Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 26 / 2014 Sivu 1. Aika 24.11.2014 Maanantai klo 15.00-18.34 Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 26 / 2014 Sivu 1 Kaupunginhallitus 24.11.2014 Kokoustiedot Aika 24.11.2014 Maanantai klo 15.00-18.34 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Kuikka Seija, puheenjohtaja Seppälä Arto, 1. varapuheenjohtaja Nepponen Olli, 2. varapuheenjohtaja Kauria Outi Kilkki Hannu Miettinen Mauri Nykänen Heikki Pöntinen Minna Pöyry Jukka Salo-Oksa Armi Siitari Markku Vartiainen Jaana Vuori Juha Väänänen Jaakko Turkia Markku, varajäsen Muut saapuvilla olleet Taavitsainen Satu, kvalt puheenjohtaja Olkkonen Kirsi, kvalt 1. varapuheenjohtaja Mikander Kimmo, kaupunginjohtaja Lehtinen Annaliisa, kaupunginlakimies, poistui klo 16.30 Liikanen Ari, hallintojohtaja, sihteeri Tolonen Satu-Mari, viestintäpäällikkö Vuorela Juha, konsernitarkastaja, poistui klo 17.12 Tarkkanen Ilkka, kaavoituspäällikkö, poistui klo 16.42 Riihelä Jouni, tekninen johtaja Saastamoinen Arja-Leena, talousjohtaja, poistui klo 17.07 Närhinen Maria, sosiaali- ja terveysjohtaja, klo 16.13-17.25 Poissa Lehkonen Raine Oksa Pertti, kvalt 2. varapuheenjohtaja Kuitunen Soile, kehitysjohtaja

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 26 / 2014 Sivu 2 Asiat :t 424-427, 439, 428-429, 432-435, 430-431, 436-438, 440-441 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Seija Kuikka Ari Liikanen Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu Hannu Kilkki Markku Siitari Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa 27.11.2014 Hallintojohtaja Ari Liikanen

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 26 / 2014 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 424 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 425 Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 / 426 Ilmoitusasiat 4 / 427 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset 5 / 428 Liite 1 Kuukausiraportointi 6 / 429 Liite 2-3 Mikkelin kaupungin hankintatoiminnan yhteiset periaatteet ja yhteiset kriteerit 7 / 430 Liite 4 Mikkelin kaupungin hallintosäännön 12 :n muuttaminen 8 / 431 Liite 5 Mikkelin kaupunkikonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ohje 9 / 432 Liite 6 Talouden seuranta 10/2014 10 / 433 Liite 7 Mikkelin kaupungin saatavat 2014 11 / 434 Liite 8 Konsernitilisopimuksen tililuottojen vahvistaminen 12 / 435 Kuntatieto-ohjelman Taloustilaston talouden tietojen raportointi Tilastokeskukselle 13 / 436 Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin selvitys ruoka- ja puhtauspalveluista 14 / 437 Liite 9-10 Fysioterapian siirtyminen keskussairaalan tiloihin 15 / 438 Liite 11 Kiinteistötoimitusmaksun vahvistaminen vuodelle 2015 16 / 439 Liite 12 Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16.kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskeva asemakaavan muutos / VT5 länsiosien asemakaavan muutos 17 / 440 Liite 13-16 Tontin 491-4-18-6 myyminen / FH Invest Oy

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Kaupunginhallitus 24.11.2014 424 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Kaupunginhallitus 24.11.2014 425 Pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus Kaupunginjohtaja: Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Hannu Kilkki ja Markku Siitari. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona 26.11. ja se on nähtävänä torstaina 27.11.2014. Päätös Kaupunginhallitus: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Hannu Kilkki ja Markku Siitari.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Kaupunginhallitus 24.11.2014 426 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän tiedote 11.11.2014, Savonia-ammattikorkeakoulu muuttuu osakeyhtiöksi 1.1.2015 lukien. Muutos perustuu ammattikorkeakoululakiuudistukseen. Uudistuksen myötä kaikki ammattikorkeakoulut muuttuvat osakeyhtiöiksi. 2. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 17.11.2014, Kanteluasiaa koskeva valitus. Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginhallituksen päätöksen 16.6.2014 271 ja jättää valituksen tutkimatta. 3. Käsittelypyyntö Mikkelin kaupungin työilmapiiristä. 4. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 20.11.2014, Yleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus. Hallinto-oikeus on hylännyt Eiha Oy:n valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä 1.9.2014 97, Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 7 Kaupunginhallitus 24.11.2014 427 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: - kasvatus- ja opetuslautakunta 18.11.2014 - kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 19.11.2014 - tekninen lautakunta 18.11.2014 - maaseutu- ja tielautakunta 13.11.2014 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Koska kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tiedoksi Ao. lautakunnat

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 8 Kaupunginhallitus 24.11.2014 428 2674 / / 2014 Kuukausiraportointi Valmistelija: talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, puh. 044 794 2050 Mikkelin kaupungin konsernipalveluissa kootaan kuukausittain tilastotiedot väestöstä, työllisyydestä, taloudesta ja kaupungin henkilöstöstä. Tiedoista muokataan yhtenäinen raportti, joka on liitteenä ja julkaistaan sivulla www.mikkeli.fi/talous. Kuukausiraportti Liite 1 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 9 Kaupunginhallitus 24.11.2014 Kaupunginhallitus 15.09.2014 7 323 429 2174 / 0429 / 2014 Mikkelin kaupungin hankintatoiminnan yhteiset periaatteet ja yhteiset kriteerit Kaupunginhallitus 15.9.2014 / 323 Valmistelija talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, puh. 044 794 2050 Mikkelin kaupungin hankintatoimen kehittämisessä edistetään kaupungin strategian toteutumista kokonaisvaltaisesti. Hankintojen yleiset periaatteet on määritelty. Hankintakoulutuksia on järjestetty yrittäjille ja yrityksille, hankintoja valmisteleville ja suorittaville virkamiehille sekä päättäjille ja luottamusmiehille. Lisäksi on järjestetty hankintaseminaareja, hankintailtoja ja erilaisia avoimia keskustelutilaisuuksia hankintojen kehittämiseksi yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Hankintojen arvioimiseksi on luotu kriteeristö, jonka avulla arvoidaan hankintojen ympäristö-, työllistämis- ja aluetalousvaikutuksia sekä tunnistetaan ne hankinnat, joissa voisi olla innovatiivista potentiaalia joko uuden innovatiivisen yritystoiminnan synnyttämisen, innovatiivisen hankintamallin tai uuden toimintamallin synnyttämiseksi. Arviointilomakkeistoa on jo testattu ja ne otetaan käyttöön kaikissa kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa vuoden 2015 alkuun mennessä. Noin 36 % yritysten innovaatioista on syntynyt kokonaan tai osittain julkisten hankintojen seurauksena ja tätä vahvistetaana aluetalouden kehittämiseksi hankintatoimen kehittämisen näkökulmasta. Mikkelin kaupungin hankintatoimi on läpinäkyvää ja kohtelee oikeudenmukaisesti kaikkia tavaroiden ja palvelujen tarjoajia. Kaupunginhallitus on päivittänyt hankintasäännön 2013 ja sitä viedään soveltuvin osin käytäntöön koko kaupunkikonsernissa. Johtoryhmä on kokouksessaan 5.9.2014 perustanut kaupunginjohtajan avuksi konserniohjausryhmän, joka omasta osaltaan vahvistaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista myös tytäryhtiöissä. Hankinta-asiamies Ilkka Liljander ja hankintapäällikkö Jarmo Autere esittelevät kokouksessa muutamia esimerkkejä hyvin onnistuneista hankinnoista, joiden osalta toimintamallia laajennetaan edelleen. Hankintatoimen kehittämisen tilannekatsaus Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee hankintatoimen kehittämisen

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 10 tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös: Kaupunginhallitus: Merkittiin. Merkitään, että hankinta-asiamies Ilkka Liljander ja hankintapäällikkö Jarmo Autere selostivat asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus 24.11.2014 Valmistelijat talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, p. 044-794 2050 ja hankintapäällikkö Jarmo Autere, p. 044-794 2660. Hankintatoiminnan merkitys sekä kaupungin että alueen taloudelle ja elinkeinopoliittisena välineenä on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Mikkelin kaupungin hankintojen kokonaisarvo on viime vuosina kasvanut tasaisesti ja on nyt jo arviolta 100 miljoonaa euroa. Hankintatoiminnassa noudatettavat periaatteet, hankintatoimintaa ohjaavat säännöt ja ohjeet nousevat merkittävään rooliin, kun toiminnalta edellytetään yhä suurempaa kustannustehokkuutta ja aluetaloudellista vaikuttavuutta. Mikkelin kaupungin hankintatiimi on valmistellut kaupungin hankintatoiminnan strategista ohjausta varten hankintatoiminnan yleiset periaatteet, jotka ohjaavat jatkossa kaikkea kaupungin hankintatoimintaa. Tavoitteena on jatkossa omistajaohjauksen myötä ulottaa nämä periaatteet soveltuvin osin noudatettavaksi myös koko kaupunkikonsernissa. Hankintatoiminnan yleiset periaatteet on johdettu kaupungin strategiasta ja periaatteiden kautta varmistetaan, että kaupungin strategiset tavoitteet huomioidaan myös hankintoja valmisteltaessa ja läpivietäessä. Erityisesti tavoitteena on linkittää hankintatoiminta kehittämistoimintaan entistä tiiviimmällä yhteydellä. Hankintatoiminnan yleisten periaatteiden vieminen operatiiviseen toimintaan toteutetaan kaupungin hankintasäännön ja tarjouspyyntöjen yhteisten kriteerien kautta. Hankintatoiminnan yleisiä periaatteita päivitetään tarvittaessa ja muutosehdotukset käsitellään kaupunginhallituksessa. Hankintasääntö ohjaa hankintatoimintaa kaikilla toimialoilla ja kaikissa tulosyksiköissä. Hankintasääntö on päivitetty vuonna 2013 ja sitä päivitetään edelleen kevään 2015 aikana., jotta se tukee nyt esitettyjen periaatteiden toteutumista operatiivisella tasolla. Nyt esitettyjen yleisten periaatteiden mukaan laaditut tarjouspyyntöjen yleiset kriteerit varmistavat että kaikissa kaupungin julkaisemissa tarjouspyynnöissä yhteiset periaatteet näkyvät myös yhtenäisinä vaatimuksina. Hankintasääntöä ja hankintojen yhteisiä kriteerejä voidaan päivittää hankintatiimin toimesta aina tarvittaessa, lakimuutosten tai muiden ilmenevien syiden johdosta. Lisäksi hankintatiimi jatkaa hankintojen erityispiirteiden tunnistamisen työkalujen ja ohjeiden valmistelua, jotta hankintoja valmistelevat asiantuntijat saavat jatkossa myös käyttöönsä

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 11 riittävän tuen hankintakohtaiseen yleisten periaatteiden toteuttamiseen. Hankintojen erityispiirteiden tunnistamisessa arvioidaan hankintojen työllisyysvaikutukset, ympäristövaikutukset, yristysvaikutukset, aluetaloudelliset vaikutukset, sekä tunnistetaan mahdolliset hankintoihin liittyvät innovatiiviset potentiaalit. Hankintojen yhteiset periaatteet Liite 2 Hankintojen yhteiset kriteerit Liite 3 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy hankintatoimen yhteiset periaatteet ja niistä johdetut hankintojen kriteerit sekä toimintamallin.(yhteiset periaatteet, Hankintasääntö, yhteiset kriteerit ja niiden merkitys toiminnan ohjauksessa sekä päivittäminen jatkossa) Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 12 Kaupunginhallitus 24.11.2014 430 2675 / 010 / 2014 Mikkelin kaupungin hallintosäännön 12 :n muuttaminen Valmistelijat: tekninen johtaja Jouni Riihelä, p. 044 794 2515 ja hallintopäällikkö Juha Ruuth, puh. 044 794 2622 Teknisen toimen organisaatiomuutos, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta sekä eräät lainsäädännön muutokset edellyttävät muutoksia myös Mikkelin kaupungin hallintosääntöön. Maankäyttö- ja rakennuslakiin on syksyllä 2014 lisätty hulevesien käsittelyä koskeva luku. Siinä on annettu mm. säännösten noudattamisen valvonta kunnallisen viranomaisen tehtäväksi. Koska ei ole mielekästä, että tämä tehtävä jäisi kaupunginhallitukselle, on hallintosäännössä syytä määrätä sopiva lautakunta vastaamaan siitä. Tehtävät liittyvät useammankin lautakunnan toimialueelle, mutta luontevinta on, että viranomaisena toimii tekninen lautakunta. Teknisen toimen organisaatio muuttuu vuoden 2015 alussa. Lautakuntatasolla pysäköintipalvelut siirtyy teknisen lautakunnan alaisuudesta rakennuslautakunnan alaisuuteen. Hallintosäännössä pysäköintipalveluita koskevat tehtävät siirretään rakennuslautakunnan kohdalle. Rakennusjärjestyksen tietyistä määräyksistä myönnettävät poikkeamiset taas on syytä poistaa rakennuslautakunnan päätösvallasta, jolloin kaikki muut kuin rakennus- ja toimenpidelupien yhteydessä myönnettävät vähäiset poikkeamiset tulevat teknisen lautakunnan päätettäviksi. Etuostolain mukaisen kunnan etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistön luovutuksissa tulee mainita teknisen lautakunnan päätösvallan kohdalla. Muutokset koskevat vain teknisen toimen toimialaa ja ne liittyvät pääosin kaupungin yhteistoimintamenettelyn yhteydessä päätettyyn organisaatiouudistukseen. Vastaavat teknisen toimialan toimintasäännön muutokset tehdään, kun hallintosääntö on hyväksytty. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu uuden organisaation mukaisesti. Kuntalain 50 :n mukaan hallintosäännön hyväksyy kaupunginvaltuusto. Esitetyt muutokset hallintosäännön 12 :ään:

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 13 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavamuutosten hyväksymisestä siten kuin valtuusto ja hallitus siirtävät päätösvaltaansa, 2. päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suunnittelutarvealueesta, kunnan ratkaistavaksi kuuluvasta poikkeamisesta tai poikkeamista koskevasta kaupungin lausunnosta rakennusvalvontaa kuultuaan, 3. päättää maa-ainesten ottamisluvista, 4. päättää suostumuksen antamisesta kunnan puolesta naapurin ja muun vastaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kuulemisissa, 5. päättää maa- ja vesialueiden, rakennusten, toimitilojen ja laitteiden ostamisesta, myymisestä, vuokraamisesta, vaihtamisesta tai lunastamisesta sille määrätyissä rajoissa, 6. päättää tonttien ja muiden rakennuspaikkojen myymisestä ja vuokralle antamisesta valtuuston vahvistamien yleisten periaatteiden mukaisesti, 7. päättää lautakunnan hallintaan kuuluvien alueiden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovutta-misesta enintään viideksi (5) vuodeksi kerrallaan, jollei toisin ole määrätty 8. päättää pidennyksen myöntämisestä lautakunnan luovutta-mien tont-tien ja muiden alueiden rakentamisvelvollisuuden täyttämisestä, 9. päättää tonttijaon tai tonttijaon muutoksen hyväksymisestä, 10. päättää tonttirasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat asemakaava-alueilla 11. päättää maan tai rakennuksen omistajan suostumuksen antamisesta rasitteiden perustamiseen tai johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittamiseen sekä rasitteista sopimisesta, 12. päättää etuostolain mukaisen etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistöjen luovutuksissa 13. päättää liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta ja liikennejärjestelyistä ellei toisin ole määrätty, 14. päättää katusuunnitelman tai katusuunnitelman muutoksen hyväksymisestä sekä kadunpitopäätöksen tekemisestä, 15. päättää kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon ja hylättyihin ajoneuvoihin liittyvistä viranomaistehtävistä, 16. päättää viher- ja lähivirkistysalueiden, lumen- ja maanläjitysalueiden sekä muiden yleisten alueiden suunnitelmien hyväksymisestä, 17. päättää vahvistetun luonnonhoito- ja metsänkäyttösuunnitelman mukaisen puutavaran myynnistä, 18. päättää rakennushankkeiden hyväksymisestä kaupunginhallituksen hyväksymien yleisten periaatteiden mukaan

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 14 19. päättää maankäyttösopimuksista sille määrätyissä rajoissa sekä 20. päättää kadun nimen ja korttelin numeron muuttamisesta ja osoitenumeroinnin vahvistamisesta, 21. päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista hulevesien käsittelyä koskevista viranomaisasioista 22. päättää pysäköinninvalvonnan yleistä järjestelyä koskevat asiat poliisipiirin päällikköä kuultuaan sekä 23. tekee esityksen pysäköintivirhemaksun muuttamisesta. Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää lausuntojen antamisesta merkittävistä kaavoitusasioista kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi säädetyistä asioista, 2. päättää kunnan ratkaistavissa olevien rakennusjärjestyksen mukaisten poikkeamisten myöntämisestä kaupunkisuunnittelua kuultuaan, milloin on kyse olennaisesta poikkeamisesta rakennuspaikan kokoa tai rakennusoikeutta koskevista määräyksistä muulla kuin asemakaavoitetulla alueella, 3. päättää toimialaansa kuuluvien muiden kuin pysäköinninvalvontaa koskevien pakkokeinojen käyttämisestä, 4. päättää lautakunnan käsiteltäväksi saatettujen viranhaltijan päättämien asioiden ratkaisemisesta muutoksenhakuasteena, 5. päättää rakennustarkastajien välisestä toimivallan jaosta, 6. päättää rakennus-, toimenpide- ja purkamislupien myöntämisestä, 7. päättää vähäisten poikkeamisten myöntämisestä lupien yhteydessä 8. päättää maisematyölupien myöntämisestä kaupunkisuunnittelu-, mittaus ja kiinteistöt- sekä yhdyskuntatekniikka ja ympäristö -yksikköjä kuultuaan 9. päättää rakennusrasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat, 10. päättää jätehuoltomääräysten hyväksymisestä, 11. päättää jätehuoltomääräyksistä poikkeamisista yksittäistapauksissa, 12. päättää kunnan jätteenkeräys- ja käsittelypaikoista ja jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista, 13. päättää jätetaksan hyväksymisestä ja sen mukaisten maksujen määräämisestä, kohtuullistamisesta ja maksuja koskevista muistutuksista. 14. päättää pysäköinninvalvonnan yleistä järjestelyä koskevat asiat poliisipiirin päällikköä kuultuaan sekä 15. tekee esityksen pysäköintivirhemaksun muuttamisesta

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 15 Hallintosääntö Liite 4 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi liitteenä olevan hallintosäännön 12 :n muutoksen niin, että muutos tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 16 Kaupunginhallitus 24.11.2014 431 2666 / 010 / 2014 Mikkelin kaupunkikonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ohje Valmistelija: konsernitarkastaja Juha Vuorela, puh. 044 794 2032 Mikkelin kaupunginhallitus on hyväksynyt 16.3.2009 176 sisäisen valvonnan ohjeen ja se on viety kaupunginvaltuustolle tiedoksi 11.5.2009 90. Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 on lisätty säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, jotka tulivat voimaan vuonna 2014. 13 : 3 a) Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. 50 : Valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 15) hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. 69 : Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 73 : Tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajien on tarkastettava: 4) onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Lisättyjen säännösten vuoksi laadittiin uusi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje, jossa huomioidaan edellä mainitut muutokset. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa Mikkelin kaupunkikonsernin hyvää hallintoa ja johtamista. Ohje koskee kaikkia kaupunkikonsernin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kaupunkikonsernin toimintaa, josta Mikkelin kaupunki vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Tarkastussuunnitelma tuodaan erikseen hallituksen hyväksyttäväksi. Mikkelin kaupungin hallintosäännön 37 :n mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 17 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje Liite 5 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että konsernitarkastaja Juha Vuorela selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 18 Kaupunginhallitus 24.11.2014 432 1289 / 040 / 2014 Talouden seuranta 10/2014 Valmistelijat talousjohtaja Arja- Leena Saastamoinen p. 044 794 2050, taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen p. 040 129 4672 Taloutta ja toimintaa seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Kaupunginvaltuustolle raportoidaan kaupungin kuluvan vuoden taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta talousarviokirjan 2014 mukaisesti kolme kertaa vuodessa ( 140, KV 11.11.2013). Talouden seuranta on tehty 31.3.2014 ja 31.7.2014 tilanteesta. 31.10.2014 seurannan tavoitteena on luoda vuoden viimeinen arvio ennen tilinpäätöstä taloudellisesta tulosennusteesta. Seurannassa raportoidaan keskeisempien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat tekevät mahdolliset perustellut muutosesitykset talousarviomäärärahoihin sekä tulosalueiden väliset määrärahasiirrot viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Kaupungin tilinpäätös tulee ennusteen mukaan olemaan alijäämäinen myös vuonna 2014 tilikauden alijäämän ollessa noin 3,6 milj. euroa. Merkittävin riski tuloksen muodostumisessa on palveluiden ostoissa, joiden ennustetaan ylittävän talousarvion noin 8,4 milj. euroa. Seurantaraportissa olevassa johdon analyysissä, kaupungin tuloslaskelmaennusteessa ja rahoituslaskelmassa on esitetty tarkempi erittely talouden toteutumisesta. Investointien toteutumaennuste on myös liitteenä. Johdon analyysissä on myös analysoitu kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutumista. Määrärahaesitykset 1) Käyttötalous Lisämäärärahat käyttötalouteen yhteensä tulot 1 058 000 euroa, menot 8 402 000 euroa. Lisäksi esitetään määrärahojen kohdentamisen muutos 650 000 euroa. Tekninen toimiala/ tekninen lautakunta Porrassalmenkatu 17:a koskevan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen liittyviä huoneiston käyttöoikeuden kustannuksia 449 000 euroa ja maankäyttömaksua koskevia 700 000 euron tuloja ei voitu talousarviossa huomioida. Tekninen lautakunta esittää

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 19 kustannuspaikalle 1006132006 (maaomaisuuden hallinta) seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: TULOT lisäys 768 000 euroa tilille 328600 (maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset) MENOT lisäys 449 000 euroa tilille 494000 (muut kulut) Sivistystoimi/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen saatua avustusta eikä henkilöstömenoja voitu budjetoida vuodelle 2014, koska avustuksen jatkumisesta ei vielä saatu tietoa talousarvion valmisteluvaiheessa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tuet ja avustukset ylittyvät noin 290 000 euroa. Henkilöstömenot ylittyvät 400 000 eurolla: avustuksen turvin palkattiin henkilöstöä opetusryhmäkoon pienentämiseen. Lisäksi keväällä erityisesti henkilöstömenojen kasvu oli ennakoitua suurempaa, koska useammalla koululla oli sisäilmaongelmista johtuvia sairaslomia ja niistä johtuvia sijaiskustannuksia oli enemmän. Syyslukukaudelle on jouduttu palkkaamaan määräaikaisia avustajia kaupungin rahalla, koska yt-menettelyn vuoksi tukityöllistettyjä ei saatu. Arvioitua suuremmat avustustulot ja säästöt palvelujen ostoissa pitävät tulosalueen toimintakatteen talousarvion mukaisena. Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: TULOT lisäys 290 000 euroa, kustannuspaikka 1004321090 (Projektit/peruskoulut), tili 333002 (OPM:n myöntämät tuet) MENOT lisäys yhteensä 200 000 euroa, kustannuspaikka 1004321001 (Yhteiset/ peruskoulut), tilille 400300 (Tilapäinen työvoima) 163 800 euroa, tilille 410000 (KuEL-maksut) 27 400 euroa,tilille 415000 (Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut) 3 300 euroa, tilille 416000 (Työttömyysvakuutusmaksut) 5 200 euroa, tilille 417000 (Tapaturmavakuutusmaksut) 300 euroa Sosiaali- ja terveystoimi/ tuotantolautakunta Sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostoissa on tehdyistä tehostamistoimista huolimatta noin 3,1 miljoonan euron ylityspaine. Tilanne on huonontunut erityisesti lastensuojelun avo- ja laitoshoidon osalta verrattuna aikaisempiin ennusteisiin. Palveluiden ostojen arvioidaan ylittyvän lastensuojelun perhekoti- ja laitoshoidossa noin 700.000 euroa, lastensuojelun avohuollon tukitoimissa noin 500. 000 euroa, vammaispalveluissa 1,2 miljoonaa euroa (henkilökohtainen avustajapalvelu 250.000 euroa, kotipalveluiden ostot 70.000 euroa, vaikeavammaisten päivätoiminta 48.000 euroa, palveluasuminen 850.000 euroa), kehitysvammapalveluissa 400.000 euroa (asumispalvelut 300.000 euroa ja päivätoiminta 100.000 euroa) ja kuljetuspalveluissa 335.000 euroa. Vaikeavammaisten tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden kustannukset ovat alentuneet noin 300.000 eurolla Vuolingonhovin omaan yksikköön perustamisen

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 20 myötä. Vuolingonhoviin on sijoitettu 12 vaikeavammaista asiakasta. Kuljetuspalveluiden kustannusten kasvu jatkuu, koska matkojen välitys- ja yhdistelytoiminta ei ole toteutunut suunnitellusti vuonna 2014. Muista ostopalveluista ennustetaan säästyvän yhteensä noin 200.000 euroa ja Hirvensalmen ostopalveluista 200.000 euroa, joten nettoylitys olisi 2,7 milj. euron. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen on arvioitu kasvavan vuoden 2013 tilinpäätöksestä sairaanhoitopiirin oman arvion mukaan noin 2,5 3,7 %. Koska yhteisillä tasapainotustoimenpiteillä uskotaan saatavan säästöjä, lisämäärärahaa tarvitaan 5 milj. euroa budjetoituun verrattuna. Sen lisäksi terveyspalveluista siirretään fysioterapian apuvälineisiin virheellisesti budjetoitu 650.000 erikoissairaanhoitoon. Lisämäärärahaa haetaan 5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: Sosiaalipalvelut (ostopalveluihin) MENOT lisäys 700.000 euroa lastensuojelun laitoshoitoon 1003315001 (430003) MENOT lisäys 500.000 euroa lastensuojelun avohoitoon 1003618001 (430003) MENOT lisäys 250.000 euroa vammaispalvelut/henkilökohtainen avustajapalvelu 1003613101 (472500) MENOT lisäys 70.000 euroa vammaispalveluiden tukitoimissa 1003613301 MENOT lisäys 48.000 euroa vammaispalveluiden päivätoiminnassa 1003613809 MENOT lisäys 850.000 euroa vaikeavammaisten palveluasuminen 1003613701 (430039) MENOT lisäys 100.000 euroa vaikeavammaisten päivätoiminnassa 1003614501 MENOT lisäys 235.000 euroa kuljetuspalvelut 1003613501 (430003) Yhteensä 2.753.000 euroa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus MENOT lisäys 1.000.000 euroa kustannuspaikalle 1003811004 Yhteispäivystys MENOT lisäys 2.000.000 euroa kustannuspaikalle 1003811002 Psykiatrian erikoissairaanhoi to MENOT lisäys 2.000.000 euroa kustannuspaikalle 1003811001 Somaattinen erikoiss.hoito Yhteensä 5.000.000 euroa Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää seuraavaa

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 21 kohdentamisen muutosta: Kustannuspaikalta 1003632002 fysiatrian apuvälineet siirretään 650.000 euroa kustannuspaikalle 1003811005 Apuvälineet. 2) Investoinnit Lisämäärärahoja investointimenoihin ei esitetä seurannan yhteydessä. Hankkeiden väliset määrärahasiirrot esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti: Peruskaupunki Laajakaistahanke (sisäinen tilaus 100810001005) ei toteudu kuluvana vuonna. Määrärahasta esitetään siirrettäväksi 14 000 euroa irtaimiston hankintaan kohdalle asiointipisteen kalusteet, sisäinen tilaus 100610001011. Peruskaupunki/ sivistystoimi Ristiinan yhtenäiskoulun määräraha 12 000 euroa siirretään sisäiseltä tilaukselta 100610004023 Haukivuoren yhtenäiskoulun määrärahaksi sisäiselle tilaukselle 100610004021. Satamalahden investointia (sisäinen tilaus 10083800145) ei tänä vuonna toteuteta, joten sieltä vapautuvasta määrärahasta esitetään siirrettäväksi 145 000 euroa seuraaville hankkeille: - Graanin alue 70 000 euroa, sisäinen tilaus 1008838000029 - Katuvalojen investointi 50 000 euroa, sisäinen tilaus 100883800207 - Otto von Fieandtin tie ja klv (Ristiina) 20 000 euroa, sisäinen tilaus 100883800225 - Mikkelipuisto 5 000 euroa, sisäinen tilaus 100883000014 Tilakeskus Suomenniemen koulu tekninen luokka, sisäinen tilaus 706331080000 Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on 70 000 euroa ja tarkistettu määrärahatarve on 83 000 euroa. Ylitys 13 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Ristiinan koulukeskus (7067123101 sis. tilaus 706331080000), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja n. 50 000 euroa. Taitolan tilamuutokset (päiväkoti), sisäinen tilaus 706310980000 Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on 1 000 000 euroa ja tarkistettu määrärahatarve on 1 050 000 euroa. Ylitys 50 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (kp 7067122108 sis. tilaus 706310380000), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 250 000 euroa. Päämajatalo ja Päämajamuseo, sisäilmakorjaus, sisäinen tilaus 70633568000 Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on 200 000 euroa ja

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 22 tarkistettu määrärahatarve on 450 000 euroa. Ylitys 250 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Vanhalan koulu (kp 7067123101 sis. tilaus 706330880000) mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 430 000 euroa. Rantakylän yhtenäiskoulu, sisäinen tilaus 70633118000 Hankkeelle ei ole varattu talousarviomäärärahaa vuodelle 2014, tarkistettu määrärahatarve on 40 000 euroa. Ylitys 40 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta 7067123101 koulujen korjausmääräraha (kp 7067123101), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 40 000 euroa. Wisa-areena (IV-kone), sisäinen tilaus 706350780000 Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on 30 000 euroa ja tarkistettu määrärahatarve on 97 000 euroa. Ylitys 67 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Vanhalan koulu (kp 7067123101 sis. tilaus 706330880000), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 430 000 euroa. Suunnittelumääräraha Suunnittelumäärärahoihin on varattu talousarvioon 50 000 euroa vuodelle 2014, tarkistettu määrärahatarve on 70 000 euroa. Ylitys 20 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta julkisten rakennusten peruskorjausmääräraha (kp 7067125109), mistä jää käyttämättä v. 2014 määrärahoja 20 000 euroa. Anttolan yhtenäiskoulu, sisäinen tilaus 706700000031 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Anttolan koulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeeseen erityisavustusta 340 000 euroa, mikä lisätään tuloennusteeseen. 3) Valtionosuudet Mikkelin kaupungille kertyy vuonna 2014 valtionosuuksia Valtiovarainvarainministeriön laatiman maksuerittelyn mukaisesti 100,965 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu 110,845 valtionosuuskertymään. Esitetään kustannuspaikalle 1009120001 Yleinen valtionosuus: TULOT vähennys 880 000 euroa tilille 550010 (Kunnan peruspalveluiden valtionosuus) Talouden seurantaraportti Liite 6 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi seurantaraportin 31.10.2014 tilanteesta ja edelleen kaupunginhallitus esittää, että

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 23 kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalouteen seuraavat lisämäärärahat ja määrärahojen kohdentamisen muutokset: - Tekniselle lautakunnalle myönnetään Porrassalmenkatu 17:n kevyen liikenteen väylää koskien kustannuspaikalle 1006132006 (Maaomaisuuden hallinta) lisämääräraha tuloihin 768 000 euroa ja menoihin 449 000 euroa. - Kasvatus- ja opetuslautakunnalle myönnetään perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen kustannuspaikalle 1004321090 (Projektit/peruskoulut) lisämääräraha tuloihin 290 000 euroa ja kustannuspaikalle 1004321001 (Yhteiset/ peruskoulut) lisämääräraha menoihin 200 000 euroa. - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle myönnetään sosiaalipalveluiden ostopalveluihin yhteensä 2 753 000 lisämääräraha menoihin jakautuen: 700 000 euroa lastensuojelun laitoshoitoon kustannuspaikalle 1003315001 (Lastenhuoltolait. / ostopalvelu Mikkeli), 500 000 euroa lastensuojelun avohoitoon kustannuspaikalle 1003618001 (Kuntouttava työtoiminta Mikkeli), 250 000 euroa vammaispalvelut/henkilökohtainen avustajapalvelu kustannuspaikalle 1003613101 (Henkilökohtaiset avustajat Mikkeli), 70.000 euroa vammaispalveluiden tukitoimiin kustannuspaikalle 1003613301 (Avohuollon tukitoimet Mli), 48.000 euroa vammaispalveluiden päivätoimintaan kustannuspaikalle 1003613809 (Vammaisten päivätoiminta Mikkeli), 850 000 euroa vaikeavammaisten palveluasumiseen kustannuspaikalle 1003613701 (Palveluasuminen Mikkeli), 100 000 euroa vaikeavammaisten päivätoimintaan kustannuspaikalle 1003614501 (Työtoiminta Mikkeli) ja 235 000 euroa kuljetuspalveluihin kustannuspaikalle 1003613501 (Kuljetuspalvelu Mikkeli). - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle myönnetään Etelä- Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen kattamiseksi yhteensä 5 000 000 milj. euron lisämääräraha menoihin jakautuen: 1 000 000 euroa kustannuspaikalle 1003811004 (Yhteispäivystys), 2 000 000 euroa kustannuspaikalle 1003811002 (Psykiatrian erikoissairaanhoito) ja 2 000 000 euroa kustannuspaikalle 1003811001 (Somaattinen erikoiss.hoito). - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan kustannuspaikalta 1003632002 (Apuvälineet/fysioterapia) siirretään 650 000 euroa kustannuspaikalle 1003811005 Apuvälineet. Investointeihin osoitettujen määrärahojen käyttötarkoituksen muutokset: - Laajakaistahankkeesta (sisäinen tilaus 100810001005) siirretään 14 000 euroa irtaimiston hankintaan kohdalle asiointipisteen kalusteet (sisäinen tilaus 100610001011). - Ristiinan yhtenäiskoulun määräraha 12 000 euroa siirretään sisäiseltä tilaukselta 100610004023 Haukivuoren yhtenäiskoulun määrärahaksi sisäiselle tilaukselle 100610004021.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 24 - Satamalahden investoinnista (sisäinen tilaus 10083800145) vapautuvasta määrärahasta siirretään 145.000 euroa seuraaville hankkeille: Graanin alue 70 000 euroa (sisäinen tilaus 1008838000029), Katuvalojen investointi 50.000 euroa (sisäinen tilaus 100883800207), Otto von Fieandtin tie ja klv (Ristiina) 20.000 euroa (sisäinen tilaus 100883800225) ja Mikkelipuisto 5 000 euroa (sisäinen tilaus 100883000014). - Suomenniemen koulun teknistä luokkaa (sisäinen tilaus 706331080000) koskevan hankkeen ylitys 13.000 euroa katetaan siirtämämällä 13.000 euroa hankkeelta Ristiinan koulukeskus (sisäinen tilaus 706331080000). - Taitolan tilamuutoksia (päiväkoti, sisäinen tilaus 706310980000) koskeva ylitys 50.000 euroa katetaan siirtämällä 50.000 euroa hankkeelta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (sisäinen tilaus 706310380000). - Päämajatalo ja Päämajamuseon sisäilmakorjausta (sisäinen tilaus 70633568000) koskeva ylitys 250 000 katetaan siirtämällä 250.000 hankkeelta Vanhalan koulu (sisäinen tilaus 706330880000). - Rantakylän yhtenäiskoulua (sisäinen tilaus 70633118000) koskevalle hankkeelle siirretään 40 000 euroa hankkeelta koulujen korjausmääräraha ( 7067123101). - Wisa-areenan IV-konetta (sisäinen tilaus 706350780000) koskeva ylitys 67 000 euroa katetaan siirtämällä 67.000 hankkeelta Vanhalan koulu (sisäinen tilaus 706330880000). - Suunnittelumäärärahojen ylitys 20 000 euroa katetaan siirtämällä 20 000 euroa hankkeelta julkisten rakennusten peruskorjausmääräraha (7067125109). - Anttolan yhtenäiskoulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeen (sisäinen tilaus 706700000031) erityisavustus 340.000 euroa lisätään tuloennusteeseen. Valtionosuuksia koskevan määrärahamuutoksen: - Kustannuspaikalta 1009120001 Yleinen valtionosuus vähennetään 880 000 euroa tulomäärärahaa valtionosuuskertymästä johtuen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 25 Kaupunginhallitus 24.11.2014 433 2660 / 0429 / 2014 Mikkelin kaupungin saatavat 2014 Valmistelija talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, p. 044 794 2050. Mikkelin kaupungilla on avoimena olevia saatavia on kaikkiaan reilut 5,1 miljoonaa euroa, joista perinnässä noin 1,2 miljoonaa euroa. Normaalin myyntireskontran osuus summasta on noin 4 miljoonaa euroa. 7.11. tilanteessa kaupungin saatavista emokaupungin osuus on 2,7 miljoonaa euroa, Mikkelin vesilaitoksen osuus 388.000 euroa, Etelä-Savon Työterveyden osuus 350.000 euroa, Otavan opiston osuus 63.000 euroa, Etelä-Savon pelastuslaitoksen osuus 1,2 miljoonaa euroa ja tilakeskuksen osuus 370.000 euroa. Tulosyksiköittäin saatavien tilanne näkyy liitteenä olevasta listauksesta. Vuoden 2015 alusta lukien perintä siirtyy Kunta-erpin käyttöönoton myötä Kunnan Taitoalle. Mikkelin kaupungin saatavat per 7.11.2014 Liite 7 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi kaupungin saatavat. Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 26 Kaupunginhallitus 24.11.2014 Kaupunginhallitus 17.03.2014 11 129 Kaupunginvaltuusto 24.03.2014 12 37 434 778 / 0429 / 2014 Konsernitilisopimuksen tililuottojen vahvistaminen Kaupunginhallitus 17.3.2014 129 Valmistelija taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p. 040 129 4672. Kaupunginvaltuusto on 14.3.2011 22 myöntänyt tililuottojen luottomäärän siirtämisen konsernitiliin aina siinä yhteydessä, kun kukin yhteisö liittyy konsernitiliin. Kaikki liitteenä olevan taulukon konsernitiliyhteisöt ovat siirtyneet kaupungin konsernitiliin. Talousjohtajalle delegoitiin em. päätöksessä myös oikeudet perustelluista syystä myöntää 1.000.000 euron väliaikainen tililuoton korotus tililuottoasiakkaalle kolmen kuukauden ajalle kuitenkin siten, että yhteismäärällisesti tililuottokorotukset voivat olla enintään 2.000.000 euroa. Sinä aikana pidempiaikainen tarve konsernitilin tililuoton korotukselle tuodaan aina kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Mikkelin kaupungin talousjohtaja on päätöksellään 15.1.2014, 3 myöntänyt Mikkelin Vesiliikelaitokselle tililuoton korotettuna 1.000.000 eurolla ajalle 15.1.2014-14.4.2014. Edellinen vastaavansuuruinen korotus tehtiin ajalle 20.9.- 8.12.2013. Mikkelin Vesiliikelaitoksella on korkean investointitarpeen vuoksi pidempiaikainen tarve konsernitilin tililuoton pysyvälle korotukselle rahoitusvalmiuden varmistamiseksi. Konsernitilin tililuottotietoihin (taulukkoon) tehdään seuraavat muutokset: - Mikkelin Vesiliikelaitos on esittänyt Mikkelin kaupungille, että Mikkelin Vesiliikelaitoksen käytössä oleva tililuottolimiitti korotetaan 15.4.2014 lukien pysyvästi 2.000.000 euroon nykyisestä 500.000 eurosta. Tililuotot konsernitilillä_1.3.2012 Liite Tililuotot konsernitilillä_15.4.2014 Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin Vesiliikelaitoksen käytössä oleva tililuottolimiitti korotetaan 15.4.2014 lukien pysyvästi 2.000.000 euroon nykyisestä 500.000 eurosta.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 27 Kaupunginhallitus 24.11.2014 Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 37 Tililuotot konsernitilillä 1.3.2012 Liite Tililuotot konsernitilillä 15.4.2014 Liite Ehdotus: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin Vesiliikelaitoksen käytössä oleva tililuottolimiitti korotetaan 15.4.2014 lukien pysyvästi 2.000.000 euroon nykyisestä 500.000 eurosta. Päätös: Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Merkitään, että valtuutettu Tapani Korhonen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Valmistelija taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p. 040-1294672 Kaupunginvaltuusto on 1.9.2014 86 hyväksynyt Etelä- Savon työterveys liikelaitoksen yhtiöittämisen ja liikelaitoksen purkamisen 1.1.2015 lukien. Osakeyhtiön pankkiasiointi liitetään nykyisin käytössä olevan kokonaisuuden mukaisesti kaupungin konsernitiliratkaisuun. Etelä-Savon työterveys liikelaitoksella on käytössään konsernitiliin liitetty 500 000 euron tililuotto, jonka jatkaminen yhtiöittämisen jälkeen on tarpeen yrityksen maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Tililuotot konsernitilillä Liite 8 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin konsernitiliratkaisuun liitetty Etelä- Savon Työterveys

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 28 liikelaitoksen 500.000 euron tililuotto lopetetaan ja Etelä- Savon Työrveys Oy:lle otetaan käyttöön 500.000 suuruinen konsernitiliin liitetty tililuotto 1.1.2015 lukien. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tiedoksi Talouspalvelut, Mikkelin Vesiliikelaitos, Kunnan Taitoa/maksuliikenne

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 29 Kaupunginhallitus 24.11.2014 Kaupunginhallitus 15.09.2014 15 331 435 1238 / 011 / 2014 Kuntatieto-ohjelman Taloustilaston talouden tietojen raportointi Tilastokeskukselle Kaupunginhallitus 15.9.2014 331 Valmistelija talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, p. 044-794 2050 Osana valtiovarainministeriön Kuntatieto-ohjelmaa on kesän 2014 aikana valmisteltu pilottiprojekti, jonka tarkoituksena on mallintaa Taloustilaston talouden tietojen raportointia tilastokeskukselle. Ulkoinen pilotoitava viranomaisraportointi käsittää kunnan, liikelaitoksen ja taseyksikön taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman, sekä käyttötaloustietojen ja investointien raportoinnin strandardimuotoisena Tilastokeskukselle. Pilotissa määritellään sekä talouden tilastoraportoinnissa että organisaation omassa johtoryhmätason raportoinnissa hyödynnettävä tiedon tavoitetila sisältäen tiedon käsite- ja tietomallit. Raportoinnin tavoitetilan määrittelyssä toteutetaan yleistettävä, kuntien yhteisen viitearkkitehtuurin mukainen, tiedolla johtamista tukeva tavoitearkkitehtuuri. Tietomallin lisäksi pilotissa määritellään järjestelmien välinen tiedonsiirto kunnan Taloustilaston talouden tietojen tuottamisen ja raportoinnin osalta sekä toteutetaan ratkaisun pilotointi. Projektissa syntyy viranomaisraportoinnin mallinnus, tiedonhallinnan mallinnus sekä edellä mainittujen tietojen pohjalta standardoitu tietovarastoraportoinnin malli, joka tukee kuntaorganisaatioiden omaa talouden tilan raportointitarvetta. Taloustietojen raportointipilotti toteutetaan vuosina 2014-2016 osana Mikkelin kaupungin ja Taitoan yhteistyössä käyttöön otettavaa uutta SAP-talousjärjestelmää. Osana normaalia käyttöönottoa mallinnetaan taloshallinnon ulkoisen ja sisäisen laskennan raportit ja luodaan yksiselitteiset tieto- ja käsitemallit viranomais- ja johtoryhmän raportoinnin osalta. Projektissa hyödynnetään Kuntatieto-ohjelman johtamisen viitearkkitehtuurin työtä raporttien mallintamisessa. Projektin kokonaiskustannus on 249.901,70 euroa, josta valtiovarainministeriön rahoitusosuus on 187.426,28 euroa. Mikkelin kaupungin kustannukseksi jää 62.475,43 euroa. Valtiovarainministeriö ei ole tehnyt vielä projektin rahoituspäätöstä ja tekee sen todennäköisesti vuosittain. Työmääräarviot jakautuvat seuraavasti: - Mikkelin kaupunki 108,5 htp

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 30 - Taitoa 161,75 htp - järjestelmätoimittajat 65 htp Mikkelin kaupungin osuus maksetaan Lupaus 2016 -ohjelman käyttötalousmenoista. Kaupungin projektipäällikkö on taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen. Kuntatieto-ohjelma pilotin toteuttamissuunnitelma Liite Ehdotus: Hallintojohtaja: Kaupunginhallitus päättää käynnistää Kuntatieto-ohjelman Taloustilaston talouden tietojen raportointi Tilastokeskukselle -toteutuspilotoinnin ehdollisena siten, että projektia viedään eteenpäin Valtiovarainministeriön vuosittaisten rahoituspäätösten mukaisesti. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että Kimmo Mikander ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Lisäksi merkitään, että ohjelmajohtaja Juha Ropponen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus 24.11.2014 Valmistelijat talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, p. 044-794 2050 ja ohjelmajohtaja Juha Ropponen, p. 050-345 4311 Mikkelin kaupunginhallitus päätti 15.9.2014 pitämässään hallituksen kokouksessa käynnistää Kuntatieto-ohjelman Taloustilaston talouden tietojen raportointi Tilastokeskukselle -toteutuspilotoinnin ehdollisena siten, että projektia viedään eteenpäin Valtiovarainministeriön vuosittaisten rahoituspäätösten mukaisesti. Koko pilotointiprojektin työmääräarviot jakautuvat seuraavasti: Mikkelin kaupunki 108,5 htp (henkilötyöpäivää), Kunnan Taitoa Oy 161,75 htp ja Kunnan Taitoa Oy:n käyttämät järjestelmätoimittajat 65 htp. Projektin kokonaiskustannus on 249.901,70 euroa, josta valtiovarainministeriön rahoitusosuus on 187.426,28 euroa. Mikkelin kaupungin kustannukseksi jää 62.475,43 euroa. Projektin arvioidut kustannukset Kunnan Taitoa Oy:n oman työn osalta ovat 142.663,50 euroa ja Taitoa Oy:n järjestelmätoimittajan 59.130,00 euroa, eli Kunnan Taitoa Oy:n osuus kokonaiskustannuksista on yhteensä 201.793,50 euroa. Kustannukset on ilmoitettu arvonlisäverottomana.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 31 Ehdotus Hallintojohtaja: Kaupunginhallitus valtuuttaa talousjohtajan ja hallintojohtajan solmimaan Kunnan Taitoa Oy:n kanssa partnersopimuksen, jonka puitteissa hankitaan tähän pilotointiprojektiin tarittavat asiantuntijapalvelut Kunnan Taitoa Oy:ltä. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että kaupunginjohtaja Kimmo Mikander ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 32 Kaupunginhallitus 24.11.2014 436 2659 / / 2014 Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin selvitys ruoka- ja puhtauspalveluista Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 794 2031 Mikkelin kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden ja toiminnan tasapainottamisohjelman yhtenä tavoitteena on kaupungin hallintorakenteen muuttaminen. Lisäksi kaupunginhallitus on edellyttänyt, että kaupungin konsernipalveluiden tulee selvittää yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa, millä tavoin molempien organisaatioiden tukipalvelutoimintoja voitaisiin yhdistää. Vastaavan toimeksiannon on saanut sairaanhoitopiirin tukipalvelujohtaja sairaanhoitopiirin johtajalta. Näiden toimeksiantojen perusteella on perustettu ohjausryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran kesäkuussa 2014. Kokouksessaan määritti selvityksen kohteeksi ruoka- ja puhtauspalveluiden järjestämisen uudella yhteisellä tavalla. Tavoitteeksi ohjausryhmä asetti, että yhteistyön hallinnolliset mallit voitaisiin käsitellä kaupungin ja sairaanhoitopiirin valtuustoissa loppusyksystä 2014. Toimeksiantojen jälkeen maaliskuussa 2014 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen tuli uusi valtakunnallinen linjaus. Suomeen perustetaan viisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualuetta, joilla on palveluiden järjestämisvastuu. Uuden linjauksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Koska uudistustyö on ollut kesken tukipalveluselvityksen aikana, on asia huomioitu ohjausryhmän johtopäätöksissä. Ruoka-ja puhtauspalveluissa on yhteensä 378 vakanssia ja yhteenlasketut menot TA2014 perusteella ovat yhteensä 22 049 100 euroa, josta henkilöstökulujen osuus on 58 % ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 18,9 %. Palvelujen oston osuus on 13,8 % ja muiden toimintakulujen 9 %. Ruoanvalmistus on Mikkelissä voimakkaasti keskitetty suurimpiin valmistuskeittiöihin (Mikkelin keskussairaala ja keskuskeittiö Isopata), jotka yhdessä tuottavat 92 % alueen aterioista. Tuotettavien ruoka- ja puhtauspalveluiden tarpeeseen sekä henkilöstömäärään vaikuttaa hyvin merkittävästi tulevat ratkaisut sosiaali- ja terveystoimen palveluverkosta sekä muut nykyiseen palveluverkkoon (mm. koulut ja päiväkodit) tehtävät ratkaisut. Molemmat toimialat ovat hyvin henkilöstövaltaisia aloja, joissa tarvitaan työntekijöitä

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 33 tuottamaan asiakkaan tarvitsemaa palvelua kaikissa toimipisteissä lähes samaan kellonaikaan. Mikkelin kaupunki on ESSHP:n suurin ruokapalvelujen ostaja. Organisaatioiden varsinainen päällekkäinen toiminta on nykyisellään hyvin vähäistä. Merkittävimmät säästöt on saavutettavissa tietojärjestelmien yhtenäistämisellä sekä toimintojen ja investointien yhteisellä suunnittelulla. Ohjausryhmä toteaa selvityksen perusteella, että tukipalvelujen yhdistämisellä on saavutettavissa toiminnallisia ja taloudellisia säästöjä. Ohjausryhmä ei ota kantaa valittavasta hallinnollisesta mallista, mutta esittää, että uusi organisaatio aloittaa toimintansa aikaisintaan 1.1.2016, kuitenkin siten, että toteutuksessa tulee huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee selvityksen tiedoksi ja päättää, että asiaan palataan sen jälkeen, kun tiedetään miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus toteutetaan. Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin tiedoksi ja päätettiin, että asiaan palataan sen jälkeen, kun tiedetään miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus toteutetaan. Tiedoksi Mikkelin kaupunki/ruoka- ja puhtauspalvelut, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 34 Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 16.04.2014 19.11.2014 6 5 43 121 437 1024 / 011 / 2014 Fysioterapian siirtyminen keskussairaalan tiloihin Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 16.4.2014 43 Valmistelija: terveyspalvelujen johtaja Minna Mutanen, minna.mutanen@mikkeli.fi, puh. 044 794 4300. Perusterveydenhuollon avofysioterapiayksikön henkilöstön siirtyminen keskussairaalan tiloihin olisi mahdollista syys-lokakuun 2014 aikana. Tämä muutos on osa ESPER-hanke kokonaisuutta. Ensi vaiheessa sairaalan tiloihin siirtyy henkilöstö. Siirtyvä henkilöstö koostuu viidestä terapeutista, veteraanikuntoutusohjaajasta, osastonhoitajasta sekä vastaanottosihteeristä. Perusterveydenhuollon fysioterapeuttien työ painottuu sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien (tules) sekä erilaisten kansantautien (sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, ylipaino, aivoverenkiertohäiriöt) ennaltaehkäisyyn moniammatillisessa työryhmässä. Toiminta on pääsääntöisesti ryhmämuotoista. Yksi työmuodoista on liikuntaneuvonta ja yksilökäynnillä ohjataan asiakkaan terveydentilaan ja liikuntaan liittyviä asioita. Äitiryhmä on yksi preventiivinen toimintamuoto. Pääosa perusterveydenhuollon fysioterapiasta on tällä hetkellä korjaavaa tai ylläpitävää. Fysioterapiaa toteutetaan sekä yksilö- että ryhmämuotoisena eri-ikäisille tules- ja neurologisille asiakkaille. Edellä mainituille asiakasryhmille on tällä hetkellä 20-25 ryhmää viikossa. Fysioterapialla on käytössään Pankalammen nykyisissä tiloissa noin 350 m2. Tilat koostuvat kuudesta terapia/hoitotilasta, joista kaksi ovat kookkaita ryhmätiloja. Muut tilat ovat toimisto, pukuhuoneet sekä osastonhoitajan työtila. Nykyisistä tiloista maksetaan vuokraa 115 000 euroa vuodessa (tähän summaan sisältyy Haukivuoren vuokrasumma), sairaalaan tiloista (remontoidut tilat) vuokrakustannusarvio on 40 000 euroa vuodessa. Henkilöstö ja muut kustannukset pysyvät ennallaan. Suojavaatteiden osalta käydään neuvottelua; tavoitteena on, että sairaalantiloissa toimivilla työntekijöillä on kaikilla samanlainen suojavaatetus. Myös asiakasmaksut pysyvät ennallaan.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 35 Tilasuunnitelma on tehty keskussairaalan os 33 C:n ja 13 tiloihin. Uusi terapiayksikkö koostuu 8 suuresta tilasta (35-72.7 m2 ). Näistä yksi tila (45 m2) on suunniteltu monitoimitilaksi (henkilökunnan taukotila, kokoustila, kirjasto). Pienempiä tiloja ovat 23 terapiahuonetta (11-25 m2). Terapiatilat on suunniteltu yhteiskäyttöön ja ne soveltuvat sekä terapeuttien että lääkäreiden vastaanottotiloiksi. Huoneen koko vaikuttaa tilan käytettävyyteen. Lisäksi terapiayksikköön on suunniteltu varastoja, pukuhuonetilat, wc:t, vastaanoton toimistotila, asiakkaiden/ potilaiden odotustila, osastonhoitajien työtilat. Yksikön molempiin osiin on suunniteltu erilliset tilat, jossa terapeutit kirjaavat ja tekevät muuta terapiaan liittyvää välillistä työtä, koska työntekijöillä ei ole omia nimettyjä työhuoneita. Terapiatilat ovat yhteiskäytössä, sen vuoksi otetaan käyttöön sähköinen huoneenvarausjärjestelmä. Olemassa olevaa kaikkien fysioterapiayksiköiden terapia- ja harjoitusvälineistöä hyödynnetään mahdollisimman paljon. Fysioterapian ja fysiatrian toimintojen sijaitseminen samassa paikassa tuo monia synergiaetuja niin asiakkaan kuin toiminnan sekä henkilöstön osalta. Asiakkaan/potilaan kuntoutuspolku on sujuva ja saumaton. Asiakas/potilas saa tarvitsemansa kuntoutus-/ fysioterapiapalvelut oikea-aikaisesti ja samasta toimipisteestä. Koska toimijat työskentelevät samoissa tiloissa, mahdollistaa se kollegiaalisen tuen ja konsultaatiomahdollisuus on käytettävissä. Fysiatrian erikoislääkäreiden asiantuntijuus on koko terapiayksikön käytettävissä. Lisääntyvä yhteistyö fysiatrien kanssa tuo erityisesti perusterveydenhuollon toimijoille kaivattua tukea. Asiakas/potilas on aktiivinen toimija ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Tämä vaatii yksiköltä panostamista ohjaus- ja opetusmenetelmiin. Erikoissairaanhoito on jatkuvassa muutoksessa esimerkiksi lyhentyneiden sairaalassaoloaikojen takia. Tämä vaatii terapeuttien toimintatapojen ja muotojen uudelleenarviointia ja kehittämistä. Perusterveydenhuollon vahvuutena on se, että sekä yksilö- että ryhmäohjauksessa on panostettu ohjausmenetelmien kehittämiseen jo pitkään. Jatkossa erilaiset sähköisen ohjauksen ja asioinnin muodot tulevat osaksi terapiaa sekä ohjaus- ja neuvontakäyntejä. Hyödyntämällä kaikkien toimijoiden osaamista ja kehittämällä yhdessä hyviä toimintamuotoja mahdollistamme asiakkaalle/potilaalle tarkoituksenmukaisen ja yksilöllisen ohjauksen. Uusi terapiayksikkö ja vahva ammatillinen osaaminen tukee toimijoita, kun kehitetään nykyaikaisia ja yhteiskunnan tarpeista nousevia lähestymistapoja kuntoutuksen ja fysioterapian/toimintaterapian toteutuksessa. Tilajärjestelyistä on sovittu kaupungin tilakeskuksen kanssa ja asiaa on käsitelty YT-menettelyn mukaisesti työpaikkakokouksessa 20.3

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 36 henkilökunnan kanssa. Ehdotus: Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta hyväksyy fysioterapian siirtymisen keskussairaalan tiloihin syys-lokakuun 2014 aikana. Päätös: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.11.2014 121 Sairaanhoitopiirille siirtyvä fysioterapian toiminta Avofysioterapian siirtoa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tiloihin ja integrointia yhteisiksi kokonaisuudeksi on valmisteltu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Valmistelua on tehty eri työryhmissä (henkilöstötyöryhmä, toimintamallityöryhmä ja taloustyöryhmä). Hanke on osa ESPER-hanketta. Valmistelun aikana muutosta aiempaan on tullut siihen, että avofysioterapian (viisi työntekijää) siirtyvät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin työntekijöiksi. Muutoksena aiempaan suunnitelmaan on myös se, että työntekijöiden kirjaamisalusta muuttuu. Jatkossa kirjaaminen tapahtuu sairaanhoitopiirin potilasjärjestelmään, jonka sisältö on nähtävissä yhteisessä alueellisessa potilastietokannassa. ESPER-ohjausryhmässä on sovittu, että ennen kuin siirto voidaan tehdä, toiminnalle on sovittava toiminta- ja hinnoittelumalli. Taloustyöryhmän loppuraportti on valmistunut 6.11.2014, jossa on uuden fysiatrian toimintamalli sekä talouden osalta määritelty palvelulle hinta, suoritteet sekä laskutusmalli. Taloustyöryhmän loppuraportti on liitteenä. Tämä fysioterapian toiminnan muutoksen esitys on ollut ESPER-ohjausryhmässä 29.9.2014 ja henkilöstötyöryhmälle asia esiteltiin 10.10.2014. Näissä molemmissa työryhmissä esitys on hyväksytty ja annettu jatkovalmisteluun. Esitys menee myös sairaanhoitopiirin päätöksen tekoon syksyn 2014 aikana. Valmistelutyö muutokseen ja YT-lain mukaiset menettelyt on jo aloitettu. Toimintamalli ja laatu Toimintamallissa on sovittu, että uusi fysiatrian yksikkö tuottaa kansanterveyslain 1 ja terveydenhuoltolain 7 a (30.12.2013/1202) mukaiset palvelut Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluville Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kunnan asukkaille. Lisäksi

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 37 tuottaja tuottaa terveydenhuoltolain 17 opiskeluterveydenhuollon sekä 47 kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnan mukaisesti myös palvelut ulkokuntalaisille. Näiden palveluiden ostamisesta on laadittu palveluostosopimus. Henkilöstö Avofysioterapian työntekijöistä viisi fysioterapeuttia on suunniteltu siirtyvän Etelä-Savon sairaanhoitopiirin työntekijöiksi. Erillisellä henkilöstösiirtosopimuksella (LIITE 3) määritellään Mikkelin kaupungin avofysioterapiassa työskentelevän henkilöstön palvelussuhteen ehdot heidän siirtyessään liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukseen. Siirtyminen tapahtuu ns. vanhoina työntekijöinä. Sairaanhoitopiirin kanssa tehdään siirtosopimus ja tähän liittyvät YT- lain mukaiset menettelyt on aloitettu 3.11.2014. Kaikki työntekijät ovat mukana siirtosuunnitelmaa tehtäessä sairaanhoitopiirin kanssa. Talous Talouden osalta on laskettu palveluiden yhdistämisestä aiheutuvat kustannukset sekä Mikkelin kaupungille että Etelä-Savon sairaanhoitopiirille. Samalla on uuden toimintamallin pohjalta laskettu tehtävät suoritemäärät, joiden perusteella on muodostunut Mikkelin kaupungilta laskutettavat palvelut kahdelle tuotteelle, jotka vastaavat Mikkelin kaupungin omassa tuotannossa tehtyjä palveluita. Laskutettavat tuotteet ovat poliklinikkakäynti ja ryhmäkäynti. Laskentamallissa on laskettu tilinpäätöksen 2013 perusteella, mikä osuus kaupungin nykyisistä kuluista siirtyy yhteiseen fysiatrian yksikköön ja mikä jää kaupungin omaan tuotantoon. Laskutusmallin mukaisesti on myös voitu laskea ESPER-työryhmän asettama 5 % tuottavuustavoite. Tuottavuustavoite saavutetaan, kun Mikkelin kaupungilla osa Mikkelin kaupungin palvelukseen jäävistä siirtyy avoimiin virkoihin ja muihin tehtäviin sekä tilakustannussäästöistä. Kustannussäästö on yhdistetyissä palveluissa 256.517 euroa eli 6,78 %. Kaupungilla jäävien toimintojen järjestelyt Mikkelin kaupungille jäävät työntekijät työskentelevät jatkossa terveyspalveluissa sekä vanhusten palveluissa. Kaupungille jääviä työntekijöitä on kahdeksan (4 fysioterapeuttia, 1 kuntohoitaja, 1 vastaanottosihteeri, 1 veteraanikuntoutusohjaaja sekä 1 osastonhoitaja). Tämä tarkoittaa sitä, että fysioterapian yksikön toiminta sijoittuu eri tulosalueille ja työyksiköihin sekä avofysioterapiatoiminta omana yksikkönä lakkautuu. Tämä vaikuttaa myös johtamisjärjestelyihin siten, että fysioterapian osastonhoitajan vakanssi lakkautetaan ja nykyinen esimiestehtävä muuttuu fysioterapeutin tehtäväksi. Eri yksiköihin sijoittuvien työntekijöiden esimiehenä toimii jatkossa kunkin yksikön lähiesimies.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 38 Henkilöstölle on aloitettu yt-lain mukaiset keskustelut. Kaikista keskusteluista on laadittu muistiot. Jokaisen tehtäväkuva ja työnvaativuus tarkistetaan tämän syksyn aikana ja muutokset kirjataan. Veteraanikuntoutus siirtyy kokonaisuutena vanhusten palveluihin (Palveluneuvoon). Veteraanikuntoutuksen osalta on jo tehty suunnitelma osana palveluohjausyksikön suunnitelmaa. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluihin on varattu 30 500 euroa avopuolen ostoihin, laitoshoidon 20 000 euroa. Lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuspyynnöt käsitellään vanhusten palveluiden Palveluneuvon kuntoutustyöryhmässä, jossa myös veteraanikuntoutuksista päätetään. Jatkossa lääkinnällisen kuntoutuksen ja laitoshoidon määrärahat jäävät terveyspalvelujen tulosalueelle. Kuntoutustyöryhmässä voidaan tehdä kaikkiin edellä mainittuihin kuntoutuksiin liittyen valmistelut ja päätökset. Vuoden 2015 talousarvio Kaupunginvaltuuston 10.11.2014 päättämässä talousarviossa fysioterapiaan on varattu määrärahoja seuraavasti: Määrärahoissa on jo huomioitu viiden fysioterapeutin siirtyminen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukseen. Vaikutukset määrärahoihin Loppuraportin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon fysioterapioiden integraation mukaiset vaikutukset ovat jatkossa: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus: poliklinikkakäynnit 5.000 kpl á 49,00 euroa = 245.000 euroa ryhmäkäynnit 800 kpl á 55,00 euroa = 44.000 euroa Yhteensä 289.000 euroa.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 39 Kaupungin palvelukseen jäävien entisen avofysioterapian yksikön työntekijöiden kustannukset 2,3 htv:ta: 1 fysioterapeutti (Haukivuori): 60 % kustannuspaikalle 140232207 Haukivuoren terveysasema ja 40 % vanhuspalveluiden kustannuspaikalle 140233122 kotihoito läntinen 1 fysioterapeutti: 100 % vanhusten palveluihin kustannuspaikalle 140233141 Kotikuntoutus 1 veteraanikuntoutusohjaaja: 30 % vanhusten palveluihin kustannuspaikalle 140233449 Palveluneuvo Yhteensä 123.000 euroa. Säästölaskelmassa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutuksesi on arvioitu 283.302 euroa ja kaupungille jääväksi osuudeksi 191.040 euroa eli yhteensä 474.342 euroa, joten laskelmissa mainittu integraation tuoma kokonaissäästötavoite saavutetaan, koska myös edellä esitetyllä järjestelyllä kustannuksiksi muodostuisi 412.000 euroa. Haukivuoren terveysasemalle budjetoidaan fysioterapeutin palveluiden tulot. Kaupungin hoidettavaksi jää edelleen Puumalan fysioterapia, lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutustyöryhmä, veteraanikuntoutus sekä veteraanien kotiin vietävät avopalvelut. Mikkelin seudun tuotantolautakunnan kokonaismäärärahavaraukseksi vuodelle 2015 muodostuisi, kun jäljelle jäänyt henkilökunta (2,3 htv:ta) on sijoitettu yksiköihin, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus sekä kaupungin vastuulle jäävät palvelut on huomioitu: Taloustyöryhmän loppuraportti Henkilöstösiirtosopimus Liite Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että osa avofysioterapian yksiköstä siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnaksi 1.1.2015 lukien ja että taloustyöryhmän loppuraportin mukainen palvelusopimus ja henkilöstön siirtosopimus hyväksytään. Toiminnan

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 40 Kaupunginhallitus 24.11.2014 muutoksen aiheuttamat säästöt on jo huomioitu talousarviossa. Palvelusopimukseen voidaan tehdä vielä pienimutoisia muutoksia. Päätös: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Taloustyöryhmän loppuraportti Liite 9 Henkilöstösiirtosopimus Liite 10 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää, että osa avofysioterapian yksiköstä siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnaksi 1.1.2015 lukien ja että taloustyöryhmän loppuraportin mukainen palvelusopimus ja henkilöstön siirtosopimus hyväksytään. Toiminnan muutoksen aiheuttamat säästöt on jo huomioitu talousarviossa. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 15 Sivu 41 Kaupunginhallitus 24.11.2014 Tekninen lautakunta 18.11.2014 5 144 438 2595 / 040 / 2014 Kiinteistötoimitusmaksun vahvistaminen vuodelle 2015 Kaupunginhallitus 24.11.2014 Tekninen lautakunta 18.11.2014 144 Valmistelijat maankäyttöinsinööri Jukka Piispa, puhelin 044 794 2531 Kiinteistötoimitusmaksutaksan mukaan peritään kaupungille maksut kaupungin toimesta suoritetuista tonttien lohkomisista, rasitetoimituksista ym. maanmittaustoimituksista sekä eräistä kiinteistörekisterin pitäjän päätöksistä. Nykyisen taksan on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 9.12.2013 155 ja se on tullut voimaan 1.1.2014. Taksa perustuu kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 4 :ään ja Kuntaliiton ohjeeseen. Sen rakenteeseen ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Uudessa taksassa hintoja on korotettu keskimäärin noin 2 %. Kiinteistötoimitusmaksulain 4 :n mukaan taksan hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto. Kiinteistötoimitustaksa 2015 Liite Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kiinteistötoimitusmaksutaksa hyväksytään liitteen mukaisena astumaan voimaan 1.1.2015. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Kiinteistötoimitustaksa 2015 Liite 11 Ehdotus Kaupunginjohtaja:

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 15 Sivu 42 Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kiinteistötoimitusmaksutaksa hyväksytään liitteen mukaisesti astumaan voimaan 1.1.2015. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Sivu 43 Kaupunginhallitus 24.11.2014 Tekninen lautakunta 19.08.2014 6 101 Kaupunginhallitus 25.08.2014 17 312 439 1120 / 611 / 2014 Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16.kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskeva asemakaavan muutos / VT5 länsiosien asemakaavan muutos Tekninen lautakunta 19.8.2014 / 101 Valmistelija kaavoitusinsinööri Kalle Räinä p. 044 794 2525 Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 19. päivänä elokuuta 2014 päivätyn asemakaavaehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Valtatien 5 varrella Kenkäveronniemen vedenottamon länsipuolella ja Karilan kaupunginosassa. Matkaa torille on n. 650 metriä keskustan tuntumassa olevalta suunnittelualueelta. Eteläiseltä suunniteltualueelta matkaa keskustaan on noin 4 km. Suunnittelukohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Kaavamuutoksella mahdollistetaan valtatien 5 tiesuunnitelman toteutus. Valtatien 5 tiesuunnitelmaa välillä Pitkäjärven eritasoliittymä ja aseman eritasoliittymä ryhdytään toteuttamaan luultavasti vuonna 2014. Liikennevirasto on todennut, että VT5 tiesuunnitelman alueille sijoittuvat liittymät tarvitsevat lisää tilan varausta asemakaavoitetulla ja kaavoittamattomilla alueilla. Kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa tarvittavat aluevaraukset tiealueeksi ja suojaviheralueeksi. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu 16.4.2014 kaupungin kotisivuilla, ja se on postitettu osallisille sekä viranomaistahoille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 16.4 16.5.2014 kaupungin kotisivuilla. Nähtävillä olon aikana on saatu kolme lausuntoa. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Mikkelin kaupungin kaupunkiympäristö ovat lausuneet, että heillä ei ole huomauttamista kaavasta. Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Karilan suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Kenkäveronniemen suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, tieliikennealueeksi ja mav 557 kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Sivu 44 valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Yleiskaavatilanne Rantakylän osayleiskaavassa 2005 (YMPK 6.11.1995) Karilan alue on osoitettu (M) maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on yleisesti hyväksytty hajarakennusoikeus. Suunnittelualueelle on osoitettu tie- ja rautatieliikenteen 55 db:n melukäyrä. Kenkäveroniemen suunnittelualueella on voimassa Mikkelin keskustan yleiskaava (kv 2.7.1990). Yleiskaavassa alue on osoitettu (LM) tieliikenteen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu virkistysalue. Asemakaava: Karilan alueella on voimassa lainvoiman 19.2.2004 saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousalue. Kenkäveronniemen suunnittelualueella on voimassa 18.3.2004 lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavamääräykset - (VP-ma) maisemallisesti arvokkaan peltoalueen rantaa rajoittuva reunavyöhyke. Alue hoidetaan puoliavoimena rantaniittynä pääosin perinteisin pellonreunalajein estäen näkymien umpeenkasvaminen. Muuttolintujen levähdyspaikka. - (MA-km) maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pellot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja ne tulee säilyttää rakentamattomina ja viljeltyinä. Mikäli alueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia on suunnittelusta pyydettävä Museoviraston lausunto. Kaava koostuu kahdesta osasta Karilan alueesta ja Kenkäveronniemen suunnittelualueesta. Alueiden kokonaispinta-ala on noin 3 ha. Kaavassa on osoitettu kaksi aluemerkintää; (EV) suojaviheralue, jonka laajuus on n. 2,3 ha. Tiealueelle (LT) on kaavassa varattu tilaa 6 750 m². Lisäksi läjitykselle on osoitettu aluevaraus (lä). Asemakaavan muutosehdotus liitteineen on luettavissa ohessa. Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen / VT5 länsiosien asemakaavan muutos, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Sivu 45 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Tiehallinnolta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Savonlinnan maakuntamuseolta. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 25.8.2014 312 Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää alustavasti hyväksyä Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen / VT5 länsiosien asemakaavan muutos, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Tiehallinnolta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Savonlinnan maakuntamuseolta. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus 24.11.2014 Valmistelija kaavoitusinsinööri Kalle Räinä p. 044 794 2525 Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 4.9 6.10.2014. Nähtävillä olleesta kaavasta saatiin seitsemän lausuntoa. Museovirastolla, Savonlinnan maakuntamuseolla, Etelä-Savon maakuntaliitolla, pelastuslaitoksella ja Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus antoi lausunnon koskien tiealueen rajausta. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ollut Karilaan sijoittuvan asemakaavan muutoksen osalta huomautettavaa, mutta Aseman liittymän kohdalla vaadittiin tarkempia selvityksiä mahdollisista vaikutuksista. Ehdotusvaiheen vastineet on lisätty asemakaavaselostukseen. Lausunnot aiheuttivat pieniä tarkistuksia kaavamerkintöihin ja määräyksiin sekä kaavaselostukseen. Tarkistukset ovat vähäisiä eikä kaavaa ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Liitteenä oleva asemakaavan muutosehdotus on luettavissa Mikkelin

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Sivu 46 kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta päätöksenteko/esityslistat ja pöytäkirjat/esityslistat/kaupunginhallitus 24.11.2014. Asemakaavaehdotus Liite 12 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen / VT5 länsiosat (19.8.2014, tarkistettu 24.11.2014). Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana esitteiljä täydensi esitystään siten, että liitteenä olevaan kaavamuutokseen lisätään Kenkäveronniemen kohdalla läntisin kaavamerkintä (LT) muutetaan muotoon (LT ma) ja itäisin kaavamerkintä (LT) muutetaan muotoon (LT-km, sm) ja että näitä koskevat kaavamääräykset päivitetään. Esittelijän täydennetty esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 17 Sivu 47 Kaupunginhallitus 24.11.2014 440 2667 / 641 / 2014 Tontin 491-4-18-6 myyminen / FH Invest Oy Valmistelijat tekninen johtaja Jouni Riihelä, puh. 044 794 2515 ja kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa, puh. 044 794 2530 Mikaelin itäpuolella sijaitsee Pankalan jääkiekkokaukaloiden alueena tunnettu kortteli, jolle on valmistunut asuinkerrostalojen rakentamisen mahdollistava asemakaava (hyväksytty 31.1.2013). Kaavan toteutumisen myötä liikuntakäyttö alueella lakkaa, mutta kaupunkirakenne eheytyy merkittävästi. Kaupunki on varautunut investointiohjelmassa korvaavaan jääkiekkokaukaloon. Asemakaavan mukaisesti alueelle saa rakentaa kolme asuinkerrostaloa, joiden kerrosala saa maantasopysäköintiä käytettäessä olla 1.860 k-m2 * 3 = 5.580 k-m2 ja kellaripysäköintiä käytettäessä vastaavasti 3.100 k-m2 * 3 = 9.300 k-m2. Rakennusten kerrosluku saa olla korkeintaan viisi. Suomessa kuntien toimintaympäristö kaavojen toteuttamiseen pyrkivinä rakennusoikeuden luovuttajina on viime vuosina nopeasti muuttunut aiempaa haasteellisemmaksi. Pääasiallinen syy tähän on pitkään jatkunut talouden yleinen epävarmuus. Yritysten investointikynnys on noussut. Toisaalta ilman investointeja ei ole taloudellista toimeliaisuutta, jota kaikki kunnat alueelleen kaipaavat. Mikkeli ei tässäkään asiassa ole poikkeus kuntakentässä. Jokainen kivi on käännettävä, jotta kaupungin alueella tapahtuvat investoinnit mahdollistuisivat. Kaupunki on tutkinut vaihtoehtoja, joilla Pankalan alue saataisiin asemakaavan mukaisesti rakentumaan. Alueen asemakaava mahdollistaa pysäköintikellareiden rakentamisen ja sitä kautta suuremman rakennusoikeuden määrän. Tämä ratkaisu on Mikkelissä osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi rakentamisen vaihtoehdoksi ainoastaan aivan kaupungin ytimessä, korkeintaan kolmen korttelin etäisyydellä torista. Realiteetiksi etenkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa muodostuu, että alue rakentuu tavanomaisen maanpäällisen paikoituksen varaan ja rakennusoikeutta vastaavasti hyödynnetään vähemmän. FH Invest Oy on maaliskuussa 2014 lähestynyt kaupunkia ja pyytänyt neuvotteluiden aloittamista koskien Pankalan alueen asemakaavan toteuttamista ja rakennusoikeuden luovuttamista. Käydyissä neuvotteluissa on pohdittu pikaista, jo vuonna 2015 tapahtuvaa alueen rakentamisen aloittamista. Käydyt neuvottelut ovat

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 17 Sivu 48 vahvistaneet käsitystä siitä, että kellaripysäköinti ei ole taloudellisesti toteutuskelpoinen vaihtoehto, mutta kaavan mahdollistamalla maanpäällisellä pysäköinnillä alue on mahdollista toteuttaa. Neuvottelumenettelystä johtuen alueen rakennusoikeuden arvosta on pyydetty kolme toisistaan riippumatonta kiinteistöarviota (Newsec, OPKK, Huom!/Sitex). Pyydettyjen kiinteistöarvioiden perusteella voi todeta, että Pankalan korttelialueen rakennusoikeuden käypä arvo on noin 250 / k-m2. Kiinteistöarviot ovat nähtävillä kokouksessa. Käytyjen neuvottelujen pohjalta esitetään, että Pankalan kaava-alueen korttelin 18 tontti 6 (491-4-18-6) luovutettaisiin FH Invest Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun ja samalla kauppakirjalla yhtiö ostaisi 1/3 omistusoikeuden kaava-alueen yhteiskäyttötontista, korttelin 18 tontista 3 (491-4-18-3). Osuus yhteiskäyttötontista tarvitaan, jotta kaava voidaan toteuttaa. Kauppahinta olisi 250 / k-m2 * 1.860 k-m2 = 465.000. Lisäksi FH Invest Oy saisi kauppakirjalla osto-option samalla kaava-alueella sijaitseviin korttelin 18 vierekkäisiin tontteihin 5 ja 4 (491-4-18-5 ja 491-4-18-4). Alueen nopean toteutumisen varmistamiseksi osto-optio olisi käytettävä peräkkäisinä vuosina vuosien 2015 ja 2016 aikana. Kauppakirja FH Invest Pankala Liite 13 Liitekartta_4-18 Liite 14 Arviolausunnot Liite 15 Jukka Pöyryn eriävä mielipide Liite 16 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää myydä FH Invest Oy:lle perustettavan/perustettavien yhtiöiden lukuun tontin 491-4-18-6 sekä samalla kauppakirjalla määräosan 1/3 tontista 491-4-18-3, yhteensä 465.000 euron kauppahinnalla ja muutoin liitteenä olevasta kauppakirjaluonnoksesta ilmenevillä ehdoilla. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana Jukka Pöyry esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun ja ko. tontin myynti toteutetaan julkisella kilpailulla. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi. Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään seuraavasti - kaupunginhallitus toteaa, että "Kaupunki on perinteisesti luovuttanut tontteja rakentamiselle kilpailuttamalla kohteita tai neuvottelemalla tonteista suoraan. Laki ei sinänsä edellytä kilpailutusta kiinteistöjen myyntiin, kuten hankinnoissa se

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 17 Sivu 49 edellyttää. Laki velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, eikä salli yritystukea. Pankalan tontteja on esitelty mahdollisina rakentamisen kohteina useille rakentajille ja investoreille kahden välisissä neuvotteluissa viimeiset kaksi vuotta. Osa rakentajista on tehnyt kannattavuuslaskelmaharjoituksia ko. kohteeseen. Rakentajia on näin toimien kohdeltu tasapuolisesti, samalla kuitenkin niin, että oma-aloitteisimmat ovat saaneet päivitettyä tietoa kaupungin tarjonnasta reaaliajassa." - kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi kaupan kohteesta tehdyt arvonmääritykset ja - toteaa, että kiinteistön kauppaa tehtäessä on noudatettu Euroopan Unionin Komission maakauppatiedonannossa säänneltyä arviointimenettelyä. Esittelijän täydennetty esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Merkitään, että Jukka Pöyry ja Olli Nepponen jättivät eriävät mielipiteet. Jukka Pöyryn eriävä mielipide liitetään pöytäkirjaan.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 18 Sivu 50 Kaupunginhallitus 24.11.2014 Kaupunginhallitus 17.11.2014 15 423 EI VIELÄ JULKINEN 441 2597 / 0089 / 2014 Pro Mikkeli -mitalin saaja 2014 Kaupunginhallitus 17.11.2014 423 Valmistelija: kaupunginjohtajan sihteeri Sirpa Hyyryläinen, p. 044 794 2002 Pro Mikkeli -mitaleja on luovutettu vuodesta 1983 lähtien. Pro Mikkeli -mitalin jakamista koskevat säännöt ovat seuraavat: 1. Mitalin jakamisesta päättää kaupunginhallitus. Vuosittain voidaan jakaa 1-3 kappaletta mitaleja. Kaupungin eri hallintokunnat voivat tehdä asiasta esityksiä kaupunginhallitukselle. 2. Mitalit voidaan myöntää henkilölle, joka kotipaikastaan riippumatta on toiminut merkittävästi Mikkelin kaupungin hyväksi tai tehnyt kaupunkia tunnetuksi. 3. Mitalien luovutus tapahtuu mikäli mahdollista vuosittain kaupungin järjestämässä itsenäisyyspäivän juhlassa. Mitaleja on valmistettu 100 numeroitua kappaletta, joista numerot 97-98 on Suomen kansallismuseon rahakammiossa ja numerot 99-100 taidemuseon kokoelmissa. Pro Mikkeli -mitalin saajat aikaisemmilta vuosilta ovat: Aija Talvi-Oksanen, taiteilija 1/1983 Kauko Juntunen, piirijohtaja 2/1983 Arvo Mäenpää, peruskoulunopettaja 3/1983 A.R. Kivikanto, toimitusjohtaja 4/1984 Arja Saijonmaa, taiteilija 5/1985 Maire Haapasalo, toimittaja 6/1986 Matti Toivakka, kauppaneuvos 7/1987 Erkki Liikanen, valtiovarainministeri 8/1988 Harri Kirvesniemi, hiihtäjä 9/1989 Lauri Lehto, lääket. ja kir. tri 10/1990 Kari Piippo, taiteilija 11/1991 Raimo Räsänen, toimitusjohtaja 12/1992 Mikko Kolehmainen, meloja 13/1993 Marjatta Taskinen, yrittäjä 14/1994 Erik Toivanen, hammaslääkäri 15/1995

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 18 Sivu 51 Ulla ja Hannu Savisalo 16/1996 Jukka Tikka, toimitusjohtaja 17/1997 Adolf Ehrnrooth, jalkaväenkenraali 18/1998 Pirkko ja Raimo Manninen 19/1999 Olli Kumela, toimitusjohtaja 20/2000 Jaakko Laitinen, toimitusjohtaja 21/2001 Matti Turunen, toiminnanjohtaja 22/2002 Raimo O. Honkanen, liikenneneuvos 23/2003 Pepita ja Matti Pylkkänen 24/2004 Valeri Gergijev, taiteellinen johtaja 25/2005 Olli Rehn, EU:n laajennuskomissaari 26/2006 Leo Laukkanen, kauppaneuvos 27/2007 Raimo Suhonen, professori 28/2008 Anne Ossi, toiminnanjohtaja 29/2009 Hannu Salmi, toimitusjohtaja 30/2010 Simo S. Salo, emeritustuomiorovasti 31/2011 Jussi Jääskeläinen, jalkapalloilija 32/2012 Janne Viitamies, toiminnanjohtaja 33/2013 Tänä vuonna mitalin luovuttaa kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Olli Nepponen. Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus nimeää vuoden 2014 Pro Mikkeli -mitalin saajan. Päätös: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti jättää tämän asian pöydälle. Kaupunginhallitus 24.11.2014 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus nimeää vuoden 2014 Pro Mikkeli -mitalin saajan. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus nimesi vuoden 2014 Pro Mikkeli- mitalin saajaksi professori Mika Sillanpään. Tiedoksi Kansliapalvelut

MIKKELIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSA 2015

TAKSA jonka mukaan Mikkelin kaupungille suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista, toimenpiteistä ja tehtävistä. TOIMITUKSET 1. Tontin lohkominen Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan 1. kun tontin pinta-ala on enintään 2000 m 2 1000 /tontti 2. kun tontin pinta-ala on 2001-10000 m 2 1200 /tontti 3. kun tontin pinta-ala on yli 10000 m 2 1400 /tontti 2. Tontin lohkomisen yhteydessä suoritettava kiinnitysten käsittely, tontinosan lunastaminen, rasitteen käsittely ja tilusvaihto Päätös (KmL 28 ) tontin vapauttamisesta kiinnityksistä 214 Kiinteistön pantinhaltijoiden kesken (KmL 24.2 ) tehtävä sopimus kiinnitysten etusijajärjestyksestä 106 Rasitteen tai oikeuden perustaminen, siirtäminen, muuttaminen tai poistaminen 136 Tilusvaihto 245 Tontinosan lunastamisesta (KmL 62 ) suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 3. Rasitetoimitus Enintään kahta rasitetta koskeva erillinen rasitetoimitus (KmL 14 luku) 385 Jokaisesta seuraavasta rasitteesta suoritetaan 100 4. Tilusvaihto Erillisestä tilusvaihdosta (KmL 8 luku) suoritetaan 714

5. Rajankäynti Kiinteistönmääritystoimituksena suoritettava rajankäynti (KmL 11 luku) 540 6. Muu kiinteistönmääritystoimitus Muusta kuin 5 :ssä tarkoitetusta kiinteistönmääritystoimituksesta suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 7. Työkorvauksen käyttäminen toimituskorvauksen asemasta kiinteistötoimitusmaksua määrättäessä Jos tämän taksan mukaisen toimituksen tai toimenpiteen kustannukset ovat selvästi keskimääräistä korkeammat, suoritetaan kiinteistötoimitusmaksu todellisten kustannusten mukaisena työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 8. Muut kiinteistötoimitukset asemakaava-alueella Muista kunnan asemakaava-alueella suoritettavista KmL 5 3 momentissa tarkoitetuista kiinteistötoimituksista peritään korvaus maanmittauslaitoksen voimassa olevan kiinteistötoimituksia koskevan hinnaston mukaisesti. KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄN PÄÄTÖKSET 9. Kaavatontin merkitseminen kiinteistönä kiinteistörekisteriin Toimenpide, jolla kaavatontti merkitään tonttina kiinteistörekisteriin (KrL 3 ja 4 ) 345 Kun toimenpidettä varten tehdään tarkistusmittauksia tontilla, suoritetaan 510 Kun KrL:n 3 :n mukainen toimenpide johtuu siitä, että asemakaavan muutoksella tai tonttijaon muutoksella on muutettu pelkästään kiinteistötunnusta, maksua ei peritä. 10. Kiinteistöjen yhdistäminen Kiinteistöjen yhdistämispäätös (KmL 17 luku) KmL 214.1 :n mukaisessa tapauksessa 400 KmL 214.2 :n mukaisessa tapauksessa 510

11. Muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröiminen Ennen 1.1.2000 muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröinti (KmL (554/1995) 219, kumottuja pykäliä sovelletaan KrL (323/1999) siirtymäsäännöksen perusteella) 88 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy KmL 221.3 :n mukainen pantinhaltijoiden sopimus, suoritetaan 110 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy tontin vapauttaminen kiinnityksistä (KmL 224 ), suoritetaan 306 ASIAKIRJOJEN HANKKIMINEN 12. Toimitusmiehen muilta viranomaisilta hankkimista asiakirjoista suoritetaan niiden lunastus- yms maksujen lisäksi 12,20 /kpl TYÖKORVAUS 13. Kiinteistötoimitusmaksulain 3 :n 1 momentin mukaiseen työaikakorvaukseen ja yleiskustannuskorvaukseen perustuvat työkorvauksen veloitushinnat ovat: - dipl.ins tai muun vastaavan korkea-asteen tutkinnon suorittanut henkilö 89 /tunti - amk-insinööri, teknikko tai vastaava henkilö 57 /tunti - kiinteistörekisterinhoitaja, kartoittaja tai vastaava henkilö 46 /tunti - kartanpiirtäjä, mittamies, toimistovirkailija tai vastaava henkilö 39 /tunti Työkorvauksen veloitushinnat sisältävät yleiskustannuskorvauksen, joka on 100 prosenttia työaikakorvauksesta. Voimaantulo 1.1.2015. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt

1 SOPIMUS AVOFYSIOTERAPIAN TOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYIHIN LIITTY- VISTÄ HENKILÖSTÖSIIRROISTA SOPIJAOSAPUOLET Mikkelin kaupunki Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jäljempänä sairaanhoitopiiri HENKILÖSTÖN SIIRTYMINEN SOPIJAOSAPUOLTEN VÄLILLÄ Tätä sopimusta sovelletaan Mikkelin kaupungin seudullisen sosiaalija terveystoimen Mikkelin palvelutuotantoyksikön avofysioterapiassa työskentelevän henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin heidän siirtyessään liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukseen. Sairaanhoitopiiriin perustettaviin kokoaikaisiin työsopimussuhteisiin tehtäviin siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä entisin palkkaeduin 1.1.2015 lukien seuraavat Mikkelin kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt: - fysioterapeutti Jaana Hämäläinen - fysioterapeutti Maija Lensu - fysioterapeutti Anita Maisonen - fysioterapeutti Mervi Marttinen - fysioterapeutti Sirpa Rikama Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Luovutushetkellä voimassa olleesta työsuhteesta johtuvat työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Siirtyvän työntekijän työsuhde jatkuu yhdenjaksoisena. Siirtyvien työntekijöiden palvelussuhdeaika lasketaan alkaneeksi luovuttavan työnantajan palvelukseen tulosta lukien. Tämä vaikuttaa mm. työkokemuslisään, irtisanomis-/irtisanoutumisajan pituuteen, vuosilomaetuuksiin, palkallisen sairausloman karenssiaikaan, äitiysvapaan palkallisuuteen, osittaiseen hoitovapaaseen, osa-aikalisään ja vuorotteluvapaaseen. Palkkaedut säilyvät entisen suuruisina. Henkilöstön eläke-edut eivät kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläkelain mukaisesti muutu siirron yhteydessä. Mikkelin kaupunki vastaa edellä mainitulle henkilöstölle palveluksessa kertyneistä siirtymäajankohtaa edeltävään aikaan kohdistuvista palkka- ja muista palvelussuhdesaatavista.

Mikkelin kaupunki maksaa siirtymisajankohtaan mennessä ansaituista ja pitämättä olevista vuosilomista aiheutuvat kustannukset (vuosiloma-ajan palkka, lomakorvaus, lomaraha ja mahdollinen säästövapaa) palkkasivukustannuksineen sairaanhoitopiirille, joka vastaa niistä siirtymisajankohdan jälkeen. 2 Vuosilomakustannusten korvauksen perusteena on siirtymisajankohdan 31.12.2014 mukainen varsinainen palkka. Vuosiloma-ajan palkan määräksi katsotaan ko. ajankohdan mukainen varsinainen kuukausipalkka jaettuna luvulla 20,83 ja kerrottuna KVTES:n 2014-2016 vuosilomaluvun 5 :n 2 momentin taulukon mukaan määräytyvien 31.12.2014 pitämättä olevien vuosilomapäivien määrällä. Vastaavasti määräytyy pitämättä olevista säästövapaista maksettava korvaus. Mikäli lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2014 31.3.2015 on vuosilomaa ansaittu sekä luovuttajan että luovutuksen saajan palveluksessa, jakautuvat kustannukset näiden välillä täysien lomanmääräytymiskuukausien suhteessa (esim. täydeltä lomamääräytymisvuodelta 1.4.2014 31.3.2015 luovuttajan osuus on 9/12 osaa vähennettynä ennen luovutusta mahdollisesti pidetyillä/maksetuilla lomapäivillä). Mikkelin kaupunki suorittaa korvaukset 30 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun sairaanhoitopiiri on toimittanut laskelman sille tiedoksi. Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. kuuta 2014 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Matti Nupponen sairaanhoitopiirin johtaja Jarmo J Koski sairaalajohtaja MIKKELIN KAUPUNKI Kimmo Mikander kaupunginjohtaja Ari Liikanen hallintojohtaja

Kaupunginhallitus 24.11.2014 439 Liite 12 0946 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Kaavoitusinsinööri Kalle Räinä puh. 044 794 2525, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi VT5 LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI NÄHTÄVILLÄ KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN 16.4.2014 19.8.2014 101 25.8.2014 312 4.9. 6.10.2014

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 24.11.2014 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelun oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.4 Maanomistus... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 7 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.2.1 Osalliset... 7 4.2.2 Vireilletulo... 8 4.2.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 8 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 8 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 8 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 8 4.4 Asemakaavaratkaisun vaikutukset... 8 4.4.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 9 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Mitoitus... 11 5.1.2 Palvelut... 11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.3 Aluevaraukset... 11 5.3.1 Korttelialueet... 11 5.4 Kaavan vaikutukset... 11 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 12 5.4.3 Muut vaikutukset... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 13 5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset... 13 5.7 Nimistö... 13 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 14 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 14 6.3 Toteutuksen seuranta... 14

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 24.11.2014 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos ja asemakaava koskee Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16.kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita. Kaavan nimenä on VT5 länsiosan asemakaavan muutos. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Valtatien 5 varrella Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon länsipuolella ja Karilan kaupunginosassa. Matkaa torille on n. 650 metriä keskustan tuntumassa olevalta suunnittelualueelta. Eteläiseltä suunniteltualueelta matkaa keskustaan on noin 4 km. Suunnittelukohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Kuva 1. Asemakaava-alueiden sijainti.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 24.11.2014 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan työnimenä on VT5 länsiosan asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksien ja asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa valtatien 5 tiesuunnitelman toteutus ja osoittaa tätä varten riittävät aluevaraukset. Maanomistajien ja kaupungin välille laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Otteet ajantasa-asemakaavasta 3. Asemakaavan muutosehdotuskartat 4. Tilastolomake 5. Ote VT5 tiesuunnitelmasta TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin kaupungin ja Liikenneviraston aloitteesta. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu.16.4.2014, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville 16.4-16.5.2014. Asemakaavan muutos ja asemakaava on viety ehdotuksena tekniseen lautakuntaan 19.8.2014 ja kaupunginhallitukseen 25.8.2014 joka asetti sen nähtäville ajalle 4.9 6.10.2014. Kaavan seuraava hyväksymiskäsittely on kaupunginhallituksessa 24.11.2014 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan VT5 tiesuunnitelman toteutus. Karilan suunnittelualueelle osoitetaan riittävät aluevaraukset tiealueelle ja läjitykselle. Nykyisessä kaavamerkinnässä Karilan alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kenkäveronniemessä alueen osat ovat maisemallisesti arvokas peltoalue (MA-km) jolla sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös (sm) ja puisto joka sijaitsee maisemallisesti arvokkaalla, rantaan rajoittuvalla peltoalueen reunavyöhykkeellä (VP-ma) muutetaan tiealueeksi. Kenkäveronniemen pappila ja kulttuurimaisema on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Uutta asemakaava-aluetta muodostetaan 1,6 hehtaaria. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen VT5 tiesuunnitelman toteutuksesta vastaa Liikennevirasto, kaupunki vastaa omalta osaltaan tarvittavista järjestelyistä, jotka toteutetaan mahdollisesti samanaikaisesti tiesuunnitelman kanssa.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 24.11.2014 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelun oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuvat asemakaavoitetuista kaupungin ja valtion omistamista kaavoitetuista ja asemakaavoittamattomasta pelto- ja metsäalueista ja asemakaavoittamattomasta alueesta. Suunnittelukohteita hallitsee valtatien 5 maisema. Karilan lähiympäristössä sijaitsee metsä-, ja peltoalueita sekä hakkuuaukea. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee liikekorttelien alue, jossa toimii mm. autokauppa. Kenkäveronniemen suunnittelualue koostuu valtatien liittymän ja maisemapellon välisestä alueesta. 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö Suunnittelualueiden lähiympäristöt koostuvat pääasiassa tieympäristöstä sekä metsä ja maatalousalueesta. Kenkäveronniemen suunnittelualueella sijaitsee maisemapelto. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueilla ei ole rakennuksia. 3.1.4 Muinaismuistot Kenkäveronniemen suunnittelualueella on voimassa kaavamääräys muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. Kenkäveronniemen alueelta on löytynyt mm. rautakautinen asuinpaikka sekä metalliesineitä (mm. spiraalisormus), keramiikkaa, palanutta savea ja savitiivistettä että muita asuinpaikkalöytöjä. 3.1.5 Maanomistus Suunnittelualueella on kaupungin maita. Kaupungin maat on osoitettu oheisessa kartassa harmaalla värillä. Kaava-alue rajautuu VT5:n jonka maapohja kuuluu Valtiolle. Maanomistusolosuhteet suunnittelualueilla

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 24.11.2014 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Karila Kenkäveronniemi Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, tieliikennealueeksi ja mav 557 kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 24.11.2014 Yleiskaavatilanne Karila Kenkäveronniemi Rantakylän osayleiskaavassa 2005 (YMPK 6.11.1995) alue on osoitettu (M-1) maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on yleisesti hyväksytty hajarakennusoikeus. Suunnittelualueelle on osoitettu tie- ja rautatieliikenteen 55 db:n melukäyrä. Suunnittelualueella on voimassa Mikkelin keskustan yleiskaava (kv.2.7.1990). Yleiskaavassa alue on osoitettu (LM) tieliikenteen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu virkistysalue. Ajantasa-asemakaavat Karila Kenkäveronniemi Asemakaava: Alueella on voimassa lainvoiman 19.2.2004 saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousalue. Asemakaava: Suunnittelualueella on voimassa 2.2.2004 lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavamääräykset - (VP-ma) maisemallisesti arvokkaan peltoalueen rantaa rajoittuva reunävyöhyke. Alue hoidetaan

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 24.11.2014 puoliavoimena rantaniittynä pääosin perinteisin pellonreunalajein estäen näkymien umpeenkasvaminen. Muuttolintujen levähdyspaikka. - (MA-km) maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pellot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja ne tulee säilyttää rakentamattomina ja viljeltyinä. Mikälialueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia on suunnittelusta pyydettävä Museoviraston lausunto. sm Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset VT5 tiesuunnitelman toteutusaikataulusta johtuen on VT5 länsiosien asemakaavamuutokset käynnistetty omana prosessinaan. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Valtatien 5 tiesuunnitelmaa toteutus välillä Pitkäjärven eritasoliittymä ja aseman eritasoliittymä on alkanut vuonna 2014. Liikennevirasto on todennut, että VT5 tiesuunnitelmassa olevat Kenkäveronniemen ja Pitkäjärven liittymät tarvitsevat laajemmat aluevaraukset asemakaavoitetulla ja kaavoittamattomilla alueilla. Asemakaavalla ja kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa tarvittavat aluevaraukset tiealueeksi ja suojaviheralueeksi. Tiealueeseen sisältyy myös kevyenliikenteen yhteyden tarvitsema pengeralue Kenkäveronniemen suunnittelualueella. Kaavassa osoitetaan myös läjitykselle tarkoitettu aluevaraus. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osalliset selviävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 1.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 24.11.2014 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu 16.4.2014. Kaavoituksen vireille tulosta on tiedotettu MRL 63 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 16.4 16.5.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin kotisivuilla. 4.2.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnittelun tarve liittyy läheisesti VT5 tiesuunnitelmaan ja sen yhteydessä on keskusteltu liikenneviraston ja kaupungin eri toimialojen kesken. Kaavan rajausta on tarkistettu OAS:n jälkeen siten, että se käsittää Karilan alueen lisäksi Kenkäveroniemen tiealueen aluevaraukset. OAS on päivitetty 28.5.2014 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavahanketta on koordinoitu yhdessä Liikenneviraston ja Pohjois-Savon Ely-keskuksen kanssa. Museovirastolle ja Savonlinnan maakuntamuseolle on kaavahankkeen aikana jätetty lausuntopyynnöt. Viranomaisneuvottelua ei ole katsottu tarpeelliseksi järjestää. 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavalla mahdollistetaan tiealueiden toteutus ja parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä Kenkäveronniemen alueella. Maanomistajien tavoitteet Alueen maanomistajat pyrkivät maanomistusjärjestelyillä mahdollistamaan kaavan toteutuksen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavalla ei merkittävästi vaikuteta tiealueiden ympäristöön. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavoitusta koordinoidaan VT5 tiesuunnitelman kanssa. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaprosessin aikana kaava-alueen rajausta on tarkennettu vastaamaan VT5 tiesuunnitelman toteutusta. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaikutukset Kaavalla mahdollistetaan VT5 tiesuunnitelman toteutus Pitkäjärven ja Kenkäveronniemen liittymien läheisyydessä, samalla uuden pyörätien rakentaminen valtatien 5 varrelle parantaa kevyenliikenteen yhteyksiä Kenkäveronniemellä. Läjitysalueen sijoituksella vähennetään mahdollisia meluvaikutuksia Karilan alueella.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 24.11.2014 4.4.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaava on tullut vireille 16.4.2014 ja OAS on ollut nähtävillä 16.4 16.5.2014 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu kolme lausuntoa. Etelä-Savon maakuntaliitolla, Pohjois-Savon Ely-keskuksella ja Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikalla ei ollut kommentoitavaan kaavan suhteen. Kaava on viety ehdotuksena tekniseen lautakuntaan 19.8.2014 ja kaupunginhallitukseen 25.8.2014 joka asetti sen nähtäville ajalle 4.9 6.10.2014. Kaavasta saatiin 7 lausuntoa. Museovirastolla, Savonlinnan maakuntamuseolla, Maakuntaliitolla, Pelastuslaitoksella ja Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluilla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus antoi lausunnon koskien tiealueen rajausta. Etelä-Savon Ely-keskuksella ei ollut Karilaan sijoittuvan asemakaavan muutoksen osalta huomautettavaa. Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot Lausunto: 1.1 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus lausui asemakaavan muutoksesta seuraavaa; Ehdotuksen tulee täydentää länsiosien muutosalueen osalta myös sisään jäävä valtatien 5 nykyisestä tiealuetta vastaava maantie alue (LT). Maantie aluetta ei voi jättää pois kun asemakaava on molemmin puolin tietä. Kaavoittajan vastine: Tiealue on asemakaavoittamaton, mutta. Pohjois-Savon Ely-keskuksen kanssa on neuvoteltu puhelimitse 27.10.2014. Sovittiin, että tiealue jätetään kaava-alueen ulkopuolelle. Tievaraus on osoitettu yleiskaavassa eikä täten katsottu tarpeelliseksi liittää aluetta kaavaalueeseen.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 24.11.2014 1.2 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Kenkäveronniemen kaavamuutoskohde sijoittuu voimassa olevassa asemakaavassa maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle (MA-km). Lisäksi aluevarausta koskee sm-merkintä. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. Kaavaselostuksessa kaavamuutoksella todetaan olevan vähäisiä maisemallisia vaikutuksia. Tarkempi tarkastelu kuitenkin puuttuu. Lisäksi selostuksesta ei käy ilmi, että alue on arkeologista aluetta eikä muinaisjäännöksiä käsitellä kaavan vaikutusten arvioinnissa. Kaavaehdotus ei siten täytä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :n vaatimuksia riittävistä selvityksistä. Selvitysten puutteellisuuden vuoksi ei myöskään ole arvioitavissa täyttääkö kaavaehdotus MRL:ssa asemakaavoille asetetut sisältövaatimukset rakennettuun ympäristöön liittyvien erityisten arvojen osalta (54 ). ELY-keskus suosittelee, että aluevarausmerkinnöiksi muutetaan esim. LTma ja LT-km, sm. Kaavoittajan vastine: Museovirastolle ja Savonlinnan maakuntamuseolle on lähetetty lausuntopyynnöt koskien kaavahanketta. Museovirastolla ei ollut huomautettavaa kaavahankkeen osalta. Savonlinnan maakuntamuseo on lausunut sähköpostitse, että maata kaivettaessa alueella tulisi suorittaa arkeologinen valvonta. Lausunnon seurauksena kaavamerkintöjä ja - määräyksiä on päivitetty. Rakentamisen aikainen arkeologinen valvonta on Liikenneviraston vastuulla. Kaavamerkinnäksi osoitetaan tarkentava merkintä (sm) muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon ja Savonlinnan maakuntamuseoon. Aluevaraus ei merkittävissä määrin vaaranna Kenkäveronniemen maisema-aluetta johtuen suunnittelualueen sijainnista ja suhteellisesta pienuudesta (n. 500m2, n.7m x 70 m). Suunnittelualue sijaitsee Kenkäveronniemen liittymän tuntumassa. Peltoaukean maisema pysyy yhtenäisenä kaavamuutoksesta huolimatta. Pyörätien ojan pengerrys ei erotu maisemasta, koska pyörätie on samassa tasossa kuin maisemapeltoalue (+ 81,53 - +84,83 metriä mpy). Suunnittelualueella oleva 0,5 metriä syvä oja sulautuu kasvillisuuden myötä kokonaismaisemaan. Lausunto aiheuttaa täydennyksiä ja korjauksia selostukseen muinaismuistojen ja vaikutusten arvioinnin osalta. 1.3 Savonlinnan maakuntamuseo Savonlinnan maakuntamuseo on lausunut sähköpostitse 6.11.2014, että maata kaivettaessa alueelle tulisi järjestää arkeologinen valvonta. Kaavoittajan vastine Savonlinnan maakuntamuseon lausunto aiheuttaa muutoksia kaavamerkintöihin. Alueen rakentamisen aikainen arkeologinen valvonta on Liikenneviraston vastuulla. Kaavan seuraava hyväksymiskäsittely on kaupunginhallituksessa 24.11.2014

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 24.11.2014 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava koostuu kahdesta osasta Karilan alueesta ja Kenkäveronniemen suunnittelualueesta. Alueiden kokonaispinta-ala on noin 3 hehtaaria. Uutta kaava-aluetta syntyy 1,6 hehtaaria. 5.1.1 Mitoitus Kaavalla ei osoiteta rakennusoikeutta. Kaavassa on kaksi aluemerkintää (EV) eli suojaviheralue, jonka laajuus on noin 2,2 ha ja jonne on osoitettu aluevaraus läjitykselle (lä). Tiealueelle (LT) on kaavassa osoitettu 0,7 ha. Kevyen liikenteen yhteys sisältyy tiealueiden (LT) aluevarauksiin Kenkäveronniemellä. 5.1.2 Palvelut Asemakaavalla ei luoda palveluita, mutta kevyen liikenteen reitistöjä keskustan ja Kenkäveronniemen välillä parannetaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavallinen ratkaisu ja sitä kuvaava suunnitelma mahdollistavat luontevalla tavalla valtatien suunnitelman 5 toteuttamisen. 5.3 Aluevaraukset Kaavassa on kaksi aluemerkintää Karilan suunnittelualueella; (EV) eli suojaviheralue, jonka laajuus on n. 2,3 ha ja jonne on osoitettu läjitykselle osoitettu aluevaraus (lä). Tiealueelle (LT) on kaavassa osoitettu 0,7 ha. Kenkäveronniemen suunnittelualueelle (LT, sm) on osoitettu aluevaraus 500m2. 5.3.1 Korttelialueet Kaavalla ei osoiteta uusia korttelialueita tai rakennusten rakennusoikeutta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 24.11.2014 5.4.2 Vaikutukset muinaismuistoihin Alueelle on voimassa olevassa kaavassa osoitettu merkintä (sm) muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. Savonlinnan maakuntamuseo lausui, että alueella on syytä järjestää arkeologinen valvonta rakentamisvaiheen aikana. Kaavamääräyksenä Kenkäveronniemen alueelle osoitetaan merkintä (sm) muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon ja Savonlinnan maakuntamuseoon. Alueelle olevat pengerrykset on maisemoitava. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. 5.4.4 Maisemalliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella on arvioitu olevan vähäisiä maisemallisia vaikutuksia. Kenkäveronniemen maisemapeltoaluetta pienennetään korkeintaan noin 7 metrin leveydeltä ja 70 metrin pituudelta nykyisen kaavallisen tiealueen reunasta. (Ma) Maisemapeltoalueen kaavallinen pinta-ala vähenee yhteensä n. 500 m². Alue on varattu kevyen liikenteenväylän pengeralueeksi, joka kasvillisuudeltaan ja maastonmuodoiltaan sopeutuu maisemaan. Pyörätien ruovikoituva ojan pengerrys ei merkittävissä määrin erotu kokonaismaisemasta. Ojan ja pyörätien korkeusero on keskimäärin + 0,5 metriä. Pyörätien kulkee maisemapeltoalueen tasossa ja sen korko vaihtelee (+ 81,53 - +84,83 metriä mpy). Ojan pengerrys sulautuu kasvillisuuden myötä kokonaismaisemaan. Ote Valtatien 5 suunnitelmakartasta, jossa pohjakuvana on ajantasa-asemakaava ja ortokuva (2013). Punaisella värillä on osoitettu asemakaavan muutoksen suunnittelualue. Alueelle on varattu kevyenliikenteenväylän pengeralueeksi.

0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe 24.11.2014 Muokattu ote Destian laatimasta kevyenliikenteenväylän poikkileikkauksesta. Kaava-alueen keskimääräinen korkeusero maisemapeltoon nähden on suunnittelualueen kohdalla noin puolimetriä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei osoiteta sellaisia toimintoja jotka vaatisivat ympäristön häiriötekijöiden esim. melun huomioon ottamista. 5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset Liiteet 3.1 ja 3.2 näyttävät asemakaavaehdotuksen. Merkinnät noudattavat pääosin ympäristöministeriön ohjeita. 5.7 Nimistö Kaavassa ei osoiteta uutta nimistöä.

MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Kaavoitusinsinööri, Kalle Räinä p.044 794 2525 e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0946 VT5 LÄNSIOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.4.2014, päivitetty 28.5.2014

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Asemakaavan muuttaminen. Asemakaavan muutoksen kohteet sijaitsevat 30. kaupunginosan (Karilan) tilan Pitkäjärvi 491 417-2-130 osassa ja 16. Kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan 491-402-5-55 osassa. Suunnittelukohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Mikkelin keskustaan matkaa Karilasta on noin 3 kilometriä ja Kenkäveronniemen liittymästä 0,6 kilometriä. Suunnittelualueet rajautuvat valtatien 5 ympäristöön ja viereisiin maa- ja metsätalousalueisiin. Kohteiden rajauksiin saattaa tulla muutoksia kaavoitusprosessin aikana. Asemakaavan muutos koskee 30. kaupunginosan (Karila) tilan osia Pitkäjärvi 491-417-2-130 ja 16 kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan 491-402-5-55 osaa ja katualueita Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin ja Liikenneviraston aloitteesta. Asemakaavan muutos liittyy valtatien 5 tiesuunnitelmaan välillä Pitkäjärven eritasoliittymä ja aseman eritasoliittymä. Tiesuunnitelmaa ryhdytään toteuttamaan vuonna 2014. Liikennevirasto on todennut, että tiealueen toteuttamista varten maa- ja metsätalousalueiden käyttötarkoitus on muutettava vastaamaan tiesuunnitelmaa. Kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa tiealueelle tarvittavat aluevaraukset Pitkäjärven ja Kenkäveronniemen liittymien ympäristöissä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja ne ovat tarkistettu 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa. Kaava mahdollistaa VT5 Tiesuunnitelman toteutuksen ja sitä kautta kaavalla on epäsuoria vaikutuksia valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Vaikutuksia on käsitelty tarkemmin itse Tiesuunnitelmassa. 2 (9)

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 Maakuntakaava (Karila): Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010 Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi Yleiskaava (Karila): Rantakylän osayleiskaavassa 2005 (YMPK 6.11.1995) alue on osoitettu (M) maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on yleisesti hyväksytty hajarakennusoikeus. Suunnittelualueelle on osoitettu tie- ja rautatieliikenteen 55 db:n melukäyrä. Ote yleiskaavasta. Asemakaava (Karila): Alueella on voimassa lainvoiman 19.2.2004 saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousalue. Osa alueesta on asemakaavoittamatonta. 3 (9)

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 Ote asemakaavasta. Maakuntakaava (Kenkäveronniemi): Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, tieliikennealueeksi ja mav 557 kulttuuriympäristön ja /tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue 4 (9)

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 Yleiskaava (Kenkäveronniemi): Suunnittelualueella on voimassa Mikkelin keskustan yleiskaava (kv.2.7.1990). Yleiskaavassa alue on osoitettu (LM) tieliikenteen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu virkistysalueeksi. 5 (9)

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 Asemakaava (Kenkäveronniemi): Suunnittelualueella on voimassa 2.2.2004 lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavamääräykset - (VP-ma) maisemallisesti arvokkaan peltoalueen rantaa rajoittuva reunävyöhyke. Alue hoidetaan puoliavoimena rantaniittynä pääosin perinteisin pellonreunalajein estäen näkymien umpeenkasvaminen. Muuttolintujen levähdyspaikka. - (MA-km) maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pellot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja ne tulee säilyttää rakentamattomina ja viljeltyinä. Mikälialueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia on suunnittelusta pyydettävä Museoviraston lausunto. Ote asemakaavakartasta. 6 (9)

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 MAANOMISTUS Suunnittelualueet ovat kaupungin omistuksessa. Ote maanomistuskartasta harmaat alueet ovat kaupungin omistuksessa. Vihreällä on osoitettu kaupungin vuokra-alueet. ARVIOINTITIEDOT OSALLISET Asemakaavamuutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana asiantuntijoiden lausuntoja ja osallismielipiteitä vasten. Kaavamuutoksen edellytyksenä on maankäytön sopimus. Osallisia ovat: - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset - lähialueen asukkaat, yritykset ja yhdistykset - kaupungin viranomaiset (rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, pelastuslaitos mittaus ja kiinteistöt, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus) - Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö Oyj - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY - Pohjois-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY - Liikennevirasto - Etelä-Savon maakuntaliitto - Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. 7 (9)

0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.5.2014 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeillä. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelu osastolla (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä www.mikkeli.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYAIKATAULU Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon Ely pitävät työkokouksia kaavahankkeesta tarvittaessa. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muissa kunnissa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Tavoitteena on saada muutosehdotus nähtäville kesällä 2014 ja valtuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2014. VALMISTELUSTA VASTA Kaavoitusinsinööri, Kalle Räinä puh. 044 794 2525 sähköposti etunimi.sukunimi@mikkeli.fi Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun. os PL 278, 50101 MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi Avelin, kirsi.avelin@mikkeli.fi p 0151942529 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkeli 28.5.2014 Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö Kalle Räinä kaavoitusinsinööri 8 (9)

LIITE 2 LIITE 2

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm 28.10.2014 Kaavan nimi 0946 VT5 Länsiosien muutokset Hyväksymispvm Ehdotuspvm 25.08.2014 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 16.04.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 946 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,9830 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,5527 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,4303 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] Yhteensä 2,9830 100,0 1,5527 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0065 R yhteensä L yhteensä 0,7029 23,6 0,1381 E yhteensä 2,2801 76,4 2,2801 S yhteensä M yhteensä -0,8590 W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] Yhteensä 2,9830 100,0 1,5527 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0065 VP -0,0065 R yhteensä L yhteensä 0,7029 23,6 0,1381 LT 0,7029 100,0 0,1381 E yhteensä 2,2801 76,4 2,2801 EV 2,2801 100,0 2,2801 S yhteensä M yhteensä -0,8590 M -0,8097 MA -0,0493 W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Mainostaulut Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK27 Korkeusjärjestelmä N2000 LUONNOS 4.4.2014 Merkki Hankkeen nimi Muutos Pvm Suunn. Tark. Valtatien 5 parantaminen välillä Pitkäjärvi-Asema (Mikkelin ohikulkutie) Piirustuksen sisältö Rakennussuunnitelma Suunnitelmakartta 1, plv. 0-700 Pvm Suunn. Markku Pennanen Pvm Tark. Proj.pääll. Heimo Hätinen Hyv. Tierekisteritunnus Mittakaava Piir.nro 1:1000 R3-1 -

LIITE 5.2 1:1000 Pvm - Markku Pennanen Heimo Hätinen Mittakaava Proj.pääll. Suunn. Pvm Suunn. Korkeusjärjestelmä Hyv. Tark. Rakennussuunnitelma Suunnitelmakartta 6, plv. 3400-4100 Tierekisteritunnus Pvm Muutos LUONNOS 4.4.2014 R3-6 Piir.nro N2000 Tark. Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK27 Vedenpinnat 1.10.2013 Valtatien 5 parantaminen välillä Pitkäjärvi-Asema (Mikkelin ohikulkutie) Piirustuksen sisältö Merkki Hankkeen nimi Mainostaulut

KAUPPAKIRJA Myyjä Ostaja Mikkelin kaupunki (0165116-3), jäljempänä kaupunki Osoite: Raatihuoneenkatu 8-10 50100 Mikkeli FH Invest Oy (2159364-2) perustettavan yhtiön/yhtiöiden lukuun, jäljempänä ostaja Osoite: Maaherrankatu 10 50100 Mikkeli KAUPAN KOHTEET Mikkelin kaupungin 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin 18 tontti 6 (kiinteistötunnus 491-4-18-6) kiinteistörekisteripinta-alaltaan 1553 m 2. Tontti on 17.12.2012 vahvistetun asemakaavan muutoksen mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Mikkelin kaupungin 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin 18 tontista 3 (kiinteistötunnus 491-4-18-3) määräosana 1/3, tontin kiinteistörekisteripinta-ala on 3854 m 2. Tontti on 17.12.2012 vahvistetun asemakaavan muutoksen mukaan asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH). Kaupan kohteet on merkitty oheiselle liitekartalle. KAUPUNGIN PÄÄTÖKSET Kaupunginhallitus Kaupungin valtuusto KAUPPAHINTA Kauppahinta neljäsataakuusikymmentäviisituhatta (465.000) euroa on maksettu kaupantekotilaisuudessa. KAUPAN MUUT EHDOT Tämä kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. 1. Omistus- ja hallintaoikeus Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle heti. 2. Kiinnitykset ja panttioikeudet sekä rasitukset Tontteihin ei ole kaupungin toimesta vahvistettu kiinteistökiinnityksiä eikä niihin kohdistu muitakaan rasituksia. 3. Johtojen yms. sijoittaminen ja rasitteet Tontit myydään rasitteista vapaana. Ostaja sallii kuitenkin tarvittaessa kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sijoittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Näistä toimenpiteistä ostajalle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupungilla on oikeus hakea ja saada perustetuksi vastaavat rasitteet.

4. Verot, maksut ja vastuu vahingosta Kaupunki vastaa tonteista suoritettavista veroista ja maksuista sekä niitä kohdanneista vahingoista siihen saakka, kunnes omistusoikeus siirtyy ostajalle. Ostaja vastaa sanotuista veroista ja maksuista sekä vahingoista omistusoikeuden siirtymisen jälkeen. Ostaja suorittaa kauppaan liittyvän varainsiirtoveron. 5. Kohteeseen tutustuminen Ostaja on tutustunut kaupan kohteisiin ja tarkastanut tontit, niiden alueen ja rajat sekä tutustunut niiden maasto-olosuhteisiin. Ostajalla ei ole huomauttamista näiden seikkojen suhteen. 6. Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut määräaloja koskeviin asiakirjoihin, jotka ovat: 1. Lainhuutotodistus 2. Rasitustodistus 3. Kiinteistörekisteriote 4. Asemakaava 7. Rakentamisvelvoite, vallintarajoitus ja sopimussakko Ostaja sitoutuu rakentamaan tontille 491-4-18-6 noin 1860 k-m 2 :n suuruisen rakennuksen yhden (1) vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta siten, että rakennus on em. ajan puitteissa rakennusluvan mukaisesti rakenteilla. Ostaja sitoutuu olemaan myymättä tai muutoin luovuttamatta tonttia ennen edellisessä kappaleessa mainitun rakentamisvelvoitteen täyttymistä muulle kuin sellaiselle, jonka kaupunginhallitus hyväksyy. Mikäli ostaja ei ole täyttänyt tässä kohdassa määrättyä rakennusvelvollisuuttaan tai on luovuttanut tontin edellisen kohdan vastaisesti, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille sopimussakkona, ellei kaupunginhallitus toisin päätä, kauppahinnan kaksinkertaisen määrän 8. Kadun kunnossa- ja puhtaanapito Ostaja on velvollinen huolehtimaan kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta kuten laissa on säädetty. Milloin tontin kohdalla olevaa katua ei ole säädetyssä järjestyksessä luovutettu yleiseen käyttöön, mutta sitä kuitenkin käytetään yleiseen liikenteeseen, on ostaja velvollinen huolehtimaan kunnossa- ja puhtaanapidosta kuten yleiseen käyttöön luovutettujen katujen osalta on säädetty, jollei toisin ole sovittu. 9. Irtaimisto Tämän kiinteistökaupan yhteydessä ei ole myyty irtaimistoa. 10. Osto-optio Ostajalla on oikeus myöhemmin ostaa tontit 491-4-18-5 ja 491-4-18-4 sekä niitä vastaava osuus yhteiskäyttötontista 491-4-18-3 tässä tarkemmin määritellyin ehdoin: Ostajan on ilmoitettava kaupungille 30.11.2015 mennessä, käyttääkö ostaja osto-optiotaan tonttiin 491-4- 18-5 sekä vastaavasti 30.11.2016 mennessä, käyttääkö ostaja osto-optiotaan tonttiin 491-4-18-4. Kauppa tontista 491-4-18-5 on tehtävä 31.12.2015 mennessä ja tontista 491-4-18-4 31.12.2016 mennessä. Mikäli ostaja ei käytä osto-optiotaan tonttiin 491-4-18-5, oikeus raukeaa myös tontin 491-4-18-4 osalta. Tehtäessä kauppa tontista 491-4-18-5, on kyseisen tontin kauppakirjaan otettava maininta osto-optiosta tonttiin 491-4-18-4, mikä on voimassa 30.11.2016 saakka.

Käytettäessä osto-optiota tontteihin 491-4-18-5 ja 491-4-18-4 ovat kaikki kauppakirjan ehdot mukaan lukien kauppahinta, yhteneväiset tämän kauppakirjan, jolla myydään tontti 491-4-18-6, ehtojen kanssa. Osto-option tarkoittamien tonttien myynnistä tehdään erilliset luovutuskirjat. 11. Muut ehdot Ostaja vastaa rakentamiseen liittyvien maaperätutkimusten suorittamisesta ja maaperän edellyttämistä rakentamisen toteuttamiseen liittyvistä rakenteellisista ratkaisuista. Kaupunki ei ole suorittanut tontilla maaperän kantavuutta koskevia tutkimuksia. Ostaja sitoutuu liittämään tontille rakennettavat rakennukset kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Ostaja maksaa kiinteistönmuodostuskustannukset ja kaupanvahvistuskustannukset. Ostaja sitoutuu ottamaan kohdissa 3 ja 8 mainitut sopimusehdot kiinteistöä koskeviin vastaisiin luovutuskirjoihin. Tätä kauppakirjaa on tehty kolme samasanaista kappaletta, yksi kaupungille, toinen ostajalle ja kolmas julkiselle kaupanvahvistajalle. ALLEKIRJOITUKSET

PANKALAMMINKATU 6, MIKKELI ARVIOKIRJA 29 ELOKUUTA 2013 Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL 52 00101 Helsinki Puh: 0207 420 400 Fax: 0207 420 497 www.newsec.fi NEWSEC VALUATION OY

Sisällysluettelo 1 Toimeksianto... 1 1.1 Kohde... 1 1.2 Toimeksiantaja... 1 1.3 Arvion päivämäärä... 1 1.4 Yhteensopivuus arviointistandardien kanssa... 1 1.5 Arvion käyttötarkoitus... 1 1.6 Arvon määritelmä... 1 1.7 Arvioija... 1 2 Lähtötiedot... 1 2.1 Lähtöaineisto... 1 2.2 Katselmukset... 2 2.3 Ympäristöseikat... 2 3 Markkina-analyysi... 2 3.1 Asuntomarkkinat Suomessa... 2 3.2 Mikkelin asuntomarkkinat... 3 4 Kohteen kuvaus... 4 4.1 Kohteen yleistiedot... 4 4.2 Sijainti... 4 4.3 Kiinteistön omistus... 5 4.4 Tontti... 5 4.5 Kaavoitus ja rakennusoikeus... 5 4.6 Rajoitukset ja rasitteet... 7 4.7 Paras ja tuottavin käyttö... 7 4.8 Sijoittuminen markkinoilla... 7 5 Arviointimenetelmät... 8 5.1 Kauppa-arvomenetelmä... 8 5.2 Hintasuhde... 9 5.3 Autopaikoitus... 9 5.4 Tontin maantäyttö... 10 6 Johtopäätökset... 10 7 Yhteenveto... 11 7.1 Markkina-arvo... 11 7.2 Riippumattomuus... 11 7.3 Julkistaminen... 11 8 Liitteet:... 11 NEWSEC VALUATION OY

1 Toimeksianto 1.1 Kohde Allekirjoittanut yritys on saanut toimeksiannon määrittää Mikkelin Pankalassa sijaitsevan asuinkerrostalokorttelin nro. 18 asemakaavanmukaisten tonttien 4,5,6 sekä niitä palvelevan yhteiskäyttötontin 3 markkina-arvo. 1.2 Toimeksiantaja Arvion toimeksiantaja on Mikkelin kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa. 1.3 Arvion päivämäärä Arvion päivämäärä on 29.8.2014 ja arvoajankohta on elokuu 2014. 1.4 Yhteensopivuus arviointistandardien kanssa Arvio on tehty noudattaen Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjä, Hyvää kiinteistöarviointitapaa koskevia määräyksiä sekä Kansainvälisiä kiinteistöarviointistandardeja (IVS). Arvio täyttää laajuudeltaan, tarkkuudeltaan sekä tietojen tarkistusvelvollisuuden osalta AKAarvion vaatimukset. 1.5 Arvion käyttötarkoitus Kohteen arvonmääritys on tehty mahdollista kiinteistökauppaa varten. Arvio on tehty tilaajalle vain em. käyttötarkoitusta varten eikä tekijän vastuu koske kolmansia osapuolia tai muuta käyttöä. Arviota ei voida suoraan käyttää esim. yksittäisten kohteiden kauppaa varten eivätkä suppeat kohdetiedot miltään osin täytä myyjän tiedonantovelvollisuutta mahdollisessa kaupanteossa. 1.6 Arvon määritelmä Arviossa on määritetty kohteen markkina-arvo. Markkina-arvo määritellään arvioiduksi rahamääräksi, jolla omaisuus arvopäivänä vaihtaisi omistajaa liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien myyjän ja ostajan välillä asianmukaisen markkinoinnin jälkeen osapuolten toimiessa asiantuntevasti, harkitusti ja ilman pakkoa (IVS). 1.7 Arvioija Arvonmäärityksen on suorittanut tämän tyyppisten kohteiden arvonmääritykseen pätevöitynyt Auktorisoitu Kiinteistöarvioija (AKA-yleisauktorisointi) DI Ville Inkeri. Lisäksi arviointityöhön ovat osallistuneet: Johtava asiantuntija AKA, DI, Juha Nummi Nuorempi analyytikko TkK, Ilpo Münster 2 Lähtötiedot 2.1 Lähtöaineisto Saatu tieto on oletettu oikeaksi, mikäli se tuntuu järkevältä, eikä tietoja ole tarkastettu muista lähteistä, eikä esimerkiksi pinta-aloja ole tarkastusmitattu. 1/15 NEWSEC VALUATION OY

/m2/kk Työ perustuu tilaajalta saatuihin tietoihin sekä Newsec:n arviointi-, välitys- ja managementtoiminnassa saatuihin markkinatietoihin. Arviossa on tehty useita oletuksia koskien omistusta, vuokrausta, kuntoa sekä ympäristöseikkoja, jotka on kuvattu tässä arviokirjassa. Jos informaatio tai oletus, johon arvio perustuu, on virheellinen, voi myös arvo osoittautua virheelliseksi. 2.2 Katselmukset Juha Nummi suoritti kohteessa katselmuksen 18.8.2014. Katselmuksessa käytiin läpi itse kohde sekä kohteen lähialueet. Katselmuksen tarkoituksena oli saada yleinen käsitys kohteen sekä lähiympäristön tilasta. 2.3 Ympäristöseikat Mahdollinen rakenteiden ja maaperän pilaantuminen, sekä puhdistuskustannusten vaikutus kohteen arvoon rajataan tämän arvion tarkastelun ulkopuolelle. Oletuksena on, että kohteeseen ei kohdistu yllättävää arvoon vaikuttavaa immissiota. 3 Markkina-analyysi 3.1 Asuntomarkkinat Suomessa Suomessa on noin 2,5 miljoonaa asuntoa, joista noin 40 prosenttia on omakotitaloja ja yli 44 prosenttia kerrostaloja. Kotitalouksien keskikoko on laskenut jatkuvasti, vuoden 2013 lopussa yhden hengen asuntokuntia oli noin 42 prosenttia ja kahden hengen asuntokuntia kolmannes koko asuntokannasta. Asuntojen kysyntä painottuu pienempiin asuntoyksiköihin, joista saattaa olla pulaa isommissa kaupungeissa. Vuokrien nousu on koko maan tasolla jatkanut tasaisena 2010 jälkeen. Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuoden 2014 toisena kvartaalina 3,3 prosenttia koko maassa verrattuna vuoden takaiseen. Nopeinta vuokrien nousu oli pääkaupunkiseudulla, jossa vapaa-rahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat lähes 3,9 prosenttia. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa nousu oli 2,4 % ja 20 000 60 0000 asukkaan kaupungeissa nousua oli 3,2 %. Rahoitusmuoto: Vapaarahoitteinen Asuinhuoneistojen keskivuokrat koko maassa 18 16 14 12 10 Yhteensä Yksiöt Kaksiot Kolmiot+ 8 6 Yllä olevassa kuvaajassa on esitetty tilastokeskuksen vuokrien neljännesvuositilastosta kerättyä kuukausivuokratietoja Suomesta. Lähde: Tilastokeskus 2/15 NEWSEC VALUATION OY

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa laskivat 1,6 prosenttia kesäkuusta heinäkuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,4 prosenttia ja muualla Suomessa 1,7 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät ennallaan edellisvuodesta ja muualla Suomessa laskivat 2,6 prosenttia. Vuoden 2014 heinäkuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 224 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 545 euroa ja muualla Suomessa 1 706 euroa. Suomen Pankin mukaan kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2014 uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 1,92 % eli 0,08 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin toukokuussa. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli kesäkuun lopussa 89,0 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 1,8 %. 3.2 Mikkelin asuntomarkkinat Mikkelissä on myyty Etuovi.com hintaseurantapalvelun mukaan vuosina 2009 2013 keskimäärin noin 100 uutta kerrostaloasuntoa vuodessa. Vuonna 2011 kauppojen määrä väheni selvästi jääden alle 70 myytyyn asuntoon. Vuonna 2012 määrä nousi ja asuntoja myytiin yli 120 kappaletta. Vuoden 2013 aikana myytiin noin 70 asuntoa. Vuonna 2014 uusia kerrostaloasuntoja on myyty vasta noin 30 kappaletta. Uusien asuntojen kauppa on keskittynyt Keskustan ja Graanin alueille, muilla alueilla on tehty yhteensä hieman yli 50 kauppaa viimeisen 5 vuoden aikana. Kuluvana vuonna kolmannes uusista asunnoista on myyty Ristiinassa Tuuvantiellä. Uusien kerrostaloasuntojen kaksioiden keskineliöhinnat ovat nousseet noin 10 % vuodesta 2010 Keskustan ja Graanin alueella. Keskustassa hinnat nousivat voimakkaasti vuonna 2010, jonka jälkeen hintakehitys tasaantui kunnes 2014 keskihinnat ovat nousseet selvästi. Graanilla hinnat ovat nousseet tasaisesti 1 4 % vuodessa. Mikkelin asuntomarkkinat ovat verrattain pienet, jolloin yksittäinen keskimääräistä arvokkaampi kohde vaikuttaa merkittävästi keskilukuihin. Tonttimarkkinoilla rakentamattomien asuinkerrostalotonttien kaupat ovat keskittyneet Graanin alueelle. Keskustassa uustuotanto perustuu pääasiassa täydennysrakentamiseen. Tällä hetkellä Mikkelissä on Jokakoti.fi palvelun mukaan 175 uutta kerrostaloasuntoa myynnissä, joista noin 50 sijoittuu Mikkelin keskustaan. Näistä valtaosa on myynnissä Porrassalmenkadulla, toria ympäröivissä kortteleissa. Ilmoitusten määrä vastaa viimevuosien markkinavolyymin perusteella noin kahden vuoden kauppojen määrää. 3/15 NEWSEC VALUATION OY

4 Kohteen kuvaus 4.1 Kohteen yleistiedot Kiinteistötunnus Muodostettavat tontit 491-4-18-3, 491-4-18-4, 491-4-18-5, 491-4-18-6 Kaavan mukainen käyttötarkoitus AK- asuinkerrostalojen korttelialue, AH-asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue Kunta Mikkeli Osoite Pankalamminkatu 6 Kaupunginosa 4. (Pankala) 4.2 Sijainti Tontit sijoittuvat Mikkelin keskustan länsireunalle Pankalaan Savilahdenkadun varteen. Matkaa Mikkelin torille on noin kilometri. Savilahdenkatu on yksi pääväylistä Mikkelin keskustaan lännestä ja Jyväskylästä tultaessa. Savilahdenkadulta on myös kohtalaisen hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Tonttien länsipuolella kulkee Pankajoki ja Pankalampi sijaitsee parin sadan metrin päässä. Kohteen saavutettavuus on hyvä. 4/15 NEWSEC VALUATION OY

4.3 Kiinteistön omistus Muodostettavat tontit sijaitsevat kiinteistön 491-4-9903-0 alueella, joka on Mikkelin kaupungin omistama 4. kaupunginosan puistot käsittävä kiinteistö. Kiinteistöllä ei ole lainhuutoa. 4.4 Tontti AK korttelialueella on tällä hetkellä kaksi jääkiekkokaukaloa sekä pieni huoltorakennus. Nykyisten rakenteiden purkukustannuksilla ei ole vaikutusta tonttien markkina-arvoon sillä tontin topografia vaatii joka tapauksessa maantäyttöjä. Korttelialue sijaitsee painanteessa, joka laskee lännessä olevan joen suuntaan. Jokea lukuun ottamatta muissa ilmansuunnissa maanpinta on korkeammalla kuin arvioitavalla alueella. Muodostettava alue rajautuu lännessä joen varren puistoalueeseen, pohjoisessa katualueeseen, idässä rakennettuun naapurikortteliin sekä etelässä puistoalueeseen. Korttelialueen rajaus maastokartalla. 4.5 Kaavoitus ja rakennusoikeus Asemakaavassa korttelin 18 tontit 4,5 ja 6 on merkitty tunnuksella AK (Asuinkerrostalojen korttelialue). Lisäksi arvioitavaan kohteeseen samassa korttelissa tontti 3, joka on merkitty tunnuksella AH (Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue). 5/15 NEWSEC VALUATION OY

Pihan tason tulee olla vähintään +95, mikä tarkoittaa suurimmalla osalla tonttia noin 4,5 metrin korotusta nykyiseen tasoon. Arviomme mukaan tämä tarkoittaisi arvioitavan korttelin kohdalla noin 45 000 m 3. Yli kolmen metrin maankorotuksessa haasteeksi tulee myös maan tiivistäminen, niin että pihakansi kestää tarvittavan liikenteen rasitukset. Asemakaavassa rakennettaville tonteille on kaavoitettu rakennusoikeutta 3 100 k-m 2 /tontti. Piharakennuksissa, maantasokerroksessa ja ensimmäisessä asuinkerroksessa olevat asuntojen ulkopuoliset asumista palvelevat tilat kuten autotalli-, varasto-, huolto-, sauna-, askartelu-, kerho-, ja kokoontumistilat saa rakentaa asemakaavan merkityn kerrosalan lisäksi. Näiden tilojen kerrosala saa olla korkeintaan 15 % tontille merkitystä rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden saa hyödyntää kokonaisuudessaan, mikäli kaikki vaaditut autopaikat sijoitetaan maan/kannen alle. Rakennusoikeudesta saa hyödyntää vain 60 %, jos vaadituista autopaikoista osa tai kaikki sijoitetaan maan pinnalle pihapysäköintiin. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/75 k-m 2. Autopaikkojen sijoittuessa useamman kiinteistön yhteiseen pysäköintihalliin, saa autopaikkojen määrästä vähentää 10 % vaaditusta. Alla asemakaavakartta. Kaavamääräykset ovat arviokirjan liitteenä. Geologian laitoksen tuottaman maaperäkartan mukaan tontti sijaitsee kartoittamattomalla alueella. Pankajoen länsipuolella sekä Pankalan pohjoispuolella maaperä on kuitenkin hiekkamaata, kuten myös Mikkelin eteläosissa. Arvio perustuu oletukseen, ettei maaperä luo poikkeuksellisen vaikeita perustamisolosuhteita, jotka vaikuttaisivat markkina-arvoon. 6/15 NEWSEC VALUATION OY

4.6 Rajoitukset ja rasitteet Arviointi on suoritettu rasitteista vapaana. 4.7 Paras ja tuottavin käyttö Arvioitava kohde on uuden kaavasuunnitelman mukaisessa käytössä parhaassa ja tuottavimmassa käytössä, joka määritellään todennäköisimmäksi käytöksi, joka on fyysisesti mahdollista, tarkoituksenmukaisesti perusteltua, laillisesti luvallista, taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja tuottaa korkeimman arvon arvioitavalle kiinteistölle. 4.8 Sijoittuminen markkinoilla Mikkelin keskustassa on viimeaikoina tullut harvakseltaan myyntiin rakentamattomia AKtontteja. Uusien asuntojen myynti on keskittynyt Graanin alueelle sekä muutamiin keskustan uudiskohteisiin. Viimeisimmät uusien kerrostalohuoneistojen kaupat indikoivat keskustan suosiota, sillä neliöhinnat ovat nousseet huomattavasti viimevuodesta. Mikkelissä on huomioitava, että asuntomarkkinoiden pienuudesta johtuen yksittäinen hyvällä sijainnilla oleva uudiskohde vaikuttaa merkittävästi keskihintoihin. Arvioitava alue sijoittuu keskustan reunalle hyvien liikenneyhteyksien varteen miellyttävän puistoalueen lähelle. Asemakaava tarjoaa mahdollisuuden suurempaan rakennusoikeuden määrään, mikäli paikoitus sijoitetaan kannen alle, mutta ei estä perinteistä pihapaikoitusta. Emme usko asemakaavan vaihtoehtoisuuden rajoittavan kysyntää. Yhteiskäyttöön tulevan AHtontin nähdään kuitenkin parantavan kohteen myytävyyttä. Alue itsessään on urheilukäytössä ollutta aluetta, joka on valmiiksi tasoitettu sekä raivattu hiekkakenttä. Haasteena näemme asemakaavamääräysten mukaiset korkeusasemat. Pihatason nostaminen lähes viisi metriä nykyistä tasoa ylemmäs on kallista ja maamassojen tiiveyden varmistaminen aikaa vievää. Mikäli paikoitus toteutetaan kokonaan autohallina, nousee rakennusoikeuden määrä huomattavasti. Samalla pysäköintihalli vähentää osaltaan maan täyttöön tarvittavan maan määrää, mutta ei poista sitä kokonaan. Maantäyttö ja pysäköintihallin toteutus vaatii koko korttelialueen rakentamisen käynnistämistä samanaikaisesti. Suuremmalla rakennusoikeuden määrällä tämä mahdollistaisi noin 175 asunnon korttelialueen, olettaen asunnon keskikoon olevan 53 m 2. Viimeisten viiden vuoden perusteella 175 asuntoa vastaa koko Mikkelin kahden vuoden uudistuotannon kysyntää. Näin suuri määrä asuntoja samaan kortteliin keskustan reunalla aiheuttaa merkittävän myyntiriskin. 7/15 NEWSEC VALUATION OY

Mikkelin keskustaan löytynee kiinnostuneita rakennusliikkeitä, jotka kohteen haluavat toteuttaa. Maatäytön kustannukset ja aikatauluriski vaikuttavat kauppahintaan sekä sopimusmenettelyyn. Mikäli kaupunki on valmis neuvottelemaan kaupan ehdoista ja mahdollisen täyttömaan toimituksesta, uskomme kohteelle löytyvän ostajia. 5 Arviointimenetelmät Arviointimenetelmänä on käytetty kauppa-arvomenetelmää. Arviossa ei ole huomioitu muita kiinteistön hankintakustannuksia eikä veroseurauksia. Kohteen markkina-arvon määritys perustuu todellisten, tapahtuneiden vertailukauppojen analysointiin hyväksikäyttäen markkinoilla toimivien sijoittajien mielipiteiden ja päätöksentekometodien tuntemista sekä Newsec:n arviointi-, välitys- ja managementtoiminnassa saatuihin markkinatietoihin. 5.1 Kauppa-arvomenetelmä Vuosien 2008-2014 aikana Mikkelin keskustan alueella ei ole myyty rakentamattomia AKtontteja. Vuonna 2006 arvioitavan kohteen välittömästä läheisyydestä Savonlinja myi rakentamaton AK-tontin hintaan 300 000. Tontilla oli rakennusoikeutta vain 695 k-m 2, joten rakennusoikeuden hinta kaupassa oli noin 430 /k-m 2. Keskustan lähialueilla on myyty vuosien 2007 2014 aikana kolme vertailukelpoista asuinrakennuspaikkaa, joissa kauppaan ei kuulunut rakennuksia tai rakennukset olivat arvottomia. Alla on esitetty kauppojen tarkemmat tiedot ja niiden sijoittuminen Mikkelissä. Avain Luovutuspäivä Ala (m 2 ) /m 2 /kem 2 Rak. Oik. e -luku 2 22.8.2013 4 666 907 997 195 263 3 450 0,74 3 14.6.2013 2 846 1 020 054 358 358 2 846 1,00 4 26.6.2007 904 852 938 944 366 2 330 2,58 Käyttötarkoitus kaavassa Asuinkerrostalojen korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Vertailukaupat on haettu Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä. Hintoja on korjattu 2 %:n vuotuisella inflaatiokorjauksella. Havainnoista numero 2 sijainti on parempi ja numero 4 heikompi kuin arvioitavan kohteen. Kauppa numero kolme vastaa keskustaetäisyydeltään parhaiten arvioitavaa kohdetta. Maastokartan perusteella myyty tontti on topografialtaan tasainen. Tontti on myyty kesäkuussa 2013 ja nyt siihen on rakenteilla 40 asunnon As Oy Anninpuisto. Asunnoista 21 kappaletta on jo myyty. 8/15 NEWSEC VALUATION OY

Vertailukauppoihin perustuen arviomme asuinkerrostalotonttien kerrosneliöhinnan olevan Pankalan alueella noin 320 /k-m 2 ilman maantäyttökuluja. 5.2 Hintasuhde Asuinkerrostalotontin hintaa voi arvioida myös uusien kerrostaloasuntojen hinnan kautta. Hintasuhdemenetelmässä verrataan toteutuneiden tonttikauppojen yksikköhintaa samasta kohteesta myöhemmin myytyjen asuntojen neliöhintaan. Uusien kerrostaloasuntojen kauppoja analysoitiin vuodesta 2009 eteenpäin. Suurin osa asunnoista on myyty Graanin tai Keskustan alueella. Keskustasta löytyi kaksi kohdetta, Hallituskatu 1 ja Nuijamiestenkatu 3-5, joissa on tontin ja asuntojen myyntihinnan tiedossa. Otavankatu 13/Saattotie 2:sta tiedossa ovat vain pyyntihinnat joilla asuntoa pyritään myymään. Hallituskadun tontti myytiin ilman rakennuksia yksikköhinnalla 318 /k-m 2. Hallituskatu 1:stä myytyjen asuntojen keskimääräinen neliöhinta on ollut 3 400 /m 2. Hintasuhde on näin ollen noin 9,4 %. Nuijamiestenkatu 3-5 tontilla oli vain arvottomia rakennuksia. Tontti myytiin yksikköhinnalla 350 /k-m 2. Nuijamiestenkatu 3-5 myytyjen asuntojen keskimääräinen neliöhinta on ollut 3 800 /m 2. Hintasuhde on näin ollen noin 9,2 %. Saattotie 2 tontilla oli vain arvottomia rakennuksia. Tontti myytiin yksikköhinnalla 258 /k-m 2. Myynnissä olevien asuntojen keskimääräinen pyyntihinta on 3 500 /m 2. Hintasuhde pyyntihinnoilla olisi 7,4 %. Mikäli myyntihinnat olisivat 10 % pyyntiä alhaisemmat, hintasuhde olisi 8,2 %. Saattotien kohdalla tulee huomioida, että tontti on vanha huoltoasema eikä mahdollisesta maan pilaantumisesta ja puhdistuskuluista ole tietoa. Toteutuneiden asuntokauppojen perusteella arvioimme valmiiden asuntojen keskihinnan asettuvan 1 2 vuoden päästä 3300 3500 /m 2 tasolle. Alla on laskelma perustuen havaittuihin hintasuhteisiin, paljonko rakennusoikeuden arvo olisi ilman maantäyttökustannuksia. Asuntojen keskim. hinta 2016 /m2 3400 3600 Hintasuhde 9 % 9,50 % Rakennusoikeuden arvo 2014 /k-m2 306 342 5.3 Autopaikoitus Arvioitavassa kohteessa on kolme vaihtoehtoa autopaikkojen toteutukseen, jotka vaikuttavat kohteen markkina-arvoon. 1. Pysäköinti toteutetaan pihapysäköintinä, jolloin rakennusoikeudesta saa hyödyntää vain 60 %,. 2. Pysäköinti toteutetaan maanalaisena ratkaisuna, jossa useamman kiinteistön pysäköinti sijoittuu yhteiseen pysäköintihalliin, jolloin autopaikkojen määrästä saa vähentää 10 % vaaditusta määrästä. 3. Pysäköinti toteutetaan maanalaisena ratkaisuna, jossa yksittäiset kiinteistöt toteuttavat omat autopaikkamääräysten mukaiset autopaikat itsenäisiin pysäköintihalleihin. Kolmatta vaihtoehtoa pidetään erittäin epätodennäköisenä rakennuskustannusten takia, minkä vuoksi kyseisen vaihtoehdon markkina-arvoa ei ole määritetty. Maanalaisen autopaikoituksen katsotaan toteutettavan todennäköisimmin yhtenä kokonaisuutena, jolloin pysäköintihalli rakennettaisiin kaikkien kolmen tonttien yhteiskäyttöön. 9/15 NEWSEC VALUATION OY

Mikäli pysäköintihalli toteutettaisiin yhteisenä pysäköintihallina, tarkoittaisi se sitä että autopaikkoja pitäisi rakentaa 112 yhteensä eli noin 37,3 autopaikkaa per tontti. Arviomme mukaan autohallipaikan rakennuskustannus on noin 22 000 /paikka, kun taas pihapysäköinnin kustannus on arviomme mukaan noin 2 000 /paikka. Perustuen etuovi.com hintaseurantapalvelun vertailuaineistoon Mikkelin myydyistä autopaikoista autohallipaikan myyntihinta kyseisellä alueella on arviomme mukaan noin 9 000 /paikka. Siten pysäköintihallin kustannus suhteessa tavalliseen pihapysäköintiratkaisuun on 11 000 /autopaikka korkeampi. Tämä tekee koko korttelin lisäkustannukseksi noin 1 200 000. Kerrosneliöhintaa tämä alentaa siten noin 130 /k-m 2 verrattuna tavalliseen pihapysäköintiratkaisuun. 5.4 Tontin maantäyttö Koska asemakaavan mukaan tontin maanpintaa on korotettava lähes koko korttelin alueella noin 4,5 metriä nykyistä tasoa korkeammalle, arvioidaan sillä olevan huomattava vaikutus arvioituun tontin kerrosneliöhintaan. Arviomme mukaan täyttömaata tarvittaisiin korotukseen 45 000 m 3, josta 75 % on täyttömaata ja 25 % pintamaata. Arviomme mukaan täyttömaan kustannus on noin 5 /m 3 sisältäen kuljetuskustannukset. Puolestaan pintamaan kustannukseksi olemme arvioineet noin 5-10 /m 3 riippuen soratyypistä, sisältäen kuljetuskustannukset. Pohjautuen arvioituihin kuutiomäärään ja maantäytön kustannustasoon, arvioimme koko korttelin maantäytön kustannusten suurusluokaksi noin 250 000. Mikäli autopaikoitus toteutetaan pysäköintihallina, säästetään maantäyttökustannuksissa arviolta 75 000, sillä maata ei tarvitse täyttää pysäköintihallin osalta. Näin maantäytön kustannusten suurusluokaksi tulisi noin 180 000 pysäköintihalli vaihtoehdossa. 6 Johtopäätökset Arvio perustuu oletukseen, että tontit ovat samanarvoisia ja maantäytöstä sekä pysäköintihallin rakentamisesta aiheutuvat kustannukset kohdistuvat tasan kolmelle AK-tontille. Korttelialueen arvo pihapysäköinnillä. Pihapysäköintiratkaisulla yhden tontin rakennusoikeus on 1 860 k-m 2. Näin ollen koko korttelin rakennusoikeus on 5 580 k-m 2. Ilman maantäyttökustannuksia arvioimme korttelin arvoksi 1,8 miljoonaa euroa. Arvioitujen maantäyttökustannusten jälkeen korttelin arvoksi jää 1,5 miljoonaa euroa ja yhden tontin arvoksi 510 000, 274 /k-m 2. Korttelialueen arvo yhteisellä pysäköintihallilla. Pihapysäköintiratkaisulla yhden tontin rakennusoikeus on 3 100 k-m 2. Näin ollen koko korttelin rakennusoikeus on 9 300 k-m 2. Huomioiden kalliimman pysäköintiratkaisun kustannukset arvioimme korttelin arvoksi 1,7 miljoonaa euroa. Arvioitujen maantäyttökustannusten jälkeen korttelin arvoksi jää 1,5 miljoonaa euroa ja yhden tontin arvoksi 510 000, 165 /k-m 2. 10/15 NEWSEC VALUATION OY

7 Yhteenveto 7.1 Markkina-arvo Perustuen saamiimme lähtötietoihin sekä niiden pohjalta tekemäämme analyysiin toteamme, että kohteessa, Graanintie 29, markkina-arvo arvoajankohdassa elokuu 2014 on: AK-tonteille 4,5,6 510 000 (viisisataa kymmenentuhatta euroa). AH-tontti 3 sisältyy AK-korttelialueen arvoon. Arvion tarkkuus on +/- 10%. 7.2 Riippumattomuus Palkkiot, mukaan lukien tämä toimeksianto, jotka toimeksiantaja on maksanut Newsec Oy:lle (tai muille saman konsernin yrityksille Suomessa), muodostavat alle 5% Newsec Finlandin koko liikevaihdosta. 7.3 Julkistaminen Arviota ei saa osittain tai kokonaan käyttää eikä niihin saa viitata tai niiden tietoja julkistaa ellei arvioija ole etukäteen kirjallisesti antanut siihen suostumuksensa. Arvion tiedot saa kuitenkin julkistaa arvion käyttötarkoituksen mukaisessa yhteydessä, jolloin on myös julkistettava arvion laatijan eli Newsec Valuation Oy:n nimi. Helsinki 29.8.2014 Newsec Valuation Oy Ville Inkeri Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), yleisauktorisoitu ville.inkeri@newsec.fi +358 40 749 5021 Juha Nummi Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), yleisauktorisoitu juha.nummi@newsec.fi +358 50 559 5527 Ilpo Münster ilpo.munster@newsec.fi +358 40 748 9213 8 Liitteet: Asemakaavaote Asemakaavamääräykset 11/15 NEWSEC VALUATION OY

12/15 NEWSEC VALUATION OY

13/15 NEWSEC VALUATION OY

14/15 NEWSEC VALUATION OY