NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

Samankaltaiset tiedostot
Työpaja- pedagogiikka

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Tekemällä oppii - hanke. Kevät 2013

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari

Tekemällä oppii. Tuija Hämäläinen Susanna Palo

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena

Nuorten työpajatoiminta nuorisotakuun toteuttajana monialaisessa toimintaympäristössä

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla TEKEMÄLLÄ OPPII

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset

Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Ajankohtaista TPY:ssä

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Verkostotoiminta uusien maakuntien alueella

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ajankohtaista Syöte

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Ajankohtaista työpajakentällä ja TPY:ssä

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Keski-Suomen SOTE hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

- silta parempaan tulevaisuuteen -

Etsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

monialayhteistyö nuorten

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palvelua juurruttamassa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Työpajatoiminta - monialaisen yhteistyön perusyksikkö

Harppaa elämäsi muutokseen!

Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö Anu Anttila

Alueellinen työpajojen kehittämispäivä

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille Sovari-mittarilla

Työpajatoiminta 2014 malli Kyselyn linkki tulee sähköpostilla!

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN!

Työpajapedagogiikka levittämistyö 2014 kevät

Työpajatoiminta Nuori Tampere

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

KOULUTUSSOPIMUKSEN KÄYTTÖÖNOTTO AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Koulutussopimusmallin esittely

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Tutkinnon perusteet: Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, 2014

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

Uusi Valma Opinto-ohjaaja Emma Nylund

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. Työpaja toimintaympäristönä. Esite työpajojen sidosryhmille. ja yhteistyökumppaneille.

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

J.J. Jedulainen

SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN OSAAMISKESKUS. Anna Vilen & Mika Piipponen Hanko

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Kriteeristön esittely

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä Jari Karppinen

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?

Transkriptio:

NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskus toimija Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö Lisäksi omaa rahoitusta, RAY & STM/ESR Toiminta valtakunnallista 217 jäsenorganisaatiota 8/2013 16 työntekijää, perustoiminnassa 6 ja kehittämistyössä 10 Toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker 10-henkinen hallitus, jonka jäsenet demokraattisesti valittuja työpajaammattilaisia puheenjohtaja kansanedustaja Sari Palm Jäsenpalvelut: alueelliset ja teemaverkostot, jäsentapahtumat Kehittäminen: koulutus, julkaisut, hankkeet RAY rahoituksella 2013: Startti parempaan elämään juurruttamis-hanke MaMuPaja, Maahanmuuttajatyö työpajoilla Tekemällä oppii OKM:n kehittämisrahoitus: Sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuden kehittäminen, SOVA Tiedotusta ja vaikuttamistyötä

Tekemällä oppii hanke 2012-2014 RAY rahoittaa, 1.3.2012-31.12.2014 Valtakunnallinen Työpajayhdistys hallinnoi Toiminta-alueena koko Suomi Seuranta ja ohjaus: TPY (kehittämispäällikkö, johtoryhmä, hallitus) Ohjausryhmä Mukana olevat toimijat

Tekemällä oppii TAVOITE 1. Työpajapedagogiikan määrittelyä Työpajapedagogiikan eli työpajatoiminnan ja työpajoilla käytettävien menetelmien määritteleminen Pohjatietoa kerätty mm. työpajojen Aluverkostotapaamisissa Määrittelyssä apuna käytetään määrittelyryhmää, joka koostuu työpajojen ammattilaisista ja työpajojen yhteistyökumppaneista Työpajapedagogiikka julkaisu ilmestyy vuonna 2013

Tekemällä oppii TAVOITE 2. Työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen Työpajajojen kehittämisprosessiin on voinut hakea sekä vuonna 2012 että 2013 Haku suljettiin heinäkuussa 2013 Hakijoita oli yhteensä 17. Mukaan valittiin 10 prosessia, jotka ovat - 9 työpajaa - yksi työpajojen alueellinen verkosto, jossa mukana 5 paikkakuntaa

Työpajatoiminnan asemoituminen Koulutuspolitiikka Nuorisopolitiikka Työllisyyspolitiikka Sosiaalipolitiikka

Valmennuksen portaat ja työpajojen palvelut Työvalmennus, osaamisen tunnistaminen TYÖHÖNVALMENNUS Nivelvaiheen tuki työllistettäessä työsuhteeseen Palveluna esim. palkkatuki, työhönvalmennus, oppisopimus, ammatillisten tai lukio-opintojen suorittaminen. VALMENTAVA TYÖVALMENNUS Kehittää työtaitoja ja -valmiuksia Tarvittaessa yksilövalmennusta Palveluna esim. työkokeilu, työvoimakoulutus, ammatillisten tai lukio-opintojen suorittaminen, tuotantokoulu. KUNTOUTTAVA TYÖVALMENNUS Kuntouttaa osallistumaan työvalmennukseen Työvalmennusta valmentautujan edellytysten mukaisesti Yksilö- ja ryhmävalmennusta Palveluna esim. Kelan mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta, opiskelijoiden arjen tukeen painottuvat palvelut. Työ- ja työelämätaitojen vahvistaminen Yksilövalmennus STARTTIVALMENNUS Työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen Asteittainen kuntoutuminen muihin toimintamuotoihin Yksilö- ja ryhmävalmennusta Palveluna mm. kuntouttava työtoiminta, sosiaalitoimen ostopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ Arjen- ja elämänhallinnan tukeminen

Työpajapedagogiikan määritelmä 17.6.2013 Yksilöllistä kasvua, osallisuutta ja osaamisen kehittymistä tuetaan työpajan joustavassa toiminta-, työja oppimisympäristössä. Tavoitteena on elämän- ja arjenhallinnan, oppimis- ja reflektiotaitojen sekä työelämävalmiuksien vahvistuminen valmentautujan edellytysten mukaisesti. Toiminnassa keskeistä on valmennuksen tavoitteellisuus ja tekemällä oppiminen sekä vuorovaikutus, kokemuksellisuus ja yhteisöllisyys. Monialaisen ja -ammatillisen, pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen toiminnan laatua sekä tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti.

KEVÄÄN KEHITTÄMISPROSESSIT Hämeenkyrö, Monityö Paimio, Nuorten Tupa Laukaa, Puustellin työkylä Oriveden työpajat Leppävirta, Tukeva valmennussäätiö Helsinki, Vihreän Oksan Werstas Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi, Kaksineuvoisen Jelppis, Junki ja Kieppis Keitele, etsivä - Pielavesi, Monitaitoset ry Rautalampi, Nuorten työpajatoiminta Suonenjoki, Rivertech Nuorten työpaja Vesannon työpaja SYKSYLLÄ ALKANEET: Joroinen, Nuorten työpaja Nastola, Kakstahti

Kehittämisprosessi Työpajojen kehittämisprosessien käynnistäminen ja toiminnan konsultatiivinen kehittäminen tapahtuu työpajan tarpeista lähtien Kehittämisprosesseihin tulevat mukaan työpajoilta joko koko henkilöstö tai edustuksellisesti osa työntekijöistä mukaan kehittämispäiviin Työkirjan avulla kuvataan mm. perustehtävä, valmennuspalvelut, organisaation toiminta, sidosryhmät, opinnollistaminen, itsearviointi jne.

Tulokset & Rahoitus Sidosryhmät Tulevaisuuden jatkopaikat Arviointi Dokumentointi Valmennusmenetelmät Oppimisympäristö Tehtäväkuvaukset Palvelukuvaus Perustehtävä Imago Ilmapiiri Esitteet Arvot Oppimiskäsitys Eettinen perusta

ESIMERKKI TYÖKIRJAN SIVUSTA Perustehtävä kirkastettu TYÖPAJAN ARVOT & OPPIMISKÄSITYS? Vastaus: TYÖPAJAN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET? Vastaus: MISSIO (toiminta-ajatus) MIKSI TYÖPAJA ON OLEMASSA? Vastaus: TYÖPAJAN PERUSTEHTÄVÄ? Mitä organisaatio tekee /tuottaa ja kenelle? Vastaus:

ESIMERKKI TYÖSKENTELYSTÄ TYÖKIRJAN KANSSA NUORTEN TUPA - ARVOT PAIMION Kaupungin arvot: 1) TOIMIVAT PALVELUT. MONIPUOLISET MAHDOLLISUUDET TYÖHÖN, YRITTÄMISEEN JA VIIHTYMISEEN. Nuorten tupa on yksi palvelun muoto PAIMIOSSA! 1) Turvallinen ja luonnonläheinen asuinympäristö. Nuoret ovat itse saaneet vaikuttaa työpajan sisustukseen ja työpajan työturvallisuus on huomioitu. Nuoret viihtyvät turvallisessa kannustavassa työpajassa. Kierrätys toimii hyvin työpajalla. 2) Paimiolla aktiviinen kumppanuuteen perustuva ote yritystoiminnan kehittämiseen. Nuorten tupa aloittaa yritysyhteistyön 10 yrityksen kanssa. NUORTEN TUVAN ARVOT Arvot on tehty nuorten kanssa 1) SUVAITSEVAISUUS Kaikki otetaan vastaan sellaisena kuin ovat 2) KANNUSTUS Kannustus tekemään asioita oman elämän eteen (päivärytmi, koulutus ja työelämä) 3) SOSIAALISUUS (YHDENVERTAISUUS) Sosiaalisten taitojen oppiminen, taustalla ei merkitystä, kaikki samalla viivalla 4) HENKINEN TASAPAINO Itsetutkistelu ja itsetuntemus saavutetaan tehtävien kautta 5) YHTEISÖLLISYYS Sopeutuminen yhteiskuntaan terveellä tavalla. Toteutuu yhdessä tekemällä OPPIMISKÄSITYS: Tärkeintä on yhdessä oppiminen, vertaisoppimista

ESIMERKKI JATKOTEHTÄVÄSTÄ TYÖPAJALLA KUVA ARVOISTA Nuorten kanssa jatkotyöskentely PAJAN ARVOT kuvat seinästä ja julisteesta Teksti: Työskentely nuorten kanssa: Miten tähän työskentelytapaan päädyttiin ja miten nuoret tuli tähän mukaan? Mitä hyötyä siitä oli? Miksi arvoja ei vain annettu? Mitä huomioita tai vinkkejä työskentelyn läpiviemiseksi? 28.6.2013 valmis!

ARVOTYÖSKENTELY PAIMION NUORTENTUVALLA Tekemällä Oppii hankkeen tapaamisessa yhtenä keskustelun aiheena olivat NuortenTuvan arvot ja miten ne linkittyvät Paimion kaupungin arvoihin. Lähdin pohtimaan asiaa nuorten näkökulmasta, miten nuoret käsitteen ymmärtävät. Johtoajatuksena oli yhdessä nuorten kanssa miettiä ja laatia NuortenTuvalle omat arvot. Tämän kautta nuorilla olisi ehkä helpompi ymmärtää mitä arvot yleensä tarkoittavat, sitoutua NuortenTuvan arvoihin sekä seistä niiden takana. Samalla nuoret ehkä oppisivat miettimään myös omia henkilökohtaisia arvojaan, tuoda niitä esille ja elää niiden mukaan. NuortenTuvan toimintaajatuksena yleensäkin on antaa nuorten itse miettiä, osallistua ja punnita eri vaihtoehtoja sen sijaan, että heille annettaisiin kaikki valmiina eteen. Aloitimme työskentelyn miettimällä ensin, mitkä ovat juuri tämän ryhmän omat voimavarat ja haasteet. Jokainen nuori sai eteensä paperin, johon keskelle piirsi oman kuvansa. Omakuvan vasemmalle puolelle kirjattiin kolme omaa vahvuutta ja oikealle p uolelle kolme itsessä olevaa haastetta. Jenni Leponiemi 10.6.2013

Kiitos!

Keskustele lähimmän vierustoverin kanssa: Otetaanko omalla työpajallasi valmentautujat mukaan toiminnan sisältöjen kehittämiseen? Jos kyllä, niin miten? Jos ei, niin miksi?