enemmistöt. Eräiden senioriryhmien mukaan suurimmassa osassa EU:n uusia jäsenvaltioita yli 50- vuotiaat työntekijät eivät ehkä onnistu löytämään työtä, mistä johtuen eläkeläisillä (koulutuksestaan riippumatta) ei ole mitään toivoa saada apua yhteiskunnalta. 1 Jos heidän tulonsa laskevat, on olemassa vakava riski, että heidän yhteiskunnalta saamansa tunnustus heikkenee jaheidän ihmissuhdeverkostonsa romahtavat. Nämä vähäosaiset seniorit saattavat tuntea, että heitä ei enää tarvita; lisäksi heidän täytyy taistella toimeentulonsa puolesta käyttämällä rajoitettuja tulojaan parhaalla mahdollisella tavalla, samalla kilpaillen nuorempien kanssa. Vaikka keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on nousussa, se on matalampi eteläisissä ja itäisissä maissa Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan verrattuna. Kontaktin katkeaminen yhteiskuntaan saattaa johtaa psykosomaattisten sairauksien kehittymiseen ja lisääntyviin lääketieteellisiin ongelmiin. Tämän seurauksena yhteiskunnan huomion puute johtaa myös kasvaviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Muuttuvan maailman vaatimukset Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut teknis-teknologinen vallankumous, joka on vaikuttanut suoraan senioreiden elämänlaatuun. Informaatioteknologian ja uuden tiedon tarve kasvaa. Myös ikäihmiset ovat myöntäneet suuren osan näiden asioiden hyödyistä. (Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita matkapuhelimet, joita ikäihmiset usein käyttävät avun hälyttämiseen.) Kuitenkaan senioreiden tarpeisiin ei aina vastata 2.Sen sijaan vähemmistössä olevat iäkkäiden sukupolvien onnekkaammat jäsenet (ensisijaisesti paremmin toimeen tulevat ja 1 http://penzcentrum.hu/cikk/1027521/1/pup_a_fonok_hatan_az_idos_dolgozo(merkittävimmän unkarilaisen tutkimuslaitoksen TARKIn tekemä tutkimus ikäsyrjinnästä) 2 IKT helyzetelemzés 2010 végén (Raportti vallitsevasta ICT-tilanteesta vuoden 2010 lopulta) http://einclusion.hu/2011-01-27/ikt-helyzetelemzes-2010-vegen/

4 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio korkeammin koulutetut) etsivät mahdollisuuksiatulla uuden maailman aktiivisiksi jäseniksi. He osallistuvat usein edullisille tai ilmaisille kursseille, ja he ovat myös aktiivisempia hyödyntämään mahdollisuuksia omatoimiseen oppimiseen. Sen sijaan vähäosaisiin kuuluvat yksineläjät, kaukana kaupungeista ja koulutuskeskuksista asuvat, pienituloiset ja vähänkoulutetut. Uusi tieto, uudet teknologiat ja mahdollisuudet eivät saavuta heitä tai saavuttavat vasta pitkän ajan jälkeen. PALADIN-projektin tutkimustulokset PALADIN-projektin tarkoituksena on edesauttaa yli 50-vuotiaiden, huonon kilpailukyvyn omaavien vähäosaisten senioreiden voimaannuttamista ja kehittää välineitä omatoimisen oppimisen valmiuksien tehostamiseen. Yksi PALADIN-projektin päätavoitteista oli laatia viisi asteikkoa vähäosaisten senioreiden itseohjautuvuuden arvioimiseen terveyden, aktiivisuuden, koulutuksen, kansalaisuuden ja talouden alueilla. Toimintatasolla tarkoituksena oli laatia tieteellisesti päteviä asteikkoja, jotka ovat samallasekä visuaalisesti miellyttäviä että helppoja käyttää ja ymmärtää. Ottaen huomioon, että itseohjautuvalla oppimisella ja minäpystyvyydellä itseohjautuvassa oppimisessa on hyvin läheinen yhteys, (Hoban & Sersland, 1999, 2000; Oliveira & Simões, 2001, 2006; Oliveira, 2005, 2009), on asteikot kehitetty näistä kahdesta teoreettisestakäsitteestä: itseohjautuva oppiminen ja minäpystyvyys. Oppimisen ja muuttuvien sosiaalisten olosuhteiden nousevan paradigman valossa PALADIN-projekti painottaa terveyden, aktiivisuuden, koulutuksen, kansalaisuuden ja taloudenolevan yhteiskuntiemme toimimisen avainalueita jakorostaa, ettämeidän tarvitsee vahvistaa kykyämme oppia ja kehittyä edellämainituilla osa-alueillakeinona voimaannuttaa ihmisiä, etenkin vähäosaisia senioreita 3. (Oliveira et al., 2011) 3 yleisesti ottaen vähäosaiset ovat eurooppalaisella sosiaalipolitiikan agendalla se ihmisryhmä, jolla on riittämättömät oppimisresurssit, koska heidän pääsynsä oppimismahdollisuuksien tarjoajien pariin on(useista syistä johtuen) rajallinen tai rajoitettu. Ryhmään kuuluvat työttömät, koulutuksensa keskeyttäneet, siirtolaiset, ammattitaidottomat ja heikosti ammattitaitoiset, henkisistä tai fyysisistä vaikeuksista kärsivät ja ikäihmiset (50+). Georgios K. Zarifis (2011). Disadvantaged seniors: Main identifiers (http://projectpaladin.eu/wp-content/uploads/2010/11/7c.pdf )

5 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Tutkimusmetodin ensimmäinen vaiheoli määritellä olennaisiksi toiminnan alueiksi seuraavat viisi: terveys, aktiivisuus, koulutus, kansalaisuus ja talous. Pilottitutkimuksia on toteutettu senioreiden keskuudessa Portugalissa (Coimbra ja Lousada), Espanjassa (Zaragoza), Kreikassa (Thessaloniki), Sveitsissä(Lugano), Unkarissa (Budapest) ja Maltalla (useita kuntia ja kaupunkeja ympäri maata). Tutkimusta varten määritelty kohdeväestö oli yli 50-vuotiaat vähän koulutetut seniorit,joilla on huono kilpailukyky ja alhainen tulotaso (Zarifis, 2010). Seuraava vaihe oli lopullisten tutkimusten toteuttaminen lyhennetyillä ja parannetuilla asteikoilla kaikissa maissa suuremmilla otoksilla. Näin ollen paljon (kvantitatiivista ja kvalitatiivista) tietoa on kerätty vähäosaisilta senioreilta tutkimukseen osallistuneissa maissa, vaikka sitä ei voitu pitää edustavana otoksena kunkin maan vähäosaisesta senioriväestöstä. Alla annetaan lyhyt yhteenveto jokaisesta alueesta. 1. Kansalaisuus Mitä tulee kvantitatiiviseen dataan, Kreikasta saatu otos antoiheikoimmat tulokset (keskiarvo=116,03), jonka jälkeen tuli Espanja (keskiarvo=142,81). Unkari (keskiarvo=153,62) Sveitsi (keskiarvo=156,46), Malta (keskiarvo=159,52) ja Portugali (keskiarvo=162,51) saavuttivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että maiden seniorit ovat varmempia toimimaan kansalaisuuden asenteiden ja käytöksen mukaan. Kvalitatiiviset tulokset Portugalista ja Maltalta osoittivat, että näiden kahden maan seniorit näkivät itsensä hyvinä kansalaisina ja että he perustivat näkemyksensä kahteen asiaan: he auttavat muitaja he (etupäässä maltalaiset seniorit) tuntevat olevansa hyvin integroituneita yhteiskuntaanja kykeneviä antamaan oman panoksensa yhteisen hyvän puolesta. Sveitsistä saadussa otoksessa eräs seniori totesi, että joskus ihmiset kohtelevat ikäihmisiä aivan kuin heillä ei olisi mitään sanottavaa yhteiskunnallisessa elämässä. Muista otoksista löytyy joitain epätavallisia mielipiteitä, kuten: En hyväksy laiskoja ihmisiä (seniori espanjalaisessa otoksessa) ja Minä olen hyvä kansalainen. Minä jäin eläkkeelle 50 työvuoden jälkeen ja jatkoin vielä työssäkäyntiä (seniori Unkarin otoksessa). Erityisen vahvaa yhteiskunnallisen osallistumisen vakaumustasaattaa seurata halukkuus osallistua yhteiskunnalliseen elämään monipuolisten aktiviteettien kautta. PALADIN-projektissa tutkittujen aktiviteettien lisäksi virikeohjaajat saattavat huomata, että vahvan yhteisöllisen osallistumishalun omaavat ikäihmiset ovat avoimia osallistumaan poliittisiin tapahtumiin, auttamaan epävirallisesti asuinalueillaanja

6 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio järjestöissä, joissa he ovat jäseniä, sekä antamaan lahjoituksia arvokkaille yhteisöhankkeille. 2. Koulutus Mitä tulee itsevarmuuteen koulutuksen itseohjautuvuudessa, kvantitatiivinen data paljastaa myös että Kreikan otos tuotti heikoimmat tulokset(keskiarvo=81,47), jota seurasivat Malta (keskiarvo=129.68), Espanja (keskiarvo=141,11) ja Sveitsi (keskiarvo=142,94). Portugalilaiset (keskiarvo=162,72) ja unkarilaiset (keskiarvo=163,40) seniorit saavuttivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että he ovat varmempiaottamaan vastuun omasta koulutuksestaan. Tällä alueella löydämme kaksi keskeistä ideaa kaikista maista. Ensinnäkin seniorit antoivat suuren arvon koulutukselle ja harjoittelulle, ja he pitivät näitä aktiviteetteja ja aloitteita ratkaisevina välineinä yksilöiden päivittäisen elämänlaadun edistämiselle. Toiseksi, joillakin senioreilla oli epäilyksiä sen suhteen, miten tehokkaasti koulutus- ja harjoitteluaktiviteetit voisivatmuuttaa ikäihmisten elämäntilannetta. Erityisesti Espanjan otoksessa osallistujat olivat taipuvaisia uskomaan, että ihmiset osallistuvat tällaisiin aktiviteetteihin kun niitä on tarjolla (ja senioreilla ei ole muutakaan tekemistä) tai kun he tarvitsevat niitä ammatillisista syistä. Unkarin otoksessa on mielenkiintoista huomata, että osallistujat pitivät informaatio- ja kommunikaatioteknologiakoulutusta tärkeänä. Sveitsissä monet seniorit painottivat, että eläköitymisen jälkeen monet kysymykset eivät enää koskeneet heitä. 3. Terveys Yleisesti ottaen seniorit ovat varmoja ottamaan vastuun omasta terveydestään, tosin tämä vaihteli maittain. Kvantitatiivisesti mitattuna Kreikan otos antoi heikoimmat tulokset (keskiarvo=116,39), jonka jälkeen tulivat Espanja (keskiarvo=132,01), Sveitsi (keskiarvo=138,08) ja Unkari (keskiarvo=140,23). Portugalin (keskiarvo=153,92) ja Maltan (keskiarvo=163.47) seniorit saivat korkeimmat tulokset, mikä osoittaa, että he tuntevat olevansa kykenevämpiä ottamaan vastuun omasta terveydestään. Portugalin otoksen seniorit ilmaisivat monia näkemyksiä suhteestaan terveyteen, mikä osoittaa, että tämä alue on heille hyvin tärkeä. Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, ettäkaikkien tulisi noudattaa terveitä elämäntapoja kohentaakseen elämänlaatuaan. Lähes kaikki seniorit vakuuttavat tietävänsä mitä heidän tulee tehdä terveydentilansa parantamiseksi. Eräät mainitsivat kokeneensa joitain vaikeuksia ymmärtää

7 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio terveydenhoitoalan ammattilaisia, ja toiset tunnustivat rajalliset resurssinsa terveen elämäntyylin kehittämiseen. Muina esimerkkeinä mainittiin tarve harrastaa enemmän liikuntaa ja syödä terveellisemmin. 4. Aktiivisuus Kvantitatiivisesti mitattuna Kreikan otos antoi heikoimmat tulokset aktiivisuuden suhteen (keskiarvo=109,66).seuraavina tulivat Espanja (keskiarvo=134,24), Sveitsi (keskiarvo=139,22) ja Malta (keskiarvo=146,07). Portugalin (keskiarvo=151,73) ja Unkarin (keskiarvo=156,45) seniorit antoivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että he ovatvarmempia osallistumaan monenlaisiin aktiviteetteihin (ammatillinen ja kulttuuritoiminta, vapaaehtois- ja yhdistystoiminta, vapaa-ajan vietto sekä henkilökohtainen ja sosiaalinen kehittyminen). Portugalilaiset seniorit osoittivat luontaista itsevarmuutta kyvyssään suoriutua päivittäisistä askareista, myös asuessaan vanhainkodeissa joissa heidän ei tarvitse osallistua näihin toimintoihin. Heillä oli taipumus luonnehtia itseään aktiivisiksi, ja jotkut heistä ilmaisivat halua lisätä päivittäisten aktiviteettien määrää jotta he voisivat palata työelämään tai jopa kehittää aktiviteetteja toisten auttamiseksi. Espanjan otoksessa jotkut seniorit olivat harmissaan, koska heillä oli liian vähän aikaa osallistua muunlaisiin aktiviteetteihin (monipuolistaa aktiviteettejaan) ja Kreikan otoksessa löydettiin kahdenlaisia mielipiteitä siitä, miten kiinnostuneita seniorit olivat aktiviteeteista: eräät heistä osoittivat halua löytää työtä jatoiset osoittivattäyttä kiinnostuksen puutetta minkäänlaisiin aktiviteetteihin osallistumiseen. Maltan ja Unkarin otoksissa senioreilla oli taipumusta korostaa aktiivisena pysymisen merkitystä ja tämän positiivisen ominaisuuden tuottamaa henkilökohtaista tyydytystä. Lisäksi Maltalla tutkimukseen osallistuneet korostivat perheen etenkin lasten ratkaisevaa roolia prosessissa, ja kreikkalaiset osallistujatolivat hyvin varovaisiakuvaillessaan pääaktiviteettejaan. Tällä alueella saadut hyvin positiiviset vastaukset saattavat merkitä sitä, että kykyjä arvostetaan suuresti ja että senioreilla on kiinnostustaylläpitää tai kehittää kykyjään. Kykyjensä käyttämisestä kiinnostuneet ikäihmiset saattavat olla avoimia monenlaisille aloille joilla he voivat hyödyntääkykyjään. Halukkuus olla asemassa, jossa voi osallistua monenlaisiin aktiviteetteihin voi johtaahaluun noudattaa joustavaa aikataulua. Kohdatessaan ikäihmisiä, jotka antavat suurta arvoa joustaville aikatauluille, voivat virikeohjaajat päätellä, että seniorit ovat

8 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio kiinnostuneita vaihtelevista aktiviteeteista. Tällä saattaa olla yhteys iäkkäämpiä työntekijöitä käsittelevään kirjallisuuteen, jonka mukaan ikäihmiset ovat erityisen kiinnostuneita työtehtävistä joissa työskentelyolosuhteet ovat joustavat. Seniorit, jotka ovat kiinnostuneita sekä työskentelystä että joustavuudesta työpaikoilla, saattavat haluta yhdistää palkkatyön muiden aktiviteettien kanssa. Suhteessa senioreiden aktiivisuuteeneräs ristiriita on otettava huomioon. Samalla kun vaatimukset eläkeiän nostosta ovat jatkuvasti yhteiskunnallisen keskustelun kohteena (tarkoituksena on supistaa yhteiskunnan velvollisuutta huolehtia ikäihmisistä)on myös selvää,että yli 50-vuotiailla työntekijöilläei ole mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Unkarin tilastokeskuksen mukaan tänä päivänä unkarilaisten eläkeläisten enemmistö osallistuisi työelämään viiden ensimmäisen eläkevuotensa aikana, mutta niiden eläkeläisten osuus jotka onnistuvat löytämään itselleen töitä on 0,5 3 prosenttia. 5. Talous Mitä tulee talousasioihin, espanjalaiset (keskiarvo=132,08) ja kreikkalaiset (keskiarvo=134,09) seniorit antoivat tutkimuksen heikoimmat tulokset Maltan (keskiarvo=146,52) tullessa seuraavana. Sveitsi (keskiarvo=155,05), Unkari (keskiarvo=156,31) ja Portugali (keskiarvo=156,93) saivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että näiden maiden seniorit ovat varmempia ottamaan oman talouden hallintaansa. Tällä alueella on mahdollista löytää enemmän yhtäläisiänäkemyksiä kaikista otoksista, tosin espanjalaisten ja kreikkalaisten osallistujien vastaukset olivatvähemmän ilmaisevia. Yleisesti ottaen seniorit pitivät alhaista tulotasoa suurimpana ongelmanaan, koska se tarkoittaa, että heidän on tultava toimeen rajatulla budjetilla. Tästä huolimatta he ovat vakuuttuneita siitä, että he pystyvät löytämään parhaat ratkaisut tästä rajoituksesta selviämiseksi käyttämällä rahojaan säästäväisesti. Maltan ja Sveitsin otoksissa eräät seniorit mainitsivat perheen merkityksen taloudellisista vaikeuksista selviytymisessä. Pääperiaatteet (Yksilölliset näkökulmat senioreiden tarpeiden tunnistaminen) Itseohjautuvat oppijat ovat tulevaisuuden voittajia, koska heillä on kyky parantaa tietämystään koko elämänsä ajan (Collins, 2006). Kun yksilöt on opetettu itseohjautuvaan oppimiseen he pystyvät oppimaan vuodesta ja tilanteesta toiseen.

9 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Itseohjautuvan oppimisen (IOO) kyvyt ovat perusta elinikäiselle oppimiselle... Jos itseohjautuvan oppimisen kyky on menestyksellisesti hankittu, se antaa oppilaille mahdollisuuden olla elinikäisiä oppijoita (Dynan, Cate & Rhee, 2008). Itseohjautuva oppiminen antaa mahdollisuuden parantaa elämänlaatua,sillä se antaa oppijoille oikeat työkalut elinikäiseen oppimiseen (Yamada, 1994). Itseohjautuvaa oppimista on kutsuttu enemmänkin elämäntavaksi kuin tekniikaksi sillä siinä olennaista on asenne,joka kestää joka tilanteessa ja kautta elämän (Clinton & Rieber, 2010). Voimme parantaa valmiutta itseoppimiseen jos ymmärrämme IOO:n osatekijöitä. Se korostaa autonomiaa, omakohtaista motivaatiota, personalisointia, itsekuria ja kriittistä ajattelua, ja voi auttaa oppijoitatulemaan keskittyneiksi, vilpittömiksi ja menestyviksi(ausburn 2002). (Clark, 2005). Itseohjautuva oppiminen on sitä tehokkaampaa mitä vahvempi oppijan sisäinen motivaatio on. Se nähdään myös tehokkaana voimana ennenaikaista rappeutumista ja riippuvuutta vastaan,koska se pystyy käynnistämään ihmisten motivaation oppia ja kehittyä. Lisäksi sen voimakasta potentiaalia voidaan käyttää kaikilla aloilla ja jokaisen oppijan kohdalla. Samanaikaisesti monet aikuisetkaan eivät ole täysin itseohjautuvia. Asia voidaan nähdä niin, että he sijaitsevat eri paikoissaitseohjautuvuuden jatkumolla, eräiden ollessa autonomisempia ja toisten riippuvaisempia. Alikoulutetut aikuiset ovat usein vähemmän itseohjautuvia kuin korkeammin koulutetut aikuiset (Terry,2006). Meidän täytyy erityisen huolellisesti rohkaista alikoulutettujen itseohjautuvuuttaja avustaa heitäjotta he voivat kasvattaa motivaatiotaan ja itseluottamustaan ja lisätä osallistumistaan oppimisaktiviteetteihin. Lisäksi seniorit eroavat toisistaan huomattavasti yksilöllisten eroavaisuuksien lisääntyessä ikääntymisen myötä. Kaikki ihmiset saavuttavat vanhuuden hyvin erilaisena koska he ovat kulkeneet varsin monenlaisia elämänpolkuja. Jokaisella iäkkäällä aikuisella on toiveita ja tulevaisuudensuunnitelmia. Itseohjautuvan oppimisen tarjoamille mahdollisuuksille on olennaistaprosessia edistävien työkalujen oikea käyttö. Teknologialla on tärkeä rooli modernissa yhteiskunnassa ja se voi palvella myös tutkimaamme asiaa. Kuten Clark on osoittanut tutkimuksessaan, myös (ja etenkin) huono-osaiset yhteisötvoivat hyötyä teknologian käytöstä. Chu ja Tsai (2009) korostavat, että internet-pohjainen oppiminen soveltuu erityisen hyvin vähäosaisille senioreille auttaen heitä (iältään 45 59 ja yli 60-vuotiaita)

10 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio voittamaan oppimiselle asetetut esteet. Sen lisäksi internet on kätevin ja kustannustehokkain oppimisympäristö, joka voi tavoittaa jokaisen ihmisenja kestää koko eliniän. Näistä syistä johtuen se on väline joka sopii hyvin yhteen itseohjautuvan oppimisen kanssa. Toimintaperiaatteet (Suosituksia päättäjille, sosiaalipalveluille ja koulutusrakenteille) PALADIN-projektin tutkimustulosten ja projektiin osallistuneiden asiantuntijoiden kokemusten perusteellavoidaan antaa useita suosituksia toimintatapojen suhteen: Senioreiden itsetunto jatietoisuus senioreiden tarpeellisuudesta pitäisi palauttaa tukemalla ja kannustamallaerilaisia tietoisuutta lisääviä hankkeita. Senioreita koskevia asenteita pitäisi muuttaa jotta voidaan positiivisella tavalla muuttaa ikäihmisten minäkuvaa. Yli 50-vuotiaille tulee tarjota apua modernien taitojen ja tiedon hankkimisessa. Tämä edellyttää, että aikuiskoulutus ei keskity vain työelämän tarpeisiin; kaikkia elinikäisen oppimisen muotoja pitäisi tukea; kaikenlaista itseohjautuvaa oppimista pitäisi kannustaa, jotta seniorit voivat hankkia tarvitsemansa taidot. Terveys, aktiivisuus, koulutus, kansalaisuus, ja talous on vahvistettu senioreiden avainalueiksi. Heidän kykyjensä vahvistaminen näillä alueilla vaikuttaa välittömästi positiivisella tavalla jokapäiväiseen elämään. Senioreiden valmiutta itseohjautuvaan oppimiseen voidaan tukea onlinetai offline-koulutuksella, mikä takaa tutoroidun itseoppimisenjoka asutuskeskuksessa, joka kaupunginosassa, yliopistossa, kulttuurikeskuksessa ja kirjastossa. Ikäihmisten itseohjautuvan oppimisen mentorin tai seniorikouluttajan tehtävää pitää kehittää uutena kutsumusammattina (aikuiskoulutuksen avulla). Tutorintia, neuvontaa ja kaikkia seniorikoulutuksen muotoja ei tulisi rajata vain senioreihin. Sukupolvien välistä oppimista pitäisi edistää, ei ainoastaan joustavana tapana tehostaa oppimista, vaan myös keinonatukea solidaarisuutta ja yhteiskunnan koheesiota. Senioreiden omatoimista järjestäytymistä tulisi tukea vapaa-ajan vietossa, oppimisessaja työllistymisessä. On kuitenkin tärkeää painottaa, että

11 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio itseohjautuvuus on useimpien yrittäjien perimässä ja omatoimista oppimista tulee edistää,koska se voi olla merkittävässä roolissaikäihmisten yrittäjäkoulutuksen onnistumisessa. Mm. PALADIN-projektin kehittämien välineiden käyttöä ikäihmisten itseohjautuvan oppimisen valmiuksien parantamiseksi on edistettävä maailmanlaajuisesti. Vanhemman sukupolven jäsenet ovat halukkaampia omaksumaan tiedon samanikäisiltä ihmisiltä. Tämä asenne saatetaan voittaa sukupolvien välisten välittäjien avulla. Vanhempia ihmisiä tulisi voimaannuttaa ja auttaa suuntaan jokavahvistaa heidän omatoimisuutensa minäpystyvyyttä. Joko yksintai yhteistyössä muiden sukupolvien kanssa, ikäihmisissä on suuri yrittäjäpotentiaali jota voidaan käyttää omien yritysten luomiseen (kannattavien tai ei-kannattavien). Yrittäjäkoulutusta yhdessä kansallisten senioriyrittäjäkoulutusohjelmien kanssa tulisi kehittää. PALADIN-tutkimus myös vahvisti joitakin kirjallisuuden tukemia näkökulmia, kuten niitä, joitatulisi kunnioittaaoppimisohjelmia suunniteltaessa: Oppijoiden tulisi antaa päättää mitä, miten ja milloin he oppivat (oppijan ei tarvitse sopia ohjelmaan; ohjelman tulisi sopia oppijalle). Aikuisoppijoidenkehitystarpeitapitäisikunnioittaa. Yksilölliset erot tulisi ottaa huomioon. Oppijoiden omaa tahtia tulisi kunnioittaa: omatahtinen oppiminen on tilaisuus edistyä paljon nopeampaan tai hitaampaan tahtiin, riippuen kustakin oppijasta. Jokainen tarvitsee oman aikansa. Joustaviaosallistumisohjelmiapitäisitarjota. Ystävällisiä ja miellyttäviä oppimisympäristöjä tulee luoda. Oppimiseen osallistumisen esteet on poistettava. Oppijoiden keskinäistä riippuvuutta pitäisi vaalia. Yleisesti tunnustetaan, että elinikäisen oppimisen strategioiden pitäisi löytää joustavampia ja houkuttelevampia väyliä (Council, 2009), minkä tähden itseohjautuvan oppimisen potentiaalia tulee pitää hyvin tehokkaana työkaluna senioreiden

12 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio itseohjautuvan oppimisen valmiuden kohentamiseen, varsinkinvähäosaisempien senioreiden kohdalla. Viitteet Oliveira, A. L., Vieira, C., Nogueira, S., Lima, M., Alcoforado, L., & Ferreira, J. A. (2011). PALADIN, WP3 development Report: Development of Self-directed Learning Readiness Scales for disadvantage seniors in health, activity, education, citizenship and finances.coimbra: Universidade, Faculdade de Psicologia e de Ciências da Educação. Collins, A. (2006). How society can foster self-directed learning. Human Development,49(4), 225-228. Dynan, L., Cate, T., & Rhee, K. (2008).The impact of learning structure on students readiness for self-directed learning.journal of Education for Business, 84(2), 96-100. Clark, K. (2005). Serving underserved communities with instructional technologies: Giving them what they need, not what you want. Urban Education, 40(4), 430-445. Council (2009).Council conclusions of 12 May 2009 on a strategic framework for European cooperation in education and training ( ET 2020 ). OJ C 119 28.5.2009 (2009/C 119/02).Council of the European Union. Zarifis, G. (2010). Disadvantage seniors in Europe: Main identifiers: A desk research approach. In http://projectpaladin.eu/wp-content/uploads/2010/11/7c.pdf Chu, R. J.-C., & Tsai, C.-C. (2009). Self-directed learning readiness, internet selfefficacy and preferences towards constructivist internet-based learning environments among higher-aged adults.journal of Computer Assisted Learning, 25(5), 489-501. Terry, M. (2006). Self-directed learning by undereducated adults. Educational Research Quarterly, 29(4), 28-38. Aiheeseenliittyvääkirjallisuutta Clinton, G., &Rieber, L. P. (2010). The Studio experience at the University of Georgia: an example of constructionist learning for adults. Educational Technology Research and Development, 58(6), 755-780.

13 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio McMillan, S. J., & Macias, W. (2008). Strengthening the safety net for online seniors: factors influencing differences in health information seeking among older internet users.journal of health communication, 13(8), 778-92. McMillan, S., Avery, E. J., & Macias, W. (2008). From Have Nots To Watch Dogs. Information, Communication & Society, 11(5), 675-697. Yamada, Masayuki (Department of Education, Akita University, Akita, J. (1994). Yamada 1994.pdf.Educational Gerontology, 511-520.