LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO. Ulla Holma Luomusiipikarjan syysseminaari 25.10.2012 Tampere

Samankaltaiset tiedostot
MATKAKERTOMUS. SECOND IFOAM ORGANIC ANIMAL HUSBANDRY CONFERENCE: Tackling the Future Challenges of Organic Animal Husbandry

Luomunuorikot ja luomurehut: tuotantotapaohjeet ja haasteet. SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma Kennot täyteen luomutietoa II

Suomen Siipikarjaliitto Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Siipikarja luomutuotannossa

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Kanojen terveystilanne Suomessa ja suolinkaisten torjunta

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja. Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA

Ohjeita kotitarvekanojen pitoon

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

Lampaat luomussa. Rokua Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab

Ajankohtaista siipikarjaterveydenhuollosta. Loimaa Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz

Luomubroilerin terveys , Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri

ETU-seminaari Terveydenhuollon toimista ja tämän päivän haasteista munantuotanto Lea Lastikka

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere /P.H.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Ajankohtaista luomuvalvonnasta

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Osoite: Tilatunnus: Pitopaikkatunnus: Kanalan hoitaja (jos eri kuin omistaja): Teurastamo:

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Eläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa

Broilereiden hyvinvointi ja terveys terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Munivien kanojen hyvinvoinnin valvonta Tilastoa Ruotsin kananmunayhdistyksen hyvinvointiohjelmasta

Laidunkalkkunatuotantoon tutustuminen Englannissa syyskuu 2014

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia?

Luomumunien tuotanto pienkanalassa Mikkeli

Siipikarjatutkimus MTT:llä

MATKARAPORTTI Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla

Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto. Siipikarjan rokotusohjelma ja rokottaminen

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinten Hyvinvointi

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Kanojen ruokinta luomussa

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Broilereiden hyvinvointia kuvaavien tietojen keruu. Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

Perustietoa kanasta Kanan lajinmukainen käyttäytyminen. LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI

Broilerin yleisimmät sairaudet Ahlman-Instituutti ELL Petri Yli-Soini

Strategian perusteet

LUOMUNUORIKKOKASVATUS JA LUOMUREHUJEN RIITTÄVYYS

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, Espoo Puh

Eläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 1 Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio

Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry

Luomuvalvontapäivä Mikkelin yliopistokeskuksessa

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä


Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

ETU-lihasiipikarjaasiantuntijaryhmä

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

Luomu- ja laidunkalkkunan tuotantokustannukset

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa muussa lähtöpaikassa. muu, mikä

Terveydenhuollon kehittäminen broilerituotannossa. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen ELL Petri Yli-Soini

Ruotsissa esiintyvät siipikarjataudit ja tartuntojen ehkäisy

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Eläinten hyvinvointikorvaus siipikarjatiloilla 2015

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti ELL Petri Yli-Soini

Luomukalkkunan hyvinvointiedellytykset Suomessa

Sikojen ja siipikarjan käyttäytymisen ohjaaminen: uutta tutkimustietoa ja ongelmien ratkaisuja

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Markkinakehityksestä yleensä

Punaheltta on Paras!

Broilereiden hyvinvointi ja

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI

Transkriptio:

IFOAMIN LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma 25.10.2012 Tampere http://www.ifoam.org/ IFOAM is the worldwide umbrella organization for the organic movement, uniting more than 750 member organizations in 116 countries. IFOAM Members are associations, institutions, businesses and non-profit organizations whose activities are predominantly organic. They are integral in the work of IFOAM and shaping the future of Organic Agriculture worldwide. luomun kansainvälinen kattojärjestö määrittelee luomun periaatteet ja tavoitteet, joiden pohjalta esim. EU:n luomukotieläinten tuotantotapaohjeet on laadittu Luomuliitto on IFOAMin jäsen Suomessa 1

Tavoitteina mm.: Keskustella luomukotieläintuotannon tulevaisuuden haasteista Millaista on kestävä, kannattava ja eläinystävällinen tuotanto? Monitieteinen asioiden tarkastelu: tutkijat, tuottajat ja kuluttajat yhdessä Konferenssipaikkoina Hampurin yliopiston biokeskus, Biozentrum Klein Flottbek sekä Thünen-Instituutin Trenthorstin luomututkimusasema Osanottajia yli 40 maasta, yhteensä noin 180 henkilöä Luennot, workshopit, posteriesitykset, ekskursiot Konferenssia isännöi Gerold Rahmann (vti) CARL VON LINNÉN LUENTOSALI BIOZENTRUM KLEIN FLOTTBEKISSA Puheenjohtaja: Markus Arbenz (IFOAM) Pääluennoitsijat 12.9.2012: Fritz Schneider (University of Bern), Allan Savory (Savory Institute), ja Pierre Gerber (FAO) Visions for the future of animal production in the face of growing population pressure and environmental problems Gerold Rahmann (Thünen- Institute, vti) ja Mahish Chander (Indian Veterinary Research Institute) Konferenssin yhteenveto: Two themes expressed throughout the conference were farmer engament and the dissemination of research results. 2

TRENTHORSTIN TUTKIMUSASEMA JA BAUCKHOF KLEIN SÜSTEDT LUOMUSIIPIKARJAESITYKSET: ULKOILU JA LOISTEN TORJUNTA PÄÄKOHTEINA Puheenjohtajina Ute Knierim (Kasselin yliopisto) ja Veronica Maurer (FiBL, Sveitsi) 3

VERONICA MAURER ESITTELI ULKOTARHATUTKIMUKSIA Haasteet: tarhan epätasainen käyttö, osa tarhasta kuluu paljaaksi, ravinteet kertyvät pienelle alueelle, sisäloisten munat säilyvät hyvin Ratkaisuja: tarhakierto, siirrettävät kanalat (isot parvet?), tarhan pohjan tulisi olla muokattavissa (puulastut tai hake) ja vaihdettavissa (kanalan seinän vierusta), suojapaikat, katetut hiekkakylpypaikat, veranta Sveitsi: Loisten tutkiminen ulostenäytteistä noin kahden kuukauden kuluttua kanojen muninnan alkamisesta ja sen jälkeen noin 4 viikon välein. Jos lauma voi hyvin, ei hoitoa; muussa tapauksessa Flubenol VERONICA MAURER: TARHAN TASAISEMPI KÄYTTÖ: SUOJATUNNELIT, HIEKKAKYLPYPAIKAT, PUUT 4

CHISTIANE KEPPLER (KASSELIN YLIOPISTO): NUORIKOIDEN ULKOILU Free range -kasvattamot (58 kpl) (Sveitsi, Tanska, Itävalta) vrt. luomusisäkasvatus (17 kpl) (Saksa). Yht. 226 kasvatuserää KEPPLER: NUORIKOIDEN ULKOILU Kasvattamojen välillä suurta vaihtelua Kuolleisuus: Free range 2,5-3,1 %, luomusisäkasvatus 3,5 % Kuolleisuudesta 80 % tapahtunut ennen poikasten laskemista ulos Uloslaskuikä: Sveitsi, Tanska: veranta 6. ikäviikko, ulos 8.-9. ikäviikko Itävalta: veranta 9-viikkoisina, ulkotarhaan 14-viikkoisina Rokotukset: Saksa 6-9 eri rokotetta, 11-21 rokotusta kasvatusaikana sekä rokotukset juuri ennen siirtoa Sveitsi: 3 5 eri rokotetta, 6 9 rokotuskertaa Antibiootti- tai loiskäsittelyjä vähän Ruokintaan kiinnitettävä enemmän huomiota, sillä alhainen paino saattaa heijastua munintakaudella huonompana tuotoksena, höyhenten nokkimisena ja kannibalismina 5

MONIQUE BESTMAN (LOUIS BOLK INSTITUTE) LUOMUKANOJEN TERVEYS JA HYVINVOINTI HOLLANNISSA Aineisto: 43 luomutilaa, yht. 49 parvea (v. 2008 ja 2009) Menetelmät: Tilakäynnit, tuottajan haastattelut, Hen scoring (50 kanaa, ikä 50 60 vk) Tuloksia: kanalakoko keskimäärin 9300 kanaa/tila (jos siipikarjatalous päätuotantosuuntana keskimäärin 14.700 kanaa/tila) Terveysongelmia (tuottajan haastattelut): E. coli 37 % parvista, kanapunkit 33 %, IB (tarttuva keuhkoputken tulehdus) 31 %, kasautuminen 31 %, ihotulehdukset 22 %, kanojen burnout uupumus 22 %, loismadot 18 % ja krooninen suolen tulehdus 12 % MONIQUE BESTMAN 6

BESTMAN: LUOMUKANOJEN TERVEYS JA HYVINVOINTI Loishäädöt: ei ollenkaan: 25 % parvista, lievä loistartunta 1 4 kertaa: 65 %, 5 6 kertaa: 10 %, vakava loistartunta Hollanti: loislääkitys vain tarvittaessa (ulostenäytteissä loisten munia ja kanoilla terveysongelmia) Höyhenten nokkimista vähemmän kuin v. 2003 Mahdolliset syyt: parannukset kasvatusympäristössä (pehku, karkearehu, orret, korotetut tasot) Ihovaurioita (kannibalismia) 13 %, rintalastan epämuodostumisia 21 %, jalkavaurioita 9 %. WERNER VOGT-KAUTE (NATURLAND FACHBERATUNG) ESITTELI SINIJALKAISEN DUAL- PURPOSE -RODUN 7

LES BLEUES -RODUN KEHITTÄMISESSÄ KÄYTETTY HITAASTI KASVAVIA RANSKALAISIA LINJOJA Saksassa kuudella tilalla, 200 1000 kanaa/tila Soveltuu sekä munan- että lihantuotantoon Käyttää hyvin ulkotarhaa Kana munii 240 250 munaa/v, rehunkulutus 170 g/pv, kanan paino 1900 3000 g. Haasteet: nuorikot lihovat helposti ennen muninnan alkua, taipumus höyhenten nokkimiseen Kukkopoikaset: teurastus 90 päivän jälkeen Kukkopoikaset Ikä 97 pv 112 pv (16 vk) Rehunkulutus Paino Rehuhyötysuhde 7 kg 2,34 kg 3 kg/elopainokg 4 kg/elopainokg GUSTAVO ALMEIDA (AARHUS UNIVERSITY) ETSII KEINOJA KOKKIDIOOSIN TORJUNTAAN Testattavat kasvit: Artemisia annua (kesämaruna) Artemisia vulgaris Kassava 8

SADAR YASEEN TAHA (UNIVERSITY OF SALAHADDIN, IRAK) VERTAILI KANANMUNIEN KOOSTUMUSTA Koe tehty USA:ssa 240 munalla: 120 luomu, 120 tavanomainen. BAUCKHOF KLEIN SÜSTEDT o Bauckhof on perustettu v. 1932, (Demeter 80 v + Bioland 4 v) o Yli 460 ha, 4 maatilayksikköä, 220 230 henkilöä o Klein Süstedt erikoistunut luomusiipikarjaan Kuvat: Ulla Holma 9

LUOMUTILAA ESITTELI JOHTAJA CARSTEN BAUCK TULKKINA PROF. UTE KNIERIM SIIPIKARJA RUOKITAAN 100 % LUOMUREHULLA Rehuseos koostuu 9-17 eri rehukomponentista ja se sekoitetaan tilan omassa myllyssä. Ei kalajauhoa. Optimoidunkin 100 % luomurehun metioniinipitoisuus jää 30 % alhaisemmaksi ja linnut syövät rehua 15 % enemmän. Jotta 100 %:n luomurehu toimii, täytyy rehun olla maittavaa, tuotanto-olosuhteiden olla optimaaliset ja eläinaineksen sopiva 10

TEURASTAMO Kuvat: Ulla Holma Eläinlääkäri tarkastaa linnut Teurastuslinja: 400 broileria/t, 50 kalkkunaa/t Sähkö-vesi -tainnutus MYYMÄLÄ 11

TRAKTORIKYYDILLÄ LUOMULINTUJA KATSOMAAN - Suojatossut jalkaan pellolla - Kasvattamosta toisen luo siirryttiin pellon poikki kävellen Tutustumiskohteiden järjestys: - Ensin kalkkunanpoikaset - Sitten broilerit nuorimmasta vanhimpaan - Juuri tulleet nuorikot - Munivat kanat - Täysikasvuiset kalkkunat KALKKUNAT HIDASKASVUISTA KELLY BRONZE -ROTUA Kuvassa 7 8 viikon ikäisiä luomupoikasia, jotka ovat ulkoilleet 4 päivää. Kesäisin poikaset lasketaan ulos n. 4- ja talvella 8-viikkoisina 12

KALKKUNANPOIKASET 7 8 VK (LUOMU) LUOMUKALKKUNAT Kelly Bronze. Kasvatusaika 6 kk. Kalkkunakanat teurastetaan 18-20 vk:n ja kukot 26-27 viikon ikäisinä. Ulkotarha 10 m2/kalkkuna. 13

LUOMUKALKKUNAKUKOT LUOMULAIDUN 14

BROILERIT ISA 757 HYBRIDIÄ (LUOMU) LUOMUPOIKASET: ORRET 15

KASVATUSHALLEJA LÄMMITETÄÄN TARVITTAESSA KAASULLA Lämmityskustannus talvella noin 28 senttiä/lintu KESÄLLÄ LINNUT LAIDUNTAVAT VILJAKASVUSTOSSA, JOKA SUOJAA NIITÄ. SYKSYLLÄ VILJA ON PUITU JA TARVITAAN KEINOTEKOISIA SUOJUKSIA. 16

VERANNAN JA KASVATUSHALLIN NURKKAUS BROILEREIDEN LAIDUNALUETTA VAIHDETAAN 2 VIIKON VÄLEIN (= 4 KERTAA KASVATUSAIKANA ). MYÖS TALVELLA. 17

KASVATTAMOSSA ORRET VERANTA JA ULOSPÄÄSY: 4-VIIKKOISINA ENSIN VERANNALLE VIIKOKSI JA SEN JÄLKEEN ULOS LAITUMELLE 18

VERANTA SADEVEDET JOHDETAAN RÄYSTÄÄLTÄ KAUEMMAS 19

BROILERIHALLISSA ON 2600 LUOMULINTUA. 8 VIIKON IÄSSÄ ALETAAN OTTAA YKSITTÄISIÄ LINTUJA TEURAAKSI JA LOPUT TEURASTETAAN 12 VIIKON IKÄÄN MENNESSÄ, JOLLOIN ELOPAINO 2,4 KG. LINTUMÄÄRÄ MAKS. 18 KG/M2. DEKALB-NUORIKOT JA ISA WARREN-KUKOT Suhdeluku: 1 kukko/14 kanaa Käytännön kokemus: Jotta 100 %:nen luomurehu toimii, on kanamäärä maks.1800 kanaa/kanala (+veranta + hyvä laidun + siirrettävät kanalat). 20

21

MUNINTAJAKSON LOPPUPUOLELLA OLEVAT KANAT AIOTTIIN TEURASTAA 2 3 VIIKON KULUTTUA KANALA Kuvat: Ulla Holma 22

MUNIVIEN KANOJEN VERANTA. ULOSPÄÄSY JA LAIDUN KANALAN TOISELLA PUOLELLA. MUNAHUONE 23

WEB-OSOITTEITA Konferenssijulkaisu http://www.vti.bund.de/fileadmin/dam_uploads/institut e/oel/bilder/meldungen/2oahc%20proceedings.pdf Pääluennoitsijoiden paneelikeskustelu ja esityksiä: http://www.ifoam.org/events/ifoam_conferences/anim al_husbandry_2012.html Luomusiipikarjatila Bauckhof Klein-Süstedt, Uelzen, www.bauckhof.de Trenthorstin luomututkimusasema: http://www.vti.bund.de/en/startseite/institutes/organicfarming.html Suomenkielinen matkakertomus: http://www.siipi.net/images/stories/luomujaosto/ifoam netti2012uholma.pdf KIITOS! 24