Maatalouden markkinariskit Timo Jaakkola 15.4.2010
Nordea johtava pohjoismainen pankki Muut¹ ) 29 % Norja 12 % Suomi 15 % Ainutlaatuinen asiakaskunta Noin 7,7 miljoonaa asiakasohjelmiin kuuluvaa henkilöasiakasta ja 0,7 miljoonaa aktiivista yritysasiakasta Tanska 21 % Ruotsi 17 % 6 % New European Markets Kattava jakeluverkosto Noin 1 400 konttoria Vahva taloudellinen asema Ensisijaiset omat varat 16,1 miljardia euroa Tier 1 -suhde 2) 11,4 % ennen siirtymäsäännöksiä Suuren koon tuomat edut Kulujen suhde riskipainotettuihin saamisiin 2,3 % Luotonanto yrityksille, % Luotonanto henkilöasiakkaille, % Prosenttiosuus konsernin tuotoista (ympyröiden koko) Hajautus Nordean tuotoista enintään yksi neljäsosa syntyy yhdellä markkina-alueella 1 ) Shipping, Oil Services & International, International Private Banking, konsernitoiminnot ja finanssipalveluyritykset 2 ) Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin
Maa- ja metsätalouden suuret linjat FAO:n ennusteen mukaan maailman ruuantuotannon pitää kasvaa 20 %:lla vuoteen 2025 ja 70 %:lla vuoteen 2050 mennessä Elintason nousu muuttaa ravintotottumuksia peltoa kuluttavampaan suuntaan Viljelykelpoinen ala ei kasva poistuva ala vastaa raivattua Uusiutuvan energian ja raaka-aineiden tarve tulee kasvamaan puun ja pellon tuotteiden jalostusarvo nousee Työvoiman saaminen alalle edellyttää kannattavaa liiketoimintaa ja palkanmaksukykyä
Elintarvikkeiden kulutuksen kehitys (mln tonnia) 1988/89 2007/08 % muutos Väestö 5.2 mrd 6.7 mrd 29 % Vehnä 519,6 618,2 19 % Rehuviljat 782,9 1061,7 36 % Riisi 325,8 427,9 31 % Kasvivalkuainen 130 268 106 % Soijajauho 64 166 159 % Öljyt ja rasvat 77 160 108 % Soijaöljy 16 39,5 147 % Palmuöljy 9,3 41,3 344 % Naudanliha 50 68 36 % Sianliha 63 106 67 % Siipikarjanliha 37 91 146 % Lähde: ADM Investor Services
2,000K Corn, Wheat & Oilseeds World Planted Acreage vs Total Use 2,400K Total Planted Acreage (Million Acres) 1,800K 1,600K 1,400K 1,200K 1,000K 800K 600K 400K Source: Hightower 2,200K 2,000K 1,800K 1,600K 1,400K 1,200K 1,000K 800K Total Use (MT) 200K 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 600K Wheat Corn Oil Seeds Projected Harvested Total Usage Projected Total Use Lähde: ADM Investor Services
Maatalouspolitiikka Markkinat CAP uudistus: -Tuki irti tuotannosta -Kiintiöiden lopetus -Tukien kohdennus -Intervention alasajo LFA reformi: -Kriteerit -Ylärajan poisto? -141- ja ymp. tuen paikkaus Ympäristötuki -Tulotukiluonne vähenee WTO-ratkaisu: -Vientitukien leikkaus -Tuontitullien leikkaus -Tuet irti tuotannosta -Kaupan esteet ja esteet -GMO -Ympäristökysymykset -ihmisoikeudet Yleinen talouskehitys Kauko-Idän talouskasvu Energian hinta bioenergiamarkkinat Raaka-ainemarkkinat Tuotannon tehostuminen ja keskittyminen Hintavaihtelu lisääntyy Kilpailukyky korostuu Hintavaihtelu lisääntyy Kilpailuedut korostuvat Hintavaihtelu lisääntyy Riskien hallinta korostuu -Tuotannon laajuus ja tehokkuus -Riskien hallinta Tilatasolla - Tuottojen ja kustannusten suhde - Johtajuus ja osaaminen
Lähivuosina Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle - peltomaan tarjonta lisääntyy ja laskee maan hintaa helpottaa tilakoon kasvattamista Pienimuotoinen tuotanto ei mahdollista investointeja menestyminen edellyttää korkeaa osaamista ja erikoistunutta tuotantoa Suuri investointitarve tuotannon tehostamiseksi Mittakaavan ja hintavaihteluiden kasvu lisäävät riskienhallinnan tarvetta Osaamisvaatimus kasvaa sekä tiloilla että sidosryhmissä Ruuan ja uusiutuvan energian tuotanto ovat potentiaalisia kasvualoja
Viljan tuotantoennuste, IGC/Agronomics
Viljan kulutusennuste, IGC/Agronomics
Hintavaihtelu on tullut jäädäkseen Tuottajahintojen vaihtelu kertoo toimivista markkinoista Hintavaihtelu on markkinoiden ominaisuus, ei vika Hintavaihtelun puute kertoo määräävästä markkina-asemasta tai säädellystä markkinasta Maailmanlaajuinen kysynnän kasvu edellyttää kasvavaa tuotantoa Ruoka ei synny nappia painamalla ja tuotanto ei myöskään kasva lineaarisesti Hyvien ja vähemmän hyvien tuotantovuosien vaikutus korostuu kun varastot suhteessa kulutukseen pienenevät Hintavaihtelu antaa paremmat ansaintamahdollisuudet kuin tasaisen matala hinta
Myllyvehnän hintakehitys EU-markkinoilla NYSE Euronext, Pariisi
Joulukuun 2011 CME vehnäfutuurin hintakehitys Vehnä CME 12/10, 16.03.2010, n. 536 c/bu
Euron heikentyminen tukee vientikilpailukykyä ja vahvistaa mm. öljykasvien hintoja
Korot ennätysalhaalla hyvä aika suojautua korkoriskeiltä
Markkinariskien hallinta Markkinajärjestelmien tuntemus Markkinoiden aktiivinen seuranta Toiminnan suunnittelu markkinaehtoisesti Ketjuohjaus Kiinteähintaiset kauppasopimukset Varastointi ostojen ja myyntien ajoitus Pörssisuojaus futuureilla ja optioilla
Suojattavat maataloustuotteet Nordea tarjoaa tällä hetkellä asiakkailleen johdannaissuojauksia seuraaviin maataloustuotteisiin Eurooppalaiset tuotteet Rehu- ja myllyvehnä (NYSE Euronext) Rapsi ja rapsiöljy (NYSE Euronext) Kaakao, maissi, kahvi, sokeri (NYSE Euronext) U.S.-tuotteet Vehnä (CME) Sokeri (ICE) Kahvi (ICE) Maissi (CME) Soijapavut ja öljy (CME) Nauta- ja sikakarja (CME) Ongelmana rajallinen tuotevalikoima pohjoiseurooppalaisille maataloustuotteille. Mm. rehukaura- ja ohra, lannoitteet
Suojautumisen periaatteet Maataloustuotteiden fyysinen kauppa ja suojaaminen hoidetaan erillään Fyysinen kauppa Ostajia voidaan vaihtaa tai kilpailuttaa suojausaikana, koska suojautuminen hoidetaan erillään toimituksista Suojautuminen Suojautuminen tehdään Nordean kanssa Suojaus ei johda maataloustuotteiden fyysiseen toimitukseen, ainoastaan raha liikkuu asiakkaan ja Nordean välillä Toteutuneet viljakaupat eivät vaikuta suojauksen ehtoihin Suojaus kompensoi markkinahinnan muutokset Suojattuja hintoja voidaan käyttää mm budjetoinnissa Maataloustuotteiden pääasiallinen suojaustuote on futuuri.
Esimerkki riskien hallinnasta futuurikaupan avulla 1. - myyjän suojaus (Yksi sopimus on 50 t) Esimerkki 1. Myydään marraskuun 2010 vehnäfutuuri hintaan Käteishinta lokakuussa 2010 Ostetaan takaisin marraskuun vehnäfutuuri hintaan 130 /t 145 /t 145 /t per 50 t Asiakas maksaa pankille Futuurikaupassa hävitään -15 /t -750 Käteiskaupan tuotto 145 /t Netto 130 /t Esimerkki 2. Myydään marraskuun 2010 vehnäfutuuri hintaan Käteishinta lokakuussa 2010 Ostetaan takaisin marraskuun vehnäfutuuri 130 /t 115 /t 115 /t Suojautuminen hintavaihteluilta Futuurikaupassa voitetaan 15 /t 750 Käteiskaupan tuotto 115 /t Netto 130 /t Pankki maksaa asiakkaalle
Esimerkki riskien hallinnasta futuurikaupan avulla 2. - ostajan suojaus (Yksi sopimus on 50 t) Esimerkki 2. per 50 t Ostetaan marraskuun 2010 vehnäfutuuri hintaan 130 /t Käteishinta lokakuussa 2010 145 /t Myydään takaisin marraskuun vehnäfutuuri hintaan 145 /t Futuurikaupassa voitetaan 15 /t 750 Käteiskaupan hinta 145 /t Ostettavan viljan nettokustannus 130 /t Esimerkki 2. Ostetaan marraskuun 2010 vehnäfutuuri hintaan 130 /t Käteishinta lokakuussa 2010 115 /t Myydään takaisin marraskuun vehnäfutuuri 115 /t Futuurikaupassa hävitään -15 /t -750 Käteiskaupan hinta 115 /t Netto 130 /t Pankki maksaa asiakkaalle Suojautuminen hintavaihteluilta Asiakas maksaa pankille
Esimerkki myllyvehnän futuurisuojauksesta vuodelle 2009 Futuurikauppa: 01/2010 vehnäfutuuri 15.3.2009 tasolla 147 e/t (31.3. 140 e/t) Viljelijä myy kaksi sopimusta á 50 t, kokonaisarvoltaan 14 700 e Tässä vaiheessa ei liikutella rahaa, tarvitaan vain n. 1500 e vakuus Viljelijä ostaa futuurit takaisin 30.11.2009 päivän hintaan 128,50 e/t, jolloin kaupan kokonaisarvo on 12 850 e Pankki tilittää asiakkaalle erotuksen 1 850 e miinus kulut 0,5 % eli 137,75 e nettovoitto 1 712,50 e eli runsaat 17 e/t Fyysisen viljan kauppa: Viljelijä myy 30.11. vehnänsä päivän hintaan 125 e/t, johon hän voi lisätä futuurikaupasta saamansa tuoton 17 e/t yhteensä 142 e/t Ero kiinteähintaiseen sopimukseen 8 e/t (jos 100 % kiinnitys, 50 % kiinnityksellä ± 0 e/t), mutta ilman laaturiskiä Jos vehnä menee rehuksi, viljelijän tuotoksi tulee 105 e/t + 17 e/t 122 e/t
Siipikarjanrehujen hinnat seuraavat lyhyttä myllyvehnäfutuuria kuukauden viiveellä 360 340 320 300 280 260 240 220 200 1/08 2/08 3/08 4/08 5/08 6/08 7/08 1/09 2/09 3/09 4/09 5/09 6/09 7/09 1/10 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 1 P CC 2 P CC 3 P CC 4 P Myllyvehnä, lähin futuuri
Edut ja haitat Edut Haitat Suoja markkinahintojen muutoksilta Pääomaa ei tarvitse sitoa varastotiloihin ja varastoitaviin tuotteisiin Hinta etukäteen tiedossa Ei yllätyksiä budjetoituihin arvioihin verrattuna Sopimuksen purkaminen on mahdollista ennen eräpäivää Joustavampi vaihtoehto kiinteähintaiseen fyysiseen sopimukseen verrattuna ei esim. sato- ja laaturiskiä Mahdollista tehdä eri valuutoissa esimerkiksi EUR tai USD Erittäin helppoa verrattuna oman pörssitilin avaamiseen Markkinahintojen muutokset asiakkaan kannalta edulliseen suuntaan eivät hyödytä asiakasta Kotimaan hintataso ei aina seuraa pörssien hintakehitystä
Maatalouden näkymät Investointitahti edelleen verkkainen Hankkeiden kustannus suhteessa tuottoon erittäin korkea Kalliit rakennusratkaisut Kallis teknologia Ylihintaiset investoinnit eivät paranna maatalouden kilpailukykyä Taloussuunnittelun laatu on yleisesti puutteellista Ongelmat keskittyvät kroonikoille osaavimmat yrittäjät tekivät myös viime vuodelta erinomaista tulosta Liikkeenjohdon osaaminen korostuu laskusuhdanteessa Suuri investointitarve erityisesti kotieläintuotannossa Talouskasvu vetää myös elintarvikkeiden hinnat nousuun
Hyvä aika investoida Rahoitusta hyvin saatavilla kaikkiin kannattaviin hankkeisiin Korkotaso on ennätyksellisen alhaalla 5 ja 10 vuoden kiinteät korot ovat edullisia korkoriskit voidaan hallita myös koronvaihtosopimuksilla Investointituki riittää kaikkiin ehdot täyttäviin hankkeisiin ja käsittelyajat ovat kohtuulliset Kaikkia rakennusprojektin läpivientiin tarvittavia palveluita on hyvin saatavilla Hyvät mahdollisuudet myös kilpailuttaa ratkaisutoimittajia Investointeja on tehtävä joka tapauksessa jos toimintaa aiotaan jatkaa vielä 10 vuoden kuluttua
Nordean ratkaisut kehittyville maatilayrityksille Monipuoliset rahoitusratkaisut Pankki- ja korkotukilainat Rahoitusyhtiötuotteet Markkinoiden monipuolisin tuotevalikoima korkoriskien hallintaan Toimivat maksuliikepalvelut Tilit, verkkopankit ja kortit kaikkiin tarpeisiin Monipuoliset ratkaisut markkinariskien hallintaan Viljan, öljykasvien, rehujen, energian ja korkojen suojausmahdollisuudet Henkilökohtainen pankkineuvoja yritystoiminnan tukena Apuna alueellinen, valtakunnallinen ja pohjoismainen asiantuntijaverkosto
Yleistä hyödykejohdannaisiin liittyvistä riskeistä Hyödykejohdannaistransaktiota koskeva sopimus sitoo ostajaa ja myyjää viimeiseen eräpäivään asti, eikä sitä voida peruuttaa ilman sulkevaa transaktiota. Tarkempi kuvaus tuotteen riskeistä ilmenee erillisestä tuotekuvauksesta, jonka asiakkaan edellytetään lukeneen ennen hyödykejohdannaistransaktion tekemistä.
Hintariski Futuurit, termiinit ja swapit Johdannaisesta aiheutuva voitto/tappio riippuu kohde-etuuden markkinaarvon muutoksista ja on rajaton*. Tämän vuoksi johdannaisen ostaja/myyjä voi joutua asettamaan vakuuksia tai tekemään panttauksia. Aiempi kohdeetuuden hintakehitys ei ole tae tulevasta hintakehityksestä, ja hintariski on ostajalla/myyjällä. Optiot *Teoreettisesti hinta ei voi pudota alle nollan. Optiosta saatava voitto/tappio aiheutuu kohde-etuutena olevan tuotteen markkina-arvon muutoksista. Option ostajalle tuottomahdollisuus on rajaton ja potentiaalinen tappio on rajoitettu option preemioon. Option myyjälle potentiaalinen tappio on rajaton ja tuotto on rajoitettu option preemioon. Sekä option ostaja että myyjä voivat joutua asettamaan vakuuksia tai tekemään panttauksia. Aiempi kohde-etuuden hintakehitys ei ole tae tulevasta hintakehityksestä, ja hintariski on tuotteen ostajalla/myyjällä.
Basis-riski Basis = Suojatun tuotteen spot-hinta johdannaisen hinta Basis-riski tarkoittaa epätäydellistä korrelaatiota konkreettisen tuotteen ja rahoitusinstrumentein suojatun tuotteen välillä. Hyödykkeiden hinnat perustuvat viitelaatuihin, jotka toimitetaan viitekohteisiin. Basis-riski aiheutuu tilanteesta, jossa fyysisen transaktion laatu ja toimituskohde eroavat johdannaisen kohdeetuuden laadusta ja toimituskohteesta. Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja vastapuolen sitoumus koskee johdannaiskaupankäynnin kohteena olevaa viitelaatua. Basisriski jää ostajan/myyjän kannettavaksi. Basis-riskin seurauksena suojausstrategian tuotot tai tappiot eivät ole täydellisesti ennalta määriteltävissä.
Luottoriski Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, ettei Nordea Pankki Suomi Oyj kykene suoriutumaan velvollisuuksistaan johdannaisten voittojen ja tappioiden tilityksen yhteydessä. Jos Nordea Pankki Suomi Oyj ei suoriudu velvollisuuksistaan, muodostuu ostajalle/myyjälle saatava Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä. Luottoriskiä voidaan arvioida käyttämällä riippumattomien luottoluokittajien luottoluokituksia. Merkittävimmät luottoluokittajat ovat Standard & Poor s sekä Moody s. Lisäinformaatiota löytyy internetosoitteissa www.standardpoors.com, www.moodys.com ja www.nordea.com. Luottoluokitus on arvio Nordea Pankki Suomi Oyj:n vakavaraisuudesta ja riskistä ajautua maksuvaikeuksiin. Nordea Pankki Suomi Oyj luottoluokitukset ovat seuraavat: S&P: AA- AAA on luottoluokituksista korkein ja C matalin. Moody s*: Aa1 *Helmikuu 2009
Vastuunrajoitus Nordea Markets on Nordea Bank Norge ASA:n, Nordea Bank AB:n (publ), Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Nordea Bank Danmark A/S:n Markets-toimintojen yhteinen nimi. Oheiset tiedot on tarkoitettu taustatiedoksi vastaanottajan yksinomaiseen käyttöön. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat Nordea Marketsin mielipidettä tiedotteessa mainittuna päivänä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tässä esitetyt näkemykset perustuvat asiakkaalta saatuun tietoon, joka on toimitettu Nordean tarjoamien sijoituspalvelujen esittelemiseen. Tässä annettu tieto ei korvaa vastaanottajan omaa harkintaa. Nordea Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja missään toimipaikassaan. Ennen sijoitus- tai luotonottopäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman Nordea Marketsin etukäteen antamaa kirjallista lupaa.
Lisätietoja hintasuojauksista Rami Palin rami.palin@nordea.com Puh 09 3695 0311 Timo Jaakkola timo.jaakkola@nordea.fi Puh 0400 732 145 Juha Ryynänen juha.ryynanen@nordea.com Puh 09 3695 0327
Kiitos. T