HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1
AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle rakentuisi 45 000 k-m 2 rautakauppaa Tarkasteluissa havaittiin, että alueen eteläosassa Turun valtatien ja Harvialantien kiertoliittymän välityskyky ei yksikaistaisena riitä, joten kiertoliittymä suositeltiin parannettavan ns. turbo-liittymäksi Pohjoinen kiertoliittymä toimi kapasiteettinsa rajalla Tarkasteluissa ei huomioitu Paasikiventien mahdollista jatketta Harvialantielle Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna-Lahti kehittämisselvityksen mukainen tavoitetila suunnittelualueen kohdalla on kaksiajoratainen nelikaistainen tie eritasoliittymin 2
HANKKEEN RAKENTUMISEN VAIHEET Hankkeessa toteutetaan Rakennuskeskus Centra Harvialan (yhteensä noin 45 000 k-m 2 ) alueelle kolmessa vaiheessa: I-vaihe: Tonteille 3 ja 4 rakennetaan yhteensä 16 350 k-m 2 liikerakennuksia II-vaihe: Tonteille 5 ja 6 rakennetaan 13 040 k-m 2 liikerakennuksia III-vaihe: Tonteille 1 ja 2 rakennetaan liikerakennuksia noin 15 000 k-m 2 edestä 3
HÄMEENLINNA, HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTEET 4
NYKYLIIKENNE Harvialantiellä kaksi yksikaistaista kiertoliittymää vt10 liittymissä Harvialantien nopeusrajoitus kiertoliittymissä 50 km/h, niiden välillä 80 km/h Liikennelaskennat kesällä 2010 Iltahuipputunnin 2010 osuus jopa 14% keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä (KVL2009) Iltahuipputunnin aikana raskaan liikenteen osuus noin 6% Vt 10 suunnittelualueen kohdalla 11.500 ajon/vrk (KVL2009) 11.900 ajon/arki-vrk (KAVL) 12.900 ajon./kesä-vrk (KKVL) 730 raskasta ajon./vrk (6,3%) Liikenteen kehitys tierekisterin mukaan: 14000 12000 10000 8000 6000 4000 KVL KAVL KVLRAS KAVLRAS 2000 5 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
HARVIALAN ALUEEN LIIKENNETUOTOS Liikennetuotos arvioitu Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (YM 27/2008) perusteella Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa Maankäyttöoletuksena 16 350 / 29 390 / 45 000 k-m2 rautakauppaa (vaihe I / vaihe II / vaihe III) Noin 1717 / 3086 / 4725 asiakaskäyntiä / vrk Liikennetuotos noin 980 / 1760 / 2690 ajoneuvokäyntiä/vrk (93% henkilöautolla) Mitoitusajankohta: perjantain iltahuipputunti n. 140 / 250 / 390 a/h/suunta) Lauantain liikennetuotokset on laskettu sillä oletuksella, että sunnuntaiaukioloa ei ole kerros-m2 henkilöautokäyntiä/vrk ha-käyntiä/vrk ha-käyntiä/vrk pe klo 16-17 pe klo 16-17 la klo 12-13 la klo 12-13 ennuste minimi maksimi saapuvat lähtevät saapuvat lähtevät Vaihe I 16 350 979 522 1 437 146 137 333 190 Vaihe II 29 390 1 761 939 2 582 262 246 598 342 Vaihe III 45 000 2 696 1 438 3 954 401 377 916 524 kerros-m2 kuorma-autokulj./vrk Vaihe I 16 350 34 Vaihe II 29 390 62 Vaihe III 45 000 95 6
HARVIALAN ALUEEN LIIKENTEEN SUUNTAUTUMINEN Liikenteen suuntautuminen arvioitu asukasmäärien perusteella seuraavasti (kuten aiemmassa selvityksessä): 40% Harvialantie pohjoinen suunta (Hämeenlinna) 40% Turun valtatie (vt10) läntinen suunta (vt3:n ja Turun suunnat) 15% Tuuloksentie (vt10) Lahden suunta 5% Harvialantie eteläinen suunta (Janakkala) Suuntautumisessa ei ole huomioitu alueen sisäisiä asiakkaita Mahdollinen Paasikiventien jatke radan ali vt10:een vaikuttaa merkittävästi liikenteen suuntautumiseen 7
LIIKENNE-ENNUSTE 2030 Taulukko. Yleiset kasvukertoimet. Harvialan maankäytöllä tarkoitetaan matkoja, jotka syntyvät 45 000 k-m 2 kokoisesta kauppakeskittymästä (vaiheen III mukainen tilanne) Valtatiellä 10 liikenne voidaan arvioida kasvavan 1,6 % vuodessa 8
HÄMEENLINNA, HARVIALAN ALUE MAANKÄYTÖN KYTKEMINEN LIIKENNEVERKKOON JA LIITTYMIEN TOIMIVUUSTARKASTELUT VAIHEITTAIN 9
MAANKÄYTTÖALUEEN KYTKEMINEN LIIKENNEVERKKOON, LÄHTÖKOHTANA OLLEET PERUSVAIHTOEHDOT Vaihe I Nykyisen Suosaarentien liittymän kohdalle kanavoitu kolmihaaraliittymä Sivusuunnalla väistämisvelvollisuus Vaihe II Yksikaistainen kiertoliittymä Leimuntien kohdalle, poistetaan vaiheen I liittymä Vaihe III Tontille kulkeva liikenne Tuuloksentien kiertoliittymän kautta 10
LIITTYMIEN PALVELUTASO (HCM2000 JA LIVASU) Palvelutaso Palvelutasoluokka Viivytys (s) valoohjaamattomissa liittymissä Viivytys (s) valo-ohjatuissa liittymissä Erittäin hyvä A 10 5 Hyvä B 15 15 Tyydyttävä C 25 25 Välttävä D 35 40 Huono E 50 60 Erittäin huono F >50 >60 Simuloinnit tehty sekä Synchro- että Paramics-ohjelmiston avulla, koska Paramics soveltuu Synchroa paremmin muiden kuin yksikaistaisten kiertoliittymien toimivuustarkasteluihin
LIITTYMIEN TOIMIVUUS, VAIHE I Perusvaihtoehto: Kanavoitu liittymä Harvianlantiellä 80 km/h nopeusrajoitus Tontilta vasemmalle kääntyvien keskimääräinen viive 84 sekuntia, jonon pituus 40 metriä -> palvelutaso erittäin huono Liikenneturvallisuus voi huonontua Harvialantiellä 60 km/h nopeusrajoitus Tontilta vasemmalle kääntyvien keskimääräinen viive 46 sekuntia, jonon pituus 35 metriä -> palvelutaso huono Valtatien palvelutaso vähintään hyvä Liikenteen kasvaessa 10% vt 10:llä laskee tontille vasemmalle kääntyvien palvelutaso erittäin huonoksi VAIHE I 80 km/h 60 km/h 60 km/h pääsuunnat +10% 60 km/h kaikki suunnat+10% tulosuunta menosuunta Viive (s) Palvelutaso Viive (s) Palvelutaso Viive (s) Palvelutaso Viive (s) Palvelutaso pojoisesta suoraan 2 A 1 A 2 A 1 A pohjoisesta oikealle 1 A 1 A 5 A 1 A etelästä suoraan 6 A 4 A 5 A 6 A etelästä vasemmalle 10 A 11 B 11 B 12 B tontilta vasemmalle 84 F 46 E 70 F 102 F tontilta oikealle 10 B 5 A 6 B 8 B 12
LIITTYMIEN TOIMIVUUS, VAIHE II VE 1: Yksikaistainen kiertoliittymä Oletettu, että valtatien nopeusrajoitus 50 km/h Keskiviive valtatiellä 10 etelästä tultaessa noin 80 s, jononpituus enimmillään 210m -> palvelutaso erittäin huono 5% liikenteen kasvu pääsuunnalla kasvattaa viiveen yli 300 sekuntiin Muilla suunnilla ei sujuvuusongelmaa VE 2: Kanavoitu liittymä (kuten vaiheessa 1) kanavoidun liittymän välityskyky ei riitä vaiheen II rakentamisen jälkeen tontilta vasemmalle kääntyvien ajoneuvojen keskimääräinen viive on 216 sekuntia ja suurin jonon pituus on 157 metriä Jos rakennetaan tontilta lisäyhteys Tuuloksentien kiertoliittymään, saadaan kanavoidussa liittymässä vasemmalle kääntyvien viiveet 48 sekuntiin -> huono palvelutaso; Tuuloksentien kiertoliittymässä viiveet ovat tällöin enimmillään 7 sekuntia -> palvelutaso erittäin hyvä HUOM! Jo olemassa oleva Turun valtatien kiertoliittymä toimii mallin mukaan merkittävästi huonommin kuin suunniteltu uusi kiertoliittymä (nykyliikennemäärille + maankäytön aiheuttamat matkat) 13
LIITTYMIEN TOIMIVUUS, VAIHE II VE 3: Yksikaistainen kiertoliittymä, jossa valtatiellä etelästä pohjoiseen lisäkaista Liittymässä ei ole sujuvuusongelmia Pisimmät viiveet valtatiellä 10 pohjoisesta etelään 10 s -> palvelutaso hyvä 14
LIITTYMIEN TOIMIVUUS, VAIHE III VE 1: Alueen liikenne ohjataan kahden eri liittymän kautta: Pohjoisesta Tuuloksentien kiertoliittymästä, SEKÄ VE 1.1: vaiheen I kanavoidusta kolmihaaraliittymästä (valtatien 10 nopeusrajoitus 60 km/h) Kanavoidussa liittymässä tontilta vasemmalle kääntyminen vaikeaa, keskimääräiset viiveet 115 s, jononpituus 58 m -> palvelutaso erittäin huono Valtatien sujuvuus hyvä Tuuloksentien kiertoliittymässä valtatien palvelutaso tyydyttävä, viive 22 s Jos vasemmalle kääntyminen kielletään tontilta, on Tuuloksentien kiertoliittymän palvelutaso huono ja herkkä ruuhkautumaan Liikenne on oletettu jakautuvan edellä mainituille liittymille siten, että Tuuloksentien sekä Harvialantien pohjoisosasta 2/3 ajoneuvoista käyttää pohjoista ja 1/3 eteläistä liittymää Turun valtatieltä ja Harvialantien eteläosasta 90% ajoneuvoista käyttää eteläistä liittymää, 10% pohjoista 15
LIITTYMIEN TOIMIVUUS, VAIHE III VE 1.2: Alueen liikenne ohjataan Tuuloksentien kiertoliittymän sekä uuden yksikaistaisen kiertoliittymän kautta (valtatien 10 nopeusrajoitus 50/km/h) Alemmassa kiertoliittymässä valtatien sujuvuus välttävä, pisimmät viiveet valtatiellä 27 s Tontin suunnan palvelutaso erittäin hyvä, viiveet alle 10 s Tuuloksentien kiertoliittymässä valtatien palvelutaso tyydyttävä, pisin viive 24s etelän suunnalla Liikenne on oletettu jakautuvan edellä mainituille liittymille siten, että Tuuloksentien sekä Harvialantien pohjoisosasta 2/3 ajoneuvoista käyttää pohjoista ja 1/3 eteläistä liittymää Turun valtatieltä ja Harvialantien eteläosasta 90% ajoneuvoista käyttää eteläistä liittymää, 10% pohjoista 16
LIITTYMIEN TOIMIVUUS, VAIHE III VE 2: Alueen liikenne ohjataan yhden eli Tuuloksentien kiertoliittymän kautta (valtatien 10 nopeusrajoitus liittymien välillä 80 km/h, liittymien kohdalla 50 km/h Kiertoliittymän välityskyky ei toimivuustarkasteluiden perusteella riitä 17
LIITTYMIEN TOIMIVUUS, VAIHE III VE 3: Alueen liikenne ohjataan yhden eli valtatiellä 10 olevan osittain kaksikaistaisen kiertoliittymän kautta, valtatiellä etelästä pohjoiseen lisäkaista Liittymä toimii ilman merkittäviä sujuvuusongelmia Pisimmät viiveet valtatiellä 10 pohjoisen suunnalla 25 s -> palvelutaso tyydyttävän ja välttävän rajalla 18
LIITTYMIEN TOIMIVUUS, VAIHE III VE 4: Alueen liikenne ohjataan yhden eli osittain kaksikaistaisen kiertoliittymän kautta, valtatiellä molempiin suuntiin lisäkaistat Liittymässä ei ole sujuvuusongelmia Kaikkien suuntien viiveet jäävät alle 10 sekunnin -> palvelutaso erittäin hyvä Toimivuustarkasteluiden perusteella liittymä kestäisi ainakin 15 % liikenteen kasvun (noin 9 vuotta tarkasteluajankohdasta eteenpäin) sujuvuuden heikentymättä 19
YHTEENVETO TOIMIVUUSTARKASTELUISTA, VAIHEET I JA II Vaihe I Kolmihaaraisessa kanavoidussa liittymässä tontin suunnan palvelutaso vielä hyväksyttävällä tasolla, valtatien sujuvuus säilyy hyvänä Vaihe II VE 1: Yksikaistainen kiertoliittymä Valtatien liikenne jonoutuu VE 2: Kanavoitu liittymä Tontin suunnan viiveet kasvavat useisiin minuutteihin. Kanavoidun liittymän välityskyky saadaan välttävälle tasolle, mikäli rakennetaan yhteys Tuuloksentien kiertoliittymään. VE 3: Yksikaistainen kiertoliittymä, jossa etelästä pohjoiseen on lisäkaista Liittymä toimii kokonaisuudessaan hyvällä palvelutasolla 20
YHTEENVETO TOIMIVUUSTARKASTELUISTA, VAIHE III VE 1: Alueen liikenne ohjataan kahden eri liittymän kautta: Pohjoisesta Tuuloksentien kiertoliittymästä, VE 1.1: SEKÄ vaiheen I kanavoidusta kolmihaaraliittymästä Valtatien sujuvuus hyvä, mutta tontilta vasemmalle kääntyminen vaikeaa. Jos vasemmalle kääntyminen kielletään ja liikenne ohjataan Tuuloksentien kiertoliittymään, laskee Tuuloksentien kiertoliittymän toimivuus huonoksi VE 1.2 SEKÄ uuden yksikaistaisen kiertoliittymän kautta Tontin suunnasta liittyminen helpottuu huomattavasti, mutta valtatien sujuvuus laskee välttäväksi VE 2: Alueen liikenne ohjataan yhden eli Tuuloksentien kiertoliittymän kautta Kiertoliittymän välityskyky ei riitä VE 3: Alueen liikenne ohjataan yhden osittain kaksikaistaisen kiertoliittymän kautta, valtatiellä etelästä pohjoiseen lisäkaista Liittymä toimii ilman merkittäviä sujuvuusongelmia VE 4: Alueen liikenne ohjataan yhden osittain kaksikaistaisen kiertoliittymän kautta, valtatiellä molempiin suuntiin lisäkaistat Liittymä toimii kokonaisuudessaan hyvin ja kestää liikenteen kasvua 21
YHTEENVETO Nykytilanteessa Harvialantiellä (vt10) maankäyttöalueen kohdalla 11.500 ajon/vrk, 80 km/h ja kaksi yksikaistaista kiertoliittymää Maankäyttösuunnitelmat toteutetaan kolmessa vaiheessa: I vaiheen jälkeen 16 000 k-m 2 rautakauppaa aiheuttaa n. 1 000 ajoneuvokäyntiä/vrk II vaiheen jälkeen 29 000 k-m 2 rautakauppaa aiheuttaa n. 1 800 ajoneuvokäyntiä/vrk III vaiheen jälkeen 45 000 k-m 2 rautakauppaa aiheuttaa n. 2 700 ajoneuvokäyntiä/vrk Perjantain iltahuipputuntia käytetty mitoittavana ajankohtana, tällöin maankäyttö aiheuttaa I vaiheessa n. 140 ajon/h/suunta, II vaiheessa n. 250 ajon/h/suunta, III vaiheessa n. 390 ajon/h/suunta Vaiheessa I kolmihaarainen kanavoitu liittymä toimii ennustetuilla liikennemäärillä hyväksyttävällä tasolla. Valtatien sujuvuus on vähintään hyvä ja tontin suunnasta liityttäessä palvelutaso on huono. Vaiheessa II suunnitellun yhden uuden kiertoliittymän välityskyky ei riitä ainoana kauppakeskukseen johtavana liittymänä. Liikenne toimii, jos vaiheen 1 kanavoidun liittymän lisäksi rakennetaan Tuuloksentien nykyiseen kolmihaaraiseen kiertoliittymään rakennetaan tontille johtava liittymäsuunta jo vaiheessa II. Vaiheen II ratkaisuna on myös osittain kaksikaistaisen kiertoliittymän rakentaminen (pääsuunnalle etelästä pohjoiseen lisäkaista), joka toimivuustarkasteluiden perusteella pitäisi valtatien liikenteen palvelutason tyydyttävän ja välttävän rajalla myös vaiheessa III. Valtatien liikenteen kasvunvaraa antaa osittain kaksikaistainen kiertoliittymä, jossa pääsuunnalla on molempiin suuntiin lisäkaista. 22