Kansainvälisen toiminnan strategia 2013-2015. Yhtymähallitus 26.2.2013. Laatijat: Kristiina Jyläntö, Anne Mähönen, Antti Virtanen



Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälisen toiminnan strategia

Kansainvälisen toiminnan strategia Työryhmä: kansainvälisyysryhmä, Suvi Mikkilä, Antti Virtanen, Anne Mähönen

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

ECVET EQF EQARF EUROPASS

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen

KANSAINVÄLISYYSSTRATEGIA Yhtymähallituksen hyväksymä ( )

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Hankestrategia Yhtymähallitus

Kansainvälisty kanssamme

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet

Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari Ideasta projektiksi

Ammatillisen koulutuksen Kiina-, Intia-, Venäjä-, ja Japani-verkostot koulutuksen järjestäjien tukena

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia?

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna Siru Korkala

Virittäydy Erasmus+ hakukierroksen 2017 taajuudelle

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Kansainvälistymisstrategia

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

INTERREG IV A hanke Comparability and transparency of qualifications in Finland and Estonia,

1 Ammattiopisto Nurmeksen kansainvälisen toiminnan lähtökohtia

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

HAKUTIEDOTE /2016. Asia HAKUTIEDOTE 2016 Ammattikoulutus Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen. Taustaa

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

OPAS OPISKELIJALLE Matkalla mestariksi JEDUsta

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

VAHVUUTENA KANSAINVÄLISYYS

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

KANSAINVÄLISTYMINEN TUTKINTOJEN RAKENTEISSA, TUTKINTOJEN PERUSTEISSA JA OPETUSSUUNNITELMISSA

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

Tehyn koulutuspoliittiset linjaukset ensihoidon näkökulma Ensihoitopalvelualan opintopäivä

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVET periaatteet todeksi

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Liite HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Pedagogisen johtamisen katselmus

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

ECVET periaatteet todeksi

ECVET tulee, oletko valmis!

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Valtionavustushaku: Globaaliin toimijuuteen valmentaminen

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

KA2 Yhteistyöhankkeet

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

Kestävän kehityksen strategia

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Transkriptio:

Kansainvälisen toiminnan strategia 2013-2015 Yhtymähallitus 26.2.2013 Laatijat: Kristiina Jyläntö, Anne Mähönen, Antti Virtanen

Sisältö 1 TAUSTAA... 3 2 KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN LINJAUKSET JA MENESTYSTEKIJÄT... 3 2.1 Toimintaympäristö... 3 2.2 Tavoitteet... 4 2.3 Menestystekijät... 4 3 ORGANISOINTI... 4 4 RAHOITUS... 5 4 TIEDOTTAMINEN JA DOKUMENTOINTI... 5 5 KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN... 6 5.1 Seuranta... 6 5.2 Arviointi ja kehittäminen... 6 5.3 Kehittämistoimenpiteet 2013-2015... 6 2(6)

1 TAUSTAA Suomalainen yhteiskunta on yhä enemmän riippuvainen kansainvälisistä osaajista. Yritystoiminnan ja talouselämän maailmanlaajuinen verkostoituminen ja Euroopan laajeneva integraatio lisäävät työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta. Kansainvälistyvä toimintaympäristö on suomalaisille mahdollisuus ja haaste, johon ammatillisen koulutuksen on vastattava. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien opiskelijoiden osaamisvaatimuksissa painottuvat entistä enemmän kielitaito, sosiaaliset taidot sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden työelämän tuntemus. Toimintaympäristön muuttuminen asettaa suuria haasteita myös opettajien ja ohjauksen ammattilaisten työlle. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä (LSKKY) on vastannut kansainvälistymisen haasteisiin lisäämällä kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista, yhteistyötä ja hanketoimintaa. Hankkeiden avulla on opiskelijoille luotu mahdollisuuksia työssäoppimiseen ulkomailla, henkilöstön kokemusten vaihtoon, kehittämistoimintaan ja laadun vertailuun. Kansainvälisen toiminnan suunnitelmallisen johtaminen ja toteuttamisen sekä toimintatapojen hyvän viestinnän avulla pyritään tuomaan motivoituneempia opiskelijoita ja opettajia, parantamaan koulutuksen laatua ja nostamaan kuntayhtymän imagoa. Kansainvälisen toiminnan strategia perustuu Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatukseen, visioon ja strategisiin tavoitteisiin. Strategian avulla linjataan kansainvälistä toimintaa ja kuvataan miten kansainvälinen toiminta liittyy kuntayhtymän ydintoimintaan ja kehittämiseen. 2 KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN LINJAUKSET JA MENESTYSTEKI- JÄT 2.1 Toimintaympäristö Kansainvälisessä toiminnassa on otettava huomioon sekä Euroopan että kansallisen tason linjaukset. Näitä ovat muun muassa: - Kööpenhaminan prosessi, - Bryggen kommunikea, - Eurooppa 2020 -strategia, - koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011 2016 ja - pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman koulutuspoliittiset linjaukset ja toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvoston hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa määritellään kansainvälistymisen tavoitteet Suomen osalta. Ammatillista koulutusta kehittämällä vahvistetaan suomalaisen työelämän ja koulutuksen kilpailukykyä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kansainvälistymisen tavoitteet näkyvät myös Opetushallituksen laatimissa tutkintojen perusteissa. Perusteita uudistettaessa kansainvälistymiseen liittyvä osaaminen on sisällytetty mm. elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Lähtökohtana on, että opiskelijat saavat entistä paremmat valmiudet työskennellä kansainvälisessä työympäristössä kotimaassa ja ulkomailla. Kansainvälistymistä ohjaavat kuntayhtymän opetussuunnitelmat. Maakunnalliset kansainvälistymisen linjaukset tulevat Varsinais-Suomen maakuntaohjelmasta ja elinkeinostrategiasta, josta on tehty alueellisia strategioita, esimerkiksi Loimaan seutukunnan elinkeinostrategia. Maakuntastrategian uudistamistyö käynnistyy vuonna 2013. 3(6)

Vuoden 2013 alusta on otettu käyttöön kansallinen tutkintojen ja osaamisen viitekehys, jonka tarkoituksena on helpottaa eri maiden tutkintojen ja tutkintotasojen vertailua. Tutkintotodistuksissa on jatkossa merkintä tutkinnon kansallisen viitekehyksen (NQF) tasosta ja sen suhteutumisesta eurooppalaiseen viitekehyksen (EQF) tasoihin. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) otetaan Suomessa käyttöön kaikissa tutkinnoissa vuonna 2014. Tutkinnon osien opintopisteet ilmoitetaan tutkintotodistuksissa. Opintopisteet auttavat kansainvälisen kokemuksen tunnustamisessa. Siirtojärjestelmällä halutaan parantaa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta sekä edistää Euroopan laajuisten työmarkkinoiden kehittymistä. Opiskelijat saavat englanninkielisen kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tutkintotodistuksen liitteen, Europass Certificate Supplement -asiakirjan. Siinä annetaan perustietoa suoritetuista opinnoista sekä sen tuottamasta ammattipätevyydestä ja osaamisesta. Asiakirjasta on apua haettaessa töitä tai opiskelupaikkaa ulkomailta. 2.2 Tavoitteet LSKKY:n kansainvälisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat: - opiskelija oppii käyttämään vierasta kieltä luontevasti sekä oppii tuntemaan ja ymmärtämään omaa kulttuuria ja vieraita kulttuureja. - ammatillisen tutkinnon suorittanut pystyy työskentelemään kansainvälisessä työelämässä ja monikulttuurisissa työympäristöissä. - henkilöstöllä on riittävät valmiudet tukea opiskelijoita kansainvälistymisessä. - kuntayhtymä hyödyntää kansainvälistä verkostoa ja yhteistyökumppaneita oman toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa. - kuntayhtymä edistää alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä kansainvälistä liiketoimintaa. 2.3 Menestystekijät LSKKY:n kansainvälisen toiminnan menestystekijöiksi on tunnistettu: - kansainvälisyydelle avoin ja oppiva opiskelijakunta ja henkilöstö, - mahdollisuus kansainvälisesti painottuneeseen tutkintoon, johon sisältyy opiskelu- ja työssäoppimisjaksoja sekä osaamisen näyttöjä ulkomailla, - opiskelijoiden ja henkilöstön riittävä kielitaito, viestintätaidot ja kulttuurien tuntemus, - innostunut, osaava ja opinnoissa hyvin menestynyt opiskelija, - opiskelijoiden ja henkilöstön valmennus kansainvälisyysjaksoihin, - toimiva yhteistyökumppanien verkosto ulkomailla ja kotimaassa, - henkilöstön työelämäjaksojen toteuttaminen ulkomailla, - toiminnan alueellinen vaikuttavuus sekä - tulosten arviointi ja toiminnan kehittäminen. 3 ORGANISOINTI Yhtymähallitus hyväksyy kansainvälisen toiminnan strategian. Kuntayhtymäjohtaja vastaa kuntayhtymän kansainvälisyystoiminnasta. Kansainvälisen toiminnan strategian toteutumisen apuna on kansainvälisyysryhmä. Kansainvälisyysryhmä muodostuu kansainvälisyysvastaavista ja sen toimintaa ohjaa kansainvälisyyskoordinaattori. Ryhmän tehtävänä on suunnitella, ohjeistaa ja kehittää kuntayhtymän kansainvälistä toimin- 4(6)

taa ja laatia hankehakemuksia toiminnan rahoittamiseksi. Ryhmä kokoaa vuosittain kansainvälistymisen vuosisuunnitelman ja vuosiraportin toteutuneesta toiminnasta. Tulosalueen esimiesten ja koulutusalavastaavien tehtävänä on opetussuunnitelmatyön yhteydessä huomioida kansainvälistymisen mahdollistaminen ja kannustaa opiskelijoiden ja henkilöstön hakeutumista kansainväliseen toimintaan. Kansainvälisyysvastaavat vastaavat kansainvälisyyshankkeista, suunnitelmien toteutumisesta ja dokumentoinnista sekä kontaktien luomisesta, yhteydenpidosta kumppaneihin ja tiedonvälityksestä. He ohjaavat opiskelijoita ja henkilöstöä kansainvälistymisessä. 4 RAHOITUS Kansainvälisen toiminnan keskeinen rahoitusmuoto on hankerahoitus, pääosin EU:n elinikäisen oppimisen ohjelmasta (LLP-ohjelma). Muita mahdollisia rahoituslähteitä ovat muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston NordPlus-ohjelma, Pohjola-Norden ja muut EU:n rahoituslähteet. Opetushallituksen kansainvälistymisen erillismäärärahaa saavat pääasiassa vain verkostohankkeet. Keskeisenä yhteistyökumppanina toimii kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio CIMO. Hankerahoituksen lisäksi tarvitaan myös opiskelijoiden omarahoitusta sekä kuntayhtymän omarahoitusta henkilöstöresursseihin ja hallintokuluihin. Kuntayhtymän rahoitusta tarvitaan myös, jos opiskelijat lähtevät ulkomaanjaksolle ilman hankerahoitusta tai menevät maihin, jotka eivät ole mukana hankkeissa. Ulkomailta saapuvien opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kuluista vastaa lähettävä organisaatio. Talousarvioon varataan vuosittain strategian tavoitteiden toteutumisen kannalta tarkoituksenmukainen rahoitus. Kokonaiskustannuksia ja niiden kohdistamista eri toiminnoille seurataan. Rahoituksesta päättää kuntayhtymäjohtaja kansainvälisyysryhmän ja koulutustiimien avustuksella. 4 TIEDOTTAMINEN JA DOKUMENTOINTI Kansainvälisyysryhmä tiedottaa toiminnasta ja dokumentoi sitä seuraavasti: - oma internet-sivusto: http://kv.lskky.fi, - yksiköissä pidettävät infotilaisuudet, - yksiköissä olevat kansainvälisen toiminnan infopisteet, - yksiköissä olevat infotelevisiot, - sähköposti, - www.lskky.fi: hankkeet, - intranet: kokousmuistiot, - hanketietokanta ja - tiedotusvälineet: tiedotteet. Internetissä ylläpidettävästä kansainvälisyystoiminnan sivustosta (http://kv.lskky.fi) myös ulkomaiset potentiaaliset yhteistyökumppanit löytävät tietoa kuntayhtymästä, sen oppilaitoksista ja koulutuksista. Opiskelijat ja henkilöstö kertovat kansainvälisen jakson antamista kokemuksista muille opiskelijoille ja henkilöstölle ja laativat matkaraportin. Myös ulkomailta saapuvat opiskelijat ja asiantuntijat ovat mukana tiedotustoiminnassa. 5(6)

5 KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN SEURANTA, ARVIOINTI JA KE- HITTÄMINEN 5.1 Seuranta Määrällisiä tavoitteita seurataan vuosittain CIMOlle tehtävän opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuustilastoinnin avulla. Kansainvälisen toiminnan toteutumisesta tehdään kooste henkilöstötilinpäätökseen. Kansainvälisestä toiminnasta pidetään talousseurantaa, jotta voidaan vuosittain tehdä realistinen talousarvio. 5.2 Arviointi ja kehittäminen Opiskelijat pitävät ulkomaan jaksosta oppimis- ja kulttuuripäiväkirjaa. Opiskelijat ja henkilöstö laativat matkan jälkeen kirjallisen raportin. Matkakertomuksia julkaistaan internetsivustolla. Palautetta kerätään opiskelijoilta, henkilöstöltä, yhteistyökumppaneilta ja yrityksiltä. Tähän käytetään muun muassa kuntayhtymän palautelomaketta ja LLP-ohjelman tietokannan palautetta. Ulkomailta saapuvien opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa käydään palautekeskustelu. Myös työnantajilta saadaan palautetta. Hankkeiden loppuraportit antavat arviointi- ja kehittämistietoa. Ulkomailla suoritetut osaamisen näytöt toimivat myös toiminnan arvioinnin ja kehittämisen osana. 5.3 Kehittämistoimenpiteet 2013-2015 - laaditaan yhtenäiset kansainvälisen toiminnan prosessikuvaukset ja ohjeistus koko kuntayhtymään. - valmistaudutaan ECVET opintopisteiden siirtojärjestelmän käyttöönottoon ja tiedotetaan henkilöstöä. - liikkuvuushankkeissa toimitaan sekä koordinoijana että kumppanina, kuten tähänkin asti. Liikkuvuuteen osallistumisen astetta pyritään nostamaan, jotta saavutettaisiin kansallinen keskitaso. - jatketaan pitkäjänteistä yhteistyötä nykyisten hyvien yhteistyökumppanien kanssa ja kehitetään yhtenäisiä toimintamalleja. - pyritään laajentamaan maakarttaa, jotta kaikille aloille saataisiin yhteistyökumppaneita. Maantieteellisenä painopisteenä on Eurooppa ja uutena kohdemaana Kiina. - osallistutaan kansainvälisiin kehittämishankkeisiin kumppanina alakohtaisen tarpeen mukaan. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan vertaisarviointiin kehittämishankkeen avulla. - liitytään alakohtaisen tarpeen mukaan verkostoihin, jotka tukevat tavoitteiden ja painopisteiden mukaista toimintaa: liitytään Kiina-verkostoon. - hyödynnetään toiminnassa kuntayhtymään kuuluvien kuntien ystävyyskuntaverkostoa. - lisätään vertaisoppimista ja pyritään parantamaan vaikuttavuutta osallistumalla hankkeiden levitysseminaareihin hyvien käytänteiden saamiseksi ja järjestämällä omien hankkeiden tiedotustilaisuuksia ja seminaareja, joissa voidaan levittää saatuja tuloksia. - kehitetään palautejärjestelmää: määrällisiä mittareita aletaan seurata säännöllisesti ja laadulliseen seurantaan otetaan käyttöön mittareita. - kotikansainvälisyyden edistäminen - kestävän kehityksen edistäminen 6(6)