NELJÄS HELSINKI Luonnoksia keskustan tiivistämiseksi Kaupunkien tiivistyminen on luonnollista ja väistämätöntä, myös kaupungin ytimessä. Neljäs Helsinki on jatkuva projekti, joka tuo esiin positiivisen tiivistämisen mahdollisuuksia, paikkoja ja tapoja ydinkeskustassa. Neljäs Helsinki -suunnitelmat myötäilevät paikan ehtoja ja vahvistavat kaupungin ominaisluonnetta. Ne ovat arkkitehdin tekemiä kansalaisaloittteita, konkreettisia hahmotelmia. Luonnokset ovat avoimia ja joustavia erilaisille toiminnoille ja tarpeille, ja niiden esittämä arkkitehtuurikieli on vain yksi mahdollisuus monien joukosta. Luonnosten keskeisin sisältö on tiivistämisen lisäksi uusien, positiivisten kaupunkitilojen ja sosiaalisten kohtaamispaikkojen synnyttäminen. Uudet kaupunkitilat hyödyntävät paikalla piileviä mahdollisuuksia, korostavat tai lisäävät kaupungin vihreyttä, tarjoavat miellyttäviä tiloja ulko-oleskeluun ja lisäävät katutason aktiivista kaupunkikuhinaa. Harkitulla lisärakentamisella voi saada lisää kaupunkitilaa. Tiivistäminen voi tuottaa myös väljyyttä. Neljäs Helsinki on riippumaton projekti, jolla ei ole tilausta eikä kytkentöjä suuntaan tai toiseen. Sen tekee mahdolliseksi Valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunnan myöntämä apuraha, mistä nöyrimmät kiitokset. < r =1 km Juha Ilonen, arkkitehti SAFA, taiteilijaprofessori > www.juhailonen.fi > palaute ja kysymykset: juha.ilonen(a)welho.com Brahenaukio Kallion, Alppiharjun ja Vallilan keskipisteessä. Ympyrän säde on 1 km.
Osa Kallion vuonna 1901 vahvistettua asemakaavaa. Helsingin kaupunginarkisto (HKA). Lähde: Lehtinen, Pekka 2003: Helsinginkadun bulevardi asemakaavoitus, kaupunkirakentaminen, katuympäristö, s. 46. TKK 2003.
Brahenaukio: taustaa Helsinginkatu on Kallion ja Alppiharjun kaupunginosien yhteinen pääkatu, ja Kaarlenkadun kulma on sen keskeisin kaupunkitila. Tälle paikalle suunniteltiin vuoden 1901 asemakaavassa Helsingin toria (Helsinge torget), monumentaalista aukiota julkisine rakennuksineen. Aukiot oli suunnitelmassa varattu liikenteen käyttöön. Symmetrinen Brahenesplanadi olisi jatkanut Unioninkadun monumentaalista akselia, Helsingin historiallista selkärankaa, Aleksis Kiven kadulle asti. Helsinginkadun mutka Kaarlenkadun kohdalla on suunnitelman perua. Helsingin Urheilutalo (1961) ja Helsingin suomenkielinen työväenopisto (1927/1959) ovat julkisina rakennuksina ajatelluilla paikoilla, mutta ne eivät rajaudu aukioon. Vuosikymmenten kuluessa vuonna 1920 rakennettu Kallion urheilukenttä (Brahenkenttä, Brahis/Braku/ Bragu ) on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä urheiluareenana. Kentän pohjoispuolelle ovat asettuneet Brahenpuiston ja -puistikon liikunta- ja leikkitoiminnat. Kaarlenkadun kupeeseen on tehty suljettu lasten leikkipuisto (Kaarlenpuisto). Brahenkenttää ja Helsinginkatua reunustava puusto on kasvanut täyteen mittaansa. Viereiselle kukkulalle v. 1934 rakennetusta koulurakennuksesta on muodostunut kenttämaisemaa hallitseva monumentti, mutta kaupunkitilan keskeisen rakennuksen paikan Helsinginkadun bulevardin päätteenä on ottanut matala ja vaatimaton pukusuojarakennus. Arkkitehti Pekka Lehtinen on selvittänyt Helsinginkadun historiaa ja nykytilaa perusteellisesti diplomityössään Helsinginkadun bulevardi asemakaavoitus, kaupunkirakentaminen, katuympäristö (TKK 2003). Lehtinen rinnastaa matalan pukuhuonerakennuksen yli sadan vuoden takaisiin tavoitteisiin: Innokkaasti tulkiten sen voisi nähdä vuoden 1901 asemakaavan mukaisena Helsinginkadun bulevardin päättävänä julkisena rakennuksena. (s. 62) Ilman tarkoitettua katuosuuden päättävää rakennusta määrätietoisen katulinjan yht äkkinen päättyminen on hämmentävää. (s. 69). Osa Kallion vuonna 1901 vahvistettua asemakaavaa. Helsingin kaupunginarkisto (HKA). Lähde: Lehtinen, Pekka 2003: Helsinginkadun bulevardi asemakaavoitus, kaupunkirakentaminen, katuympäristö, s. 46. TKK 2003. (ks. myös kuvat viimeisellä sivulla)
POSITIIVISEN KAUPUNKITILAN EDELLYTYKSET Keskeinen sijainti kaupunginosien yhteinen sydän (Alppiharju Kallio) Raitioliikenteen risteyskohta linjat 1A, 3, 8 ja 9 Aktiivinen naapurusto: 1 Brahenkenttä (jalkapallo, jääkiekko jne) 2 Aleksis Kiven peruskoulu / Brahepuiston koulu 2 3 Urheilutalo 4 Helsingin työväenopisto 1 5 Sauna Arla Leveä puistokatu väljä kaupunkitila myös lisärakentamisen jälkeen Täysikasvuiset puut valmiiksi puistomainen kaupunkitila Aukion mahdollisuus Kaarlenpuiston oivallinen mittakaava, suuntaus ja tasoerot 3 5 4 > ilmakuva / Google Earth
Porvoonkatu UUSI KAUPUNKITILA Vuoden 1901 asemakaavan mukaisen kaupunkitilan toteuttaminen ei ole enää mielekästä, sillä kaupunkitilan jalostamisen edellytykset ovat muuttuneet. Jalostamisen mahdollisuus on kuitenkin edelleen olemassa. Nykyinen Kaarlenpuisto tarjoaa oivalliset edellytykset miellyttävän mittaiselle aukiolle, jota reunustavat täysikasvuiset puut. Brahenpuistikko Keinot Uusi Brahenaukio muodostetaan nykyisen Kaarlenpuiston paikalle. Uusien asuinrakennusten alimmat kerrokset varataan julkisille tiloille ja liiketiloille. Kalliolanrinne Uudet asukaspihat sijoitetaan viherkatoille, valon ja näkymien äärelle. Kentän pukuhuonerakennus korvatan uudella, laajennetaan, sijoitetaan kentän itäreunaksi. Kenttärakennukseen voi sijoittaa likuntatiloja, joista on sisäyhteys Aleksis Kiven kouluun. Nykyinen Kaarlenpuiston leikkipuisto siirretään uuden kenttärakennuksen katolle. Uusi Brahenaukio rajaa Helsinginkadun mutkan kanssa puolisuljetun kaupunkitilan. Aukio on Kaarlenkadun pohjoinen pääte, ja sen kulmarakennuksen tornikoroste Läntinen Brahenkatu Brahenkenttä Leikkipuisto VI Aleksis Kiven peruskoulu Kaarlenkuja Fleminginkatu on Helsinginkadun pääte idästä katsottuna. Se täyttää siten vuoden 1901 asemakaavan odotukset ja selittää Helsinginkadun mutkan. Uusi aukio asettuu osaksi Helsinginkadun aukioden helminauhaa: Kurvi Vaasanaukio Harjutori Helsinginkatu 19 Brahenaukio. Se asettuu yhdistäväksi tilaksi Kallion ja Josafatinkatu VI Brahenaukio Alppiharjun kaupunginosien rajalle. Pitkän rakennusosan edustalle Helsinginkadulle muodostuu leveä aukiomainen puistokatualue, etelään Helsinginkatu suuntautuva bulevarditerassi. Uudet rakennukset rajaavat Brahenkentän, ja kenttärakennuksen katto on uuden leikkipuiston paikka. Urheilutalo VI X Uutta kerrosalaa syntyy n. 20 000 m2. Sen voi jakaa esim. tähän tapaan: Helsinginkatu Asunnot (150-300 asuntoa) 10700 m2 Katutason julkiset tilat / myymälätilat 3200 m2 2. kerroksen toimistotilat 2800 m2 Liikuntatilaa (kenttärakennus) 3300 m2 Pysäköinti kellarissa 1-3 kerrosta Läntinen Alppirinne Työväenopisto Itäinen Alppirinne Kaarlenkatu Sauna Arla 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100m Alppikatu
Brahenpuistikko Kalliolanrinne Porvoonkatu Leikkipuisto +17.3 +21.7 +26.7 Läntinen Brahenkatu katsomo Brahenkenttä 64 x 100 m väliaik. katsomo Aleksis Kiven peruskoulu kujayhteys VI Kaarlenkuja alikulku Josafatinkatu VI Brahenaukio +17.5 portaikko Kaarlenkatu Fleminginkatu Urheilutalo B R A H E N A U U K K I I O O NELJÄS N E LHELSINKI J Ä S H E L S I N K I LUONNOKSIA LUONNOKSIA KESKUSTAN KESKUSTAN TIIVISTÄMISEKSI TIIVISTÄMISEKSI 1 1 Juha Ilonen, Ilonen, arkkitehti arkkitehti xx.4.2015 23.4.2015 katto: viherpiha III VI: asunnot II: toimistot I: liiketilat Helsinginkatu Työväenopisto terassibulevardi VI V X Kaarlenkatu Sauna Arla 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 m 1:1000 (A3, 100%)
> Google Street View Uuden Brahenaukion kulmatorni on Helsinginkadun pääte idästä saavuttaessa. Sen korkeus on Kurvin kulman luokkaa. Helsinginkadun mutkan jälkeen uusi rakennus ja nykyiset puut rajaavat etelään suuntautuvan bulevarditerassin (vrt. kansikuva).
> Google Street View Helsinginkadun bulevardin leveys Kurvin kulmasta Kaarlenkadulle asti on n. 30 metriä. Uuden katutilan leveys on bulevardin kohdalla 45 48 metriä. Uusi kaupunkitila on aukion ja bulevardin välimuoto, ja työväenopisto on sitä reunustava julkinen rakennus.
> Google Street View Brahenaukio on Kaarlenkadun pohjoinen pääte. Aleksis Kiven koulu säilyttää asemansa kaukonäkymän kiintopisteenä.
> Google Street View Risteyksen kaakkoiskulma (Sauna Arlan kulma) ja uusi Brahenaukio rajaavat yhdessä laajemman kaupunkitilan.
> Google Street View Uusien rakennusten alin kerros varataan julkisille tiloille, ravintoloille, kahviloille ja myymälöille, toinen kerros toimistotiloille. Ylemmät kerrokset ovat asuntoja.
> Google Street View Uuden aukion pohjoisreunan rakennus voi olla asuin- tai julkinen rakennus. Asuntopihat sijoitetaan talojen viherkatoille, valon ja näkymien ääreen. Aukio, Brahenkenttä ja leikkipuisto toimivat osaltaan myös asuntopihoina. Aukion luoteiskulmassa on portti Brahenkentälle ja porras kenttärakennuksen katolle. Uudelle leikkipuistolle on esteetön yhteys Kaarlenkadun/kujan kautta.
> Google Street View Torin itälaitaa reunustaa Kaarlenkadun rinnettä myötäilevä portaikko, aurinkoinen istuskelupaikka, josta on pitkä näkymä etelään Kaarlenkadulle.
Kaarlenpuiston täysikasvuiset puut rajaavat uuden aukion kahteen osaan, avoimeen toritilaan ja puiden varjostamaan puistoaukioon.
Uusi rakennus muodostaa portin Brahenaukion ja Brahenkentän välille.
Portti Brahenkentälle on keskeinen kahvilan paikka, rajatila, joka saa auringonvaloa aamusta iltaan.
Kaarlenkadun rinteen vanhat rakennukset rajaavat uuden aukion itäsivun.
Rakennusten välinen porras johtaa kentän uuden huoltorakennuksen katolle, jossa on leikkipuisto.
> Google Street View Brahenaukion pohjoisreunan uuden asuinrakennuksen ja koulun pihan välille muodostuu Kaarlenkujan jatke, josta on esteetön yhteys uuteen leikkipuistoon, kenttärakennuksen katolle.
Uusi leikkipuisto on uuden kenttärakennuksen katolla pitkien näkymien äärellä, suojassa liikenteen melulta. Sen yhteyteen voi rakentaa myös leikkipuistoa palvelevia sisätiloja. Puiston tasolle voi rakentaa myös väliaikaisen katsomon kentän otteluita varten.
Uuteen kenttärakennukseen voi sijoittaa pukuhuoneiden, kahviloiden ja kentän jäähdytystekniikan lisäksi liikuntatiloja. Korkeammat hallit voi sijoitaa Aleksis Kiven koulun pihan alle, johon saa päivänvaloa leikkipuiston tasolta.
Brahenkentän eteläsivulle muodostuu suojainen ulkotila, jota voi käyttää asuntopihana, julkisena terassialueena tai osana kentän liikuntatiloja. Puurivi on uusi. Asuinrakennusten varsinaiset piha-alueet on sijoitettu niiden viherkatoille.
Leikkaus, julkisivu itään Brahenaukiolle talopihat katolla Aleksis Kiven peruskoulu +26.7 koulun piha +21.7 leikkipuisto +17.5 Brahenaukio +17.3 Brahenkenttä kulku Brahenkentälle Helsinginkatu, leveys 45 m Helsinginkatu, leveys 30 m Julkisivu etelään Helsinginkadulle 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 m 1:500 (A3,100%) kulku leikkipuistoon Läntinen Brahenkatu NELJÄS HELSINKI Juha Ilonen, arkkitehti xx.4.2015 100 NELJÄS HELSINKI Brahenaukio portaikko Kaarlenkatu
Leikkaus / kenttärakennus Aleksis Kiven peruskoulu leikkipuisto koulun piha kujayhteys leikkipuistoon Läntinen Brahenkatu Brahenkenttä Uusi kenttärakennus: puku- ja liikuntatilat, jäähdytystekniikka sisäyhteys kouluun Leikkaus, julkisivu Brahenaukiolle 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 m 1:500 (A3,100%) talopihat katolla Läntinen Brahenkatu Brahenkenttä kulku leikkipuistoon Brahenaukio portaikko Kaarlenkatu Juha Ilonen, arkkitehti 22.4.2015 NELJÄS HELSINKI www.juhailonen.fi sähköposti: juha.ilonen(a)welho.com
Panoraamakuva Kallion kirkon tornista pohjoiseen 1912, ennen Brahenkentän rakentamista. Vuoden 1901 asemakaavan mukainen Brahenesplanadi on tasattu, myös Itäinen Brahenkatu koko mitassaan. Katualue ympäröi Helsinginkadun päätteeksi ajatellun julkisen rakennuksen tonttia. Kuvaaja Signe Brander. Helsingin kaupunginmuseo, kuva-arkisto. https://hkm.finna.fi