VUOLIJOEN KUNTA LAUSUNTO Hallintopalvelut Rintala Olavi 16.3.2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto Ylitarkastaja Sanna Ollila PL 111 90101 Oulu Valtiontalouden tarkastusviraston kysely kuntien harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista Valtiontalouden tarkastusvirasto aloittaa kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin liittyvän tarkastuksen. Tarkastuksen valmisteluun liittyen kysytään seuraavaa: 1. Miten arvioitte yleisesti harkinnanvaraista rahoitusavustusta kunnan talousongelmien tasapainottamisen välineenä? Harkinnanvaraisella rahoitusavustuksilla on ollut keskeinen merkitys Vuolijoen kunnan taloudellisen tilanteen helpottamisessa. Kunnan alijämämät olisivat huomattavasti nykyistä suuremmat, jos kunta ei olisi saanut harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia. Avustukset ovat täydentänyt kunnan omia toimenpiteitä taloutensa kuntoonsaattamisessa. 2. Miten kommentoitte myönnetyn rahoitusavustuksen suuruutta ja sen vaikuttavuutta kuntanne kannalta? Kunnille myönnettyjen rahoitusavustusten euromäärä vaihtelee vuosittain. Jos rahoitusavustus jaetaan tasaisesti suurelle kuntajoukolle, sen vaikuttavuus yhden kunnan taloudelle on vähäinen ja kunnan ongelmat jatkuvat. Parempi vaihtoehto olisi myöntää todellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille nykyistä suurempia avustuksia. Vuolijoen kohdalla myönnettyjen avustusten suuruus on ollut keskimäärin puolet kunnan arvioimasta avustuksen tarpeesta. Kunnan arvio avustustarpeesta on
perustunut talousarviovuoden todellisiin toteutumatietoihin. 3. Oletteko rahoituspäätöstä myönnettäessä saaneet mielestänne oikeudenmukaisen kohtelun? Sisäasianministeriön harkinnanvaraisten avustuspäätösten valmistelussa ja valtioneuvoston päätöksissä Vuolijoen kunta on saanut tähän mennessä oikeudenmukaisen kohtelun. 4. Millaisiin kuntanne kunnallistaloudellisiin vaikeuksiin avustusta on myönnetty? Harkinnnanvaraisen rahoitusavustuksen hakemusten yhteydessä kunta on esittänyt yksityiskohtaiset perustelut niistä kunnallistalouden ongelmista, joihin avustusta on haettu. Kuten avustushakemuksista ilmenee Vuolijoella on monia kuntakohtaisia erityispiirteitä. Esimerkkeinä voi mainita hajanaisen yhdyskuntarakenteen ja kahden taajaman ongelmat, suuryrityksen rakentaman kunnallistekniikan siirtämisen kunnan ylläpidettäväksi, omien pohjavesivarojen puuttumisen, paikkakunnan suurteollisuuden rakennemuutokset ja säännöllisin väliajoin toteuttamat lomautukset ja irtisanomiset. Teollisuuden työsuhdeasuntojen luopumisesta ja muuttoliikkeestä johtuneet häiriöt paikallisilla asuntomarkkinoilla ja niistä aiheutunut tyhjien asuntojen ongelma, valtion ylläpitämän vankimielisairaahoidon hoitopäätökset, pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset ja pakolaismäärissä tapahtuneet vaihtelut, muuttotappio, korkea sairastavuus, yksipuolinen elinkeinorakenne ja korkea työttömyysaste jne..päätösten perusteella on vaikea arvioida, mitkä näistä tekijöistä ovat olleet ratkaisevia avustuksen myöntämisvaiheessa. 5. Miten arvioitte kuntanne erityispiirteiden tulleen huomioiduiksi rahoituspäätöksiä tehtäessä? Tilastoviive aiheuttaa ongelmia kuntaa kohdanneiden äkillisten muutosten kuten esim. lomautusten ja työttömyyden vaikutusten osoittamisessa. Kunnan taloudessa, työttömyysasteessa ja verotuloissa muutokset näkyvät viiveellä kun taas kunnan menokehitykseen muutokset heijastuvat välittömästi. Esim. verotulojen tasausjärjestelmä tunnistaa muutokset vasta kahden vuoden viiveellä. Tästä syystä tarvitaan harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen tapaisia avustusjärjestelmiä, jotka ottavat muutokset huomioon kohtuullisessa ajassa jo talousarviovuoden kuluessa. 6. Katsotteko, että kuntanne taloudelliset ongelmat johtuvat pääosin tulorahoituksen puutteesta? Tulorahoituksen puute on yksi Vuolijoen kuntatalouden ongelmista. Esim. valtionosuuksien leikkauksia koskevien päätösten yhteydessä ei oteta huomioon
kuntakohtaisia erityispiirteitä. Kunnilta leikataan valtionosuuksia saman prosentin mukaan kuntien taloudellisesta kantokyvystä riippumatta. Tällöin leikkaukset tuntuvat suhteessa raskaammilta heikossa taloudellisessa asemassa olevissa kunnissa. Verotulojen alenemisen tärkein syy on ollut valtion päätökset palkansaajille myönnetyistä verovähennyksistä. Vähennykset ovat viime vuosina laskeneet korkeasta tuloveroprosentista huolimatta kunnallisverotuksen tuottoa. Samaan suuntaan on toiminut myös kuntien yhteisöveron jako-osuuden alentaminen, joka kohdistuu elinkeinorakenteesta riippuen kuntiin eri tavoin. Myös kuntien menoja lisäävät tulopoliittiset palkkaratkaisut ovat kunnan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. 7. Missä määrin kunnallistaloudelliset ongelmat johtuvat valtion toimenpiteitä? Valtion toimenpiteet kuten veroperusteiden muutokset, valtionosuuksien leikkaukset ja lakisääteisten tehtävien lisääminen ovat tärkein syy kuntien talouden nykyisiin ongelmiin. Vuolijoen kohdalla myös kunnan omat investointipäätökset ja palvelutarjonta ovat vaikuttavat kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Investoinnit ovat kuitenkin olleet välttämättömiä ja kohdistuneet kuntalaisten peruspalveluihin. 8. Miten suuren painoarvon arvioitte olleen pelkillä tilinpäätöstiedoilla rahoituspäätöksiä tehtäessä kuntanne kohdalla ja yleisesti? Tilinpäätöstiedoilla ja talousarvoin toteutumalla on tärkeä merkitys avustusta saavien kuntien valinnassa ja avustuksen määrästä päätettäessä. Vuolijoen kohdalla myös tilapäiset ja poikkeukselliset kuntakohtaiset tekijät on huomioitu kiitettävästi avustuksia myönnettäessä. 9. Onko avustuksesta muodostunut kunnallenne pysyvä rahoitusmuoto? Avustus ei ole pysyvä rahoitusmuoto. Sen vuoksi on tärkeä, että avustuksen määrä mitoitetaan alunperin kunnan tilanteen kannalta oikein. Kuntatalouden tervehdyttäminen vaikeassa taloustilanteessa olevissa kunnissa vaatii pitkäjänteisyyttä, joka tulee tiedostaa avustuspäätösten vaikuttavuutta arvioitaessa. 10. Onko rahoitusavustuksella saavutettu hyöty ollut kunnassanne tilapäistä? Avustuksen tuoma hyöty ei missään tapuksessa ole tilapäinen, vaan se on auttanut kuntaa muuttamaan talouskehityksen suuntaa ja saavuttamaan kestävän taloustasapainon pitkällä aikavälillä. Rahoitusavustusta saaneet kunnat eivät kasvata tietoisesti menoja kuten joskus julkisuudessa asiantuntemattomasti esitetään.. 11. Miten kommentoitte yleisesti sitä, että tukea on myönnetty monille kunnille useana
vuonna, vaikka nimenomaan korostetaan poikkeuksellisia ja tilapäisiä kunnallistaloudellisia vaikeuksia? Kuntien talouden tasapainottaminen ei onnistu vuoden eikä kahden aikana vaan se vaatii pitemmän ajan. Avustusten nykytasolla vaikeimmassa asemassa olevien kuntien ongelmia ei kyetä ratkaisemaan yhden vuoden rahoitusavustuksella. Myös teollisuuden suhdanne- ja rakennevaihtelut toistuvat säänöllisesti ja kohdistuvat elinkeinorakenteesta riippuen eri tavoin eri kuntiin. 12. Mikäli kuntanne on vuosina 1999-2004 saanut rahoitusavustusta vähintään neljä kertaa, mihin se on perustunut? Kuntien tilanne vaihtelee vuosittain ja myös avustushakemuksen perustelut. Vuolijoen kohdalla tarkein syy rahoitusavustuksen peräkkäiseen hakemiseen on ollut paikkakunnan suurimman yrityksen Talgon tilauskannan voimakkaat vaihtelut keskimäärin kahden vuoden välein ja siitä aiheutuvat äkilliset heijastusvaikutukset kunnan talouteen. Yritys tarjoaa puolet kunnan alueella olevista työpaikoista. 13. Onko avustuksen myöntämisprosessi ja myönnettyjen avustusten suuruuden määräytyminen mielestänne riittävän läpinäkyvää? Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen avustuspäätösten yhteydessä ei yleensä ole esitetty tarkempia perusteluja.avustuksen myöntämiselle. Tästä syystä kunnassa ei voi arvioida mikä painoarvo paikallisilla erityisolosuhteilla on ollut avustuspäätöksen syntymisessä. Avustusprosessi ja avustusten suuruuden määräytyminen eivät ole läpinäkyviä. 14. Jos vastaus kysymykseen on kielteinen, millä keinoin läpinäkyvyyttä voitaisiin lisätä? Perustelemalla avustuspäätökset tarkemmin. 15. Katsotteko saaneenne kunnan palvelurakenteita taloudellisemmaksi tai muutoin kehitettyä kuntataloutta kestävämmälle pohjalle? Mitkä ovat olleet pääkeinonne? Vuolijoen kunnan palvelrakenteita on saatu muutettua taloudellisemmaksi esim. kouluverkon, ruokahuollon ja vanhustenhuollon, materiaalihallinnon, kassavarojen hallinnan, työllisyyden hoidon ja kuljetusten osalta. Kunnan toimintakate pysyi esim. vuonna 2004 edellisen vuoden tasolla henkilöstömenoja kasvattaneesta tulopoliittisista ratkaisuista huolimatta. Käyttötalouden menot saatiin kaikkien hallinnonalojen osalta toteutumaan budjetoidulla tasolla. Velkamäärän kasvu on saatu pysähtymään ja investoinnit supistettua minimiin. Kunnan väkiluku kääntyi kasvuun. Kunnanvaltuuston hyväksymän kunnan talouden tasapainottamisohjelman mukaan talous muuttuu ylijäämäiseksi vuonna 2008 ja alijäämien kattaminen tapahtuu pidemmän aikavälin puitteissa kymmenen vuoden aikana. Ohjelman totutuminen edellyttää, että Kainuun hallintokokeilu onnistutaan toteuttamaan siten, ettei se lisää
tulevaisuudessa kuntien maksuosuuksia. Lisäksi talouden tasapainottaminen edellytää myös valtion mukaantuloa myös tulevaisuudessa tilanteissa, joissa kunnan tuloperustassa tapahtuu äkillisiä suuria muutoksia. Talouden tasapainottamisen pääkeinoja ovat olleet kouluverkon saneeraus, omaisuuden myynti, henkilöstön palkanleikkaukset ja useampaan kertaan totutetut lomautukset, koulujen ruokapalveluiden osto naapurikunnalta sekä laaja muu sopimusperusteinen yhteistoiminta Kajaanin kanssa, lainojen uudelleenjärjestely, investointien karsiminen.jne.. 16. Mikäli ette ole vuodesta 1999 lukien jonain vuonna saaneet tukea hakemuksestanne huolimatta, miten olette tulleet toimeen? Välttämättömat lakisääteiset tehtävät on hoidettava. Rahoituksen turvaamiseksi kunnan palvelurakennetta on saneerattu, maksuja ja taksoja tarkistettu ja osittain lisätty velkamäärää. 17. Tulisiko rahoitusavustusta mielestänne täydentää jollain rahoitusvälineellä tai muulla tavoin? Kustannustason muutokset tulee ottaa huomioon täysimääräisesti valtionosuuksia myönnettäessä. Valtionosuusleikkauksista tulee luopua kokonaan. Kunnallisverotukseen kohdistuvat verovähennykset tulee kompensoida kunnille. Lisäksi tukisi harkita erillisavustuksia suurten alijäämien omaavien kuntien talouden tukemiseksi tai alijäämien kattamisvelvoitetta koskevan kuntalain kohdan muuttamista. 18. Onko Lex Karkkilaa vastaava säännös (laki kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä, 658/1994) vastaava säädös tarpeen? Normaali kuntatalouden pitkäjänteinen tervehdyttäminen on kuntalaisten kannalta parempi vaihtoehto kuin Lex Karkkilan tapainen erillislaki. Kainuussa käynnistyi vuoden 2005 alussa Kainuun hallintokokeilu vuosille 2005-2012. Lukioiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hallinnon tukipalveluiden siirtyminen maakuntahallinnolle helpottaa kuntien tilannetta pitkällä aikavälillä. Toisaalta siirtymäsäännökset kuntien välisten kustannusten jakamisessa sekä palvelurakenteiden muutoksen vaatima aika aiheuttavat sen, että hallintokokeilun taloudellinen vaikutus ei tunnu kokeilukunnissa täysimääräisesti ensimmäisinä vuosina hallintokokeilun käynnistyttyä. 19. Onko teillä joitakin sellaisia näkökohtia, joiden esille ottamista tarkastusviraston suorittamassa tarkastuksessa pidätte tärkeänä? Mitkä ne ovat ja millä perusteella haluatte tuoda ne esiin? Kuntalain alijäämien kattamisvelvoitteen ja perustuslain mukaisen palvelujen järjestämisvastuun välinen ristiriita tilanteissa, joissa kunnan taloudellinen tilanne on heikko.
Olavi Rintala Kunnanjohtaja Osmo Kurkinen Kunnansihteeri