Työpaikkaohjaajan opas
Hyvä työpaikkaohjaaja! Kiitos, että autat opiskelijaa ammatin oppimisessa. Sinun roolisi on erittäin tärkeä opiskelijan matkalla kohti työelämää. Oppaan tarkoituksena on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Keskuspuiston ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos, jossa opiskelevilla opiskelijoilla on jokin erityisopetuksen peruste. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija tarkoittaa erityisopetuksen piirissä olevaa opiskelijaa. Tämä ei välttämättä näy työpaikalla mitenkään, mutta välillä työssäoppimisjaksolla voidaan tarvita erilaisia tukitoimia. On tärkeää kartoittaa opiskelijan vahvuudet ja sitä kautta löytää sopivat työtehtävät ja toimintatavat. Opettaja ja opiskelija selvittävät työpaikkaohjaajalle missä asioissa opiskelija tarvitsee tukea. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työssäoppimisjakso tavallisella työpaikalla, työtä tekemällä ja alan ammattilaisten ohjauksella. keskuspuisto.fi/yrityksille 1
Sisältö Hyvä työpaikkaohjaaja! Sisältö Työpaikalla tapahtuva oppiminen Perehdyttäminen Työturvallisuus Ammattiosaamisen näyttö ja arviointi Ohjaus Lähteitä ja lisätietoja Muistiinpanosivut 2 keskuspuisto.fi/yrityksille 1 2 3 5 7 8 12 16 17
Työpaikalla tapahtuva oppiminen Ammatillisen koulutuksen tulee olla joustavaa ja vastata työelämän tarpeisiin. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen laajuus on 180 osp (osaamispistettä), josta työssäoppimisen osuus on vähintään 30 osp. Työssäoppimisen määrää pyritään lisäämään ja kaikki ammatilliset tutkinnon osat on mahdollista oppia työpaikalla. Työssäoppiminen on suunniteltua, ohjattua ja arvioitua. Se parantaa opiskelijan työelämävalmiuksia, syventää ammatillista osaamista sekä tukee ammatillista kasvua. Opiskelija hakee työssäoppimispaikkaa opettajan tuella asettaa omat tavoitteensa raportoi työssäoppimisjaksosta sovitulla tavalla arvioi omaa osaamistaan ja oppimistaan tekee näyttösuunnitelman opettajan tuella Työpaikkaohjaaja perehdyttää ja opastaa opiskelijan työtehtäviin ohjaa opiskelijaa työtehtävissä huolehtii työturvallisuudesta arvioi opiskelijan osaamista ja oppimista on mukana ammattiosaamisen näytön suunnittelussa ja arvioinnissa Opettaja valmentaa opiskelijaa työssäoppimisjaksolle huolehtii työssäoppimissopimuksen tekemisestä perehdyttää työpaikkaohjaajan tutkinnon osan tavoitteisiin, opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin pitää yhteyttä opiskelijaan ja työssäoppimispaikkaan käy ohjauskäynneillä työpaikalla vastaa opiskelijan arvioinnista ja ammattiosaamisen näytön suunnittelusta keskuspuisto.fi/yrityksille 3
Tarvittaessa työssäoppimisen tukena voi olla myös ohjaaja tai työvalmentaja Ohjaaja on oppilaitoksen työntekijä, joka ohjaa opiskelijaa opinnoissa ja työssäoppimisessa. Tarvittaessa ohjaaja auttaa opiskelijaa alkuun työrutiineissa sekä tukee uuden oppimisessa. Työvalmentaja on rekrytoinnin asiantuntija, joka tukee opiskelijaa työssäoppimisessa sekä työllistymisessä. 4 keskuspuisto.fi/yrityksille
Perehdyttäminen Opiskelijoiden työelämäkokemukset vaihtelevat paljon ja joillekin ensimmäinen työssäoppimispaikka on samalla ensimmäinen kokemus työelämästä. Siksi on tärkeää, että opiskelija perehdytetään työpaikkaan ja työelämän pelisääntöihin työssäoppimisjakson alussa. Perehdyttämisen tarkoituksena on luoda opiskelijalle kokonaiskuva yrityksestä, työympäristöstä ja työyhteisöstä auttaa opiskelijaa tutustumaan työtehtäviin ja niissä tarvittavaan osaamiseen luoda turvallinen ilmapiiri oppimiselle vähentää opiskelijan epävarmuutta uudessa tilanteessa varmistaa eri työtehtävien oppiminen Opiskelijan perehdyttäminen on työpaikan vastuulla. Perehdyttäminen kannattaa pilkkoa osiin ja varata siihen riittävästi aikaa. Perehdyttämisessä voi käyttää erilaisia tukikeinoja, esimerkiksi työpaikan omia perehdytysmateriaaleja, nettisivuja, videoita ja kuvia. Perehdyttämisen tuloksena opiskelija tutustuu työpaikkaan organisaatio, tavat, toiminta-ajatus ja asiakkuudet työyhteisöön työtoverit ja sidosryhmät työympäristöön koneet, laitteet ja tilat työtehtävään välineet, säännöt, rutiinit ja käytännöt keskuspuisto.fi/yrityksille 5
"Hienointa työpaikkaohjaajan tehtävässä on se, kun näkee miten nuoret kasvavat työskentelyn aikana. Tässä tehtävässä pääsee näkemään, miten nuorten itsetunto kasvaa oppimisen myötä. Mielelläni näytän omalla esimerkilläni, että työnteko on kivaa ja haluankin antaa heille hyvän kokemuksen työelämästä. Kerron myös rakentavasti, mikäli nuori ei sovellu alalle ja kannustan hankkimaan työkokemusta myös muilta aloilta. Tiiviin harjoittelujakson aikana nuorista tulee lähes omia lapsia ". Krista Koskitie-Laiho, myymäläpäällikkö KappAhl Forum 6 keskuspuisto.fi/yrityksille
Työturvallisuus Ennen työssäoppimisen alkua opiskelija perehdytetään oman alan työturvallisuuteen. Työssäoppimisen alkaessa opettaja ja työnantaja selvittävät opiskelijalle työssäoppimiseen ja työpaikkaan liittyvät työturvallisuusasiat, esimerkiksi koneiden ja laitteiden käytön, vaaralliset aineet ja suojautumisen. Työergonomiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työpaikkaohjaajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työssäoppimisen aikana opiskelijan työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Opiskelija noudattaa työturvallisuuteen liittyviä määräyksiä ja käyttää suojavälineitä, jos työ sitä vaatii. Jos opiskelija on ilman suojavälineitä ja hänelle sattuu onnettomuus, hän voi itse joutua korvaamaan vahingot. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikalla on järjestetty ensiapu onnettomuustilanteissa. Työturvallisuus työssäoppimisen aikana Koulutuksen järjestäjä selvittää ennen sopimuksen tekemistä, että työssäoppiminen voidaan järjestää turvallisesti varmistuu siitä, että opiskelijalla on riittävät valmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla ja välittää tieto opiskelijan valmiuksista työpaikalle huolehtii työsuojelupiirille tarvittavan ilmoituksen tekemisestä, mikäli alle 18-vuotias nuori tekee haitallisia tai vaarallisia töitä Työssäoppimispaikka huolehtii opiskelijan työturvallisuudesta perehdyttää työturvallisuuteen huomioi työhön liittyvät vaaratekijät Opiskelija tiedostaa, että työturvallisuus sisältyy kaikkiin tutkinnon osiin ammattiosaamisen näytön suorittaminen edellyttää, että opiskelija huomioi työturvallisuuden keskuspuisto.fi/yrityksille 7
Ammattiosaamisen näyttö ja arviointi Ammattiosaamisen näyttö on tärkeä osa työssäoppimista. Siinä opiskelija osoittaa, kuinka hyvin hän on saavuttanut tutkinnon osan tavoitteet. Näytössä opiskelija tekee etukäteen suunniteltuja työtehtäviä tai sovitun tuotoksen. Koko työssäoppimisjakso voidaan arvioida ammattiosaamisen näyttönä. Työpaikkaohjaaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi ammattiosaamisen näyttöjä yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa tutkinnon osan tavoitteiden mukaisesti. Arviointi on osa ohjausprosessia. Sitä tapahtuu koko ajan työssäoppimisen ohjaustilanteissa ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä. Arviointi kootaan yhteen arviointikeskustelussa työssäoppimisjakson lopussa. Kannustava palaute on tärkeää. 8 keskuspuisto.fi/yrityksille Ammattiosaamisen näyttöjen kriteereillä arvioidaan osaamista 1. Työprosessin hallinta Seurataan, osallistuuko opiskelija oman työnsä suunnitteluun ja ymmärtääkö hän eri työvaiheiden tarkoituksen. Opiskelijan tulisi osata siirtyä työvaiheesta seuraavaan itsenäisesti ja tehdä työnsä valmiiksi. Työn laadun tulisi olla hyvää ja lopputuloksen sellainen kuin on sovittu. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Seurataan, osaako opiskelija valita oikeat materiaalit ja käyttää niitä oikein. Opiskelijan tulisi hallita työmenetelmät ja käyttämänsä työvälineet. Niistä tulisi huolehtia oikein työn päätyttyä. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Seurataan, tunteeko opiskelija työssä tarvittavat tiedot ja pystyykö hän soveltamaan tietoa uudessa tilanteessa. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Seurataan, tunteeko opiskelija työssä olevat vaaratilanteet ja osaako hän pitää huolta omasta työkyvystään noudattaen turvallisuusohjeita ja määräyksiä. Opiskelijan tulisi etsiä tietoa ja ratkoa ongelmia itsenäisesti.
Vuorovaikutus- ja viestintätaitoja seurataan, eli osaako hän ilmaista itseään selkeästi ja miten hän tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Edellä mainitut neljä osa-aluetta arvioidaan arvosanoin kiitettävä (K3), hyvä (H2) ja tyydyttävä (T1): K3 KIITETTÄVÄ Työskentelee itsenäisesti, osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan sekä kehittää työtään H2 HYVÄ Työskentelee kaikissa alan työtehtävissä ja on oma-aloitteinen. T1 TYYDYTTÄVÄ Työskentelee tutuissa työtehtävissä opastettuna. Osaamisperusteisuus Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien uudistumisen myötä ammatillisissa perustutkintoina suorittavissa tutkinnoissa käytetään osaamispisteitä opintoviikkojen sijaan. Työssäoppimisen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan osaaminen ratkaisee. Näin ollen työssäoppimisjaksolla suoritettava osaamispistemäärä vaihtelee ja on riippuvainen opiskelijasta, työssäoppimispaikasta ja työtehtävistä. Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja sen määrä suunnitellaan yksilöllisesti tukemaan kunkin opiskelijan henkilökohtaista opintopolkua. Lisätietoja: www.oph.fi/download/159910_ osaamisperusteisuus_todeksi_ askelmerkkeja_koulutuksen_ jarjestajille.pdf Mukautettu arviointi K3 M) KIITETTÄVÄ, mukautettu Työskentelee tutuissa, toistuvissa työtehtävissä ohjauksen saatuaan. Työllistyminen esim. tavallisille työpaikoille yksilöllisesti muokattuihin työtehtäviin tai avustaviin työtehtäviin. H2 M) HYVÄ, mukautettu Työskentelee yksilöllisesti suunnitelluissa työtehtävissä ohjattuna. Työllistyminen tuettuna esim. avotyötoimintaan tai työ- ja toimintakeskuksiin. T1 M) TYYDYTTÄVÄ, mukautettu Työskentelee jatkuvasti ohjattuna, avustettuna tai työparin kanssa. Työllistyminen avustettuna esim. työ- ja toimintakeskuksiin. keskuspuisto.fi/yrityksille 9
Arviointikeskustelu Arviointikeskustelussa opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan arvio kirjataan arviointilomakkeeseen. On tärkeää, että arviointilanteessa ovat mukana ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet opiskelijan työssäoppimisjakson ohjaamiseen. Näytön arviointi on yhteisen keskustelun tulos. Opettaja vetää arvioinnin yhteen ja voi tarvittaessa päättää arvosanasta. Keskustelussa käydään myös läpi opiskelijan vahvuudet ja kehittämiskohteet. Osaamisen arviointi Ammattitaitovaatimukset tulevat valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta ja määräytyvät työelämän edellyttämän osaamisen mukaisesti. Osaamisen arviointi on oppimistulosten arviointia ja perustuvat edellä mainittuihin arviointikriteereihin. Osaamisen arvioinnin perusteella annetaan ammattiosaamisen näytöstä arvosana. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida sitä myös itse. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. työtehtäviä ja tavoitteita on rajattu ja helpotettu niin, että opiskelija niistä selviytyy ja voi saada onnistumisen kokemuksia. Tällöin opiskelija voi tehdä helpotettuja työtehtäviä sekä työskennellä ohjattuna tai jatkuvasti ohjattuna työparin kanssa. Mukauttamisesta on aina sovittu oppilaitoksessa jo ennen työssäoppimisjakson alkua. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnilla tuetaan ammatillista kasvua haluttuun suuntaan. Siinä todetaan ammattitaidon oppiminen. Arviointi on suullista tai kirjallista koko koulutuksen ajalta sekä oppilaitoksessa että työssäoppimisjaksolla, numeroarviointia ei tarvita. Palautteella ohjataan ja tuetaan opiskelijaa hyviin suorituksiin tuomalla esiin opiskelijan vahvuudet. Tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Opiskelijan itsearviointitaito kehittyy. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden avulla. Jos opiskelijan taidot eivät yllä T1-tasoon, voidaan opiskelijalle antaa mukautettu arviointi. Silloin 10 keskuspuisto.fi/yrityksille
Pelkkää positiivista sanottavaa Eerosta. Hän on tehnyt hyvää jälkeä, on ahkera työntekijä ja tulee hyvin toimeen asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. On tärkeää, että opiskelija viihtyy hyvin. Hyvä työntekijä on helppo ottaa hommiin uudelleen, kun tehtävät, työkaverit, tilat ja toimintatavat ovat tuttuja. Tero Huhtala, kauppias K-Citymarket Ruoholahti keskuspuisto.fi/yrityksille 11
Ohjaus Työpaikkaohjaajan tehtävänä on luoda opiskelijalle mahdollisuuksia oppia ja hankkia tietoa erilaisin tavoin. Hän ohjaa työssäoppimista ja suunnittelee soveltuvia työtehtäviä yksilöllisesti erilaisille opiskelijoille. Työssäoppimista ohjataan jatkuvasti työn ohessa sekä suunnitelluissa ohjauskeskusteluissa. Ohjaukseen liittyy myös välittämistä, huolehtimista ja tukemista. Asioita täytyy selventää ja opettaa. Joskus opiskelija saattaa tarvita motivointia tai rohkaisua. Tavoitteena on tukea vahvuuksia ja tunnistaa mahdolliset vaikeudet. Onnistumiset kehittävät opiskelijan itsetuntoa ja auttavat häntä menestymään työelämässä. Opiskelijan ohjauksessa kannattaa käyttää erilaisia menetelmiä, sillä jokainen oppii omalla tavallaan. Ohjauskeinoja voivat olla esimerkiksi: kysymysten käyttö opiskelijan rohkaiseminen ja tukeminen kuunteleminen ja kuuleminen avun ja neuvojen tarjoaminen palautteen antaminen arvion esittäminen keskusteleminen opiskelijan työskentelyn tarkkailu sekä puuttuminen sopivalla tavalla. Hyvä työpaikkaohjaaja hyväksyy itsensä ja pitää myös itseään oppivana, asioista selvää ottavana ihmisenä. Alan ammattilainenkin oppii koko ajan uutta ja se motivoi opiskelijaa. Kun opiskelija tietää, mihin ammattitietoa tarvitaan, hän motivoituu oppimaan uutta. Siksi perustelu on ohjauksessa tärkeää. Ennen kaikkea työpaikkaohjaaja on opiskelijalle esimerkki alansa ammattilaisesta. Käytännön vinkkejä opiskelijan ohjaamiseen Opasta työtehtäviin ytimekkäästi ja selkeästi, varmista ohjeistuksen ymmärtäminen Näytä, miten työ tehdään Opasta monivaiheinen työ yksi vaihe kerrallaan Muistin tukena voi käyttää kirjallista tai kuvallista työohjetta Vältä sarkasmia ja kaksoismerkityksiä Pyri selvittämään mahdollinen ongelmatilanne heti, tarvittaessa ota yhteys opettajaan 12 keskuspuisto.fi/yrityksille
Palautteen antaminen Jo työssäoppimisen alkuvaiheessa on hyvä antaa välitöntä palautetta opiskelijan taitojen kehittymisestä ja työtavasta. Näin opiskelija saa tietoa siitä, miten hän on päässyt työskentelyssään alkuun ja miten hänen tulisi kehittää työskentelyään. Palautteesta seuraa varmuutta sekä uskallusta tehdä ja työskennellä. Palautteen antamisella ja saamisella on suuri merkitys. Palautteen antaminen on osa opiskelijan ohjausta, oli se sitten arviointikeskusteluissa esiin tulevaa tai jatkuvaa työssäoppimisjakson aikana annettavaa palautetta. Palautteen antaminen liittyy läheisesti myös arviointiin. Joskus palaute mielletään arvioinniksi tai jopa arvosteluksi. Palaute on viisainta kohdistaa opiskelijan toimintaan, ei hänen persoonaansa. Työpaikkaohjaajan kannattaa ilmaista oma havaintonsa työtehtävän sujumisesta, mutta jättää tulkinnat ja uskomukset pois. Kuvaile siis tilannetta ja tapahtunutta; älä tuomitse. Kun palautetta saa rakentavassa ja kannustavassa muodossa, se otetaan paremmin vastaan ja on todennäköisempää, että palautteesta on hyötyä oppimisessa. Kun palaute alkaa kannustavasti ja loppuu positiivisiin kommentteihin, varsinainen kehittämiskohde on helpompi ottaa vastaan ja opiskelija voi alkaa kehittää itseään kannustavien sanojen voimalla. Vinkkejä palautteen antajalle: anna palaute mahdollisimman nopeasti sitä vaativan tilanteen jälkeen valitse sopiva paikka ja aika mieti, mikä on oleellista palautetta tässä ja nyt, kaikkea ei tarvitse sanoa kerralla tee palautteestasi arvokasta, kehittävää ja rakentavaa tarkista, että palautteesi on ymmärretty jos annat rakentavaa palautetta, huomioi myös myönteiset seikat positiivinen palaute on kasvun perusta älä kuitenkaan anna katteetonta positiivista palautetta 14 keskuspuisto.fi/yrityksille
Työllistämisen tukimuotoja Monissa tapauksissa onnistuneen työssäoppimisjakson luonteva jatkumo on työllistyminen. Esimerkiksi nuorten ja osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin on saatavilla erilaisia tukimuotoja. Palkkatuki TE-toimisto voi myöntää tapauskohtaisesti työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkakustannuksiin. Palkkatuetun työn tulee parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa. Sitä voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatuen myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti ja siihen liittyy tiettyjä ehtoja. Lisätietoja palkkatuesta saat TE-toimistoista. Työolosuhteiden järjestelytuki Työolosuhteiden järjestelytuella voidaan korvata vajaakuntoisen henkilön tarvitsemia välineitä yms. tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka ovat välttämättömiä vajaakuntoisen työnteon kannalta. Tuella voidaan korvata myös toisen työntekijän antama apu vajaakuntoisen työssä selviytymisen parantamiseksi. Työkokeilu työpaikalla TE-toimiston työkokeilulla selvitetään vaihtoehtoja ammatinvalinnalle ja uralle tai tuetaan työhön paluuta. Työkokeilun kesto vaihtelee, sillä siitä hyötyvät asiakkaat ja heidän tavoitteensa ovat erilaisia. Samalla työnantajalla se voi kestää enintään kuusi kuukautta. Työkokeilija ei ole työsuhteessa työkokeilupaikan järjestäjään eikä TE-toimistoon. Työkokeilun ajalta ei makseta palkkaa. keskuspuisto.fi/yrityksille 15
Lähteitä ja lisätietoja Keskuspuiston ammattiopisto www.keskuspuisto.fi Ammatillisten erityisoppilaitosten AMEO-verkosto www.ameo.fi HOJKS-kortisto, materiaalia erilaisen oppijan ohjaamiseen www.lao.fi/suomeksi/hankkeet/eu-hankkeet/tokka2/tokka2--materiaalia Työssäoppimisen verkkopalvelu Varsinais-Suomessa www.laakeri.info Työturvallisuuskeskus www.tyoturva.fi Tietoa palkkatuesta www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/tukea_rekrytointiin/ palkkatuki/index.html Ammatilliset perustutkinnon, opetussuunnitelmien perusteet https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/ammatillinenperuskoulutus 16 keskuspuisto.fi/yrityksille
www.keskuspuisto.fi/yrityksille
Tenholantie 10, 00280 HELSINKI puh. (09) 47 481 info@keskuspuisto.fi www.keskuspuisto.fi