TILINPÄÄTÖKSEN YMPÄRISTÖLIITE 2006

TILINPÄÄTÖKSEN YMPÄRISTÖLIITE 2006 Toukokuu 2007 Mervi Saukko Piia Niiranen

SISÄLLYS 1. Ympäristökatsaus 3 2. Kaupungin ympäristövastuulliset palvelut 4 3. Jyväskylän kaupungin ympäristöjohtaminen 5 4. Jyväskylän kaupungin vapaaehtoiset ympäristösitoumukset 5 4.1. Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikka 5 4.2. Jyväskylän kaupungin ilmastostrategia 6 4.3. Jyväskylän kaupungin energiansäästösopimus 1998 2007 6 4.4. Viherpolitiikka 7 5. Kaupungin toimialojen ympäristöpäämäärät ja tavoitteet 7 6. Miten kaupungin toiminta vaikuttaa ympäristöön? 9 7. Seuranta 9 7.1. Kuutoskaupunkien yhteiset kestävän kehityksen indikaattorit 10 7.1.1. Neljän vuoden välein tuotettava indikaattoritieto 10 7.1.2. Vuoden välein tuotettava indikaattoritieto 10 7.1.3. Kaupunkiorganisaation oman toiminnan indikaattorit 12 8. Ympäristötalouden tunnusluvut 16 8.1. Ulkoiset ympäristömenot 18 8.2. Ulkoiset ympäristötulot 18 8.3. Sisäiset ympäristömenot ja tulot 19 8.4. Ympäristöinvestoinnit 19 9. Yhteenveto ja haasteet 20

1. Ympäristökatsaus Jyväskylän kaupunkistrategia korostaa kilpailukyvyn, sosiaalisen eheyden ja kestävän kehityksen merkitystä kaupunkimme keskeisinä vetovoimatekijöinä. Kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden toteuttaminen asettaa kaupungin toimijoille melkoisen haasteen. Tavoitteenamme on tarjota asukkaille terveellinen ja viihtyisä paikka elää. Haasteeseen on vastattu hyväksymällä kaupungille ympäristöpolitiikka ja ottamalla koko kaupunkiorganisaatiossa käyttöön ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jolla ympäristöasioiden huomioiminen on sisällytetty osaksi kaikkea kaupungin toimintaa. Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana jokapäiväisiä työtehtäviä kuuluu kaikille Jyväskylän kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Tämä on järjestyksessään kolmas Jyväskylän kaupungin tilinpäätöksen ympäristöliite, edelliset julkaistiin vuosien 2004 ja 2005 tilinpäätösten yhteydessä. Vuoden 2006 ympäristöliite ei ole täysin vertailukelpoinen edellisvuotisiin, mukaan on otettu joitakin uusia indikaattoreita seuraamaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja sen tavoitteiden toteutumista. Raportointia tullaan jatkossakin kehittämään, jotta se vastaisi paremmin kaupunkilaisten, kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tarpeisiin. Ympäristöliitteen tarkoitus on antaa tiiviissä ja ymmärrettävässä muodossa lukijalle kuva kaupunkimme toimintojen ympäristövastuullisuudesta, ympäristötavoitteista ja siitä, miten tavoitteita ollaan saavuttamassa. Liitteessä esitettyjen indikaattorien antama tieto kuvaa toiminnan muutoksia ja auttaa ohjaamaan toimintaamme oikeaan suuntaan. Ilahduttavaa luettavaa ympäristöliite tarjoaa ympäristönäkökohdat huomioivien hankintojen ja henkilöstön ympäristökoulutuksiin osallistumisen osalta, joissa molemmissa on havaittavissa myönteistä kehitystä. Myös asuinympäristön vetovoimaisuuteen vaikuttavien virkistysalueiden ja luonnonsuojelualueiden ja -varausten määrä on kasvanut edellisvuosista. Haasteita riittää vielä lämmön ja toimistopaperin kulutuksen hillitsemisessä, sillä molempien käyttö on ollut kasvussa. Myös syntyneiden jätteiden määrä on kasvanut. Myönteistä suuntaa tässä osoittaa kuitenkin se, että hyödynnettävien jätteiden määrä on kasvanut kaatopaikalle menevää kuivajätemäärää enemmän. Vaikka hyvää työtä onkin jo tehty runsaasti, tullaan kaupungin ympäristöpolitiikan mukaisen toiminnan ja raportoinnin kehittämistä jatkamaan pitkäjänteisesti vastaisuudessakin! Päivi Pietarinen Ympäristöjohtaja

2. Kaupungin ympäristövastuulliset palvelut Jyväskylän kaupunki ja sen tytäryhteisöt muodostavat kuntakonsernin, jossa on 13 tytäryhtiötä ja kolme säätiötä. Jyväskylän Energia Oy, Education Facilities Oy, Jyväskylän Vuokraasunnot Oy ja Jyväs-Parkki Oy ovat 100% kaupungin omistamia. Jyväskylän Seudun Puhdistamosta kaupunki omistaa noin 70% ja seuraavista omistus on karkeasti noin puolet: Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy, Jykes Kiinteistöt Oy ja Jyväskylän Laajavuori Oy. Tytäryhteisöistä kaupungin yhteisten ohjeiden mukainen ympäristöjärjestelmä on Jyväs-Parkilla, Jyväskylän Seudun Puhdistamolla, Jykesillä ja Jyväskylän Laajavuorella. Jyväskylän Energialla on sertifioidut ympäristö- työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät. Kaupungin Jyväskylän Energialle myymä vesiliiketoiminta aloitti yhtiössä vuoden 2006 alusta. Vesiliiketoimintaa auditoitiin sisäisesti vuonna 2006 ja tavoitteena on, että toiminta täyttää jatkossa tältäkin osin sertifioinnin vaatimukset. Kaupungin kuudesta sisäisestä liikelaitoksesta neljällä on ympäristöjärjestelmä. Vuoden 2006 aikana auditointiin lähes kaikki Total kiinteistöpalveluiden vastuualueet sekä Tilapalvelu. Kylän Kattaus julkaisi henkilöstölleen tarkoitetun Keittiön ympäristöoppaan, joka sisältää keittiökohtaisen ympäristöohjelman sekä tavoitteita ja ohjeita jätemäärien ja energiankäytön vähentämiselle. Altek aluetekniikka vietti hiljaisemman vuoden ympäristöasioissa, mutta toiminnoissa tapahtui sitäkin enemmän muutoksia. Liikelaitos siirtyi kone- ja kuljetuskaluston osalta pääosin leasingkalustoon ja autokeskus siirtyi hankintakeskukseen. Suurimmista toimialoista Yhdyskuntatoimi yhdisti toimintajärjestelmäkokonaisuuteen osastojensa ympäristöjärjestelmiä ja -ohjelmia. Sivistystoimen alainen opetustoimen johtoryhmä hyväksyi opetustoimen ympäristökäsikirjan. Vuonna 2006 kaikilla sivistystoimen osa-alueilla (kulttuuri, liikunta ja opetus) on johdon hyväksymä toimintaa kuvaava ympäristökäsikirja. Hallintokeskuksessa annettiin tilinpäätökseen liittyville ympäristötunnusluvuille toimintoaluekoodit, yhteistyössä talous-ja hankintapalvelukeskuksen kanssa. Työ liittyy kaupungin toiminnanohjausjärjestelmän raportointi- ja tiedonkeruuosioon.

3. Jyväskylän kaupungin ympäristöjohtaminen Kaupunkistrategia toteuttaa tasapainoisen kaupunkipolitiikan periaatteita, joita ovat kilpailukyky, sosiaalinen eheys ja kestävä kehitys. Jyväskylän kasvu perustuu vetovoimaiseen ympäristöön. Kansainvälistymisstrategian toimintalinjoissa mainitaan tavoite vahvistaa Jyväskylän omaleimaisuutta rakennetun miljöön ja luonnonympäristön yhdistelmänä. Asukkaille ja virailijoille halutaan tarjota viihtyisä ja houkutteleva ympäristö. Tavoitteissa on vaalia Jyväskylän ympäristöarvoja myös keskellä kaupunkia, tukea kestävän kehityksen mukaisia energiaja ympäristöteknologian innovaatioita ja tehdä ympäristöosaamisesta ja teknologiasta vientituote. Ympäristöjohtamisen välineitä ovat kaupunginvaltuuston 4.3.2002 hyväksymä ympäristöpolitiikka, Jyväskylän kaupungin energiansäästösopimus, ilmastostrategia sekä vuonna 2006 aloitettu viherpolitiikan laadinta. Ympäristöpolitiikan toteutumisesta, kaupungin ympäristöjärjestelmäkokonaisuuden kehittämisestä ja seurannasta vastaa kaupungin ympäristöryhmä. Ympäristöryhmään kuuluu edustus kaupungin toimialoilta, liikelaitoksista sekä kaupunkikonsernin ympäristöjärjestelmää rakentaneista tytäryhtiöistä (Jyväskylän Energia Oy, Laajavuori Oy, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy ja Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy). Vuonna 2006 ympäristöryhmä kokoontui kolme kertaa. Toimialojen ja liikelaitosten sekä tytäryhteisöjen toiminta on kuvattu 15 ympäristö- tai toimintakäsikirjassa. 4. Jyväskylän kaupungin vapaaehtoiset ympäristösitoumukset 4.1. Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikka (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.3.2002) Kaupunki haluaa tarjota asukkailleen terveellisen ja viihtyisän paikan elää; Tässä tarkoituksessa kaupunki sitoutuu maahan, veteen ja ilmaan johtuvien päästöjen, melun ja muun ympäristökuormituksen jatkuvaan vähentämiseen. Kuormituksen säätelyssä ja ympäristön muussa ylläpidossa lakien, sopimusten ja yleisten suositusten edellyttämä taso on vähimmäisvaatimus; Tuotannossa, hankinnoissa, kuljetuksissa ja kierrätyksessä kaupunki varmistaa osaltaan, että aines- ja energiakierrot ovat ekonomisessa ja ekologisessa mielessä kestävällä, säästeliäällä tavalla toteutetut; Kaupunki- ja maankäytön suunnittelun avulla kaupunki turvaa alueelleen riittävästi rakentamatonta luontoa asukkaiden virkistyksen ja ekologian tarpeisiin; Luonnonhoidon ja -suojelun keinoin kaupunki varmistaa, että luonto säilyy terveenä ja monimuotoisena ja luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla; Uutta kaupunkimiljöötä kaavoituksen ja rakentamisen keinoin luotaessa kaupunki huolehtii olemassa olevien esteettisten ja kulttuuristen arvojen säilymisestä; Kaupunki sitoutuu kaikessa toiminnassa, suunnittelussa ja päätöksenteossa muutoinkin arvioimaan merkittävät ympäristövaikutuksensa sekä varautumaan ympäristöonnettomuuksiin ja muihin ennalta arvaamattomiin tilanteisiin valmiussuunnitelmin; Kaupunki sitoutuu ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ympäristöasioiden hallintajärjestelmää ja edellyttää vastaavaa ympäristövastuullista käyttäytymistä sidosryhmiltään; Kaupunki kehittää jatkuvasti henkilöstönsä tietotaitoa ympäristöasioissa ja harjoittaa ympäristönäkökohtia koskevaa tiedotusta, neuvontaa ja kasvatusta.

4.2. Jyväskylän kaupungin ilmastostrategia Kaupunki on merkittävä toimija ilmastopolitiikassa muun muassa energia- ja jätehuollon kautta, energian käyttäjänä sekä palveluiden tuottajana. Välillisiä vaikuttamismahdollisuuksia on myös muiden toimijoiden aiheuttamiin päästöihin maankäytön, kaavoituksen, liikennepolitiikan ja hankintojen kautta. Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnassa hyväksytty ilmastostrategia päivitetään. Ilmastostrategian tavoitteita kaupungin omaan toimintaan liittyen ovat: Tuetaan ilmastopolitiikkaa tukevia hankkeita ja projekteja. Ympäristöohjelmissa, muissa strategioissa sekä hankinnoissa ilmastopolitiikka otetaan aktiivisesti huomioon. Ilmastostrategian toteutusta seurataan aktiivisesti. Energian säästöllä edistetään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja paikallisten, alueellisten, kansallisten sekä kansainvälisten päästövähennystavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena on haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, uusiutuvan energian käytön lisääminen, henkilöstön ja energian käyttäjien ympäristötietoisuuden lisääminen, ympäristöyhteistyön lisääminen ja avoin viestintä. Jyväskylässä liikutaan tulevaisuudessa nykyistä turvallisemmin, terveellisemmin, ympäristöystävällisemmin, taloudellisemmin ja sujuvammin etenkin kevyttä liikennettä edistämällä ja suosimalla. Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen siten, että tiivis yhdyskuntarakenne luo hyvät edellytykset kaukolämmön laajentamiselle sekä toimivalle kevyelle ja joukkoliikenteelle viihtyisyydestä tinkimättä. Jätteiden syntyä ehkäistään, kierrätystä lisätään sekä jätteen käsittelyä ja hyötykäyttöä kehitetään. 4.3. Jyväskylän kaupungin energiansäästösopimus 1998-2007 Energiansäästöllä edistetään kunnan toiminnasta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamista sekä kaupungin ympäristöjärjestelmädokumenteissa asetettujen ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden toteutumista. Jyväskylän kaupunki on 29.10. 1998 solminut Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa yhteistoimintasopimuksen. Sopimusta on jatkettu kaksi kertaa, viimeksi 28.12.2005 jatkettavaksi 2007 vuoden loppuun asti. Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa kunnan omistamien rakennusten (ylläpito, korjausrakentaminen ja uudisrakentaminen), kunnallisten palveluiden ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden paraneminen tarkoittaa ominaiskulutuksen pienentämistä siten, että suoritteeseen tarvittava energiamäärä vähenee. Ominaiskulutuksen alentamista tavoitellaan esimerkiksi kuljetuksissa ja työkoneiden (l/h, l/100km) käytössä sekä katu- että ulkovalaistuksessa (kwh/valopiste).

Energiansäästösopimuksen tavoitteena on: sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa kunnan toimintaa, kulutusseurannan kattavuuden lisääminen niin, että 90% kiinteistöistä ja 70% muusta kulutuksesta on kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä, 80% kunnan julkisista palvelukiinteistöistä on katselmoitu, uuden energiatehokkaan teknologian kokeiluhankkeiden toteutuminen kunnassa, alentaa kunnan oman rakennuskannan lämmön ominaiskulutusta vuoteen 2010 vertailuvuodesta 1990-14% ja vertailuvuoteen 1997-8%, sähkönkäytön osalta tavoitteena on ominaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 2005 ja kunnan toiminnan aiheuttamaa muuta energiankulutusta selvitetään entistä paremmin ja pyritään laskemaan samansuuntaisesti mitä rakennuskannankin 4.4. Viherpolitiikka Jyväskylään laaditaan ensimmäistä kertaa viherpolitiikkaa. Työryhmässä on edustus kaupungin yhdyskuntatoimesta, Jyväskylän Tilapalvelusta sekä liikuntapalvelukeskuksesta. Viherpolitiikassa viheralueeksi luetaan mm. rakennetut toiminta-, leikki-, oleskelu-, skeitti- ja koirapuistot, pallokentät ja muut ulkourheilualueet, uimarannat ja -paikat, julkisten rakennusten pihat, katuvihreät, venevalkama-alueet, satamapuistot, aukiot ja torit, metsät, pellot, niityt, luonnonsuojelualueet sekä viheralueilla sijaitsevat voimajohtoalueet tai maanläjitysalueet. Viheralueita ovat kasvullisten alueiden lisäksi myös kovapintaiset ulkoalueet rakenteineen. Tarkoitus on luoda käsitys kaupunki- ja luontoympäristöstä kokonaisuutena. Viherpolitiikan valmistelu käynnistyi 2006 nykytilan selonteon laatimisella. 5. Kaupungin toimialojen ympäristöpäämäärät ja tavoitteet Tässä liitetteessä nostetetaan kaupungin ympäristösitoumusten lisäksi esille kolme suurinta toimialaa, joiden tavoitteita voidaan tarkastella suhteessa esitettyihin indikaattoreihin. Yhdyskuntatoimen, kaupungin ympäristöosasto sisällään, yksi päästrategia on kestävä kaupunkiympäristö vetovoimatekijänä. Toimintapolitiikkaa lainaten: Maankäytön ja yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa otetaan huomioon ekologiset näkökohdat sekä huolehditaan esteettisten ja kulttuuristen arvojen säilymisestä. Tavoitteena on palvelut, jotka voidaan toteuttaa energiaa ja luonnonvaroja säästeliäästi käyttäen ja joiden käytöstä aiheutuu ympäristölle välittömästi tai välillisesti mahdollisimman vähän haittaa. Ympäristövaikutusten seuranta sisältyy olennaisesti toimintaan. Laadun kehittämiseen käytetään toimintajärjestelmää. Auditointien ja katselmusten avulla seurataan prosessien laatua ja ympäristö- ja turvallisuusasioita.

Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen strategisista tavoitteista yksi on vaikuttaa elinympäristöön. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen omassa ympäristöpolitiikassa tarkentuu kaupungin ympäristöpolitiikka seuraavasti: Tavoitteena on pienentää ympäristöä kuormittavien päästöjen ja jätteiden määrää. Tämä ohjaa päivittäistä toimintaa, palvelujen kehittämistä, hankintoja ja kierrätystä. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus tuntee asiakas- ja viranomaiskontakteissaan vastuunsa ympäristöasioiden kasvattajana, ympäristön ja terveyden sekä hyvinvoinnin välisten näkökohtien esille tuojana sekä ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäjänä. Näihin sisältyvät ympäristökasvatus, -ohjaus ja -tiedotus, ympäristönäkökohtien huomioiminen asiakas- ja potilaskontakteissa sekä sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arvioinnin mukainen kehittäminen. Palvelukeskus edellyttää yhteistyökumppaneiltaan vastuullista suhtautumista ympäristönäkökohtiin. Sivistystoimen (sisältää liikuntatoimen, opetustoimen ja kulttuuritoimen) strategisissa tavoitteissa ei ole ympäristönäkökulmaa. Liikuntapalvelukeskuksen ympäristöpolitiikassa todetaan muun muassa, että Liikuntapalvelukeskus sitoutuu huolehtimaan jäähallien ja uimahallin vaarallisten aineiden turvallisesta käsittelystä, varastoinnista ja kirjanpidosta ja olemaan selvillä yksiköittensä veden-, energian- ja paperinkulutuksesta, moottoriajoneuvolla ajon määrästä, hankintojen ympäristövaikutuksista ja tuotetun jätteen määristä tavoitteenaan vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Kulttuuritoimi tuntee vastuunsa ympäristöasioiden välittäjänä ja sitoutuu ympäristöpolitiikassaan seuraaviin tavoitteisiin: Kouluttamaan ja kehittämään henkilöstönsä tietotaitoa ympäristöasioissa ja seuraamaan ympäristösuunnitelmien toteutumista. Edellyttämään sidosryhmiltään ympäristövastuullisuutta. Tarjoamaan sidosryhmilleen näyttelyiden, lainaustoiminnan ja opiskelun kautta ympäristövalistusta ja -kasvatusta sekä välittämään ympäristötietoa. Valitsemaan hankinnoissa, kuljetuksissa ja kierrätyksessä ympäristön kannalta parhaat vaihtoehdot sitoutuen pienentämään kuljetuskustannuksia ja päästöjä sekä vähentämään energian, veden ja paperin kulutusta. Huolehtimaan muiden hallintokuntien kanssa, että rakennetun ympäristön suhde luonnonympäristöön säilyy ja rakennuskannan kulttuurihistorialliset arvot ja ominaispiirteet turvataan. Opetustoimi sitoutuu ympäristöpolitiikassaan seuraaviin päämääriin: Kaikessa toiminnassa: päätöksenteossa, suunnittelussa, opetuksessa, hankinnoissa, kuljetuksissa huomioidaan merkittävät ja erittäin merkittävät ympäristönäkökohdat. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sisältyy opetussuunnitelmiin ja kaikkiin oppiaineisiin sekä ilmenee koulun toimintakulttuurissa ja arkikäytännöissä.

Omassa, sidosryhmien ja oppilaiden toiminnassa pyritään tietoisesti kehittämään ympäristövastuullisia toiminta- ja elämäntapoja asenteellisella, tiedollisella ja toiminnallisella tasolla. Opetustoimi noudattaa, ylläpitää ja kehittää jatkuvasti ympäristöasioiden hallintaohjelmaa ja edellyttää vastaavaa ympäristövastuullisuutta myös sidosryhmiltään. 6. Miten kaupungin toiminta vaikuttaa ympäristöön? Tarkasteltaessa kaupunkiorganisaation toimintaa kokonaisuutena on erotettu koko toimintaa koskevat yhteiset ympäristönäkökohdat. Työntekijät käyttävät toimistopaperia, ostavat yhteisillä vuosisopimuksissa tavaraa ja palveluita, ajavat työajoja autoilla, kuluttavat vettä, lämpöä ja energiaa sekä tuottavat jätettä. Kertautuessaan koko kaupungin työntekijämäällä näiden ympäristönäkökohtien ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Jokainen yksikkö seuraa oman toimintansa osalta yhteisiä ympäristönäkökohtia määritellyin mittarein. Tämä liite sisältää osan yhteenkerättyä yhteistä mittaritietoa. Yhteisten ympäristönäkökohtien lisäksi jokaisella liikelaitoksella, toimialalla ja yksiköllä on toiminnan laadusta johtuvia omia suoria ympäristövaikutuksia. Energiantuotannolla on merkittävä vaikutus ilmastoon, liikenteellä ja katuverkon hoidolla paikalliseen ilmanlaatuun, jätevesien puhdistuksella vesien laatuun. Ympäristönäkökohtien vaikuttavuutta ympäristöön on arvioitu. Sen mukaisesti toimiala /yksikkö /liikelaitos on asettanut ympäristöpäämääränsä ja tavoitteensa, joita kuvataan toimialojen ja yksiköiden ympäristökäsikirjoissa. Yksityiskohtaiset ympäristöohjelmat sisältävät tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut ja mittarit. Ympäristöohjelmien toimenpiteet on voitu myös sisällyttää prosessikuvauksiin ja tuloskortteihin mitä kautta ne ovat saaneet omat mittarinsa. Tähän liitteeseen on valittu muutamia keskeisiä eri toimialoille yhteisiin ympäristönäkökohtiin liittyviä indikaattoreita. Kaupunki voi toiminnallaan tai päätöksillään luoda asukkaille mahdollisuuksia ja edellytyksiä toimia ympäristöä säästävällä tavalla. Yleisötapahtumiin järjestetty joukkoliikennekuljetus vähentää yksityisajoa, riittävä pyörätieverkko tarjoaa autolla liikkumiselle vaihtoehdon ja kattava hyötyjätekeräyspisteiden määrä lisää jätteiden lajittelua. Uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävä energiantuotanto mahdollistaa asukkaille vihreän sähkön oston. Päiväkotien ja koulujen ympäristökasvatus muokkaa ympäristövastuullisesti toimivaa yhteiskuntaa. Välillisesti kaupunki voi siis vaikuttaa yhdyskunnan aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Kestävän kehityksen indikaattoreissa on omat indikaattorit yhdyskunnan veden kulutukselle, autoistumiselle, jätteenkäsittelypaikalle sijoitetun kuiva- ja biojätteiden määrille ja jäteveden kuormitukselle. 7. Seuranta Mittari on väline, jolla jotakin kohdetta mitataan määrittäen sen arvo; mittari viittaa käsitteenä sovittuun sääntöön tai kaavaan siitä miten asiantilaa kuvataan. Mittarit voivat osoittaa saavutetun tulostavoitteen lukuna (tulosmittari), mutta mittari voi olla myös esim. kyllä/ei, toteutunut/ei toteutunut (ohjaus- ja käynnistysmittarit) Mittarina voidaan käyttää myös indikaattoria, joka ei suoraan mittaa kohdetta, mutta on sen asiantilan jonkinasteinen ilmaisin. Seuraavat indikaattorit ilmaisevat lähinnä kaupungin ympäristöjärjestelmään liittyvien sitoumusten, päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista. Yhteisiä indikaattoreita ja mittareita voidaan käyttää myös mittaamaan muiden vapaaehtoisten sitoumusten toteutumisen tasoa.

7.1. Kuutoskaupunkien yhteiset kestävän kehityksen indikaattorit 7.1.1. Neljän vuoden välein tuotettava indikaattoritieto Kuutoskaupunkien yhteisiä indikaattoreita ovat ekologinen jalanjälki (jonka laskentaa ei tällä hetkellä suositella laskentaan liittyvien epäselvyyksien vuoksi), kasvihuonekaasupäästöt, yhdyskunnan energiankulutus, kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja tietoisuus (yhteisesti kehitteillä) sekä asukastyytyväisyys. Viimemainittu on ainoa yhteisestä listasta Jyväskylässä mukaan otettu indikaattori. Asukastyytyväisyys Tiedot kerätään joka neljäs vuosi satunnaisotannalla toteutettavilla asukastyytyväisyyttä selvittävillä kyselytutkimuksilla. Asukastyytyväisyysindeksi kuvaa asukkaiden (vastanneita 500) tyytyväisyyttä asuinkaupunkiinsa. Asukastyytyväisyysindeksi koostuu 54 palvelusta. Yleisindeksin arvoksi Jyväskylä sai 3,64. Tutkimus sisältää useita palveluita, jotka liittyvät suoraan ympäristönsuojeluun tai palveluita, jotka Jyväskylän kaupungissa toteutetaan ympäristönäkökulma palveluun sisältyen. Indeksin asteikko on 1-5, joista 1 kuvaa negatiivista suhtautumista, 3 neutraalia ja arvo 5 myönteistä suhtautumista. Tässä tarkastelluista palveluista tyytyväisimpiä asukkaat olivat juomaveden laatuun ja huonoimman arvion saivat julkinen liikenne ja meluntorjunta. Kierrätystoiminta sekä jalankulkijan ja pyöräilijän liikenneolot koettiin Jyväskylässä paremmin hoidetuksi kuin muissa kunnissa keskimäärin. Lisäksi vesistöjen puhtaus ja ilmanlaatu sai selvästi keskiarvoa paremman arvon Jyväskylässä. Tiedot on saatu Kaupunkija kuntapalvelut 2005 -tutkimusraportista. Jyväskylän arvo 30 kunnan keskiarvo Juomaveden laatu 4,23 4,2 Kierrätystoiminta 3,95 3,8 Luonto- ja retkeilyreitit 3,87 3,9 Jätehuolto 3,86 3,9 Liikenneolot jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta 3,86 3,7 Ilmanlaatu 3,83 3,7 Vesistöjen puhtaus 3,75 3,5 Puistojen ja viheralueiden hoito 3,72 3,7 Luonnonsuojelu 3,64 3,6 Ympäristön siisteys 3,62 3,6 Julkinen liikenne 3,61 3,1 Meluntorjunta 3,52 3,5 Ympäristöpalveluiden keskiarvo 3,79 3,68 7.1.2. Vuoden välein tuotettava indikaattoritieto Jyväskylän kaupungissa käyttöönotettujen yhteisten indikaattorien lukumäärä vuonna 2006 on 15 kappaletta. Alla esitettyjen indikaattorien lisäksi kuuden suurimman kaupungin indikaattorivalikoimasta (21) löytyvät asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet, palveluiden saavutettavuus, yhdyskunnan sähkön kulutus, kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen ja asukkaiden osuus, yhdyskunnan ilmanlaatu ja joukkoliikenteen matkustajamäärä.

Yhdyskunnan veden kulutus Indikaattori kuvaa yhdyskunnan toiminnan vastuullisuutta ja ekotehokkuutta sekä välillisesti myös veden puhdistuksesta, jakelusta, kuljetuksesta jne. aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Vuonna 2006 ominaiskulutus oli 236 l / as / vrk. Kulutus on laskettu verkostoon pumpatun veden mukaan, jolloin mukana on myös verkostossa tapahtuneet vuodot ja muu hävikki. Mikäli kulutus lasketaan laskutetun veden mukaan, ominaiskulutus oli 199 l / as / vrk. Kulutusluvussa ei ole mukana Kankaan paperitehdasta, mutta muut palvelutuotannon ja teollisuuden kulutukset ovat. Tiedot on saatu Jyväskylän Energialta. Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä Indikaattori kuvaa yhteiskunnan kulutuskäyttäytymistä ja tuotantorakennetta sekä välillisesti jätteistä aiheutuvia ympäristöhaittoja, kuten vesistöhaittoja, kaatopaikkojen kasvavaa tilantarvetta ja ilmastonmuutoksen kiihtymistä. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalouksista peräisin olevaa sekajätettä ja siihen rinnastettavaa kaupan ja teollisuuden jätettä, joka loppusijoitetaan kaatopaikalle. Ko. jätteen määrä jaetaan koko jätehuoltoalueen asukasluvulla (jätehuoltoyhteistyöalueilla voi olla useamman kunnan alue). Jätehuoltoalue käsittää tässä yhteydessä seuraavat kunnat: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Keuruu, Korpilahti, Laukaa, Leivonmäki, Multia, Muurame, Petäjävesi, Suolahti, Toivakka, Uurainen, Hartola ja Kangasniemi. Vuonna 2006 Mustankorkean jätteenkäsittelypaikalla vastaanotettiin edellä mainitulta jätehuoltoalueelta kuivajätettä 181,57 kg asukasta kohden ja biojätettä 55,71 kg asukasta kohden. Tiedot on saatu Mustankorkea Oy:ltä. Autoistuminen Indikaattori kuvaa liikenteen tilantarvetta ja sen aiheuttamia päästöjä ja melua. Autoistuminen kertoo myös maankäytön suunnittelusta, palvelujen saavutettavuudesta ja joukkoliikenteen tarpeesta. Vuonna 2006 Jyväskylässä oli 444 henkilöautoa 1 000 asukasta kohden. Autoistuminen osoittaa jatkuvaa kasvua ja asettaa haasteen joukkoliikenteen kehittämiselle. Tiedot on saatu Ajoneuvohallintokeskuksen AKEn tilastoista. 500 400 300 200 100 0 Autoistuminen 422 435 444 2004 2005 2006 Yhdyskunnan jätevesikuormitus Indikaattori kuvaa yhdyskunnan vesistökuormitusta ja vaikutusta rehevöitymiskehitykseen. OCP-indeksi kertoo purkuvesistön kuormituksen kehityksen, orgaanisen aineen, fosforin ja typen suhteen. Indeksi kertoo vesistöön johdetusta jätevesikuormituksesta vuoteen 2001 verrattuna (vuosi 2001 = 100). Tulokseen vaikuttaa puhdistamon tulos ja jätevesimäärä. Eri tekijöille on annettu haitallisuuskerroin niiden yleisen vaikuttavuuden perusteella. Jätevedenpuhdistamolle johdetaan noin 130 000 asukkaan jätevedet ja teolisuudesta peräisin olevia jätevesiä Jyväskylästä, Jyväskylän maalaiskunnasta, Laukaan kunnasta, sekä Muuramen ja Uuraisten kunnasta. Tiedot on saatu Jyväskylän seudun puhdistamolta. 1000 800 600 400 200 0 Yhdyskunnan jätevesikuormitus (OCP-indeksi) 904 929 907 2004 2005 2006

7.1.3. Kaupunkiorganisaation oman toiminnan indikaattorit Sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutus Indikaattorit kuvaavat kaupungin toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää. Yhteisissä laskentaohjeissa ominaiskulutus ohjeistetaan jaettavaksi tarkemmin alaluokkiin (hoitoalan-, kokoontumis-, opetus-, toimisto- ja hallintorakennukset) kuntien oman harkinnan mukaan. Kaupungin omien tarpeiden mukaan on päätetty tarkemmasta jaottelusta rakennustyypeittäin kuvioissa esitettyihin alaluokkiin. Tiedot on saatu kaupungin Tilapalvelulta. Sähkön ominaiskulutus rakennusryhmittäin kwh/r-m_ 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 2004 2005 2006 0,0 Terveydenhoito Huolto Päiväkodit Toimistot Teatteri ja konsertti Kirjastot, museot jne Kerhotilat yms Jäähallit Uimahallit Urheilu Koulut Muut Lämmön ominaiskulutus rakennusryhmittäin kwh/r-m_ 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2004 2005 2006 Terveydenhoito Huolto Päiväkodit Toimistot Teatteri ja konsertti Kirjastot, museot jne Kerhotilat yms Jäähallit Uimahallit Urheilu Koulut Muut

Veden ominaiskulutus rakennusryhmittäin l/r-m_ 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2004 2005 2006 Terveydenhoito Huolto Päiväkodit Toimistot Teatteri ja konsertti Kirjastot, museot jne Kerhotilat yms Jäähallit Uimahallit Urheilu Koulut Muut Kulutuksen vähentämisessä on parhaiten onnistuttu kaikkien ominaiskulutusten osalta teatteri- ja konserttirakennuksissa ja toimistorakennuksissa vaikka lämmönkulutus onkin toimistoissa aavistuksen lisääntynyt vuoden 2006 aikana. Kyseisille rakennustyypeille ominaista on pieni vedenkulutus. Eniten sekä sähköä, lämpöä ja vettä kuluu rakennuskuutiometriä kohden uimahallissa, terveydenhoidon- ja huoltorakennuksissa. Huoltorakennukset kuluttavat yhä enemmän sähköä ja lämpöä. Päiväkodeissa sähkön kulutus on pysynyt tasaisena, tyypillistä on korkea lämmön ominaiskulutus ja vedenkulutus on noussut vuoden 2004 tasolle. Sähkön kulutus on vakioitunut tietylle tasolle monessa rakennustyyppeissä mikä johtunee energiansäästösopimukseen liittyvistä toteutuneista energiakatsemuksista ja eneriansäästötoimenpiteistä. Ainoastaan toimistoissa ja uimahallissa sähkönkulutus on ollut edelleen laskeva. Lämmönkulutuksessa näkyy selkeimmin kulutuksen jatkuva kasvu. Poikkeuksellisesti terveydenhoidon rakennuksissa lämmön ominaiskulutus on ollut laskussa kolme vuotta, sähkön ja vedenkulutus laski edellisenä vuonna 2004 vuoden tasolle. Uimahalleihin laskettava vesiliikuntakeskus Aalto Alvari on ollut mukana ProMidNord hankkeessa. Energiakatselmuksen ja ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden tuloksena on sähkönkulutus laskenut. Lämmönkulutus on lisääntynyt jatkuvasti ja vedenkulutus laski 2005 mutta on uudelleen noussut vuoden 2006 aikana. Vedenkulutuksen osalta energiakatselmuksessa ei löytynyt kannattavia säästötoimenpiteitä. Vedenkäsittelytekniikka on uudistettu kesällä 2006. Kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkkoon. Hyötyjäte- ja kuivajätemäärät Indikaattori kuvaa työntekijöiden ympäristöasenteita ja kulutuskäyttäytymistä sekä tuotantorakennetta ja osittain myös yhdyskuntajätteen hyödyntämistä koskevan valtakunnallisen tavoitteen toteutumista. Hyötyjätteiden lisäksi yhteenvedossa esitetään myös kuivajätemäärä. Tavoite on nostaa hyödynnettyjen jätteiden määriä ja vähentää kuivajätteen määrää. Kaikkien hyötyjätteiden paitsi keräyspaperin osalta hyötykäyttöön toimittaminen on lisääntynyt. Kuivajätteen määrä työntekijää kohden on lievässä nousussa. Tiedot on kerätty koskien Jyväskylän kaupungin omistamia toimitilarakennuksia. Tiedot on saatu kaupungin Tilapalvelusta.

Hyödynnettyjen jätteiden määrä jätelajeittain 250,00 200,00 215,30 218,89 150,00 100,00 50,00 0,00 96,76 90,82 56,53 49,30 25,45 27,18 18,09 25,30 3,68 10,75 2,70 2,64 Biojäte Keräyspaperi Konttoripaperi Kuivajäte Lasi Metalli Pahvi 2005 2006 Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa Indikaattori kuvaa työntekijöiden kulutuskäyttäytymisen ympäristövastuullisuutta. Tiedot on saatu toimistopaperin sopimustoimittajilta Lindell Oy:ltä, Canon Oy:ltä sekä Toimistotukku Karilta. Laskentaan on otettu mukaan värillinen ja valkoinen A4 kopiopaperi. Koska useat paperinvalmistajat eivät ole hakeneet ympäristömerkkiä paino- ja kopiopapereilleen, kaupungille toimitettavalta paperilta edellytetään, että paperi täyttää ympäristömerkin tietyt kriteerit jotka voidaan todentaa paperinmerkin ympäristötuoteselosteella (paper profile). Sopimustoimittaja välittää selosteet asiakkaalle tarvittaessa. 4000 3000 2000 1000 0 Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa (arkkia/työntekijä) 2 877 3 018 2005 2006 Ympäristönäkökohdat huomioivat kaupungin keskitetyt hankinnat Indikaattori kuvaa kaupungin panostusta ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen tavaroiden ja palveluiden hankinnoissa. Ympäristökriteerit sisältäviksi hankinnoiksi on laskettu sellaiset tuotteiden ja palveluiden tarjouspyynnöt, joissa ympäristökriteerit ovat ehdottomina vaatimuksina esimerkiksi teknisissä erittelyissä tai ympäristöasiat sisältyvät tarjousten pisteytykseen. Vuonna 2006 kokonaishankintojen euromäärä oli 1,412 miljoonaa euroa. Ympäristönäkökohdat huomioon ottavia hankintoja tehtiin 1,007 miljoonalla eurolla. Luku kuvaa hankintasopimusten arvoa, ei suoraan hankittavien ympäristötuotteiden euromääräistä arvoa. Kilpailutettuja vuosisopimuksia olivat sähkö, jossa osa sähköstä ostetaan vihreänä sähkönä (10%), hammashoitotarvikkeet, optikkopalvelut ja toimistopaperit. Kaupungin vuosisopimuksiin liittyvät tarjouspyynnöt sisältävät ympäristökriteerit aina kun hankinnalla on merkittävä ympäristövaikutus. Koko kaupungin hankintojen osalta ympäristönäkökohtien sisältymistä kilpailutukseen ei ole seurattu. Tiedot on saatu hankintakeskuksesta. Ympäristökriteerit sisältävät hankinnat Me / koko kaupungin keskitetyt hankinnat Me 80,00 % 67,35 % 71,32 % 60,00 % 40,00 % 20,00 % 0,00 % 35,07 % 2004 2005 2006

Henkilöstön osallistuminen ympäristökoulutukseen Indikaattori kuvaa kaupungin panosta henkilökunnan ympäristökoulutukseen. Tiedot koskevat henkilöstölle järjestettyä kahta ympäristöpäivää vuodessa, yksikköjen sisäisiä ympäristökoulutuksia tai muiden koulutusten sisältämiä ympäristökoulutusosuuksia. Vuonna 2006 osallistuneiden määrä keskitettyyn ympäristökoulutukseen koko kaupungin henkilöstöstä on 3,18 % (158 henkilöä koko kaupungin henkilöstömäärästä). Vuonna 2005 osallistuneiden määrä oli 2,39 % (119 henkilöä koko kaupungin henkilöstömäärästä) ja tieto koski lähinnä kahta henkilöstölle pidettyä ympäristöpäivää. Tiedot on saatu ympäristöosastolta. Kaupungin keskitettyyn ympäristökoulutukseen osallistuneiden määrä 4,00 % 3,00 % 2,00 % 1,00 % 0,00 % 2,39 % 3,18 % 2005 2006 Virkistysalueiden osuus Indikaattori kuvaa maankäytön tehokkuutta ja kehityssuuntaa sekä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Vuonna 2006 lähivirkistysalueita (VL, PL, Pl) oli kantakaupungissa 985 hehtaaria ja Säynätsalossa 80 hehtaaria (yhteensä 1065 hehtaaria). Puistoja (VP, P) oli kantakaupungissa noin 534 hehtaaria ja Säynätsalossa noin 100 hehtaaria sisältäen suojelualueet. Yhteensä virkistysalueita oli noin 1 700 hehtaaria. Asemakaavoitettua aluetta oli kantakaupungissa 5 044 hehtaaria ja Säynätsalossa 496 hehtaaria (yhteensä 5 540 hehtaaria). Virkistysalueiden pinta-alan osuus koko asemakaavoitetusta pinta-alasta oli vuonna 2006 30,67 %. Vuoden 2004 luvut eivät Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus Indikaattori kuvaa pyrkimystä säilyttää ja vaalia luonnonarvoja ja ekologisesti merkittäviä alueita sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Osuus sisältää luonnonsuojelulailla rauhoitetut (yksityisen taikka valtion maille perustettujen luonnonsuojelualueiden ohessa lain 29 :n nojalla suojellut luontotyypit, 10. luvun 64 :ssä tarkoitetut Natura-alueet) ja kaavoihin merkityt luonnonsuojelualueet (SL). Vuoden 2006 lukuihin on laskettu myös osuus kokonaisalasta. Vuoden 2005 osuus käsitti luonnonsuojelulain 24 ja 29 pykälän mukaiset kohteet, Natura-alueet sisällä Säynätsalossa sijaitsevia alueita. Tiedot on saatu kaupunkisuunnittelusta. 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueesta 10,70 % 29,60 % 30,67 % 2004 2005 2006 ja vahvistettujen yleis- ja asemakaavojen kohteet. Vuoden 2004 tiedot sisälsivät ai- noastaan luonnonsuojelulain 24 mukaiset kohteet. Tällä erolla selittyy alueiden huomattava kasvu edellisvuoteen verrattuna. Tiedot on saatu ympäristöosastolta. 2,50 % 2,00 % 1,50 % 1,00 % 0,50 % 0,00 % Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maaalasta ja kokonaispinta-alasta 0,39 % 1,80 % 2,10 % 1,70 % 2004 2005 2006 Maa-alasta Kokonaisalasta

Pyöräverkon pituus Indikaattori kuvaa pyrkimystä edistää ympäristöystävällistä liikkumista. Kattava kevyen liikenteen verkko mahdollistaa kulkumuodon valinnan. Vuonna 2006 pyöräverkon kokonaispituus oli 257 km ja 3,04 metriä asukasta kohden. Tiedot on saatu tilinpäätöksestä. Vuoden 2005 tiedot on poimittu yhdyskuntasuunnittelun toimintakertomuksen 2005 liitteestä. Vuoden 2004 tietolähde ei ole selvillä 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Jyväskylän kevyen liikenteen väylät (m/asukas) 2,90 3,00 3,04 2004 2005 2006 Vihreä lippu -koulut ja -päiväkodit sekä ympäristösertifioidut koulut Indikaattori kuvaa panostusta ympäristökasvatukseen pyrittäessä kohti kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa. Vihreä lippu on koulujen ja päiväkotien valtakunnallinen ympäristökasvatusohjelma ja käyttömaksullinen ympäristömerkki. Ympäristösertifiointi perustuu puolestaan koulujen ympäristöjärjestelmään, joka pohjautuu ISO 14001 -standardiin ja EMAS- asetukseen. Ulkopuoliset kustannukset tulevat auditoinneista, joita sertifiointi edellyttää. Kriteerit täyttäviä kouluja tai päiväkoteja on, mutta ulkopuoliset kustannukset vaikuttavat halukkuuteen ylläpitää lippua tai todentaa järjestelmiä. Vihreä lippu tai ympäristösertifioituja kouluja ei Jyväskylässä ollut vuonna 2006 (vuonna 2005 kouluja oli kaksi). Tiedot on saatu opetustoimesta. Kaupungin 27 päiväkodista Aallokon päiväkodilla on Vihreä lippu (ei muutosta vuoteen 2005). Tiedot on saatu lasten päivähoitopalveluista. 8. Ympäristötalouden tunnusluvut Kaupungin ilmoittamat yhteenlasketut ulkoiset ympäristömenot olivat noin 4 Meur, joka oli noin 1 % kaupungin kaikista toimintakuluista (385,7 Meur). Katu- ja puisto-osastolla, Tilapalvelulla, Altek Aluetekniikalla, K-S pelastuslaitoksella sekä Liikuntapalvelukeskuksella kirjattiin suurimmat ympäristömenot. Jyväskylän kaupungin toimialojen ja liikelaitosten ilmoittamat yhteenlasketut ulkoiset ympäristötuotot olivat noin 3,5 Meur, joka oli noin 4 % kaupungin toimintatuotoista (93,3 Meur). Eniten kaupunki sai tuloja jätehuoltoon liittyvistä myyntituotoista. Ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä vajaat 80 000 euroa, joka oli 0,25 % kaikista kaupungin käyttöomaisuusinvestoinneista (31,1 Me). Suurimmat investointikohteet liittyivät ekotehokkuuta parantavaan toimintaan, lähinnä kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien uusimiseen. Toimialojen menoista ja tuloista suurimmat ovat tilinpidollisia. Arvioituja ympäristömenoja olivat henkilöstökulut, jotka liittyivät eri ympäristönsuojelutoimintoihin, ympäristöjärjestelmätyöhön ja siihen liittyviin projekteihin. Myös sähköveron osuus on arvio. Edellisenä vuonna tilinpäätöksen ympäristöliitteessä ei eroteltu sisäisiä ja ulkoisia ympäristöeriä. Siksi vuosien 2005 ja 2006 ympäristöeriä ei voida vertailla. Vuoden 2006 luvuissa voi olla edelleen puutteellisuuksia ja päällekkäisyyksiä, mutta tiedonkeruutapoja ja -menetelmiä kehitetään tulevina vuosina.

YMPÄRISTÖTOIMINNAN TALOUDEN TUNNUSLUVUT 1 000 EUROA YMPÄRISTÖMENOT YMPÄRISTÖTULOT SISÄISET ULKOISET SISÄISET ULKOISET YMPÄRISTÖINVESTOINNIT LIIKETOIMINTA 0,00 21,65 0,00 0,00 0,00 Talous ja hankintapalvelu keskus 0,00 9,55 0,00 0,00 0,00 Tietohallinto 0,00 12,10 0,00 0,00 0,00 LIIKELAITOKSET 1 247,38 387,52 157,17 39,26 57,00 Altek Aluetekniikka 440,85 42,21 0,00 0,00 0,00 Total Kiinteistöpalvelu 245,06 0,00 157,17 0,00 0,00 Kylän KATTAUS 0,00 2,42 0,00 0,00 0,00 K-S Pelastuslaitos 1,71 54,34 0,00 27,46 0,00 Jyväskylän Tilapalvelu 559,76 283,48 0,00 11,80 57,00 JKL:n seudun Työterveys 0,00 5,07 0,00 0,00 0,00 SIVISTYSTOIMI 0,00 152,94 43,89 12,23 0,00 Opetuspalvelukeskus 0,00 25,89 0,00 0,00 0,00 Kulttuuripalvelukeskus 0,00 8,79 43,89 12,23 0,00 Liikuntapalvelukeskus 0,00 118,27 0,00 0,00 0,00 SOSIAALI- JA TERVE- YSTOIMI 0,00 38,92 0,00 0,00 0,00 Avoterveydenhuollon palvelut 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hallinto ja kehittäminen 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lasten päivähoitopalvelut 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vanhuspalvelut ja terveyskeskuspalvelut 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 YHDYSKUNTATOIMI 704,27 3 469,26 240,03 3 380,49 20,00 Ympäristöosasto 2,58 185,70 0,42 33,16 0,00 Katu- ja puisto-osasto 701,41 3 134,88 239,61 3 347,34 20,00 Kaupunkisuunnitteluosasto 0,00 129,07 0,00 0,00 0,00 Rakennusvalvontaosasto 0,28 0,00 0,00 0,00 0,00 Tonttiosasto 0,00 19,61 0,00 0,00 0,00 Hallinto ja kehittäminen 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 KONSERNIHALLINTO 9,60 8,00 0,00 0,00 0,00 Hallintokeskus 9,60 8,00 0,00 0,00 0,00 yhteensä 1 961,25 4 078,29 441,09 3 431,98 77,00 euroa / asukas 23,14 48,13 5,21 40,50 0,91 ekotehokkuutta parantava toiminta 1 000 euroa 193,06

8.1. Ulkoiset ympäristömenot Kululajeittain tarkasteltuna pääosan ulkoisista menoista, lähes 3,5 miljoonaa euroa, aiheuttivat erilaiset jätehuollon kustannukset. Jätehuoltopalveluja kaupunki ostaa kilpailutetuilta ulkopuolisilta yrittäjiltä. Toiseksi suurimman menoerän aiheuttivat arvioidut ympäristöperusteiset verot. Ainoastaan Tilapalvelu, Liikuntapalvelukeskus ja K-S pelastuslaitos ilmoittivat kokonaisenergiankulutuksesta lasketun laskennallisen sähköveron osuuden (250 000!). Merkittävän menoerän muodostivat myös yleisten alueiden puhtaanapidon kulut. Luonnon- ja maisemansuojelun kuluissa näkyivät luonto- ja liito-oravaselvitys, hiljaisten alueiden kartoituksen lähtöselvitys ja virkistysreittiselvitys. Vuonna 2006 Kansallinen kaupunkipuisto projektia jatkettiin. Laajavuorentiellä mitattiin melua ja Sääksvuorenrannassa tehtiin tärinäselvitys. Ulkoisiin ympäristömenoihin laskettiin myös Enerkey -kulunseurantaohjelman käyttökulut ja kaupungilla erilaisiin ympäristönsuojelutehtäviin liittyvät henkilöstökulut. Ympäristönsuojelutoiminnot Ulkoiset ympäristömenot yhteensä %-osuus (1 000 euroa) 1.1 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 1,19 0,03 % 1.2 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 8,70 0,21 % 1.3 Jätehuolto 3 333,97 81,75 % 1.4 Maaperänsuojelu ja pohjaveden suojelu 23,77 0,58 % 1.5 Melun ja tärinän torjunta 7,80 0,19 % 1.6 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 79,43 1,95 % 1.7a Ympäristöhallinto 186,69 4,58 % 1.7b Ympäristökoulutus, -kasvatus ja -neuvonta 31,40 0,77 % 1.7c Ekotehokkuutta parantava toiminta 67,58 1,66 % 1.7d Ympäristöjohtaminen 50,56 1,24 % 1.7e Yleisten alueiden puhtaanapito 41,15 1,01 % 1.7f Ympäristöperusteiset menot ja veroluonteiset maksut 246,05 6,03 % 8.2. Ulkoiset ympäristötulot Suurimmat tulot kertyivät katu- ja puisto-osaston jätehuoltoon liittyvistä myyntituotoista. Ympäristötuloja saatiin myös ympäristöhallinnon lakisääteisestä viranomaistoiminnasta (luvat, tarkkailut). Lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen maaperän ja pohjaveden suojeluun liittyvät Öljynsuojarahaston korvaukset laskettiin ulkoisiin ympäristötuloihin. Ympäristönsuojelutoiminnot 1.3 Jätehuolto 1.4 Maaperänsuojelu ja pohjaveden suojelu 1.7 Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet Ulkoiset ympäristötulot yhteensä (1 000 euroa) 3 347,34 27,46 57,19 %-osuus 97,53 % 0,80 % 1,67 %

8.3. Sisäiset ympäristömenot ja tulot Erikseen sisäisiä menoja tarkasteltaessa suurimmat kulut - kululajeittain tarkasteltuina - aiheutuivat yleisten alueiden puhtaanapidosta ja ilmansuojelusta. Ilmansuojelussa toimenpiteet liittyivät pääosin hiekotushiekan poistoon ja katupölyn sidontaan. Sisäisiin jätehuollon kustannuksiin laskettiin keskinäiset palveluiden ostot, esimerkiksi hyötykeräyspisteiden hoito ja huolto sekä yleisten alueiden siistiminen. Ekotehokkuutta parantavaan toimintaan kuuluivat energiakatselmusten mukaiset korjaustoimenpiteet ja kierrätysvaraston kulut sekä kiinteistöjen energiankulutuksenseurantakulut. Ympäristönsuojelutoiminnot Sisäiset ympäristömenot yhteensä %-osuus (1 000 euroa) 1.1 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 475,40 24,24 % 1.2 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 175,10 8,93 % 1.3 Jätehuolto 352,80 17,99 % 1.4 Maaperänsuojelu ja pohjaveden suojelu 0,00 0,00 % 1.5 Melun ja tärinän torjunta 0,00 0,00 % 1.6 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 2,58 0,13 % 1.7a Ympäristöhallinto 0,00 0,00 % 1.7b Ympäristökoulutus, -kasvatus ja -neuvonta 22,12 1,13 % 1.7c Ekotehokkuutta parantava toiminta 193,06 9,84 % 1.7d Ympäristöjohtaminen 14,78 0,75 % 1.7e Yleisten alueiden puhtaanapito 725,40 36,99 % 1.7f Ympäristöperusteiset menot ja veroluonteiset maksut 0,00 0,00 % Suurimmat tulot muodostuivat katu- ja puisto-osastolle jätehuollon sisäisistä myyntituotoista. Lisäksi tuloja kertyi Total kiinteistöpalveluille hyötykeräyspalvelusta, purkupalveluiden jätemaksuista, energiakatselmusten mukaisista toimenpiteistä ja muista ympäristönsuojelun toimenpiteistä. Kulttuuripalvelukeskus sai sisäisiä tukia ja avustuksia liittyen muun muassa Keski-Suomen museon ympäristökasvatukseen. Pääasiassa sisäiset menot ja tulot ovat yhdyskuntatoimen ja liikelaitosten välistä laskutusta. Ympäristönsuojelutoiminnot 1.3 Jätehuolto 1.7 Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet Sisäiset ympäristötulot yhteensä (1 000 euroa) 308,78 132,30 %-osuus 70,00 % 30,00 % 8.4. Ympäristöinvestoinnit Vuonna 2006 Kortesuon kartanon lämmitysjärjestelmä saneerattiin sekä Huhtasuon koulun lämmitysjärjestelmälle tehtiin perussäätö. Meluvallia jatkettiin Keljonkankaalla. Hiekotushiekkoja toimitettiin Liikuntapalvelukeskukselle ja Laajavuori Oy:lle latupohjien kunnostamiseen. Investointeihin liittyviä poistoja ei esitetty. Ympäristönsuojelutoiminnot 2.5 Melun ja tärinän torjunta 2.7 Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet Ympäristöinvestoinnit yhteensä (1 000 euroa) 15,00 62,00 %-osuus 19,48 % 80,52 %

9. Yhteenveto ja haasteet Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskukselta on tilattu vuonna 2006 Jyväskylän ympäristön nykytilaa koskeva raportti. Kyseinen selvitys ja tilinpäätöksen ympäristöliite, johon on koottu ympäristöpäämäärät ja tavoitteet, osoittavat tarpeen toimenpiteille, joiden avulla rakennetaan silta nykytilan ja tavoitetilan välille. Tässä raportissa on esitelty kaupungin ja sen eri toimialojen ympäristösitoumukset. Tarkoitus on, että toimialat ja yksiköt tarkastelevat indikaattoreita ja tunnuslukuja ja niiden osoittamaa suuntaa suhteessa asettamiinsa ympäristöpäämääriin ja tavoitteisiin. Koska kaupungin ympäristöpolitiikka on tarkentumassa, vastaavaa tarkastelua suhteessa ympäristöpolitiikkaan ei tarkoituksella tehdä tässä raportissa. Indikaattoreiden määrää lisättiin edellisvuodesta. Yhteisten, vielä käyttöön ottamattomien indikaattoreiden kohdalla mietittiin edellytyksiä kerätä seuraavana vuonna tietoa tai kerättiin esitietoja. Sidosryhmänäkökulman lisäämiseksi otettiin mukaan asukastyytyväisyys ympäristöpalveluiden osalta. Esitettyjen ympäristöpalveluiden keskiarvoksi saadaan 3,8, kaikkien kuntien keskiarvo vastaaville palveluille on 3,7. Asukkaiden antaman arvion perusteella meluntorjunta ja julkinen liikenne saa tarkastelluista palveluista heikoimman arvosanan. Autoistuminen onkin Jyväskylässä jatkuvassa kasvussa. Julkisen liikenteen käyttäjämääriä koskeva indikaattori lisätään ensi vuonna raportointiin. Myöskään ympäristön siisteyden, luonnonsuojelun ja puistojen ja viheralueiden hoidon kohdalla ei suhtautuminen ole selkeästi myönteistä. Kuitenkin eniten rahaa kaupunki käyttää jätehuoltoon ja alueiden puhtaanapitoon, sisäisiä menoja kohdentuu hyötykeräyspisteiden hoitoon ja huoltoon. Ympäristötoiminnan tunnuslukujen keräämisessä on edelleen haasteita. Tiedot kerättiin tähän tarkoitukseen kehitetyllä omalla lomakkeella. Yksiköille annettiin tilaisuus sopia yhteispalaverit, jossa olisi ollut mahdollista yhdessä kerätä kokoon yksikön menot ja tulot sekä tarkistaa niiden luokittelu. Samalla olisi ollut mahdollista käydä läpi toimintoaluekoodit vuoden 2007 tiliöintiä ja laskujen merkintää koskien (Toimintoalue on laskennan erillinen seurantakohde, jonka tarkoitus on jakaa yrityksen toimintoja tarkemmalla tasolla kuin tulosyksikkö. Koodi on 4-merkkinen ja yksiselitteinen ja yhteinen kautta koko Jyväskylän kaupungin organisaation. Koodit on käytettävissä kunta- ja yrityslaskenta-alueella). Mahdollisuutta palaveriin käytettiin vähän. Tiedonkeruulomakkeita purettaessa huomattiin selkeästi epäyhtenäisyyksiä yksiköiden tavoissa ilmoittaa lukuja. Myös tiedonkeruulomakkeessa esitettyä lisäkommentit kohtaa, jonka avulla oli tarkoitus purkaa auki mistä tulo tai meno on peräisin, käytettiin vaihdellen. Lisäkommentin perusteella olisi mahdollista tarkistaa kuuluuko meno tai tulo luokkaan johon se on lisätty. Kaupungin toiminnanohjausjärjestelmän raportointiosion käyttöönoton aikataulu määrää missä vaiheessa toiminnanohjausjärjestelmää voidaan hyödyntää tunnuslukujen ajossa.