Tampereen yliopiston jätesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010"

Transkriptio

1 Tampereen yliopiston jätesuunnitelma

2 TAMPEREEN YLIOPISTO JÄTESUUNNITELMA VUOSILLE Hyväksytty hallintokeskuksessa

3 1. Johdanto Tampereen yliopiston jätesuunnitelma on osa yliopiston ympäristösuunnitelmaa. Jätesuunnitelman tavoitteena on jätelain vaatimusten mukaisesti vähentää yliopistolla syntyvää jätettä sekä tehostaa Tampereen yliopistossa syntyvän jätteen lajittelua. Jätelain 4 :ssä asetetaan tavoitteeksi jätteen synnyn ehkäiseminen. Jätteen synnyn ehkäisyä käsitellään yliopiston ympäristösuunnitelmassa sekä suunnitelman alaisissa ympäristöohjelmissa. Ympäristösuunnitelmassa ja ympäristöohjelmissa asetetaan tavoitteita materiaalinkulutuksen ja sitä kautta myös jätteen vähentämiseksi. Tämä jätesuunnitelma keskittyy yliopistossa syntyvän jätteen lajitteluun ja keräämiseen. Jätesuunnitelmassa asetetaan yliopiston jätehuollon kehittämistavoitteet vuosille Jätesuunnitelma on laadittu yhteistyössä Senaatti kiinteistöjen kanssa. Yliopiston tiloissa toimivilla ravintoloilla on ollut mahdollisuus lausua mielipiteensä jätesuunnitelmasta. 1.1 Jätehuollon ympäristövaikutukset Jätehuollon ympäristövaikutukset muodostuvat jätejakeiden keräämisestä, kuljetuksesta ja varastoinnista tai loppusijoituksesta. Jäteastioiden oikealla mitoituksella on mahdollista vähentää astioiden tyhjennyskertoja ja sitä kautta jätteen kuljetuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Jätteiden huolellinen lajittelu vähentää jätehuollon ympäristövaikutuksia, kun mahdollisimman suuri osa jätteestä lajitellaan hyötykäyttöön ja mahdollisimman pieni määrä päätyy kaatopaikalle loppusijoitettavaksi. 2. Jätehuoltoa koskeva lainsäädäntö Tampereen yliopiston jätehuoltoa koskevat seuraavat lait ja ohjeet: Jätelaki (1072/1993) Jäteasetus (1390/1993) Näiden säädösten perusteella annetut valtioneuvoston päätökset Valtioneuvoston asetus sähkö ja elektroniikkalaiteromusta (852/2004) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Tampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset ( ) 3

4 2.1 Jätehuollon vastuut Tampereen yliopistossa Yliopiston jätehuollon järjestämisestä vastaavat kiinteistöjen omistajat sekä yliopiston Teknisten palveluiden keskus. Kiinteistön omistaja vastaa yhdyskuntajätteen 1 keräyksen järjestämisestä kiinteistöissä. Teknisten palveluiden keskus vastaa yliopistolla syntyvän paperin, kalusteromun, sähkö ja elektroniikkaromun, puutarha ja maa ainesjätteen sekä ongelmajätteiden keräyksen järjestämisestä. Lääketieteellisestä tutkimustoiminnasta syntyvistä ongelmajätteistä vastaa jätettä tuottava laitos tai yksikkö. Jätteen keräyksestä yliopiston tiloissa vastaavat yliopiston henkilökunta, laitoshuoltajat ja virastomestarit. Jokainen yliopistolainen vastaa omalta osaltaan eri jätejakeiden ohjeiden mukaisesta lajittelusta. 3. Yliopiston toiminnasta syntyvä jäte 3.1 Yliopistossa syntyvät jätejakeet Tampereen yliopistossa syntyy seuraavia jätejakeita: Tietosuojattava paperi Valkoinen toimistopaperi Värillinen keräyspaperi Kuivajäte Biojäte Pahvi ja kartonki Lasi Pienmetalli Kaluste ja rakennusjätteet Sähkö ja elektroniikkaromu Tallenteet Muut ongelma ja erityisjätteet 3.2 Vuosittaiset jätemäärät Yliopiston vuosittaiset jätekertymät on selvitetty keräämällä tietoa jätteenkerääjiltä sekä seuraamalla kuukauden ajan ( ) yliopistolla syntyvän keräyspaperin sekä kuiva ja biojätteen määriä. 1 Yhdyskuntajätettä ovat biojäte, kuivajäte, lasi, pienmetalli sekä pahvi ja kartonki. 4

5 Yliopistolla syntyy vuodessa noin kg keräyspaperia 2. Luku sisältää valkoisen toimistopaperin ja värillisen keräyspaperin. (Liite 2) Tietosuojattua paperia kertyi kg vuonna Kuivajätettä syntyy Tampereen yliopiston keskustakampuksen ja Kaupin kampuksen toimipisteissä reilut kg vuodessa, josta yliopistolla toimivien ravintoloiden osuus on noin 10 %. Laskelmista puuttuvat kuitenkin ne yliopiston vuokrakohteet, joissa ei toimi ravintoloita sekä myös valtaosa Kaupin kampuksen tutkimuslaboratorioista, joissa syntyy paljon kuivajätettä. Näin ollen ravintoloiden osuus yliopiston kuivajätemäärästä pudonnee alle 10 %:n. (Liite 3) 3 Biojätettä syntyy keskustakampuksella ja Kaupin kampuksella noin kg vuodessa. Tästä määrästä yliopiston tiloissa toimivien ravintoloiden osuus on reilu 70 %. (Liite 3). Pienmetallia ja keräyslasia syntyy lähinnä yliopistolla toimivista ravintoloista. Vuonna 2006 pienmetallia syntyi yliopiston Tampereen toimipisteissä noin kiloa ja keräyslasia noin 500 kiloa. Pahvi ja kartonkijätteen määrästä ei ole seurantatietoa. Tampereen yliopiston toiminnasta syntyviä ongelmajätteitä ovat sähkö ja elektroniikkaromu, loisteputket, akut ja paristot sekä suurimmaksi osaksi lääketieteellisestä tutkimustoiminnasta syntyvä kemikaali ja lääkejäte. Lääketieteellisestä tutkimustoiminnasta syntyy lisäksi erityisjätteitä, kuten biologista jätettä. Vuonna 2005 sähkö ja elektroniikkaromua syntyi Tampereen yliopistossa kg. Paristo ja akkujätettä muodostui reilu 200 kg ja loisteputkijätettä 1000 kg. Erilaisia kemikaaleja hävitettiin 1500 kg. 4 Tallenteita hävitettiin 54 kg vuonna 2005 ja 142 kg vuonna Jätehuollon kustannukset Yliopiston jätehuollon kustannuksista vastaa yhdyskuntajätteen osalta kiinteistön omistaja. Muun jätteen kustannuksista vastaa yliopisto. Valkoisen ja värillisen paperin keräys on tuottajavastuulain mukaisesti maksutonta. Tavanomainen sähkö ja elektroniikkaromu muuttui maksuttomaksi elokuussa Maksuttomuus koskee vain sellaista sähkö ja elektroniikkaromua, joka vastaa kotitalouksissa syntyvää sähkö ja elektroniikkaromua. Ammattikäyttöön tarkoitettuja tai tietosuojattavia sähkö ja elektroniikkalaitteita tuottajavastuu ei koske. Vuonna 2005 tietosuojatun paperi ja tallenteiden hävittäminen maksoi yliopistolle noin 3500 euroa. Kalusteromu, sähkö ja elektroniikkaromu sekä ongelmajätteet maksoivat yhteensä noin euroa. Yliopistolla syntynyt yhdyskuntajäte (kuiva ja biojäte, pienmetalli ja keräyslasi) maksoi noin euroa (verollinen hinta) vuonna Yhdyskuntajätteen kustannuksia yliopisto ei maksa suoraan, vaan ne sisältyvät yliopiston kiinteistöistä maksamaan vuokraan. 2 Arvio pohjautuu syksyllä 2006 tehtyyn keräyspaperin määrien seurantaan. Lukuun sisältyvät Tampereen yliopiston Tampereen toimipisteet lukuun ottamatta Tylliä ja Tullin alueen pieniä vuokrakohteita. 3 Ravintoloiden osuudet kuiva ja biojätteestä on laskettu Juvenes yhtiöiden sekä ravintola Minervan tekemien jäteseurantatietojen pohjalta. 4 Solu ja kudosteknologiakeskus Regean toiminnasta syntyvät jätteet eivät ole mukana laskelmissa. 5

6 3.4 Jätemäärien seuranta Yliopiston jätemääriä seurataan vähintään joka toinen vuosi tehtävän oman jäteseurannan avulla. Jäteseuranta tehdään keräyspaperille, kuiva ja biojätteelle. Jätemääriä seurataan vuosittain pyytämällä kaikilta yliopiston jätteenkerääjiltä tiedot yliopistolta noudetuista jätemääristä. Kuusakoski Oy ja Encore ympäristöpalvelut Oy toimittavat jäteraportin kerran vuodessa ja Pirkanmaan jätehuolto Oy kaksi kertaa vuodessa. Keräyspaperin ja pahvin määriä on mahdollista seurata pyytämällä seurantaa paperin / pahvinkerääjältä tai järjestämällä se itse. Yliopistolla syntyvien ongelmajätteiden määriä seurataan ekokampuskoordinaattorin ylläpitämästä tilastosta. 4. Jätteiden lajittelu ja keräys yliopistolla Jätehuoltokäytännöt yliopiston eri toimipaikkojen välillä vaihtelevat jonkin verran. Keskustakampuksella ja Kaupin kampuksella noudatetaan tässä jätesuunnitelmassa esitettyjä käytäntöjä. Muissa vuokratiloissa tätä suunnitelmaa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan. 4.1 Jätteiden lajittelu ja keräyskäytännöt Lajittelun helpottamiseksi yliopistolle on laadittu jäteohjeita. Ohjeista on tiedotettu yliopiston henkilökuntaa. Jäteohjeet ovat luettavissa myös Ekokampuksen sivuilla osoitteessa: Lääketieteellisestä opetuksesta ja tutkimuksesta syntyvät jätteet lajitellaan syntypaikoillaan. Lääketieteen laitoksella, Lääketieteellisen teknologian instituutilla sekä solu ja kudosteknologiakeskus Regealla on omat ohjeet ongelma ja erityisjätteiden keräämisestä. 4.2 Jätepisteet Keskustakampuksen, Kaupin kampuksen ja Tampereen normaalikoulun jätepisteistä on piirretty havainnekuvat, joihin on kirjattu jätepisteessä olevat astiat, kunkin jätejakeen noudosta vastaava taho ja astioiden tyhjennystiheys. Jätepisteet on nimetty ja numeroitu jätteen noudon, laskutuksen ja seurannan helpottamiseksi. Kesäajaksi astioiden tyhjennyskertoja harvennetaan. 6

7 5. Yliopiston jätehuollon kehittäminen 5.1 Jätteen vähentäminen Tampereen yliopistossa pyritään vähentämään jätettä erityisesti paperinkulutusta vähentämällä. Sähköinen laskujen käsittely on hyvä esimerkki paperinkulutusta vähentävästä toimenpiteestä. Lähitulevaisuudessa merkittäviä paperinkulutusta vähentäviä toimenpiteitä ovat siirtyminen sähköiseen asianhallintaan ja arkistointiin. Paperinkulutukseen kiinnitetään huomiota myös opetuksessa ja tutkimuksessa kopiointi ja tulostuskäytäntöjä tehostamalla. Uusissa tulostimissa tulee olla mahdollisuus kaksipuoliseen tulostamiseen. Suurimmalla osalle kursseista ja tenteistä voi jo ilmoittautua sähköisesti. Myös tenttitulokset julkaistaan enenevässä määrin verkossa. Sähköinen tentti on mahdollista muutamilla kursseilla ja kursseja tulee koko ajan lisää. Jätteen määrää vähennetään myös muuta materiaalinkulutusta tehostamalla ja vähentämällä. Materiaalin kulutuksen vähentämisen keinoja ovat kalusteiden ja laitteiden kierrätyksen tehostaminen yliopiston sisällä, kertakäyttöisten tuotteiden korvaaminen kestotuotteilla ja tuotteiden korvaaminen palvelulla. 5.2 Jätteen lajittelun tehostaminen Yliopistolla syntyvän jätteen lajittelua tehostetaan laatimalla jäteohje ja jakamalla se koko henkilökunnalle. Jätteen oikeasta lajittelusta tiedotetaan henkilökuntaa säännöllisin väliajoin, vähintään aina jäteohjeen päivityksen yhteydessä. Yliopiston ajantasaiset jäteohjeet ovat luettavissa Ekokampuksen internetsivuilla ( 5.3 Tavoitteet Merkittävimmät tavoitteet yliopiston jätehuollon kehittämisessä ovat jätemäärien systemaattisen seurannan järjestäminen, jätteen määrän vähentäminen sekä lajittelun tehostaminen. Yliopiston jätehuollon tavoitteet on esitetty liitteessä 1. 7

8 TAMPEREEN YLIOPISTON JÄTESUUNNITELMAN TAVOITTEET LIITE 1 Päämäärä Tavoite Menetelmä Mittari Vastuuhenkilö Valmis Kuivajätteen määrä vähenee 10 % vuoden 2007 määrästä vuoteen 2010 mennessä Kuivajätteen määrä vähenee 10 % vuoden 2007 määrästä vuoteen 2010 mennessä Kuivajätteen määrä vähenee 10 % vuoden 2007 määrästä vuoteen 2010 mennessä Kuivajätteen määrä vähenee 10 % vuoden 2007 määrästä vuoteen 2010 mennessä Kuivajätteen määrä vähenee 10 % vuoden 2007 määrästä vuoteen 2010 mennessä Jätteen lajittelun tehostaminen Jätteen lajittelun tehostaminen Jätteen lajittelun tehostaminen Jätehuollon kehittäminen Jätehuollon kehittäminen Ajantasaisen jäteohjeen ylläpitäminen Käsipaperin kerääminen biojätteeseen lisääntyy Energiajätteen keräyksen selvittäminen Kaupin kampuksella Erikseen lajitellun biojätteen määrä lisääntyy Kartonkipakkausten erikseen lajittelun aloittaminen laitoksilla ja yksiköissä Paperi lajitellaan oikein Sähkö ja elektroniikkaromu poistetaan ohjeiden mukaisesti Ilmansuodattimien kerääminen energiajätteeseen Sähkö ja elektroniikkaromun keräysjärjestelmän kehittäminen Säännöllinen jäteseuranta ja jätemäärien tilastointi Laaditaan jäteohje sekä tiedotetaan oikeasta lajittelusta Käsipaperin biojätekeräystä wc tiloissa laajennetaan Jäteseuranta vähintään joka toinen vuosi Wc tilat (lkm), joissa käsipaperi kerätään biojätteeseen Selvitetään energiajätteen keräyksen aloittamista yhdessä muiden Kaupin kampuksen toimijoiden kanssa vuonna 2008 Selvitys on tehty Biojäte lajitellaan erikseen laitosten ja yksiköiden sosiaalitiloissa Selvitetään keräyksen järjestämistä laitoksilla, yksiköissä sekä jätepisteissä Laaditaan ohje tietosuojattavista asiakirjoista ja dokumenteista sekä tiedotetaan henkilökuntaa ja opiskelijoita oikeasta lajittelusta Tiedotetaan SE romun poistamisesta ja ohjeista säännöllisesti, vähintään aina ohjeen päivityksen jälkeen Ilmansuodattimien vaihdon ajaksi tilataan vaihtolava, joka tyhjennetään energiajätekeräykseen Kilpailutetaan yliopiston SE romun keräys Toteutetaan jäteseuranta joka toinen vuosi, kirjataan syntyneet jätemäärät vuosittain Jäteseuranta vähintään joka toinen vuosi Huoltopäällikkö ja Ekokampuskoordinaattori 2010 Puhtaanapito ja laitoshuoltopalveluiden palvelupäällikkö 2010 Ekokampuskoordinaattori, Lääketieteen laitoksen ja IMT:n laboratoriopäälliköt ja Regean ympäristövastaava 2008 Ekokampuskoordinaattori, virastomestaripalveluiden palvelupäällikkö, puhtaanapitoja laitoshuoltopalveluiden palvelupäällikkö 2010 Kartonkipakkausten keräyksen järjestäminen on selvitetty Ekokampuskoordinaattori 2007 Ohje on laadittu ja tiedotus järjestetty, pistokokeiden perusteella väärien jätekomponenttien määrä enintään 5 % Ekokampuskoordinaattori 2009 Toimivia laitteita ei joudu keräykseen Huoltoteknikko, Hankintapäällikkö, TKK:n ympäristövastaava ja Ekokampuskoordinaattori Jatkuva tavoite Käytetyt ilmansuodattimet menevät energiajätteeseen Huoltopäällikkö 2008 SE romun keräyksen kilpailutus on tehty Jäteseurannan toteutukset ja ajantasainen tilasto Hankintapäällikkö, TKK:n ympäristövastaava ja Ekokampuskoordinaattori 2008 Ekokampuskoordinaattori, virastomestaripalveluiden palvelupäällikkö, puhtaanapitoja laitoshuoltopalveluiden palvelupäällikkö Jatkuva tavoite

9 LIITE 2 Paperin seuranta SEURANTAKOHDE Keräyspaperi (kg) Toimistopaperi (kg) Keräyspaperi (kg/vuosi) Toimistopaperi (kg/vuosi) Keskustakampus Päätalo , ,8 Atalpa Pinni , ,5 9686,3 Linna , Kaupin kampus B rak , ,3 T rak K rak 213,8 247,5 2244,3 2598,8 Finnmedi ,5 Finnmedi 2 247,5 247,5 2598,8 2598,8 Finnmedi 3 232,5 118,1 2441,3 1240,3 Muut Tampereen normaalikoulu YHTEENSÄ 5823,8 2902, , ,5 5 Tampereen normaalikoulu ei osallistunut jäteseurantaan. Arvio vuosittaisesta keräyspaperin määrästä perustuu paperinkerääjän tekemään seurantaan ja siinä on huomioitu 10 kk. 9

10 LIITE 3 Yliopistolla toimivien ravintoloiden ja yliopiston omasta toiminnasta syntyvien jätteiden osuudet bio ja kuivajätteestä BIOJÄTE (Lähteet: Minervan biojäteseuranta ja Juvenes ravintoloiden jäteseuranta) Ravintola Minervan sekä Juvenes ravintoloiden jäteseurannan mukaan ravintoloissa syntyy päivässä 30 60g biojätettä ruokailijaa kohti 6. Alla olevassa laskelmassa biojätettä on arvioitu syntyvän 45g/päivä/ruokailija. Yliopiston tiloissa toimivien ravintoloiden päivittäiset ruokailijamäärät 7 : Minerva 1000 Pinni 250 Päätalo 1000 Aulakahvila 200 Linna 600 Medica 700 Ravintoloiden aukiolopäivien keskiarvo on 223 päivää vuodessa. Ravintoloiden biojätemäärät/ päivä: Minerva: 1000 x 0,045= 45 kg Pinni: 250 x 0,045 kg = 11,25 kg Päätalo 1000 x 0,045 kg = 45 kg Aulakahvila 200 x 0,045 kg = 9 kg Linna 600 x 0,045 kg = 27 kg Medica 700 x 0,045 kg = 31,5 kg YHTEENSÄ 168,75 Yliopiston ravintoloista syntyy päivittäin 168,75 kg biojätettä. Vuodessa biojätettä syntyy: 168,75 kg x 223 päivää = 37631,25 kg 150 kg biojätettä = 1m3 biojätettä, eli kuutioissa laskettuna biojätettä syntyy yliopiston ravintoloista vuodessa (37631,25 kg / 150 kg/ m3) = 250,86 m3 Vuonna 2006 yliopistolla syntyi 342,76 m3 biojätettä 8. Ravintoloiden osuus on laskelmien perusteella: 250,86 m3/ 342,76 m3 x 100 % = 73 % 6 Juveneksen jäteseurannan perusteella Päätalon ravintolasta syntyy keskimäärin 75kg biojätettä/ päivä. Seuranta on kuitenkin tehty lukuvuoden vilkkaimpana aikana, joten vuoden keskiarvo jäänee alhaisemmaksi. 75 kg sisältää myös aulakahvilan. 7 Luku on kunkin ravintolan koko vuoden keskiarvo ja perustuu ravintoloiden antamiin tietoihin talvella Luvussa ovat mukana seuraavat rakennukset: Päätalo, Pinni, Atalpa, Linna, B, K ja T rakennukset, Tylli ja Tampereen normaalikoulu ja se perustuu Pirkanmaan jätehuolto Oy:n toimittamaan jäteraporttiin.

11 KUIVAJÄTE Yliopistolla syntyi vuonna 2006 kuivajätettä 3256,08 m3 9. Juvenes ravintoloiden vuonna 2004 tekemän jäteseurannan perusteella Juvenes ravintoloissa syntyy kuivajätettä keskimäärin 30g/asiakas/päivä. Alla on arvioitu Juveneksen jäteseurannan perusteella kaikkien yliopistolla toimivien ravintoloiden päivittäiset kuivajätemäärät. Ravintoloiden kuivajätemäärät/ päivä: Minerva: 1000 x 0,030= 30 kg Pinni: 250 x 0,030 kg = 7,5 kg Päätalo 1000 x 0,030 kg = 30 kg Aulakahvila 200 x 0,030 kg = 6 kg Linna 600 x 0,030 kg = 18 kg Medica 700 x 0,030 kg = 21 kg YHTEENSÄ 112,5 kg Ravintolat ovat avoinna keskimäärin 223 päivää vuodessa, joten vuodessa kuivajätettä syntyisi yliopistolla toimivista ravintoloista 112,5 kg x 223 = ,5 kg 1 m3 kuivajätettä = 75 kg, eli kuutioissa kuivajätettä syntyy ,5 / 75kg/m3 = 334,5 m3 Jos yliopistolta kerätään vuodessa 3256,08 m3 kuivajätettä ja yliopiston ravintoloissa muodostuu 334,5 m3 kuivajätettä, voidaan kuivajätteen osalta arvioida, että noin 10 % kuivajätteestä syntyy ravintoloista ja 90 % yliopiston omasta toiminnasta. 334,5m3 / 3256,08m3 x 100 % = 10,27 % Huom.! Yllä olevien laskelmien osalta on huomioitava, että laskuissa eivät ole mukana kaikki yliopiston toimitilat. Laskuista puuttuu tiloja, joissa ei toimi ravintoloita. Näiden tilojen mukaan ottaminen vähentäisi ravintoloiden osuutta kuivajätteen osalta edelleen sekä toisaalta lisäisi ravintoloiden osuutta biojätteen osalta. 9 Luku perustuu Pirkanmaan jätehuolto Oy:n toimittamaan jäteraporttiin. 11