Tutkimusraportti. Suistohalli, Porvoo. Rakennustekninen kuntotutkimus. Projekti 306974

Tutkimusraportti Suistohalli, Porvoo Projekti 306974 2.10.2015

Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 3 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 5 1.1. Yleistiedot... 5 1.2. Tehtävä ja lähtötilanne... 6 1.3. Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus... 6 1.4. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet... 7 2. Julkisivurakenteet... 8 2.1. Rapatut julkisivut... 8 2.2. Ikkunat...18 2.3. Ulko-ovet...28 3. Perustus- ja runkorakenteet... 31 3.1. Perustukset...31 3.2. Runkorakenteet...33 4. Maanvastaiset rakenteet... 35 4.1. Alapohjarakenteet...35 4.2. Maanvastaiset seinärakenteet...42 5. Välipohjarakenteet... 44 6. Vesikattorakenteet... 55 7. Sisärakenteet... 56 7.1. Märkätilat...56 8. Radonmittaukset... 59 9. Pölyt ja kuidut... 59 9.1. Mineraalivillakuidut sisäilmasta...59 9.2. Ilmanvaihtokanavien puhtaustarkastelut ja pölynäytteet....60 9.3. Paine-eron mittaukset...63 10. Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista kiireellisyys- ja toteutusjärjestyksessä... 65 10.1. Turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat tekijät...66 10.2. Korjauksiin vaikuttavat tekijät...66 10.3. Korjaustoimenpiteiden toteuttamisesta...66 Liitteet Liite 1 Tutkimuskartat Liite 2 Rakenneavauskortit Liite 3 Ohuthieanalyysi Liite 4 Mikrobianalyysi (TTL) Liite 5 Mineraalivillalaskenta Liite 6 Pölynkoostumusanalyysi 2/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Tiivistelmä Tämän kuntotutkimuksen kohteena on Suistonhalli, joka sijaitsee Porvoossa, osoitteessa Meritullinkatu3-7. Kohteen kuntotutkimuksessa keskityttiin lähinnä rakenteiden tutkimiseen sisäilmalähtöisesti, mutta myös muita rakennekokonaisuuksia tarkasteltiin korjaustarpeen määrittämiseksi. Rapatuilla julkisivuilla havaittiin paikoin halkeilua, pientä paikallista pintarappauksen rapautumista ja rappauksen pinnan peseytymistä. Rappaus on tutkimuksen perusteella vielä kunnostettavissa ja oikeilla korjaustuotteilla julkisivulle saadaan vielä elinikää. Ikkunarakenteet ovat huonossa kunnossa, mutta puumateriaali on vielä ehjää ja ikkunat ovat kunnostettavissa. Kuitenkin korjaus on luonteeltaan raskas, joten ikkunarakenteiden uusimista vanhan mallin mukaan tulee harkita hyvänä vaihtoehtona. Ikkunarakenteiden merkittävä puute sisäilman kannalta on karmirakenteen ikkunariveiden mikrobivauriot. Riveistä saattaa siirtyä sisäilmaan mikrobien aineenvaihduntatuotteita, jotka saattavat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Rakennuksen alapohja on kosteusteknisesti toimimaton. Ohut betonilaatta ja hieno täyttöhiekka eivät juuri estä kapilaarista kosteuden nousua rakenteisiin. Alapohjasta puuttuva lämmöneriste tehostaa maakosteuden nousun diffuusiolla lattiarakenteen pintaosiin. Myös pilari ja seinälinjojen perustukset nostavat kosteutta rakenteessa mittausten perusteella. Tämän hetkisellä käytöllä suositellaan purettavaksi Thai-boxing salin muovimatto, joka on sisäilmaa ajatellen riskitekijä. Myös kokoontumistilan korotettu villaeristetty lattia sekä seinien alaosien vaurioituneet tasoitteet puretaan kosteus- ja mikrobivaurioiden johdosta. Alapohjan jatkotoimenpiteet ja korjaustarve määrittyvät rakennuksen tulevan käyttötarkoituksen mukaan. Mikäli tiloja pidetään varastona / konehuoltamona, voidaan lattiarakenne jättää ennalleen sekä pitää paljaalla betonilla. Mikäli tiloihin halutaan tehdä liikuntasaleja tiiviillä lattiapinnoitteilla tai ottaa esim. toimistokäyttöön, joudutaan alapohja purkamaan kokonaisuudessaan ja rakentaa uusiksi. Ennen kuitenkaan suuriin toimenpiteisiin ryhtymistä, on suositeltavaa tutkia puupaalujen kunto, sillä perustusten kunto rakennuksen muiden korjaustoimenpiteiden kannattavuuden kannalta on oleellista. Välipohjarakenteena on purutäytteinen alalaattapalkisto. Toisessa kerroksessa lattiat ovat järjestäen koolattu virheellisesti alalaatan päälle ja tästä on aiheutunut halkeilua alalaattaan. Ullakon osalta puulattia on koolattu oikein. Välipohjien täytöstä kerätyissä mikrobinäytteissä ei havaittu merkittäviä viitteitä mikrobivaurioista ja purutäyttö on näin ollen epätodennäköinen sisäilmaongelmien aiheuttaja. Kuitenkin seuraavan peruskorjauksen yhteydessä lattia on suositeltava purkaa virheellisesti rakennetun puukannen johdosta ja uusi lattia koolata oikeaoppisesti palkkien päälle. Samassa yhteydessä välipohjan purutäytöt ja vanhat muottilaudat ovat suositeltavaa poistaa. Eloperäistä materiaalia ei suositella jätettäväksi välipohjaan. Välipohjien alapinnoilla esiintyy kosteusvaurioita, jotka ovat muodostuneet laajennusosan vesikaton vanhoista vuodoista sekä 2.kerroksen putkivuodoista. Vesivuotokohtien pintamateriaalinäytteessä havaittiin mikrobivaurio, joka saattaa aiheuttaa sisäilmaan epäpuhtauksia. Alakattopintojen kosteusvauriot suositellaankin korjattavaksi heti. Märkätilojen osalta havaittiin, että seinärakenteet ovat märkiä ja viereisissä pukuhuoneissa esiintyy seinätasoitteiden kosteusvaurioita. Seinien kosteusvauriot ovat muodostuneet puutteellisten vedeneristysratkaisujen johdosta. Märkätilat suositellaan uusittaviksi nykyaikaisilla vedeneristeratkaisuilla. Ilmanvaihtokanavien tarkasteluissa havaittiin, että kanavisto on hyvin likainen ja kanavistossa on runsaasti mineraali- / kiviainespölyä sekä siitepölyä. Myös muutamissa näytteissä havaittiin teollisia mineraalivillakuituja sekä sisäilman mineraalivillapitoisuudet ylittivät viitearvot yksittäisissä tiloissa. Tuloilmakoneissa havaittiin mineraalivillaisia puhallinkammioiden ääneneristeitä, jotka ovat todennäköinen mineraalivillojen lähde. On myös mahdollista, että kanavistossa on käytetty mineraalivillaeristeitä äänenvaimentimina. Mineraalivillakuiduista ja muista epäpuhtauksista ilmanvaihtokanavissa saattaa aiheutua sisäilmaongelmia. Rakennuksen ilmanvaihdon havaittiin olevan myös runsaasti alipaineinen, joka aiheuttaa myös osaltaan todennäköisesti sisäilmaongelmia yhdessä mikrobivaurioituneiden riveiden kanssa. 3/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Helsingissä 2.10.2015 WSP Finland Oy Tekijä (Rakennetekniikka): Tarkastaja (Rakennetekniikka): Paulus Hedenstam Projektipäällikkö, Ins. (AMK) Petri Sippola Projektipäällikkö, Ins. (AMK) 4/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1. Yleistiedot Tilaaja: Tutkimuksen tekijä: Porvoon kaupunki Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Tekniikankaari 1 A 06100 Porvoo Yhteyshenkilö: Pekka Koskimies pekka.koskimies@porvoo.fi WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki Työn vastuuhenkilöt: Projektipäällikkö Paulus Hedenstam paulus.hedenstam@wspgroup.fi puh. +358 207 864 253 Kohde: Suistonhalli, Meritullinkatu 3-7, 06100 Porvoo Tutkimuksen kohteena on Suistonhalli. Rakennus on valmistunut 1946 ja tiloissa on toiminut huonekalutehdas. Huonekalutehtaan tiloja on laajennettu 1955. Vuonna 1981 tilat ovat muutettu urheilu- ja varastohalliksi. Kuva 1. Alkuperäisen rakennusosan ja laajennuksen rajaus pohjakuvassa. Tutkimuksissa oli lähtötietoina käytössä seuraavat suunnitelmat ja asiakirjat: - 1946 muutamia rakennepiirustuksia - 1955 laajennuskuvia (pohjakuvat ja julkisivut) - 1980 pohjapiirustukset 5/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

1.2. Tehtävä ja lähtötilanne Rakennuksessa on saatujen tietojen perusteella koettu sisäilmaongelmia ja oireilua. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää rakenteiden nykykunto, puutteet ja korjaustarpeet nimenomaan sisäilmaongelmalähtöisesti. Rakenteiden kunnon selvityksessä kiinnitettiin erityistä huomiota niiden rakennusfysikaaliseen toimintaan. Tavoitteena on eri tutkimusmenetelmillä selvittää eri rakenneosien puutteiden ja vaurioiden vaikutuksia sisäilmaan. Kohteesta saatujen lähtötietojen, kiinteistökäynnin sekä käyttäjien ja huoltohenkilökunnan haastattelujen perusteella laadittiin tutkimuksille tutkimussuunnitelma. Tutkimukset kohdennettiin saatujen lähtötietojen perusteella sekä tutkimusten aikana havaitut seikat huomioon ottaen. Kuntotutkimuksen tulosten perusteella pyritään selvittämään rakenteiden ja sisäilmaongelmien laajuutta ja syitä sekä antamaan alustavat toimenpidesuositukset mahdollisten terveysriskien poistamiseksi. Korjaukset tulee toteuttaa suunnitelmallisesti, ja tässä raportissa esitetyt toimenpidesuositukset on tarkoitettu lähtötiedoiksi korjaussuunnittelijalle. Lisäksi rakennuksen julkisivurappauksen, ikkunarakenteiden sekä rakennusrungon kuntoa tutkittiin sisäilmatutkimuksen yhteydessä. Rakennukseen suoritettiin myös haitta-ainetutkimus, josta on tehty erillinen raportti WSP Finland Oy:n toimesta. Kenttätutkimukset kohteella suoritettiin kesällä 2015. Kenttätutkimukset teki Ins. (AMK) Paulus Hedenstam sekä tekn. yo Juuso Kieksi WSP Finland Oy:stä. 1.3. Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimus kattaa kokonaisuudessaan Suistonhallin rakennuksen, mutta erityistä huomiota kiinnitetään kiinteistökierroksella havaittuihin ongelmatiloihin. Ongelmalliseksi koetut tilat ovat lueteltu alle: - Thaiboxing - Nyrkkeily - Painisali - Kamppailun pukuhuonetilat Kohteen olemassa olevaan lähtötietoaineistoon perehdyttiin ennen varsinaista tutkimusta. Alkuperäisiä suunnitteluasiakirjoja tarkastelemalla selvitettiin mm. tutkittavien rakenteiden rakennetyypit ja arvioitiin niiden sekä rakenteellisten yksityiskohtien vaurioalttiutta. Lisäksi tutustuttiin korjaushistoriaan, tilamuutoksiin sekä aiempiin tehtyihin tutkimuksiin. Rakenteet tarkastettiin ensin kauttaaltaan silmämääräisesti. Merkittävimmistä havainnoista otettiin valokuvat. Tutkimuksia, näytteenottopaikkoja ja rakenneavauskohtia kohdistettiin alustavien tutkimusten perusteella. Rakenteille tehtiin silmämääräisen tarkastelun lisäksi seuraavat tutkimukset: - Julkisivurappauksen ohuthieanalyysi 2 kpl - Julkisivurappauksen koputtelu noin 70%:sesti julkisivupinnalle - Rakenneavauksia alapohjarakenteisiin 6 kpl - Rakenneavaus maanvastaiseen seinään 1 kpl - Rakenneavauksia välipohjarakenteeseen 9 kpl - Mikrobianalyysi materiaalista 18 kpl - Pintakosteusmittaukset kaikkiin maanvastaisiin alapohjarakenteisiin - Suhteellisen kosteuden mittauksia (viiltomittaus lattiamaton alta tai porareikä) 14 kpl - Mineraalivillalaskeuma 4 kpl - Pölynkoostumusanalyysi 6 kpl 6/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa sekä niissä esiintyviä puutteita on tarkasteltu kenttätutkimusten yhteydessä sekä saatavilla olevien lähtötietojen perusteella. Tutkimukset ja menetelmät on kohdennettu siten, että tutkittavista rakenteista saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: - Rakenneavaukset, näytteenotto ja kosteusmittaukset rakenteista tehtiin pistemäisenä otantana, mikä voi aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. - Kosteusmittaukset suoritettiin elokuussa 2015. Rakennekosteus saattaa vaihdella vuodenajan, sademäärän tai pohjavedentason vaihteluiden mukaan. Mittaukset edustavat mittaushetken tasoa. - Kosteusmittauslaitteiden mittaepätarkkuus on ±1,5 2 % (RH). Kosteusmittauksen epätarkkuuteen vaikuttaa ympäristön ja mitattavan rakenteen välinen lämpötilaero, joka vaikuttaa suhteellisen kosteuden suuruuteen, kun anturi johtaa hyvin lämpöä. Mittausmenetelmät voivat aiheuttaa noin ±1 3 % (RH) epätarkkuuden tuloksiin. Kosteusmittauksen kokonaismittausepätarkkuus on noin ±5 % (RH) - Osassa kellarin varastotiloja oli runsaasti tavaraa, mikä vaikeutti kosteusmittauksia ja rakenteiden kosteusjälkien havainnoimista. - Mikrobivauriot voivat olla rakenteissa vanhoja ja mikrobit lisääntymiskyvyttömiä, joita ei tunnisteta kasvatusalustoilla. Lisääntymiskyvyttömät mikrobit voivat aiheuttaa kuitenkin terveyshaittoja. Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty STM:n sisäilmaoppaan ohjeiden mukaan. Materiaalinäytteiden mikrobiologinen analysointi tehtiin Työterveyslaitoksen mikrobilaboratoriossa Kuopiossa. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista, erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa annettuja viitearvoja. Mikrobivaurioon viittaavana raja-arvona pidetään sieni-itiöille 10 000 cfu/g, aktinobakteereille (sädesienet) 500 cfu/g ja bakteereille 100 000 cfu/g. Materiaalien mikrobianalyysit tehtiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa. VOC-näytteet analysoitiin MetropoliLab:n toimesta. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. 1.4. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Pintakosteusmittauksissa käytettiin laitetta Gann Hydrotest LG1, joka on kalibroitu 1/2015 tarkistusvälin ollessa yksi vuosi. Suhteellisen kosteuden mittauksissa käytettiin Rotronic Hygropalm-mittalaitetta, joka on kalibroitu 10/2014 tarkastusvälin ollessa yksi vuosi. Mittalaitteen Rotronic Hygroclip SC05 anturit on kalibroitu 1/2015 tarkastusvälin ollessa yksi vuosi. Hetkellisten paine-erojen mittauksessa käytettiin TSI Velocicalc 9555-P ilmanvirtausmittaria. 7/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

2. Julkisivurakenteet 2.1. Rapatut julkisivut 2.1.1. Julkisivun rakenne Rakennuksen kaikki julkisivut ovat rapattuja. Rappausalustana on rakennuksen alkuperäisessä osassa pääosin kahi-tiili. Alkuperäisessä osassa välipohjan ja yläpohjan kohdalla rappausalustana on lämmöneristeenä toimiva kevytbetoni (siporex). Rakenneavausten perusteella ikkunoiden ylityspalkit ovat betonia. Kuva 2. Alkuperäiset julkisivut ovat rapattua kahitiiltä Kuva 3. Väli- ja yläpohjien kohdalla rappausalustana on kevytbetoni Rakennuksen itäpuolella on 1955 rakennettu laajennus, jossa rappausalustana on punatiili. Laajennusosaan kuuluu myös matalampi laajennus (vahtimestarit), jonka ulkoseinä on puurakenteinen ja villaeristetty. Puurakenteisessa seinässä rappauksen takana on PAH-pitoinen tervapaperi ja laudoitus. Kuva 4. Rakennuksen itäpuolen kaksiosainen laajennus Kuva 5. Laajennuksen korkeassa osassa rappausalustana on punatiili 8/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 6. Laajennuksen matalassa osassa ulkoseinä on puurakenteinen, villaeristetty ja seinässä on PAH-pitoinen tervapaperi 2.1.2. Rappauksen kunto havaintojen ja kopokartoituksen perusteella Tässä raportin osiossa on käsitelty rappausten kuntoa ja siihen liittyvien rakenteiden vaurioita. Liitteen 1 tutkimuskarttaan on merkitty valokuvien ja vaurioiden sijainti. Kenttätutkimusten yhteydessä rakenteiden kunnosta tehtiin seuraavat havainnot: Yleishavaintoja kaikilta julkisivuilta: - Rappauksen kalkkimaalipinta on peseytynyt lähes kauttaaltaan. Maalipinnoite on hyvin kulunut ja laasti kuultaa harmaana läpi - Rappauksen pinta on hieman pehmeää ja irtoaa kaavittaessa. Tämä on todennäköisesti kuitenkin enemmän rappauksen ominaisuus, kuin puute. - Rappauksen tartunta taustaa (tiili / siporex) on yleisesti hyvä - 1.kerroksen ikkunoissa ei ole vesipellitystä ollenkaan - Ylärivin ikkunoiden vesipellit ovat monin paikoin huonossa kunnossa ja liian loivia - Nyrkkeily-/painisalien kehät ja telineet ovat kiinnitetty ulkoseinien läpi. Seinään on porattu reikä ja tanko on pulttikiinnityksellä ja vahvikeraudoilla kiinni. - Sokkelin maalipinta hilseilee kaikilla julkisivuilla Kuva 7. Alarivin ikkunoissa ei ole vesipeltiä ja betoni on rapautunut kosteusrasituksen seurauksena. Kuva 8. Kehien kiinnikkeet tulevat seinän läpi 9/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 9. Rappauksen pinta on hieman pehmeä ja peseytynyt. Pinnan pehmentymisen johdosta kaavittaessa vasaralla, pinta varisee ja hiekkaantuu. Kuva 10. Ikkunoiden vesipellit ovat monin paikoin vaurioituneita ja loivia Julkisivu pohjoiseen: - Pohjoisjulkisivu on julkisivuista parhaimmassa kunnossa ja rappauksessa esiintyy kopoa lähinnä väli- ja yläpohjan kevytbetonieristeen kohdalla - Rappauksessa on melko paljon halkeamia - Portaiden takana rappaus on pintarapautunut rappusten aiheuttamasta kosteusrasituksesta Kuva 11. Suurempia halkeamia on paikattu Kuva 12. Rappauksessa on pintarapautumaa portaiden takana Julkisivu itään: - Itäjulkisivulla esiintyy eniten pitkälle edenneitä rappausvaurioita mutta vauriot ovat kuitenkin paikallisia - Julkisivun yläreunasta on tippunut rappauksia ja osassa rappausta on tippumisvaara. Todennäköisesti vuotanut räystäs on aiheuttanut vauriot. Räystäslinja on uusittu. - Julkisivun kopoalueet ovat itäjulkisivulla yksittäisiä ja pieniä - Rappaus on haljennut koko julkisivun korkeudelta kaikissa laajennuksen nurkissa, näiltä kohdin puuttuu elastinen liikuntasauma 10/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

- Rappaus on haljennut ovien yläpuolisten ylityspalkkien ympärillä - Ylärivin ikkunapielissä on paljon pielivaurioita. Pieli on haljennut ja irti alustastaan. - Rappauksen alareuna on huonossa kunnossa koko julkisivun matkalta - Puurakenteisen laajennuksen rappaus halkeilee kauttaaltaan - Puurakenteisen laajennuksen vesikatteen ja rappauksen saumassa on mahdollinen vuotokohta - Itäjulkisivun sokkelin pinta on rapautunut - Sisäänkäynnin katoksen alla rappauksessa on paljon paikattuja halkeamia ja vauriokohtia Kuva 13. Itäjulkisivulla on räystään vesivuodosta johtuen pitkälle edenneitä rappausvaurioita ja rappaus on irronnut alustastaan. Näillä osin rappaukset ovat tippumisvaarassa. Kuva 14. Laajennuksen nurkat ovat haljenneet. Syynä puuttuva liikuntasauma. Kuva 15. Ylärivin ikkunapielissä on paljon vaurioita. Kuvan pieli on tippumisvaarassa. Kuva 16. Rappauksen alareunassa mekaanisen rasituksen aiheuttamia vaurioita. 11/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 17. Matalan laajennuksen vesikatteen saumassa on mahdollinen epätiiviyskohta Kuva 18. Aukkopalkin reunat ovat haljenneet Julkisivu etelään: - Eteläjulkisivulla on kaikista julkisivuista laajimpia kopoalueita - Rappauksessa on törmäysjälkiä hallin oven vieressä - Eteläjulkisivuun liittyvän katoksen betonilaatta on pitkälle vaurioitunut. Laatasta havaittiin seuraavaa: - Laatta on tuettu rakennusrunkoon ratakiskoilla. Ratakiskojen alapinnat ovat nähtävissä alapuolelta tehdyn tarkastuksen yhteydessä. Ratakiskoissa oli havaittavissa ruostetta. - Myös laatan alapinnan teräksissä on havaittavissa hyvin pienellä betonipeitteellä olevia laatan raudoitteita, joissa on ruostetta. Kuva 19. Rappauksessa törmäysjälkiä Kuva 20. Katoksen betonilaatta on huonossa kunnossa 12/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Julkisivu länteen: - Kevytbetonitaustaiset ylä- ja välipohjan kohtien rappaukset ovat kopoja koko julkisivun matkalta, muualla rappaus on yleisesti hyvin kiinni alustassaan - Julkisivulla on laaja pahasti rapautunut kohta, joka on todennäköisesti paikkarappaus - Ikkunoiden pielirappaukset ovat paikoin halkeilleet. Yksittäisiin pielivaurioihin kohdistuu tippumisriski. - Julkisivulla kasvaa paljon villiviiniä, jotka aiheuttavat ylimääräistä kosteusrasitusta julkisivurappaukselle ja näin ollen edistävät rappauksen vaurioitumista. - Lisäksi liikuntatilojen tuloilma johdetaan rakennukseen kasviston keskeltä. - Rappaukseen on muodostunut halkeama yläpohjan palkkilinjan kohdalla. Rakenteessa pitäisi olla liikuntasauma tällä kohdalla. Liikuntasauma jatkuu myös muissa rakenteissa. - Räystäskouruissa on vaurioita ja vuotokohtia - Yksi julkisivun ränneistä on liian korkealla ja kastelee seinää Kuva 21. Julkisivulla kasvaa paljon villiviiniä, jonka seasta tulee myös painisalin tuloilma Kuva 22. Julkisivuun on muodostunut leveä halkeama koko sen matkalle. Tähän kohtaan tulee tehdä liikuntasauma. Kuva 23. Sokkelin ja rappauksen liitoksessa on leveä halkeama Kuva 24. Betonisen ylityspalkin raudoituksessa betoniraudoitteen suojabetonipeite on liian vähäinen, joka aiheuttanut korroosiovauriota. 13/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 25. Ikkunapielet ovat paikoin huonossa kunnossa ja ikkunapelti puuttuu. Ylimääräistä kosteusrasitusta aiheutuu ulkoseinä ja sokkelirakenteeseen. Kuva 26. Räystäskourut ovat vaurioituneet ja aiheuttaa julkisuvulle haitallista kosteusrasitusta Kuva 27. Ränni on liian lyhyt ja kastelee seinää 2.1.3. Rappauksen mikrorakennetutkimukset Rappauskerrosten mikrorakennetta ja vaurioitumista tutkittiin ohuthietutkimuksilla kahdesta näytteestä (WSH JS1 ja WSH JS3). Näytteenotto suoritettiin timanttiporaamalla ulkoseinärakenteesta halkaisijaltaan 50 mm lieriö. Ohuthietutkimus tehtiin WSP Finland Oy:n laboratoriossa. Näyte WSH JS1 otettiin länsijulkisivulta välipohjan kevytbetonikaistaleen kohdalta. Näyte WSH JS3 otettiin itäjulkisivun laajennuksen punatiilitaustaisesta rappauksesta. Ohuthietutkimusten tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 3. Näytteistä havaittiin seuraavaa: - Näytteiden rappaus koostuu kolmesta kerroksesta: tartuntalastista, täyttölaastista ja pintalaastista. Näytteessä 3 tartuntarappauskerros on hyvin ohut. - Rappauksen pinta on peseytynyt mutta pinnan kalkkimaali on pääosin hyvässä kunnossa. - Pintalaasti on kalkki-sementtisuhteeltaan näytteessä 1 melko sementtipitoista (KS50/50). - Näytteen 3 pintalaasti on kalkki-sementtisuhteeltaan kalkkipitoista (KS80/20 70/30). - Täyttölaasti on näytteessä 1 sementtipitoista (KS50/50-35/65) - Näytteen 3 täyttölaasti on koostumukseltaan hyvin kalkkipitoista (KS80/20) - Molemmissa näytteissä tartuntalaasti on sementtilaastia, joskin näytteen 3 tartuntakerros on niin ohut että sitä ei voitu täysin analysoida. 14/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

- Karbonatisoituminen on edennyt laastikerrosten läpi. - Rappaus ei ole rapautunut, mutta laastikerroksissa on havaittavissa kuivumissäröilyä, joka selittää kenttätutkimuksissa havaitun rappauksen pinnan haurastumisen. - Näytteen 1 kevytbetoniharkko on hyvässä kunnossa. - Näytteen 3 taustan tiilessä havaittiin tekstuurisäröilyä, joka voi altistaa sen pakkasrapautumiselle. Tiili on kuitenkin toistaiseksi hyväkuntoinen. 2.1.4. Rappauksen pinnoitteen asbestipitoisuus Rappausten asbestipitoisuutta tutkittiin kahdella näytteellä (JS1 ja JS3). Näytteet on otettu alkuperäisestä rakennusosasta sekä laajennuksesta. Kummassakaan näytteessä ei havaittu asbestia laboratoriotutkimuksissa. Asbestianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan haitta-ainetutkimusraportissa (WSP Finland Oy). 2.1.5. Matalan laajennusosan (vahtimestarit) ulkoseinärakenteen villaeristeen mikrobitutkimus Puurakenteiseen ja villaeristettyyn ulkoseinärakenteeseen tehtiin 1 kpl rakenneavauksia. Avauksesta otettiin näyte mikrobitutkimusta varten. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näyte M1: Matalan laajennusosan (vahtimestarit) ulkoseinän villaeriste Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 4. Taulukko 1. Villaeristeen mikrobitutkimuksen tulokset RAJA- ARVOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET 10 000 100 000 500 PITOISUUS KOSTEUS- VAURIOLA- JIT TULOSTEN TULKINTA M1 - - 1 000 Sädesienet 2 Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 Viittaa bakteerikasvuun = B Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteessä M1 havaittiin viite mikrobivauriosta. Lajisto on kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa (Sädesienet). - Näytteessä havaittiin seuraavat mikrobilajit, jotka mahdollisesti tuottavat toksiineja: - Sädesienet Ulkoseinärakenteesta voi siirtyä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan epätiiveyskohdista. 2.1.6. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset rapatuille julkisivuille Julkisivurappaus on yleisesti kohtuullisessa kunnossa ja sen kopoalueet sekä pidemmälle edenneet rapautumat ovat melko paikallisia. Ylä- ja välipohjien kevytbetoniharkkojen kohdalla rappaus on lähes kauttaaltaan kopo, mutta havaintojen perusteella rappaus pysyy hyvin kiinni seinustalla. Irtoaminen on 15/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

lähinnä kevytbetoni (siporex) alustasta johtuvaa. Tämä on pääosin ns. tervettä kopoa ja siihen ei kohdistu korjaustoimenpiteitä. Rappauksen pinta on kauttaaltaan peseytynyt ja myös jonkin verran pehmentynyt kalkkilaastille tyypillisen kutistumissäröilyn johdosta. Pohjoisjulkisivu on julkisivuista parhaassa kunnossa ja tällä julkisivulla esiintyy vain paikallisia vaurioita. Rappauksen pinta on vaurioitunut porrasrakenteesta johtuvan roiskevesirasituksen seurauksena. Lisäksi pohjoisjulkisivulla on joitakin halkeamia, joita on yritetty paikata. Julkisivun pisimmälle edenneet vauriot ovat laajennusosan julkisivulla (itäjulkisivu). Tiilirakenteisen laajennusosan julkisivun yläosan rappauksia on pudonnut ja ne ovat osin pitkälle rapautuneita todennäköisesti vuotaneen räystään aiheuttaman rasituksen takia. Nykyisellään räystäs on uusittu ja vuotoja ei havaittu. Julkisivun yläosan ikkunapielissä on myös paljon pielivaurioita. Ohuthietutkimuksien perusteella laajennusosan rappaus on hyvin kalkkipitoista. Tutkimuksissa havaittiin myös, että tiilirakenteisen laajennuksen nurkat ovat haljenneet ja näille osin tulee tehdä elastinen liikuntasauma. Itäjulkisivun puurakenteisen laajennuksen rappaus halkeilee kauttaaltaan. Eteläjulkisivulla havaittiin eniten kopoalueita ja julkisivun hallin ovien vieressä on jonkin verran törmäysjälkiä. Eteläjulkisivuun liittyy ratakiskoille valettu vanha betonikatos, joka on pitkälle vaurioitunut ja jonka betonilaatta on taipunut. On mahdollista, että betonilaatan taipumat ovat muodostuneet jo valmistusvaiheessa. Kuitenkin katoksen korjaaminen on kannattamatonta, sillä alapinnalla oli nähtävissä teräskorroosiota ja betonipeitteet ovat pienet, niin laatan raudoituksessa kuin kannattelevissa ratakiskoissa. Yleisesti tämän ikäisessä ulkobetonirakenteessa karbonatisoituminen on jo saavuttanut raudoitesyvyyden ja korjaus ei ole näin ollen kannattava. Ratakiskoja voidaan todennäköisesti hyödyntää, mikäli katos halutaan valaa uudelleen betonista tai tehdä esim. teräsrakenteisena. Länsijulkisivua peittää suurilla alueilla seinällä kasvava villiviini, joka voi vaikuttaa julkisivun vaurioitumiseen. Länsijulkisivun räystäskourut ovat paikoin vuotavia ja lisäksi yksi julkisivun syöksytorvista on liian korkealla ja kastelee julkisivua. Rappauksen keskivaiheille on muodostunut rakennuksen liikuntasauman kohdalle halkeama. Länsijulkisivulla havaittiin myös paljon pielivaurioita erityisesti alarivin ikkunoiden pielissä. Julkisivun pellityksissä on puutteita: alarivin ikkunoiden pellitykset puuttuvat ja ylärivin ikkunoiden pellitykset ovat loivat / lyhyet ja paikoin vaurioituneet. Kiireelliset toimenpiteet: Pudotetaan tippumisvaarassa olevat rappaukset Otetaan villiviinit pois julkisivuilta Puretaan huonokuntoinen ja notkuva betonilaatalla oleva katos (nykyisellään katos on tuettu väliaikaisesti) Toimenpiteet (seuraava peruskorjaus): Rappaukselle on ehdotettu kahta toimenpide-ehdotusta. Ensisijainen ehdotus on vanhan rappauksen säilyttäminen, paikkakorjaukset ja rappauksen uudelleen lujittaminen, jolla pidennetään käyttöikää. Toinen ehdotus on uusiminen kauttaaltaan, joka on luonteeltaan raskas. Kuitenkin vaihtoehdon 1 mukaan rappaus on vielä säilytettävissä ja uudelleen lujittamalla rappauksen pintaa siihen soveltuvalla tuotteella (joka kivettyy osaksi mineraalista alustaa). Vanhan julkisivun uudelleen käsittelyllä päästään arviolta noin 10 20 vuoden käyttöikään, jonka jälkeen mahdollinen uudelleen käsittelykin on vielä tehtävissä. Julkisivun korjaustoimenpiteet suositellaan tehtäväksi ikkunoiden toimenpiteiden kanssa. Esimerkiksi ikkunoiden karmien irrottaminen saattaa vahingoittaa rappauksia. Vaihtoehto 1: Vanhat maalipinnoitteet poistetaan esim. kuumapesulla tai kevyellä märkäpuhallusmenetelmällä, alustan on oltava puhdas, kiinteä ja pölytön. 16/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Rapautuneet alueet ja pielivauriot poistetaan rappausalustaan asti ja näihin kohtiin tehdään paikat (punaiset merkinnät) Kopoalueet poistetaan vauriokarttojen osoittamassa laajuudessa (katkoviivan sisään jäävät merkinnät). Uusitaan kaikki ikkuna- ym. pellitykset ja toteutetaan ne asianmukaisilla rappauskulmilla Puhdistustyön jälkeen tehdään rappauksen paikkakorjaukset. Paikkakorjauksissa käytetään kalkkisementtisuhteiltaan samanlaisia laasteja kuin alkuperäisessä rappauksessa. Halkeamat suljetaan (halkeamien sulkemiseen käytettävän tuotteen tulee soveltua kalkkisementtilaastin kanssa yhteen) Julkisivurappaus käsitellään vanhaa kalkkisementtirappausta lujittavalla pinnoitteella/käsittelyllä Pinnoitetaan/maalataan rappaus silikaattimaalilla Uusitaan katos (betonista tai esim. teräksestä) Vaihtoehto 2: Uusitaan rappaukset kauttaaltaan Uusitaan katos (betonista tai esim. teräksestä) Matalan laajennusosan (vahtimestarit) osalla on seinässä käytetty muusta rakennuksesta poiketen mineraalivillaeristettä. Mineraalivillaeristeestä kerätyssä näytteessä havaittiin kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa (sädesienet), joka voi mahdollisesti tuottaa sisäilmaan toksisia päästöjä. Seinässä ja kattorakenteessa on lisäksi PAH-pitoinen eristepahvi, joka on jonkin asteinen riski sisäilmalle. Lisäksi tällä osalla havaittiin merkittävää alapohjan painumista (kappale 3.1.1), jonka perusteella alapohjaan tulisi myös ulkoseinien lisäksi merkittäviä toimenpiteitä. Tämän perusteella matala ja pintaalaltaan pieni laajennusosa on järkevää purkaa. Toimenpide-ehdotukset matalalle laajennusosalle (vahtimestarit): Matala laajennusosa suositellaan purettavaksi 17/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

2.2. Ikkunat 2.2.1. Ikkunoiden rakenne ja ikkunatyypit Rakennuksen ikkunat ovat yhtä itäjulkisivun uusittua ikkunaa lukuun ottamatta sisään/ulos aukeavia, kaksipuitteisia kaksilasisia MSU-ikkunoita. Uusittu ikkuna on kolmilasinen, kaksipuitteinen sisään/ulos aukeava ikkuna. Kuva 28. MSU-ikkunoiden periaatekuva Kuva 29. Itäjulkisivun uusittu ikkuna Ikkunatyypit: - Ikkunatyypit 1 ja 2 ovat rakennuksen yleisimmät ikkunatyypit. - Ikkunatyyppi 3 edustaa eteläpäädyn pieniä ikkunoita - Ikkunatyyppi 4 edustaa puurakenteisen laajennuksen ikkunoita. - Thainyrkkeilysalin pohjoispuolen ikkunat edustavat ikkunatyyppiä 5. - Itäjulkisivun uusittu ikkuna edustaa ikkunatyyppiä 6. Kuva 30. Ikkunatyypissä 1 on pystysuuntainen jakokarmi ja kapea tuuletusikkuna sivulla Kuva 31. Ikkunatyypissä 2 on vaakasuuntainen jakokarmi ja tuuletusikkuna alhaalla 18/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 32. Ikkunatyyppi 3 on eteläpäädyn pieni aukeava ikkuna Kuva 33. Ikkunatyyppi 4 on puurakenteisen laajennuksen ikkuna Kuva 34. Ikkunatyypissä 5 on pystysuuntainen jakokarmi ja tuuletusikkuna sivulla 2.2.2. Havainnot ikkunoista Ikkunat tutkittiin ulkopuolelta julkisivututkimuksen yhteydessä. Lisäksi ikkunat tutkittiin sisäpuolelta kiertämällä ne läpi kerroksissa. Tutkimuksissa havaitut vauriot ja huomiot ovat esitetty ikkunatyypeittäin. Alle on kuvattu vaurioita, joita kenttätutkimusten yhteydessä havaittiin: Ikkunatyyppi 1: - Ikkunoiden ulkopuitteiden maali hilseilee ja kittaukset halkeilevat - Ikkunan ulkopuitteiden alasarjojen ja tippalistojen puu halkeilee - Huonot halkeilleet ja irronneet kittaukset ovat aiheuttaneet vesivuotoja karmin välitilaan, minkä johdosta karmin välitilassa sekä ulkopuitteiden ja ulkoikkunoiden jakopuitteiden sisäpinnoissa on maalivaurioita - Ulkopuitteiden nurkkaliitokset halkeilevat osassa ikkunoita - Karmin ja seinärakenteen välissä havaittiin paikoin halkeamia ja selviä vuotokohtia - Ikkunoiden kulmaraudat ovat järjestään ruostuneet - Alakerroksen ikkunoissa on kalterit, jotka estävät ikkunan avaamisen. Liikuntatiloissa suurin osa ikkunoista on myös ruuvattu kiinni joten ikkunoiden käyntiä ei voitu arvioida. Käyntiväleissä havaittiin osassa ikkunoissa heittoa - Thainyrkkeilysalin ikkunoissa havaittiin vetoisuutta, jota on yritetty estää teippaamalla ikkunoita. Ikkunat ovat myös käyristyneet todennäköisesti vedon takia (tilassa runsas alipaine ilmanvaihdosta johtuen). 19/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 35. Ulkopuitteen alasarjassa ja tippalistassa on pintavaurioita ja halkeilua. Merkittäviä lahovaurioita ei havaittu Kuva 36. Ulkopuitteiden pinnat hilseilevät ja kittaukset halkeilevat Kuva 37. Ikkunoiden käyntiväleissä on paikoin heittoa Kuva 38. Ikkunoiden kulmaraudat ovat ruostuneet Kuva 39. Karmin välitilassa on vesivuotojen aiheuttamia pintavaurioita Kuva 40. Ulkopuitteen nurkkaliitoksen halkeilua 20/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 41. Thainyrkkeilysalin ikkunoista vetää, joka on myös aiheuttanut ikkunoiden käyristymistä Kuva 42. Jakopuitteissa on paikoin halkeilua ja hilseilyä Kuva 43. Karmin ja rakennusrungon välinen ilmavuotokohta varikon pukutilassa Kuva 44. Myös sisäpuolen kittaukset ovat huonossa kunnossa Kuva 45. Alakerroksen ikkunoiden edessä on kalterit, jotka estävät ikkunan avaamisen Ikkunatyyppi 2: 21/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

- Ikkunatyypin vauriot ovat pääosin vastaavanlaisia kuin tyypin 1 vauriot. Ulkopuite hilseilee kauttaaltaan, kittaukset ovat huonossa kunnossa ja alasarja sekä tippalista ovat vaurioituneet. - Itäpuolen katoksen alla olevat ikkunat ovat säilyneet paremmassa kunnossa vähemmän säärasituksen ansiosta - Alakarmin maalin hilseilyn lisäksi myös ikkunatyypin välikarmissa on hilseilyä vesivuodoista johtuen - Ikkunatyypissä sekä ikkunan jakokarmin yläpuolinen osa että alapuolinen tuuletusikkuna aukeavat erikseen. - Alaosan tuuletusikkunan käynti on pääsääntöisesti hyvä ja käyntiväleissä ei ole suuria heittoja - Yläosassa käyntiväleissä on heittoja, eivätkä kaikki ikkunat aukea ollenkaan - Eteläjulkisivun puolen yhdestä ikkunasta puuttuu alaosan sisäpuite Kuva 46. Ikkunan yleisilme ja vauriot ovat samankaltaiset kuin ikkunatyypillä 1 Kuva 47. Myös välikarmi ja yläosan ulkopuitteen alasarja on vaurioitunut Kuva 48. Ikkunan alaosien tuuletusikkunat aukeavat pääsääntöisesti hyvin Kuva 49. Ikkunan yläosat roikkuvat ja käyntiväleissä on paikoin paljon heittoa 22/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 50. Katoksen alla olevat ikkunat ovat paremmassa kunnossa Kuva 51. Myös karmeissa esiintyy maalipinnan halkeilua Ikkunatyyppi 3: - Kuten muillakin ikkunatyypeillä, ikkunoiden vauriot rajautuvat lähinnä alakarmiin, kittauksiin ja ulkopuitteen alasarjaan sekä tippalistaan - Ikkunoiden sisäpuitteet ovat yleisesti ikkunatyyppejä 1 ja 2 paremmassa kunnossa - Ikkunoiden ulkopuitteissa havaittiin jonkin verran heittoa käyntiväleissä Kuva 52. Vauriot rajoittuvat pääosin ulkopuitteen alasarjaan ja alakarmiin Kuva 53. Ikkunan sisäpuitteet ovat kittauksia lukuun ottamatta verrattain hyvässä kunnossa Ikkunatyyppi 4: - Ikkunoiden maalipinnan ja lasikittauksen vauriot rajautuvat muiden ikkunatyppien tapaan lähinnä alakarmiin, kittauksiin ja ulkopuitteen alasarjaan sekä tippalistaan - Jakopuitteet ovat paremmassa kunnossa kuin ikkunatyypeillä 1 ja 2 - Sisäpuite on hyvässä kunnossa verrattuna ikkunatyyppeihin 1 ja 2 23/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 54. Ikkunatyypin yleisilme on vastaavanlainen kuin muilla tyypeillä Kuva 55. Sisäpuitteessa ei havaittu suuria vaurioita Ikkunatyyppi 5: - Ikkunoiden vauriot rajautuvat muiden ikkunatyppien tapaan lähinnä alakarmiin, kittauksiin ja ulkopuitteen alasarjaan sekä tippalistaan - Kuten kaikista thainyrkkeilysalin ikkunoista, vetää ikkunoista paljon. Ikkunapuitteet ovat käyristyneet ja ikkunan rakoja on yritetty teipata. - Ikkunoiden lukitukset ovat osin puutteellisia - Yhdessä ikkunoista on ikkunaruutuun tehty jatkos Kuva 56. Vauriot rajautuvat ikkunan alaosiin. Rapautumavaurio sokkelissa todennäköisesti aiheutunut puuttuvasta pellityksestä Kuva 57. Ikkunoista vetää ja rakoja on yritetty teipata 24/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 58. Ikkunoiden lukitukset ovat osin puutteellisia Kuva 59. Yhdessä ikkunoista on ikkunalasissa jatkos Ikkunatyyppi I6: - Ikkuna on uusittu ja sen vauriot rajautuvat ulkopuitteen tippalistaan, jonka maalipinta on vaurioitunut - Sisäpuite ja karmit ovat hyvässä kunnossa - Puitteiden välissä on kalteri Kuva 60. Uusitun ikkunan tippalistan maalipinta on kulunut pois Kuva 61. Sisäpuite on hyvässä kunnossa 2.2.3. Ikkunoiden karmien rakenneavaukset ja ikkunariveiden mikrobitutkimus Ikkunoiden karmeihin tehtiin 6 kpl rakenneavauksia. Avauksista otettiin näytteet ikkunariveistä mikrobitutkimusta varten. Ikkunoiden karmeihin tehtiin 6 kpl rakenneavauksia. Avauksista otettiin materiaalinäytteet ikkunariveistä mikrobitutkimusta varten. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näytteet kerättiin seuraavanlaisesti: Näyte Rive1: Miesten sos.tilat Näyte Rive2: Pukuhuone (ent.olohuone) Näyte Rive3: Mieten pukuhuone (kamppailu) Näyte Rive4: Paini / nyrkkeily 25/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Näyte Rive5: Thai-boxing Näyte Rive6: Kokoontumishuone Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 4. Taulukko 2. Ikkunariveiden mikrobitutkimuksen tulokset RAJA- ARVOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET 10 000 100 000 500 PITOISUUS KOSTEUS- VAURIOLA- JIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 Viittaa bakteerikasvuun = B RIVE 1 1 000 1 000 - - 0 RIVE 2 3 000-2 000 Sädesienet 2 RIVE 3 3 000 23 000 - - 0 RIVE 4 5 546 000 1 636 000 545 000 RIVE 5-22 000 000 A.versicolor Oidiodendron P.variotii Sädesienet - - B RIVE 6 - - - - 0 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteessä RIVE 2 havaittiin viite mikrobivauriosta. Lajisto on kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa (Sädesienet). - Näytteessä RIVE 4 havaittiin vahva viite mikrobivauriosta. Näytteessä esiintyvä mikrobilajisto on kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa. - Näytteessä RIVE 5 havaittiin runsaasti bakteerikasvua. - Näytteissä RIVE 1, RIVE 3 ja RIVE 6 ei havaittu viitettä mikrobivauriosta. 3 Näytteissä havaittiin seuraavat mikrobilajit, jotka mahdollisesti tuottavat toksiineja: - Aspergillus versicolor - Oidodendrom - P.variotii - Sädesienet Karmirakenteiden riveistä voi siirtyä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan epätiiveyskohdista. Ilmanvaihto on alipaineinen ja mikäli ikkunat ovat tiiviit, repii ilmanvaihto todennäköisesti karmien kautta (riveen läpi) korvausilmaa. Kaasumaiset aineenvaihdunta tuotteet voivat mahdollisesti päästä myös rakenteen läpi sisäilmaan. 26/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

2.2.4. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ikkunoille Yleisesti ikkunoiden kunto on hyvin samankaltainen kaikissa rakennuksen ikkunoissa. Puumateriaali on kovaa eikä lahovaurioita havaittu. Eteläjulkisivun ikkunoissa havaittiin jonkin verran pidemmälle edennyttä lahovaurioitumista, johtuen ilmansuunnan kovemmasta säärasituksesta. Rakennuksen ikkunapellitykset puuttuvat alarivin ikkunoista kokonaan ja ylärivin ikkunoissa pellit ovat lyhyitä, loivat ja osin vaurioituneita. Tämä voi nopeuttaa myös ikkunoiden ja ikkunan alapuolisen rappauksen vaurioitumista. Pellityksistä aiheutuneita julkisivuvaurioita havaittiinkin jo paikoin. Lisäksi havaittiin, että ikkunoiden puitteiden välitilaan on tapahtunut järjestäen vesivuotoa. Vesivuodot pääsevät tunkeutumaan ulkopuitteen huonojen tai puuttuvien kittausten läpi. Kittaukset ovat kaikkien ikkunoiden osalta todella huonossa kunnossa. Tutkimuksissa havaittiin myös useita haljenneita ikkunaruutuja. Yksi merkittävä tekijä ikkunoiden korjauksen / uusimisen kannattavuuden kannalta on ikkunariveiden mikrobivauriot. Ikkunariveistä kerättiin yhteensä 6 kpl näytteitä mikrobianalyysia varten. Kahdessa (2) näytteessä havaittiin vahva viite mikrobivauriosta ja yhdessä (1) näytteessä runsaasti bakteerikasvustoa. Kolmessa (3) näytteessä ei havaittu merkittävästi mikrobikasvustoa. Mikrobivaurioituneissa näytteissä lajisto voi tuottaa toksiineja sisäilmaan (Aspergillus versicolor, Oidodendrom, P.variotii, Sädesienet). Karmirakenteiden riveistä voi siirtyä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan epätiiveyskohdista. Näin ollen ikkunariveiden jättäminen karmirakenteeseen on riski sisäilman kannalta ja ne suositellaankin poistettavaksi. Riveet voidaan poistaa helposti, mikäli ikkuna uusitaan karmeineen. Riveiden poisto vanhoista karmeista, roiloamalla seinää sisäpuolelta, on kohtuu raskas toimenpide. Yksittäiselle uusitulle ikkunalle ei tarvitse suorittaa korjausta (tyyppi I6). Kiireelliset toimenpiteet: Säädetään voimakkaasti alipaineinen ilmanvaihto lähelle 0-tilaa (hieman alipaineiseksi) ja tehdään ikkunoiden tiivisteisiin korvausilmaraot. Toimenpiteillä varmistetaan, että korvausilmaa ei oteta karmien mikrobivaurioituneiden riveiden kautta. Toimenpiteet (seuraava peruskorjaus): Ikkunoille (ikkunatyypit 1-5) on ehdotettu kahta toimenpide-ehdotusta. Ensisijainen ehdotus on ikkunoiden uusiminen karmeineen vanhan mallin mukaan. Toinen ehdotus on kunnostaminen. Tässä vaihtoehdossa karmit joudutaan roiloamaan auki, jotta riveet saadaan poistettua rakenteesta. Lisäksi ikkunat irroitetaan, numeroidaan ja kuljetetaan verstaalle kunnostettavaksi. Kuitenkin ikkunat ovat vielä puumateriaalin puolesta kunnostettavissa. Vaihtoehto 1: Uusitaan ikkunat vanhan mallin mukaan. Vaihtoehto 2: Roilotaan karmit auki ja poistetaan tarkasti kaikki riveet. Hiotaan karmit maalista puhtaaksi ja maalauskunnostetaan paikalla (HUOM. maali sisältää raskasmetalleja) Korvataan riveet uretaanilla Laastitetaan roilot umpeen Ikkunan karmi kapseloidaan esim.vedeneriste + nauharatkaisua hyväksikäyttäen Ikkunan sisä- ja ulkopuitteet kunnostetaan verstaalla: o maalipinnoite poistetaan (HUOM. maali sisältää raskasmetalleja) o kittaukset poistetaan ja uusitaan sekä rikkoutuneet lasit korvataan uusilla 27/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

o o o kulmaliitoksia liimataan tarpeen mukaan ja laho-osia korvataan ajetaan puitteeseen ura ja asennetaan linnatiiviste maalauskunnostetaan puitteet 2.3. Ulko-ovet 2.3.1. Havainnot ulko-ovista Kamppailusalien sisäänkäynti: - Kamppailusalien sisäänkäynnin oven kuultokäsittely hilseilee - Oven lukitus ei toimi kunnolla ovea sulkiessa Itäjulkisivun hallin ovet: - Ovien kuultokäsittely hilseilee ja oven verhouslaudat ovat käyristyneet ja halkeilleet sekä ulko- että sisäpuolella - Ovien laudoituksen rakoista näkyy mineraalivillat (ovien lämmöneriste). - Ovien käynti on hyvä - Käyntiväleissä on runsaasti rakoa, joka aiheuttaa lämmön karkaamista - Osa ovien ikkunaruuduista on rikki Varikon ulkoportaiden alapuolinen ovi: - Oven maalipinnassa on kulumaa ja törmäysjälkiä - Oven puumateriaali on ehjää Eteläjulkisivun hallin ovi: - Oven kuultokäsittely on paremmassa kunnossa kun itäjulkisivun puolen hallin ovissa - Oven laudat ovat ehjät ja hyvässä kunnossa Itäjulkisivun portaikon ovi: - Oven maalipinnassa on jonkin verran hilseilyä Itäjulkisivun uusittu ovi: - Ovi on uudempi kuin muut rakennuksen ovet - Oven maalipinta hilseilee ulkopuolelta 28/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 62. Kamppailusalin sisäänkäynti Kuva 63. Itäjulkisivun hallin ovet ovat kaikki samanlaisia Kuva 64. Itäjulkisivun hallin ovet ovat paikoin huonossa kunnossa. Oven villaeristeet nkyvät laudoituksen takaa. Kuva 65: Eteläjulkisivun hallin ovi Kuva 66. Itäjulkisivun portaiden alapuolinen ovi Kuva 67. Itäjulkisivun portaikon ovi 29/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 68. Itäjulkisivun uusittu ovi 2.3.2. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset oville Rakennuksen pienet ulko-ovet ovat puumateriaaliltaan ehjiä. Näiden ovien osalta ainoastaan kuultokäsittelypinnoitteet ovat kuluneet. Yksittäinen ovi on maalattu puumaalilla. Arviolta kuitenkin tämäkin ovi on ollut kuultokäsittelyllä ja maalattu yli. Tämänkin oven osalta maalipinnoitteessa on hilseilyä. Pienet ovat kuntonsa puolesta vielä kunnostettavissa. Itäjulkisivun isot hallin ovet ovat hieman huonossa kunnossa. Ulkopuolisten puuosien kuultokäsittely on kulunut ja näin ollen säärasitukselle alttiina ollut puu on käyristynyt kelvottomaan kuntoon. Lisäksi ovien laudoitus rakoilee sisätilan puolella ja ovien villat ovat näkyvillä. Näistä kohdin voi päästä irtoamaan mineraalivillakuituja sisäilmaan. Lisäksi ovissa on runsaasti käyntiväliä, joka aiheuttaa vetoa ja lämpöhukkaa. Tämän perusteella ovet on kannattavaa uusia ehjiin ja energiatehokkaampiin oviin. Yksittäinen itäjulkisivun uusittu ovi on kunnoltaan hyvä ja siihen ei kohdistu toimenpiteitä Toimenpiteet (seuraava peruskorjaus): - Pienemmät ovet kunnostetaan (kuulto tai maalauskäsittely) - Hallin ovet suositellaan uusittaviksi 30/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

3. Perustus- ja runkorakenteet 3.1. Perustukset 3.1.1. Perustamistapa ja havainnot perustuksista Rakennus on alkuperäisten piirustusten mukaan perustettu puupaaluille. Puupaalujen tai perustusrakenteiden kuntoa ei tutkittu tämän tutkimuksen yhteydessä. Päärakennuksessa ei kuitenkaan havaittu painumiseen viittaavaa halkeilua tai muodonmuutoksia. Kuva 69. Alkuperäisiä piirustuksia perustusrakenteista. Rakennuksen kylkeen on jälkikäteen rakennettu matala laajennusosa (vahtimestarit), joka on toteutettu puurakenteisena. Lattiarakenteena on maanvastainen teräsbetonilaatta. Tämän rakennuksen ja päärakennuksen alapohjan saumakohta on haljennut sekä laajennuksen ulkoseinälinjalla on jalkalistan ja lattian välissä noin 10 mm rako. Tämän perusteella matalan laajennusosan lattia on painunut. On hyvin todennäköistä, että tämän pienen laajennusosan perustukset ovat maanvaraisia ja ilman paalutusta. 31/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 70. Matala laajennusosa (vahtimestarit). Kuva 71. Oikealla puolella on suistonhallin päärakennus ja vasemmalla laajennus (vahtimestarit). Rakennusten välinen sauma on ratkennut ja laajennusosan alapohja pudonnut. Kuva 72. Laajennusosan ulkoseinälinjalla lattian ja jalkalistan väliin on muodostunut rako. Kuva 73. Laajennusosan ulkoseinälinjalla lattian ja jalkalistan väliin on muodostunut rako. 32/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

3.2. Runkorakenteet 3.2.1. Runkorakenne ja havainnot rakennusrungosta Rakennuksen kantava ulkoseinälinja on toteutettu alkuperäisellä osalla KAHI-tiilestä / kevytbetonista muuraamalla. Ulkoseinän muurauksessa ikkuna- ja oviaukkojen ylitykset on toteutettu teräsbetonipalkeilla. Välipohjat ovat toteutettu alalaattapalkistona. Välipohjan rakennetyypit ovat käsitelty tarkemmin kappaleessa 5, jossa välipohjien yhteyteen on tehty tarkempia tutkimuksia. Rakennuksen julkisivussa ja välipohjassa havaittiin halkeama, joka muodostaa liikuntasauman keskelle rakennusta. Kuva 74. Julkisivussa kulkee pystysuuntainen halkeama keskellä rakennusta. Kuva 75. Välipohjassa kulkee halkeama vastaavassa kohdassa. 3.2.2. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset perustus- ja runkorakenteille Perustusten kunto rakennuksen muiden korjaustoimenpiteiden kannattavuuden kannalta on oleellista. Tämän tutkimuksen yhteydessä keskityttiin tarkastelemaan rakennusta lähinnä sisäilmalähtöisesti ja perustusrakenteita ei tutkittu. Merkkejä painumisesta ei kuitenkaan havaittu ja syytä rakennuksen puupaalutuksen lahoamiselle ei lähtökohtaisesti ole. Kuitenkin perustusten kunto, suojauksen (boori) tarve ja käyttöikä on suositeltavaa selvittää erillisellä tutkimuksella. Pienen puurakenteisen laajennusosan lattia on painunut. Painumista saattaa vielä tapahtua, mikäli rakennusosaa ei ole paalutettu. Painuneen lattian halkeilleet reunat ovat jonkin asteinen riski sisäilmalle. Maaperän epäpuhtaudet voivat kulkeutua halkeamien kautta sisäilmaan. Rakennuksen keskellä havaittiin liikuntasauma, joka tulee huomioida korjauksissa. Jatkotutkimukset ennen seuraavaan peruskorjaushankkeeseen ryhtymistä: - Päärakennuksen perustusten kuntotutkimus: o Puupaalujen kunto, kantavuuden arviointi (mahd.lisäkerrosten rakentaminen), suojauksen tarve ja jäljellä oleva käyttöikä o Orsiveden korkotaso ja pilaantuneisuus Toimenpiteet (seuraava peruskorjaus): - Pienen lisärakennuksen osalta rakennuksen purku on todennäköisesti järkevin vaihtoehto. Alapohjan vaihtoehtoinen korjaus on alapohjan tiivistäminen. Tiivistäminen on kohtuu kallis ratkaisu ja mikäli painuminen jatkuu, tulee korjaukset menettämään tiiveytensä liikkeiden 33/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

johdosta. Lisäksi tämän rakennuksen ulkoseinärakenne on villaeristetty ja siinä on todettu mikrobivaurio, joka puoltaa myös osaltaan purkua. - Rakennuksen liikuntasauma tulee huomioida korjauksissa. 34/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

4. Maanvastaiset rakenteet 4.1. Alapohjarakenteet 4.1.1. Alapohjarakenteet rakenneavausten perusteella Vanhan alapohjan rakennetyypit eivät selvinneet piirustuksista, joten alapohjaan tehtiin yhteensä 6 kpl rakenneavauksia. Rakenneavausten sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Alapohjarakenne yleensä: Alapohjarakenteena on koko rakennuksen osalla maanvarainen betonilaatta. Betonilaatan alla on ohut hiekkatäyttö, jonka alla on maan savikerrokset. Betonilaatan paksuus vaihtelee 50 190 mm välillä. Paksuimmat laatat ovat hallin puolella, jossa ohutta betonilaatta on osin poistettu ja korvattu paksummalla valulla. Laattoja on paksunnettu nostimien asennuksia varten ja kulkuväylille, jossa halliin huollettavaksi tuotavia pienkoneita liikutellaan. Kuva 76. Thai-boxing salin lattiarakenne. Kuva 77. Hallin lattiassa on kaksi valukerrosta. Alapohjarakenteesta puuttuu lämmöneristekerros. Lämmöneristeen puuttuminen vaikuttaa alapohjan kosteustekniseen toimintaan epäedullisesti. Alapohjassa mahdollisesti oleva korkea suhteellinen kosteus pääsee siirtymään lattian sisäpinnalle. Lattian pintarakenteisiin voi syntyä tällöin kosteusvaurioriski. 35/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

4.1.2. Havainnot alapohjarakenteista ja rakenneavauksista Rakenneavausten perusteella savikerros on paikoin kohtuu märkää. Alapohjarakenteen alapuolinen soratäyttö on hyvin hienoa hiekkaa ja se ei muodosta kunnollista kapilaarikatkoa maakosteudelle. Kuva 78. Laatan alapuolista hiekkatäyttöä. Kuva 79. Hallin rakenneavauksessa savi on kohtuu kosteaa. Rakennuksen pohjoispäädyssä on tapahtunut alapohjan alapuolisten maakerrosten painumista. Kappaleessa 3.1 on kuvattu tarkemmin pienen laajennusosan alapohjan painumista. Myös laajennusosan viereisen pukuhuonetilan kohdalla maatäytöt ovat painuneet ja rakenneavauksessa RAK AP3 havaittiin, että maanvaraisen betonilaatan alle on muodostunut 20 50 mm ilmarako. Kuva 80. Maanvaraisen laatan alapuoliset täytöt ovat painuneet rakennuksen pohjoispäädyssä. Rakennuksen eteläpäädyssä on yksittäinen huonetila (kokoontumishuone), jossa alapohjarakenteen päälle on koolattu puulattia (RAK AP1 / 2). Puulattiassa on lämmöneristeenä mineraalivilla. Mineraalivilla maanvastaisessa rakenteessa on riskitekijä. Lattiarakenteen villaeristeen suhteellista kosteutta mitattiin sekä eristeestä kerättiin materiaalinäytteet mikrobitutkimuksia varten tutkimusten yhteydessä. Tulokset ovat esitetty seuraavissa kappaleissa. 36/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 81. Puukoolattu lattia, jossa on villaeriste maanvaraista betonilaattaa vasten. Kuva 82. Tila, jossa on koolattu lattia Kokoontumistilassa lattianpinta (+2.18) on rakennuksen yleistä lattiakorkoa (+2.75) alemmalla tasolla. Muualla rakennuksessa ei juuri ollut nähtävissä kosteusvaurioita, mutta tämän tilan kohdalla vaurioita on nähtävissä seinän alaosien tasoitteissa. Todennäköisesti lattian alempi korkotaso aiheuttaa tälle huonetilalle kovempaa vedenpainetta muuhun rakennukseen nähden. Kuva 83. Kokoontumishuoneen seinien alaosissa tasoitteissa on kosteusvaurioita. Kuva 84. Kokoontumishuoneen viereisissä varastoissa, konevarastoa vasten olevissa seinissä, on myös vastaavasti jälkiä kosteudesta (kalkkihärmettä). 4.1.3. Maanvastaisen alapohjarakenteen pintakosteusmittaukset Maanvaraiset lattiapinnat ja seinien / pilarien alaosat mitattiin kauttaaltaan pintakosteusmittarilla. Pintakosteusmittausten tulosten perusteella kohdennettiin suhteellisen kosteuden mittauksia. Thai-boxing tila jäi suurilta osin mittaamatta, sillä lattiapäällyste esti mittaamisen. Pintakosteusosoittimet perustuvat mitattavan materiaalin sähkönjohtavuuteen, joka kasvaa materiaalin kosteuspitoisuuden lisääntyessä. Materiaalin tiheys vaikuttaa mittaustuloksiin, mikä huomioidaan tulosten tulkinnassa. Mittaustuloksia voidaan käyttää suuntaa-antavina ja eri mittauskohtien keskinäisessä vertailussa. Pintakosteusmittausten tuloksia verrataan ns. referenssiarvoon, joka on vastaavan rakenteen kuivasta kohdasta mitattu arvo. Kosteus voidaan luokitella ns. normaaliksi, hieman poikkeavaksi tai huomattavasti poikkeavaksi. Tässä tapauksessa tutkittavien rakenteiden materiaalina on betoni, joten ns. kuiva arvo eli referenssikosteus on noin 50 70 PK. Välillä 70 90 PK olevat arvot viittaavat vielä puolikuivaan rakenteeseen. Yleensä arvot väliltä noin 90 120 PK tai enemmän viittaavat kosteaan rakenteeseen. 37/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Lattiat: Lattiapintojen pintakosteusarvot vaihtelivat 75-150 PK välillä. Paikoin saatiin myös 50 PK arvoja, mutta nämä olivat vain yksittäisiä pieniä kohtia. Pääosin lattiat olivat paljasta betonilaattaa. Suurilta osin arvot olivat näiden lattioiden osalta luokkaa 90-120 PK, jotka viittaavat kosteaan rakenteeseen. Pohjoispäädyn urheiluvälinevaraston ja naisten pukuhuoneen osalta saatiin matalampia arvoja 75-85 PK, mutta näillä osin on havaittu maatäytön painumista, joka voi vaikuttaa tulokseen. Thai-boxing sali on ainoa tila, jossa maanvastaisessa rakenteessa on tiivismuovimatto. Tämän tilan osalta päästiin mittaamaan vain muutaman neliön alueelta pintakosteuksia ja arvot näillä alueilla olivat luokkaa 90-110 PK, joka viittaa kosteaan rakenteeseen. Seinien alaosat: Seinien alaosien pintakosteusarvot vaihtelivat 50 135 PK välillä. Yleisesti pohjoispäädyssä oli matalampia arvoja noin 50-70 PK, lukuun ottamatta thaiboxing salia, jossa mitattiin porrashuoneen sekä pilareiden alaosista 100-140 PK arvoja, joka viittaa kosteaan rakenteeseen. Rakennuksen eteläpäädyssä ja hallissa mitattiin korkeampia lukemia seinien ja pilareiden alaosista. Tulokset vaihtelivat 70-135 PK välillä ollessa noin keskimäärin 100 PK luokkaa. Tämän perusteella eteläpäädyssä kosteusrasitus on kovemmalla tasolla. 4.1.4. Maanvastaisen alapohjarakenteen suhteellisen kosteuden mittaukset Pintakosteusmittausten perusteella valittiin mittauspisteet suhteellisen kosteuden mittauksia varten. Mittapisteitä valittiin kattavasti eri alueille, joissa pintakosteusmittauksen lukemat olivat eri luokkaa. Suhteellisen kosteuden mittaukset tehtiin tiloihin, joissa on muovimatto, viiltomittauksina lattiapinnoitteen (muovimatto) ja betonin välistä. Pääosin mittaukset tehtiin porareikämittauksilla 30 mm syvyydeltä betonilaatasta tai seinästä / pilarista. Taulukossa on myös kokoontumistilan lattiarakenteen villaeristeen suhteellisen kosteuden mittaustulokset. Kosteusmittausten tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Massiivirakenteiden (alapohjan betonilaatta ja kellarinseinät) kriittisenä kosteutena pidetään arvoa 85 RH-%, kun lattiapinnoitteena on tiivis muovimatto. Villaeristeen ja puurakenteen yhteydessä kosteusvaurioitumiselle kriittisenä arvona voidaan pitää 75 RH-%. Tämän kriittisen kosteuden ylittävät mittaustulokset on korostettu lihavoimalla taulukkoon. Tulosten analysoinnissa on huomioitu myös kosteusmittausten kokonaisepävarmuus (±5 RH%). Tulosten analysoinnissa on huomioitu myös kosteusmittausten kokonaisepävarmuus (±5 RH%). 38/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Taulukko 3. Maanvaraisen alapohjan betonilaatan kosteusmittausten tulokset mittauspiste Sisäilma S1 Sisäilma S2 Pvm. rakenne/tila Lattian pintamateriaali mittaussyvyys lämpötila o C suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 18.8.2015 Thai-boxing - - 20,8 46,6 8,4 18.8.2015 Kokoontumishuone - - 22,0 46,1 8,9 Ulkoilma 21.8.2015 Thai-boxing - - 21,9 54,8 10,6 Sisäilma S3 Ulkoilma U1 Ulkoilma U2 21.8.2015 Kokoontumistila - - 23,1 50,7 10,5 18.8.2015 - - - 21,0 46,0 8,5 21.8.2015 - - - 22,0 53,0 10,3 K2 18.8.2015 K3 18.8.2015 K4 21.8.2015 maanvarainen lattia / thaiboxing maanvarainen lattia / thaiboxing porrashuoneen seinän alaosa / thai-boxing Pintakosteuden vertailuarvo PK muovimatto viilto 20,1 87,4 15,2 95 muovimatto viilto 20,9 85,4 15,5 103-30 mm 20,4 87,2 15,4 143 K5 21.8.2015 pilarin alaosa / thai-boxing - 30 mm 20,6 86,3 15,5 120 - - - - - - K6 21.8.2015 K7 21.8.2015 K8 21.8.2015 maanvarainen lattia / pukuhuone n. seinän alaosa / pukuhuone n. maanvarainen lattia / välinevarasto maalaamaton betoni 30 mm 20,5 88,8 15,8 89-30 mm 20,6 79,0 14,1 90 maalaamaton betoni 30 mm 20,2 93,1 16,2 106 K9 21.8.2015 pilarin alaosa / konevarasto - 30 mm 21,0 96,8 17,7 100 K10 21.8.2015 K11 21.8.2015 K12 21.8.2015 K13 18.8.2015 K14 18.8.2015 ulkoseinän alaosa / kokoontumishuone seinän alaosa / kokoontumishuoneen varasto maanvarainen lattia / kokoontumishuone koolatun lattian villaeriste / kokoontumishuone koolatun lattian villaeriste / kokoontumishuone - 30 mm 20,8 98,1 17,8 120-30 mm 19,8 86,0 14,7 130 koolattu lattia 30 mm 18,6 94,5 15,0 110 Koolattu puulattia villa 18,1 65,4 10,1 - Koolattu villa 20,2 87,2 15,2 - puulattia Alapohjan betonilaatan sekä seinien / pilareiden suhteellinen kosteuden mittaustuloksia voidaan pitää kaikkien tulosten osalta kohonneina. Mittaustuloksista on tulkittavissa, että alapohjan betonilaatan kosteuspitoisuus on koholla koko rakennuksen alueella. Ohut betonilaatta ja hieno täyttöhiekka eivät juuri estä kosteuden nousua rakenteisiin. Myös pilari ja seinälinjojen perustukset nostavat kosteutta rakenteessa mittausten perusteella. Rakennus on perustettu Porvoonjoen suiston savikolle, joten todennäköisesti kosteusrasitustaso on lähtökohtaisesti korkea. 39/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Thai-boxing tilassa lattiapinnoitteena on muovimatto ja tulokset ylittävät tämän tilan mittausten osalta kriittisen kosteuden arvon 85 RH%. Matossa on tämän perusteella mahdollisuus tapahtua vaurioitumista (TVOC-päästöt). Maanvastaisten betonirakenteiden pintaosista mitattiin myös korkeita kosteuslukemia useissa kohdissa. Betonirakenteen kosteus voi aiheuttaa kosteusvaurioita betonin pinnoitteessa, pinnalla olevassa liassa ja varastoidussa tavarassa. Kokoontumistilan lattiassa on villaeriste josta mitattiin 65 87 RH% suhteellisen kosteuden arvoja. Villaeristeessä on näin ollen mahdollisuus tapahtua mikrobivaurioitumista. 4.1.5. Kokoontumistilan lattian vilaleristeen mikrobitutkimus Lattian villaeristeestä kerättiin 2 kpl materiaalinäytteitä mikrobitutkimusta varten. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näytteet kerättiin seuraavanlaisesti: Näyte M2: Lattian villaeriste - RAK AP1 Näyte M3: Lattian villaeriste - RAK AP2 Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 4. Taulukko 4. Lattian villaeristeen mikrobitutkimuksen tulokset RAJA- ARVOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET 10 000 100 000 500 PITOISUUS M2 16 000 1 000 - KOSTEUS- VAURIOLA- JIT A.Versicolor TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 3 M3 30 000-1 000 3 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteissä M2 ja M3 havaittiin vahva viite mikrobivauriosta. Lajisto on kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa (A.restrictus ja Sädesienet). Näytteissä havaittiin seuraavat mikrobilajit, jotka mahdollisesti tuottavat toksiineja: - A. restrictus - Sädesienet Lattiarakenteesta voi siirtyä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan. 4.1.6. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset maanvastaisille alapohjarakenteille Rakennuksen alapohja on kosteusteknisesti toimimaton. Ohut betonilaatta ja hieno täyttöhiekka eivät juuri estä kosteuden nousua rakenteisiin. Alapohjasta puuttuva lämmöneriste mahdollistaa maakosteuden nousun diffuusiolla lattiarakenteen pintaosiin. Myös pilari ja seinälinjojen perustukset nostavat kosteutta rakenteessa mittausten perusteella. Rakennus on perustettu Porvoonjoen suiston savikolle, joten todennäköisesti kosteusrasitustaso on lähtökohtaisesti korkea. 40/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Tämän hetkisellä käytöllä suositellaan purettavaksi Thai-boxing salin muovimatto, joka on sisäilmaa ajatellen riskitekijä. Tiivis muovimatto ei päästä alapohjan läpi diffuusion vaikutuksesta ja kapilaariilmiön johdosta liikkuvaa kosteutta. On hyvin todennäköistä, että muovimatossa on TVOC-vaurioita. Näytettä ei ole kerätty, mutta jo kosteusmittausten puolesta matto suositellaan purettavaksi ja tiiviitä pintoja yleensäkin välttää 1.kerroksessa kovan kosteusrasituksen johdosta. Myös kokoontumistilan korotettu villaeristetty lattia sekä seinien alaosien vaurioituneet tasoitteet puretaan kosteus- ja mikrobivaurioiden johdosta. Villaeristetty lattia on mikrobivaurioitunut ja tiloissa oleskelua tulee näin ollen välttää. Muutoin tilat voivat olla ennallaan. Muissa tiloissa on maalaamaton betonilattia, joka päästää kosteuden läpi laatasta. Rakennuksen käytössä tulee ottaa huomioon maanvaraisen lattian kosteus. Kosteusvaurioita voidaan välttää pitämällä kosteat pinnat puhtaina, lattialle varastointia suositellaan välttää. Myös ilmanvaihtoa on suositeltavaa tehostaa ilmanvaihtoa, jotta ylimääräinen kosteus saadaan poistettua rakennuksesta. Kiireelliset toimenpiteet: Kokoontumistilassa oleskelua ei mikrobivaurioiden johdosta suositella. Villaeristetyn lattian ja seinien alaosien vaurioituneet tasoitteet suositellaan purettavaksi Thai-boxing tilan muovimaton purku Ei asenneta tiiviitä pinnoitteita 1.kerroksen maanvastaisiin lattioihin Jatkotoimenpiteet määrittyvät rakennuksen tulevan käyttötarkoituksen mukaan. Mikäli tiloja pidetään varastona / konehuoltamona, voidaan lattiarakenne jättää ennalleen sekä pitää paljaalla betonilla. Mikäli tiloihin halutaan tehdä liikuntasaleja tiiviillä lattiapinnoitteilla tai ottaa toimistokäyttöön, joudutaan alapohja purkaa kokonaisuudessaan ja rakentaa uusiksi. Uusi lattiarakenne suunnitellaan kosteusteknisesti toimivaksi. Toimenpiteet (seuraava peruskorjaus): Lattiarakenne puretaan Injektoidaan pilareille ja muulle perustuslinjalle kapilaarikatkoja, ettei perustuslinja nosta kosteutta rakenteisiin. Seinien ja pilarien alaosat hiekkapuhalletaan puhtaaksi (kosteusvauriot) Rakennetaan uusi kosteusteknisesti toimiva alapohja ja tasoitetaan seinien alaosat uudelleen 41/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

4.2. Maanvastaiset seinärakenteet Rakennuksessa esiintyy maanvastaista seinärakennetta lähinnä rakennuksen pohjoispäädyssä (Thaiboxing Sali). Maanvastainen seinärakenne on merkitty alla olevaan kuvaan punaisella katkoviivalla. Eteläpäätyyn mentäessä rinne laskee ja seinärakenne on näin ollen maanpinnan yläpuolella. Kuva 85. Maanvastaisen seinän alue merkitty kuvaan katkoviivalla. 4.2.1. Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista Maanvastaisen seinärakenteen rakennetyypit eivät selvinneet piirustuksista, joten rakenteeseen tehtiin yhteensä 1 kpl rakenneavauksia. Rakenneavaus US1 tehtiin dø100 mm timanttiporauksella Thaiboxing tilan ulkoseinään. Rakenneavauksen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan Rakenneavaus RAK US 1 Kuva 86. Rakenneleikkaus RAK US1 42/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

3 6 5 Kuva 87. Rakenneavaus RAK US1. Kuva 88. Kuvassa näkyy numeroituna rakennekerroksia, jotka vastaa leikkauksen numerointia. 4.2.2. Maanvastaisen seinärakenteen pintakosteusmittaukset Maanvastaiset seinäpinnat mitattiin kauttaaltaan pintakosteusmittarilla. Pintakosteusmittausten tulosten perusteella ei ollut tarpeen kohdentaa suhteellisen kosteuden mittauksia Pintakosteusosoittimet perustuvat mitattavan materiaalin sähkönjohtavuuteen, joka kasvaa materiaalin kosteuspitoisuuden lisääntyessä. Materiaalin tiheys vaikuttaa mittaustuloksiin, mikä huomioidaan tulosten tulkinnassa. Mittaustuloksia voidaan käyttää suuntaa-antavina ja eri mittauskohtien keskinäisessä vertailussa. Pintakosteusmittausten tuloksia verrataan ns. referenssiarvoon, joka on vastaavan rakenteen kuivasta kohdasta mitattu arvo. Kosteus voidaan luokitella ns. normaaliksi, hieman poikkeavaksi tai huomattavasti poikkeavaksi. Tässä tapauksessa tutkittavien rakenteiden materiaalina on kevytbetoni, joten ns. kuiva arvo eli referenssikosteus on noin 50 70 PK. Välillä 70 90 PK olevat arvot viittaavat vielä puolikuivaan rakenteeseen. Yleensä arvot väliltä noin 90 120 PK tai enemmän viittaavat kosteaan rakenteeseen. Maanvastaisen seinärakenteen pintakosteusarvot olivat suurimmaksi osaksi noin 60 PK, jotka viittaavat kuivaan rakenteeseen. 4.2.3. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset maanvastaisille seinärakenteille Maanvastaisten seinien osalta ei havaittu kosteusvaurioita silmämääräisesti ja pintakosteusmittausten perusteella ei myöskään ole syytä epäillä piilevää kosteutta. Rakenneavausten perusteella maanvastaisissa seinissä ei havaittu sellaisia lämmöneristeitä, jotka olisivat alttiita kosteusvaurioille. Tämän perusteella maanvastaiset seinärakenteet ovat kosteusteknisesti toimivia ja tähän rakenneosaan ei kohdistu toimenpiteitä. 43/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

5. Välipohjarakenteet 5.1.1. Rakenne suunnitelmien perusteella Piirustusten mukaan alkuperäisen rakennusosan välipohjat ovat toteutettu alalaattapalkistona. Osittain palkit ovat toteutettu yksiaukkoisina ja osin jatkuvana palkkina (suuret hallin jännevälit). Kuvien perusteella alalaattapalkiston palkit ovat tehty laippapalkkina, joka tarkoittaa että keskellä jänneväliä palkki muodostaa T-poikkileikkauksen ja ulkoseinälle (tuelle) mentäessä palkki muuttuu suorakaideprofiiliksi. Laajennusosan välipohjasta ei ollut rakennepiirustuksia saatavilla. Kuva 89. Havainnekuva välipohjan palkkityypistä. Yksiaukkoinen Jatkuva palkki Kuva 90. Alkuperäinen rakennepiirustus (1. ja 2.kerroksen katto). 44/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 91. Alkuperäinen rakennepiirustus (teräsbetonirakenteita). Kuva 92. Alkuperäinen rakennepiirustus (teräsbetonirakenteita). 45/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

5.1.2. Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista Tähän on koottu pääpiirteittäin havainnot rakenneavauksista. Yksityiskohtaiset rakenneavauskortit valokuvineen jokaisesta avauksesta on liitteessä 2. Rakenneavauskohdat ovat merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Laajennusosan välipohjarakenne: Laajennusosan välipohjaan tehtiin yksi rakenneavaus (VP5), jolla tarkasteltiin puupermannon alapuolisia rakenteita ja mahdollisia täyttömateriaaleja. Rakenneavauksesta havaittiin, että puupermannon alla on ainoastaan tyhjä koolattu ilmarako. Kuva 93. Rakenneavaus ulotettiin ainoastaan puukoolauksen läpi. Alkuperäisen rakennusosan välipohjarakenteet: Alkuperäisen rakennusosan välipohjaan tehtiin yhteensä 5 kpl rakenneavauksia 2.kerroksen lattiaan ja 3 kpl ullakon lattiaan. Rakenneavauksia pyrittiin kohdentamaan märkätilojen sekä ulkoseinälinjan läheisyyteen. Rakenneavausten yhteydessä kerättiin mahdollisia haitta-aineita sekä tutkittiin välipohjan muottilaudoituksen ja täyttömateriaalin mikrobipitoisuuksia materiaalinäyttein. Rakenneavausten sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Välipohjien rakennetyyppi vastaa suunnitelmien mukaista rakennetta. Palkkien k-jako sekä palkkien vahvuudet vaihtelevat rakenneavauskohtaisesti. Myös välipohjan yläkannen materiaali vaihtelee. Ullakon osalta palkkien päälle on koolattu pelkkä umpi- tai harvalaudoitus. 2.kerroksessa lattia pääosin puukannella ja osin betonikannella. Todennäköisesti betonikansi on ollut sellaisissa tiloissa huonekalutehtaan aikana, jotka ovat vaatineet kestävyyttä, esim. kestämään raskaiden laitteiden painoa. Seuraavissa kuvissa on esitetty 2.kerroksen alueet, jotka ovat toteutettu betonikannella sekä tyypillisimmät havaitut rakenneleikkaukset välipohjista. 46/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 95. Kuvassa näkyy rakenneavaus VP3. Kuva 94. Rakenneavaus RAK VP3. Tyypillinen ullakon lattiarakenne. Avaus on tehty keskelle jänneväliä, jolloin palkissa on T-poikkileikkaus. Kuva 97. Kuvassa näkyy rakenneavaus VP4. Kuva 96. Rakenneavaus RAK VP4. Alalaattapalkiston yläkansi on toteutettu osittain 2.kerroksessa betonilaatalla. Avaus tehty ulkoseinälinjan viereen, jolloin palkissa on suorakaide poikkileikkaus. 47/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 99. Kuvassa näkyy kuinka avauskohdassa puukansi on koolattu suoraan alalaatan päälle. Kuva 98. Rakenneavaus RAK VP8. Suurilta osin alalaattapalkistojen yläkansi on toteutettu 2.kerroksessa puukannella. Puukansi on järjestäen koolattu virheellisesti alalaatan päälle ja palkkien päältä on jäänyt koolaukset puuttumaan. Avaus tehty ulkoseinälinjan viereen, jolloin palkissa on suorakaide poikkileikkaus. Kuva 100. 2.kerroksen pohjakuvaan on merkitty vihreällä puukannelliset ja punaisella betonikannelliset alalaattapalkistot. 48/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Alalaattapalkiston puukannen tulisi olla koolattu palkiston päälle. Ullakolla koolaus on toteutettu oikein, mutta 2.kerroksessa lattiat ovat järjestäen koolattu virheellisesti alalaatan päälle. Virheellisesti koolatuista puulattioista on aiheutunut halkeilua alalaattaan. Kävely on aiheuttanut pitkään värähtelyä ja kamppailusalin toiminta normaalista poikkeavia kovia iskuja alalaattaan. Yleisesti halkeilua näkyy vähäisenä alalaatan halkeiluna eri puolella rakennusta. Jujutsu salin kohdalla alalaatta on halkeillut muuta välipohjaa enemmän ja halkeilu on tiheää. Todennäköisesti kamppailulajin luonteeseen kuuluvat lattiaan tehtävät heitot ovat aiheuttaneet halkeilun juuri tämän salin kohdalle, heitosta aiheutuva isku välittyy suoraan koolauksia pitkin alalaattaan. Alalaatassa on suunnitelmien mukaan teräsverkko. Kenttätutkimuksissa alalaattaa tarkasteltiin betonipeitemittarilla ja raudoiteverkko havaittiin. Halkeilu on ollut alalaatassa todennäköisesti pitkään ja välitöntä sortumavaaraa tuskin on. Halkeilu aiheuttaa kuitenkin jonkin asteisen riskin alalaatan murtumiselle ja tulee huomioida viimeistään rakennuksen remontointivaiheessa. Kuva 101. Rakennuksen 1-2.kerroksen välisessä alalaattapalkiston alalaatassa esiintyy kauttaaltaan jonkin asteista halkeilua. Kuva 102. Jujutsu salin kohdalla alalaatassa on muita alueita enemmän halkeilua. 5.1.3. Välipohjien täyttömateriaalin mikrobitutkimukset Alkuperäisten välipohjien purueristeestä + muottilaudoista kerättiin yhteensä 8 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näyte M4: RAK VP1 Välipohjan puru + muottilauta Näyte M5: RAK VP2 Välipohjan puru + muottilauta Näyte M6: RAK VP3 Välipohjan puru + muottilauta Näyte M8: RAK VP6 Välipohjan puru + muottilauta Näyte M9: RAK VP7 Välipohjan puru + muottilauta Näyte M10: RAK VP4 Välipohjan puru + muottilauta Näyte M11: RAK VP8 Välipohjan puru + muottilauta Näyte M12: RAK VP9 Välipohjan puru + muottilauta Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 4. 49/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Taulukko 5. Välipohjien materiaalinäytteiden mikrobianalyysin tulokset RAJA- ARVOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET 10 000 100 000 500 PITOISUUS KOSTEUS- VAURIOLA- JIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 Viittaa bakteerikasvuun = B M4-400 - - 0 M5 - - - - 0 M6 - - - - 0 M8-100 - - 0 M9 - - - - 0 M10 2 800 2 745 500 - P.variotii 1 M11 2 600 - - - 0 M12 400 - - - 0 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteessä M10 havaittiin heikko viite mikrobivauriosta. Lajisto on kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa (P.variotii). - Muissa näytteissä tulokset ovat tavanomaisia ja viitteitä mikrobivaurioista ei havaittu. Näytteessä M10 havaittiin seuraavat mikrobilajit, jotka mahdollisesti tuottavat toksiineja: - P.variotii Välipohjaeristeestä voi siirtyä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan epätiiveyskohdista. Näytteen M10 kohdalla kotelon ylälaatta on kuitenkin paksu, joka estää hyvin mikrobien leviämisen sisäilmaan. 50/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

5.1.4. Välipohjien havaitut vesivuodot ja pinnoitevahinkojen mikrobitutkimukset Välipohjien alapinnoilla havaittiin useissa kohdin vesivuotojälkiä. Vesivuotojäljet ovat todennäköisesti peräisin vanhalla rakennusosalla putkivuodoista ja laajennuksen osalla vesikattorakenteen vanhoista vuodoista. Laajennusosan vesikatto on massattu ja sen jälkeen vuotoja ei ole ollut. Kuva 103. Korjaamotilan katossa vesivuotojälki (kuiva). Todennäköisesti vanha putkivuoto yläpuolisesta märkätilasta. Kuva 104. Thaiboxing salin katossa vanha vesivuotojälki (kuiva). Todennäköisesti vanha välipohjan putkivuoto. Kuva 105. Puisto-osaston sisäänkäynnin kohdalla laajennusosan vesikaton vuodosta aiheutuneita vesivuotojälkiä (kuiva). Kuva 106. Painisalin katossa laajennusosan vesikaton vuodosta aiheutunut vesivuotojälki (kuiva). 51/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Havaitut vesivuotoalueet ovat merkitty karkealla tasolla alla oleviin kuviin. Sinisellä rasteroitu alue kuvastaa aluetta, jossa on vesivuotoja. Vesivuodot ovat pieniä ja paikallisia läiskiä, joten rasteroinnin pinta-ala ei ole suoraan verrannollinen kosteusvaurioituneeseen alueeseen. Kuva 107. 1.kerroksen alueet, joissa on kosteusvaurioita alakatoissa. Kuva 108. 2.kerroksen alueet, joissa on kosteusvaurioita alakatoissa. Kuvan 106 kohdasta (painisali) kerättiin yksittäinen materiaalinäyte alakaton kosteusvaurioituneesta maalipinnoitteesta mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näyte M13: Painisalin katon vesivuotokohta, maalipinnoite alakatosta Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 4. 52/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Taulukko 6. Alakaton kosteusvaurioituneen maalipinnoitteen mikrobianalyysin tulokset RAJA- ARVOT MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET 10 000 100 000 500 KOSTEUS- VAURIOLA- JIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 Viittaa bakteerikasvuun = B NÄYTE PITOISUUS M13 39 300 654 500 54 500 A.versicolor Sädesienet 3 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteessä M13 havaittiin vahva viite mikrobivauriosta. Lajisto on kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa (A.versicolor ja sädesienet). Näytteessä havaittiin seuraavat mikrobilajit, jotka mahdollisesti tuottavat toksiineja: - A.versicolor - Sädesienet Alakaton kosteusvauriosta voi siirtyä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan, sillä materiaali on suoraan kosketuksissa sisäilman kanssa. 5.1.5. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset välipohjarakenteille Välipohjarakenteena on purutäytteinen alalaattapalkisto. Alalaattapalkiston yläkansi on toteutettu 2.kerroksessa pääosin puukantena ja osin betonikannella. Ullakon osalta on kauttaaltaan puukansi, joko tiheällä tai harvalaudoituksella. Ullakon osalta puukansi on koolattu oikeaoppisesti palkkien päälle, mutta 2.kerroksessa lattiat ovat järjestäen koolattu virheellisesti alalaatan päälle. Tästä on aiheutunut halkeilua alalaattaan. Alalaatta on raudoitettu, joten välitöntä alalaatan sortumisvaaraa ei ole. Välipohjista kerättiin 8 kpl mikrobinäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Yhteensä 7 kpl näytteissä ei havaittu viitettä mikrobivauriosta ja tulokset olivat tavanomaisia. Yhdessä näytteessä havaittiin heikko viite vauriosta (nyrkkeilytila). Tämän tilan kohdalla lattiassa on betonikansi, joten lievästi vaurioitunut materiaali on kohtuu tiiviisti rakenteessa (110 mm paksun betonilaatan alla) ja vuotoilmoja sisätilaan ei tämän perusteella todennäköisesti tapahdu merkittävissä määrin. Näytteen pitoisuudet eivät myöskään ylitä Asumisterveysohjeen vaurion viitearvoa. On mahdollista, että laatan halkeamista voi kulkeutua vuotoilmoja sisätilaan. Tutkittujen näytteiden perusteella välipohjissa ei ole rakennuksen osalta laaja-alaista mikrobiongelmaa ja purutäyttö on näin ollen epätodennäköinen sisäilmaongelmien aiheuttaja. Kuitenkin seuraavan peruskorjauksen yhteydessä lattia on suositeltava purkaa virheellisesti rakennetun puukannen johdosta ja uusi lattia koolata oikeaoppisesti palkkien päälle. Samassa yhteydessä välipohjan purutäytöt ja vanhat muottilaudat ovat suositeltavaa poistaa. Lisäksi välipohjien alapinnoilla esiintyy kosteusvaurioita, jotka aiheuttavat mahdollisesti sisäilmaan epäpuhtauksia (terveyshaitta). Laajennuksen vesikaton ja välipohjan välisestä täyttömateriaalista ei päästy ottamaan materiaalinäytteitä matalan tilan johdosta. On hyvin mahdollista, että myös eristeessä on kosteusvaurioita, sillä laajennuksen osalla on ollut laajalla alueella vesivuotoja. Vesikattoa ei tutkittu, sillä saatujen tietojen mukaan katto ollaan uusimassa seuraavan mahdollisen peruskorjauksen yhteydessä. Tässä yhteydessä myös ullakon välisen välipohjan kaikki eristeet suositellaan purettavaksi. 53/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kiireelliset toimenpiteet: - Puhdistetaan kosteusvauriot pinnoilta mekaanisesti jyrsimällä, hiomalla tai hiekkapuhaltamalla - Tämän jälkeen maalataan pinnat esim. antimikrobisella maalilla. Toimenpiteet (seuraava peruskorjaus): - Puretaan puukannet sekä betonikannet yläpuolelta käsin - Poistetaan kaikki orgaaninen aines rakenteesta eli muottilaudat ja orgaaninen purueriste - Puhdistetaan jäävät betonipinnat esim. liekittämällä, otsonoimalla, hiekkapuhaltamalla tai kuivajäämenetelmällä - Asennetaan uudet eristeet välipohjaan. Akustiikkavaatimukset määrittävät valittavan materiaalin. Monesti akustiikaksyistä eristeeksi joudutaan valitsemaan mineraalivilla. Tässä tapauksessa eriste on syytä sulkea välipohjarakenteeseen esim. Tyvek-kankaalla. - Rakennetaan yläkansi puusta tai betonista palkkeihin tukeutuvana. 54/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

6. Vesikattorakenteet 6.1.1. Havainnot vesikattorakenteista Vesikate uusitaan saatujen tietojen mukaan. Tämän perusteella katteelle ja alusrakenteille ei tehty tarkempia tutkimuksia. Vesikaton rakenneleikkaus tarkastettiin ja dokumentoitiin, sillä katteessa oli valmiiksi tehtynä rakenneavaus ullakkotilan puolelta. Alla olevissa kuvissa on katon leikkaukset. Kuva 109. Vanhan osan vesikattorakenne Kuva 110. Laajennusosan vesikattorakenne. 55/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

7. Sisärakenteet 7.1. Märkätilat 7.1.1. Havainnot märkätiloista ja pintakosteusmittauksista Suihkutilojen seinät ovat kaakeloituja noin 2 metrin korkeudelle ja lattiassa on kamppailupuolen suihkutiloissa klinkkerilaatta. Puisto-osaston suihkutiloihin on lattiaan valettu betoninen pinnoitettu allas ja seinät ovat kaakeloitu vastaavasti noin 2.metriin saakka. Todennäköisesti vedeneriste on vain suihkuhuoneiden lattiassa, sillä seinät olivat järjestäen märkiä suihkun vaikutusalueella. Seuraavassa kuvia ja havaintoja pintakosteusmittauksista. Kuva 111. Miesten pesuhuoneen (kamppailu) seinässä ei todennäköisesti ole vedeneristettä. Kuva 112. Seinän tasoitteet ovat kuorineet pukuhuoneen puolelta, syynä seinän läpi tunkeutuva kosteus (pintakosteus PK130). Kuva 113. Naisten pukuhuoneen (kamppailu) puolella tilanne on vastaava. Seinän tasoitteet kuorivat rakennekosteuden seurauksena. Kuva 114. Myös naisten pukuhuoneen puolella on seinän kosteus koholla (pintakosteus PK139). 56/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 115. Puisto-osaston märkätilan lattiaan on valettu betoninen allas, joka on pinnoitettu ja seinät ovat kaakeloituja. Miesten pukuhuoneen (puisto-osasto) pesuhuoneen seinien kaakeloinnin takana on kosteutta. Kuva 116. Myös naisten pukuhuoneen puolella on seinän kosteus koholla (pintakosteus PK139). WC-tiloissa lattiapinnoitteena on muovimatto ja seinässä on kaakelointi vain käsienpesualtaan kohdalla. WC-tilojen pintamateriaalit ovat ikääntyneitä ja matoissa esiintyy saumojen rakoilua. 7.1.2. Pukuhuoneen seinän (kamppailu miehet) suhteellisen kosteuden mittaukset Pintakosteusmittausten perusteella valittiin mittauspiste pukuhuoneen seinästä suhteellisen kosteuden mittausta varten. Kaikissa seinissä kosteudet olivat samaa luokkaa, joten kosteustaso todettiin vain yhdellä mittauksella. Kosteusmittausten tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Tulosten analysoinnissa on huomioitu myös kosteusmittausten kokonaisepävarmuus (±5 RH%). 57/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Taulukko 7. Märkätilan vastaisen seinän kosteusmittausten tulokset mittauspiste Sisäilma S3 Ulkoilma U2 Pvm. rakenne/tila Mittauskorkeus lattiasta [m] mittaussyvyys lämpötila o C suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 21.8.2015 Kokoontumistila - - 23,1 50,7 10,5 21.8.2015 - - - 22,0 53,0 10,3 K1 18.8.2015 Märkätilan vastainen seinä / kamppailu, miesten pukuhuone Mittauksen perusteella märkätilan vastainen seinä on hyvinkin märkä. Pintakosteuden vertailuarvo PK 0,7 30 mm 21,8 91,5 16,1 145 - - 7.1.3. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset märkätiloille Suihkutilojen vedeneristeissä on puutteita ja pinnat ovat muutoinkin kauttaaltaan ikääntyneitä. Myös WC-tilat ovat vastaavasti ikääntyneitä. Kaikki märkätilat suositellaan uusittaviksi. Toimenpiteet (seuraava peruskorjaus): - Puretaan märkätilojen pintarakenteet - Kuivatetaan suihkutilojen kastuneet rakenteet - Uusien materiaalien asennus vasta, kun muut välipohjiin kohdistuvat toimenpiteet ovat tehty ja rakenteet ovat riittävän kuivia o Uusitaan märkätilat nykyaikaisilla vedeneristeratakaisuilla o Uusitaan pukuhuoneiden seinätasoitteiden kosteusvauriot 58/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

8. Radonmittaukset Radonmittauksia ei suoritettu kohteella, johtuen tutkimusajankohdasta. STUK:n suosittelee, että mittaukset tehdään rakennuksen lämmityskaudella (1.11. 30.4. välisenä aikana). Koska radonia virtaa sisälle ilman mukana, korkeimmat radonpitoisuudet mitataan talviaikaan, kun suuret lämpötilaerot aiheuttavat ilmavirtausta sisälle päin. Jatkotutkimukset ennen seuraavaa peruskorjausta: - Kohteen maantieteellisen sijainnin vuoksi mittaukset suositellaan tehtäväksi. Kuva 116. Eteläsuomen radonkartta. 9. Pölyt ja kuidut 9.1. Mineraalivillakuidut sisäilmasta Rakennuksen tutkittavista tiloista kerättiin yhteensä 4 kpl laskeumanäytteitä mineraalivillakuitupitoisuuden laskentaa varten. Näytteet kerättiin seuraavanlaisesti: - Näyte PÖ1 Kamppailu (jiujitsu) - Näyte PÖ2 Nykkeily / paini - Näyte PÖ3 Thai-boxing - Näyte PÖ4 Puisto-osaston taukotila Laboratorioanalyysit tutkimuksista ovat raportin liitteessä 2 ja näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Näytteenotto suoritettiin Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan. Keräysajankohta oli 22.8. - 8.9.2015. Näytteenottotasolle asetettiin puhdas petrimalja, jolle pölyä kerättiin 14 vrk. Näytteenottotasolta kerättiin pölylaskeuma keräysajan jälkeen geeliteippiin, josta mineraalivillakuitujen määrä laskettiin valomikroskooppia käyttäen. Työterveyslaitoksen viitearvo mineraalivillakuitujen määrälle kahden viikon laskeuma-ajalla on <0,2 kpl/cm². 59/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Näytteiden tulokset: - Näytteen PÖ3 kuitupitoisuus oli 0,3 kpl/cm², joka ylittää Työterveyslaitoksen mukaisen viitearvon. - Näytteen PÖ2 kuitupitoisuus oli 0,14 kpl/cm², joka alittaa Työterveyslaitoksen mukaisen viitearvon, mutta näytteessä esiintyy kuitenkin hieman kuituja. - Näytteiden PÖ1 ja PÖ4 kuitupitoisuus oli <0,1 kpl/cm². Näytteiden perusteella Thai-boxing tilassa mineraalivillakuitupitoisuus ylittää haitallisena pidetyn viitearvon. 9.1.1. Havaittuja mahdollisia mineraalivillakuitulähteitä Mineraalivillapitoisuudet ylittivät Työterveyslaitoksen viitearvot Thai-boxing tilassa. Tähän osioon on tämän perusteella havainnoitu mahdollisia sisäilman mineraalivillalähteitä, joita kenttätutkimusten yhteydessä havaittiin. Kuva 117. Thai-boxing tilassa olevan tuloilmakoneen puhallinkammiossa on käytetty äänieristeenä mineraalivillalevyä. Kuva 118. Lähikuvaa kammion äänieristeestä 9.2. Ilmanvaihtokanavien puhtaustarkastelut ja pölynäytteet. Tässä osiossa tarkastellaan ilmakanavistojen puhtautta ja selvitetään kerättyjen pölynäytteiden koostumusta. Pyyhkäisypölynäytteitä otettiin tutkimuskartan mukaisesti 6 kpl. 9.2.1. Kanavien puhtauden aistinvarainen tarkastelu Ilmanvaihtokanavien puhdistushistoriasta ei saatu tarkkaa tietoa, mutta tutkittujen tilojen kanavistoissa ja päätelaitteissa on kohtuu runsaasti pölykertymiä. 60/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 119. Näytteenottokohdan PP1 (Thaiboxing) tuloilmakanavassa on merkittävää pölykertymää. Kuva 120. Pölyn määrä on havaittavissa sormella pyyhkäistystä jäljestä. Kuva 121. Tuloilmakanavan pääte-elimessä on merkittävää pölykertymää sekä irtohiekkaa (Näyte PP2 - halli). Kuva 122. Varsinaisen kanavan pohjalla myös runsaasti pölyä. Kuva 123. Tuloilmakanavassa on merkittävää pölykertymää (Näyte PP3 - käytävä). Kuva 124. Pölyn määrä on havaittavissa sormen päähän jääneestä liasta pyyhkäisykokeella. 61/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

Kuva 125. Tuloilmakanavassa on merkittävää pölykertymää sekä irtoainesta (Näyte PP4 Puisto-osaston taukotila). Kuva 126. Tuloilmasäleikkö on myös täysin pölyn peitossa. Kuva 127. Tuloilmakanavassa on merkittävää pölykertymää (Näyte PP5 Pukuhuone). Kuva 128. Pölyn määrä on havaittavissa sormen päähän jääneestä liasta pyyhkäisykokeella. Kuva 129. Tuloilmakanavassa on merkittävää pölykertymää (Näyte PP6 Nyrkkeily). Kuva 130. Pölyn määrä on havaittavissa sormen päähän jääneestä liasta pyyhkäisykokeella. Pöly on kellertävää, joka viittaa siitepölyyn. 62/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

9.2.2. Pölyn koostumuksen analysointi Pölynäytteiden tavoitteena oli selvittää ilmanvaihtokanavistossa havaitun pölyn koostumus. Ilmanvaihtokanavista ja tilojen pinnoilta kerättiin yhteensä 6 kpl pölynäytteitä. Analysointi tehtiin WSP Finland Oy:n laboratoriossa stereo- ja pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Näytteistä tunnistettujen pölyhiukkasten määrä on arvioitu kolmiportaisella asteikolla pääasiassa/jonkin verran/niukasti ja vastaavasti teollisten mineraalikuitujen määrä asteikolla runsaasti/jonkin verran/niukasti. Näytteiden analysoinnissa on käytetty suhteellista arviointia ja niissä ei siis oteta erikseen kantaa pölyn määrään. Näytteet kerättiin seuraavanlaisesti: - Näyte PP1 Thaiboxing, tuloilman päätelaite - Näyte PP2 Maalaus ja korjaus, tuloilman päätelaite - Näyte PP3 Puisto-osaston käytävä, tuloilman päätelaite - Näyte PP4 Puisto-osaston taukotila, tuloilman päätelaite - Näyte PP5 Naisten pukuhuone, tuloilman päätelaite - Näyte PP6 Nyrkkeily, tuloilman päätelaite Laboratorioanalyysit tutkimuksista ovat raportin liitteessä 6 ja näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Näytteiden tulokset: - Näytteissä PP1 ja PP5 havaittiin niukasti teollisia mineraalikuituja. - Kaikissa näytteissä PP1 PP6 havaittiin tavallisen huonepölyn lisäksi runsaasti mineraali- / kiviainespölyä sekä siitepölyä. Mineraalikuituja ei tyypillisesti siirry ulkoilmasta, mutta niitä voi irrota äänenvaimentimista (kanavistoissa olevia äänenvaimentimia ei tämän tutkimuksen yhteydessä tarkastettu) ja/tai siirtyä eristeistä kanavien ilmavuotojen kautta. Tämän nojalla kuituja ei pitäisi olla kanavistossa lainkaan, joten kuitujen osalta näytteissä havaitut tulokset tulkitaan tarkoittavan epänormaalia tilannetta. Thai-boxing tilassa olevan tuloilmakoneen osalta ainakin puhallinkammiossa on käytetty ääneneristykseen mineraalivillalevyjä (kuvat 117 ja 118). Lakisääteistä asetusta tämän tyyppisen liikunta- tai varikkotoiminnan ilmanvaihdon nuohouksille ei ole. Puhdistukset tehdään tarpeen mukaan ja suosituksena voidaan pitää 5 10 vuotta puhdistusväliä. 9.3. Paine-eron mittaukset Rakennuksessa suoritettiin hetkellisiä paine-eromittauksia päiväaikaa muutamissa tiloissa. Mittaustulokset ovat esitetty seuraavassa taulukossa site, että negatiivinen arvo kuvaa rakennuksen ilmanvaihdon olevan alipaineinen ulkoilmaan nähden. Taulukko 8. Hetkelliset paine-eromittaukset Mittauspiste Liikuntapuolen aula Nyrkkeily Thai-boxing Paine-ero ulkoilmaan nähden -16,1 Pa -5,0 Pa -12,8 Pa Sisätilojen tulisi olla vain lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden, jolloin mahdolliset rakenteiden epäpuhtaudet eivät pääse imeytymään huoneilmaan (asumisterveysohjeen tavoitteellinen paine-ero koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä 0-2 Pa). Tilat ovat mittausten perusteella runsaasti alipaineisia ulkoilmaan nähden. 63/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

9.3.1. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ilmanvaihtolaitteistolle Tuloilmakoneissa havaittiin mineraalivillaisia puhallinkammioiden ääneneristeitä. Kanavien tarkasteluissa ei havaittu vastaavia eristeitä, mutta on mahdollista, että myös kanavistosta löytyy mineraalivillaeristeitä. Yksittäisen tilan osalta (Thai-boxing) osalta mineraalivillalaskeumatulokset ylittyivät. Sisäilman kohonneet mineraalivillapitoisuudet voivat aiheuttaa erilaisia ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille. Työterveyslaitoksen mukaan eristevillakuidut eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Suomessa kaupan olevat teolliset lasivilla- ja vuorivillakuidut eivät ole syöpävaarallisiksi luokitettuja. Ilmanvaihtokanavien tarkasteluissa havaittiin, että kanavisto on hyvin likainen ja kanavistossa on runsaasti mineraali- / kiviainespölyä sekä siitepölyä. Tämä pöly voi myös aiheuttaa herkimmille tukkoisuutta heidän oleskellessa tiloissa. Myös muutamissa näytteissä havaittiin teollisia mineraalivillakuituja, joka varmentaa asiaa, että kuidut sisäilmassa ovat peräisin ilmanvaihdosta. Hetkellisten mittausten perusteella ilmanvaihto on myös runsaasti alipaineinen. Tämä aiheuttaa sen, että ilmanvaihto repii korvausilmaa ikkunoiden epätiiveyskohdista tai pahimmillaan rakenteista läpi. Alipaineinen ilmanvaihto aiheuttaa vedon tunnetta viileällä kelillä, tämä olikin havaittavissa Thai-boxing tilassa, sillä ikkunoita oli teipattu umpeen. Mikäli alipaineinen ilmanvaihto ei saa korvausilmaa ikkunan kautta (tai esim. venttiilistä), repii ilmanvaihto korvausilman todennäköisesti ikkunan karmeista, joissa todettiin mikrobivaurioita. Alipaineinen ilmanvaihto saattaa näin ollen tässä kohteessa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Kiireelliset toimenpiteet: - Ilmanvaihdon säätäminen lievästi alipaineiseksi 0-2 Pa. - Mineraalivillojen poistaminen tuloilmalaitteista ja kanavista - Runsaan pölyn vuoksi kanavisto suositellaan puhdistettavaksi heti Toimenpiteet (seuraava peruskorjaus): - IV-laitteisto on osin alkuperäistä tai hyvin vanhaa ja seuraavassa peruskorjauksessa tulee harkita laitteiston päivittämistä nykyaikaisiksi. 64/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

10. Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista kiireellisyys- ja toteutusjärjestyksessä Kiireelliset toimenpiteet: 1. Ilmanvaihtojärjestelmät tulee käydä läpi ja mineraalivillaeristeet poistaa, jotta kanavissa olevien mineraalivillakuitujen kulkeutuminen sisäilmaan estetään. Lisäksi kanavisto tulee nuohota, sillä nykyisellään kanavistossa on todella runsaasti pölykertymää ja irtoainesta. 2. Myös ilmanvaihdon paine-erot tulee säätää lähelle 0-tilaa (lievästi alipaineiseksi), jotta ilmanvaihto ei revi korvausilmaa rakenteista. Jokaiseen tilaan on myös syytä tehdä ns. korvausilmaikkuna, jotta ilmanvaihto saa tarvittaessa korvausilman ikkunan kautta. Korvausilmaikkunassa ulkopuitteen alareunaan ja sisäpuitteen yläreunaan jätetään ilma-aukot. Tällä varmistetaan, ettei ilmanvaihto revi korvausilmaa mikrobivaurioituneiden riveiden läpi ja kuljeta niitä sisäilmaan. 3. Thai-boxing tilan lattiassa on runsaasti rakennekosteutta. Lattia on päällystetty muovimatolla ja tatamilla. Nämä tiiviit pinnoitteet eivät sovi tähän kosteaan maanvastaiseen rakenteeseen. Muovimaton alla saattaa piillä VOC-vaurioita. Tämän tilan osalta lattian muovimatto suositellaan poistettavaksi. Hengittävä ja ei kosteudesta vaurioituva lattiamateriaali on ainoa soveltuva lattiamateriaali tähän tilaan. 4. Sisäilman kannalta riskitekijöitä ovat havaitut mikrobivauriot rakenteissa. Mikrobeita havaittiin ikkunariveissä, alakattojen kosteusvauriokohdissa ja kokoontumishuoneen puukoolatussa lattiassa sekä saman tilan seinien alaosissa. Ikkunariveiden osalta mikrobien leviämistä voidaan hillitä IV:n säädöillä (mainittu aiemmin kohdassa 2). Kokoontumishuoneen lattian / seinien alaosien ja välipohjien alakattojen kosteusvaurioiden osalta riskitekijöiden poistaminen vaatii vaurioiden korjaamista. Lattiarakenteet tulee purkaa ja alakattojen kosteusvauriot puhdistaa. 5. Julkisivun osalta putoavat rappaukset aiheuttavat jonkin asteisen tippumisvaaran ja ne suositellaan poistettavaksi. Samalla suositellaan poistettavaksi villiviinit julkisivuilta (vahingoittavat rappausta). Ennen peruskorjaushankkeeseen ryhtymistä suositellaan jatkotutkimuksia: 1. Päärakennuksen perustusten kuntotutkimus: a. Puupaalujen kunto, kantavuuden arviointi (mahd.lisäkerrosten rakentaminen), suojauksen tarve ja jäljellä oleva käyttöikä b. Orsiveden korkotaso ja pilaantuneisuus 2. Radonmittauksia ei suoritettu kohteella, johtuen tutkimusajankohdasta. STUK:n suosittelee, että mittaukset tehdään rakennuksen lämmityskaudella (1.11. 30.4. välisenä aikana). Koska radonia virtaa sisälle ilman mukana, korkeimmat radonpitoisuudet mitataan talviaikaan, kun suuret lämpötilaerot aiheuttavat ilmavirtausta sisälle päin. Seuraavan peruskorjauksen toimenpiteet: 1. Julkisivurappauksen korjaukset / uusiminen (tehdään ikkunoiden toimenpiteiden kanssa samanaikaisesti) 2. Ikkunoiden korjaukset / uusiminen (tehdään julkisivun toimenpiteiden kanssa samanaikaisesti) 3. Välipohjien virheellisesti tehdyn lattian purku ja kotelojen puhdistus eristeistä ja muottilaudoista. Myös ullakon välipohja puhdistetaan vesikaton uusimisen yhteydessä. 65/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

4. Alapohja suositellaan uusittavaksi ja perustusrakenteisiin suositellaan injektoitavaksi kapilaarikatkot. Lisäksi salaojitus uusitaan samalla rakennuksen sisäpuolisilla ja ulkopuolisilla salaojilla. Järjestelmät on hyvä pitää erillään. Salaojituksen rakentamisen suhteen täytyy tehdä erilliset tarkastelut, ettei puupaalutusta kuivateta salaojituksella. Radonputket asennetaan, mikäli nähdään tarpeelliseksi. 5. Perustusten vahvistus tarvittaessa erillisen tutkimuksen perusteella 6. Matala laajennus (vahtimestarit) suositellaan purettavaksi, sillä pienelle rakeenusosalle kohdistuu mittavat toimenpiteet (painunut alapohja, mikrobivaurioitunut ulkoseinän villaeriste ja uusittava vesikatto), purku on rakennusosalle järkevin vaihtoehto. 7. Märkätilat uusitaan kauttaaltaan. Kastuneet rakenteet tulee kuivata, ennen uusien materiaalien asennusta. 8. Todennäköisesti monelta osin LVIS-järjestelmät ovat käyttöikänsä päässä ja niiden osalta tehdään tarvittavat uudistukset peruskorjauksen yhteydessä (ei tutkittu tässä kuntotutkimuksessa) 10.1. Turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat tekijät Ikkunariveissä havaittiin mikrobivaurioita. Mikrobivaurioista voi aiheutua terveyshaittaa tiloissa oleskeleville, mikäli rakenteesta pääsee vuotoilmoja sisätilaan. Kokoontumishuoneen lattiassa / seinissä ja välipohjien alakattojen kosteusvauriokohdissa havaittiin mikrobivaurioita. Nämä vaurioituneet materiaalit ovat kosketuksissa sisäilman kanssa ja voivat aiheuttaa terveyshaittoja tiloissa oleskeleville. Mikäli mikrobit päätetään esimerkiksi kapseloida rakenteisiin tiivistyskorjauksilla, niin jätetään rakennukseen silloin tietoisesti riski. Rakennuksessa voi tapahtua liikkeitä ajan kanssa ja mahdolliset tiivistyskorjaukset saattavat ajan mittaan liikkumisesta johtuen muuttua epätiiviiksi. Tiivistyskorjausten käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Tiivistystyöstä tulee myös tehdä ns. mallihuone, ennen laajamittaisiin korjauksiin ryhtymistä. Rakennuksessa on haitta-aineita, jotka vaikuttavat purkutöiden turvallisuuteen. Rakennuksen haitta-aineista on laadittu erillinen raportti (Haitta-ainekartoitus, WSP Finland Oy, 25.9.2015). 10.2. Korjauksiin vaikuttavat tekijät Rakennus on suojeltu. Korjaustoimenpiteistä on sovittava yhdessä museoviranomaisten kanssa. 10.3. Korjaustoimenpiteiden toteuttamisesta Tutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. Kaikki mahdolliset välipohjarakenteiden mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutyöt tehdään mikrobityönä osastoimalla ja asianmukaisin suojauksin ohjekortin Ratu 82-0383 (Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku) mukaisesti. Yleisesti purku tulee kohdistua ainakin 1 metrin vaurioitumattomalle alueelle. Purkutyön yhteydessä otetaan laadunvarmistuksena pintasivelynäytteet jäävien kivirakenteiden pinnoilta, jolloin varmistutaan, että jääville pinnoille ei varmasti jää epäpuhtauksia. 66/66 2.10.2015 Suistohalli, Porvoo

, PIMA 1

Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. 10699/OH/15 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (10) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puh. 0207 864 12 Fax 0207 864 800 WSP Finland Oy Tutkimuspalvelut, Helsinki Paulus Hedenstam Analyysi: OHUTHIEANALYYSI Kohde: Suistonhalli urheiluhalli Näytetunnus: WSH JS 1 ja 3 Tutkimukset Saapumispäivämäärä: 6.8.2015 Näytemateriaali: laasti, kevytbetoni, tiili Raportointipäivämäärä: 27.08.2015 Laboratorion työnumero: 10699 Näytteet on tutkinut Pirkko Kekäläinen, WSP Finland Oy. Tutkimuksen tarkoitus on todeta näytemateriaalien laatu ja kunto. Tutkimus suoritettiin kahdesta poralieriöstä. Näytteet on otettu 4.8.2015 (Paulus Hedenstam, WSP Finland Oy). Näytteiden yleispiirteiden tarkastelu suoritettiin ensin Olympus SZ3060 stereomikroskoopilla, minkä jälkeen ohuthieet tutkittiin Olympus BX60 polarisaatiomikroskoopilla. Tutkimusta varten näytteistä valmistettiin ohuthieet (paksuus 0,020-0,025 mm), jotka valmisti Riku Inkiläinen, WSP Finland Oy. Ohuthieet on valmistettu asiakkaan pyynnön mukaisesti näytteiden ulkopinnasta. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Raportin osittainen kopiointi ilman lupaa on kielletty. Ohuthieanalyysi on akkreditoitu menetelmä. Analyysi tehdään soveltaen standardia ASTM C856-14. Analyysihavainnot Seuraavilla sivuilla 2-8 on dokumentoitu näytteistä tehdyt analyysihavainnot. WSP Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi