SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSOHJELMA VUOSILLE 2015 2017

1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSOHJELMA VUOSILLE 2015 2017 (Kuva: Ulla Hintikka)

2 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSOHJELMA VUOSILLE 2015 2017 Sisältö 2 1. Johdanto 3 1.1 Työllisyysohjelma osana Saarijärven kaupunkistrategiaa 3 1.2 Työllisyysohjelman tavoitteet 4 2. Nykytilanne - haasteet ja mahdollisuudet 4 2.1 Työllisyystilanne ja työmarkkinatuen rahoitus 4 2.2 Tilanne työmarkkinoilla ja yrityksissä 7 2.3 Tulevaisuuden haasteet 7 2.4 Tulevaisuuden mahdollisuudet 8 3. Työllisyystoimijat 9 3.1. Saarijärven kaupungin työllisyysyksikkö 9 3.1.1 Henkilöresurssit 9 3.1.2 Taloudelliset resurssit 9 3.1.3 Tehtävät 9 3.2 Elevaattori-hanke 10 3.3 Monialainen yhteispalvelu 10 3.4 Alueen muut työllisyystoimijat 11 3.5 TYÖ-ryhmä 11 3.5.1 TYÖ-ryhmän kokoonpano 11 4. Työllisyysohjelman tavoitteet, toimenpiteet ja toimintasuunnitelma 2015 2017 12 4.1 Kärkitavoitteet 12 4.2 Toimintasuunnitelma 12 4.2.2 Työllisyysyksikön toimintamalli ja prosessit 13 4.2.3 Palveluohjaus 13 4.2.4 Työvoimapoliittiset toimet Saarijärven kaupungilla 13 4.2.5 Yhteistyö 14 4.2.6 Viestintä 14 4.3 Toimenpiteet ja seuranta 14 5 LIITE 1, tehtäväluettelo

3 1. JOHDANTO Saarijärven alueen korkea työttömyys, toimintaympäristön nopeat muutokset sekä työllistämispalveluiden järjestämisen rakenteelliset uudistukset ovat nostaneet tarpeen arvioida uudelleen ja edelleen kehittää Saarijärven kaupungin työllisyyspalveluita. Muutoksia toimintaympäristössä ovat olleet mm. työvoimapalveluiden toimipisteverkoston väheneminen, 1.1.2015 voimaan tullut laki monialaisesta yhteispalvelun toimintamallista sekä työmarkkinatuen maksuosuuksien muutokset. Työttömyysluvut ovat korkeat ja pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Työmarkkinoilla on ilmennyt työvoiman kysynnän ja -tarjonnan kohtaanto-ongelmia. Nuorisotyöttömyys on kasvanut ja yritysten mahdollisuus työllistää on heikentynyt. Työllistämisohjelman tarkoituksena on vastata ja etsiä ratkaisuja työllistämisessä ilmeneviin ongelmiin. Saarijärven kaupungin työllisyysohjelma sisältää katsauksen tämän hetkiseen toimintaan, työllisyystoimijoihin sekä asettaa tavoitteet ja toimenpiteet kaudelle 2015-2017. 1.1. Työllisyysohjelma osana Saarijärven kaupunkistrategiaa Saarijärven kaupungin työllisyysohjelma täydentää kaupunki-strategiaa. Työllisyysohjelmassa kootaan yhteen kaupungin tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet työllisyyden edistämiselle sekä kuvataan toimijakenttä. Työllisyysohjelma toteuttaa lokakuussa 2013 kaupunginvaltuuston päivittämän kaupunkistrategian tavoitekortin kirjauksia yritysten, työllisyyden ja osaamisen kehittämisestä: Palvelut ja kannustava ilmapiiri luovat edellytyksiä yrittäjyydelle, työllisyydelle ja koulutukselle. Päätöksissä huomioidaan yritys- ja työllisyysvaikutukset. Yritysten ja työpaikkojen määrä on vaikuttavuus-tavoitteena. Yritystoiminnan, työllistämisen ja yritysten osaamisen kehittämiseen kohdennetaan voimavaroja. Tuetaan yritysten osaavan henkilöstön ja koulutuksen saatavuutta. Työllisyyden ja työttömyyden hoitaminen taloudellisesti järkevällä ja aktivointitoimia painottavalla tavalla voidaan katsoa palvelevan myös useita muita tavoitekortin tavoitteita. Työllisyysohjelma kytkeytyy elinvoimapoliittiseen kokonaisuuteen, jonka olennaisia osia ovat SSYP Kehitys Oy:n johtama elinkeinopolitiikka, Perusturvaliikelaitos Saarikan sosiaalipolitiikka ja alueen työvoiman koulutustarjonnasta huolehtivien organisaatioiden koulutuspolitiikka. Julkista toimintaa tukee Saarijärven vahva välityömarkkinakenttä toimenpiteineen. Pitkällä aikavälillä elinkeinopolitiikan tavoitteena on onnistua niin, että alueelle saadaan syntymään uusia työpaikkoja. Koulutustarjonnan tavoitteena on, että tarjolla oleva koulutus vastaa syntyneiden työpaikkojen osaamisvaatimuksia. Onnistuneet ratkaisut vähentävät työvoima- ja sosiaalipal-

4 velujen tarvetta. Työttömien aktivoinnilla on positiivinen vaikutus työnhakijoiden hyvinvointiin ja kaupungin vireyteen. 1.2. Työllisyysohjelman tavoitteet Työllisyysohjelmassa keskitytään uuden toimintamallin rakentamiseen ja siihen liittyviin kokonaisuuksiin sekä muutamiin rajattuihin konkreettisiin toimenpiteisiin. Toteutumista seurataan työllisyyspalveluiden kehittymisen näkökulmasta. Numeeriset tavoitteet ja mittarit määritellään toimintamallin kehittymisen myötä vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä ja vuosittain käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Vaikuttavat ja tulokselliset työllistymistä edistävät toimenpiteet edellyttävät työllisyystoimijaverkoston saumatonta yhteistyötä. Verkoston osia ovat kaupunkikonsernin toimijat, alueen työllisyystoimijat, alueen muut yhteistyökumppanit, valtion työllisyys- ja elinkeinotoimijat sekä alueen oppilaitokset. Työllisyysohjelman kärkitavoitteena on: vähentää nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä helpottaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa kääntää työttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset laskuun saada työllistämisen toimintamallit ja prosessit sujuviksi luomalla toimiva yhteistyöverkosto, jossa eri toimijoiden roolit ovat selkeästi määritelty 2. NYKYTILANNE - HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 2.1. Työllisyystilanne ja työmarkkinatuen rahoitus Saarijärvellä kokonaistyöttömyys, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat kasvaneet vuodesta 2012 (Kuvat 1 ja 3). Erityisen haasteelliseksi tilanteen tekee myös se, että yli 50-vuotiaita työttömistä on puolet (Kuva 2.)

5 Kuva 1. Saarijärven työttömyys vuodesta 2009 alkaen. Kuva 2. Saarijärven yli 50-vuotiaiden työttömyys vuodesta 2009.

6 Kuva 3. Saarijärven työttömyys vuodesta 2005, alle 25-vuotiaat. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvaminen näkyy työmarkkinatuen rahoitusosuuden lisääntymisenä. Vuonna 2012 Saarijärven kaupunki maksoi työmarkkinatuesta n. 276 000 euroa, vuonna 2015 jo 495 000 euroa. Vuoden 2015 työmarkkinatuen rahoitusosuuden arvioidaan nousevan yli 700 000 euroon. Elokuussa 2015 Saarijärvi maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta 172 henkilön osalta yhteensä 61 938 euroa. (Kuva 4). Kuva 4. Saarijärven työmarkkinatuen kuntaosuus 2010 alkaen.

7 Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu johtuu sekä työttömyyden pitkittymisestä, että työttömyysturvalainsäädännön muutoksista. Työttömyyden kokonaiskustannukset ovat kuitenkin paljon suuremmat kuin työmarkkinatukimenojen lisäys. Työttömyys aiheuttaa veronmenetyksiä, lisää toimeentulotukimenoja ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Työmarkkinatuen saajista yli puolet saa toimeentulotukea ja useimmat myös asumistukea. Elokuun 2015 lopussa TEMin työnvälitystilaston mukaan Saarijärvellä oli 809 työtöntä, joista 83 oli alle 25-vuotiaita, 395 yli 50-vuotiaita ja 286 yli vuoden työttömänä olleita. Työttömien osuus Saarijärven 4406 henkilön työvoimasta oli 18,4 %, Keski-Suomen neljänneksi korkein. 2.2. Tilanne työmarkkinoilla ja yrityksissä Saarijärvellä on työpaikkoja n. 3500, joista palvelualalla 65 %, jalostuksessa 22 % ja alkutuotannossa 13 %. Yritystoimipaikkoja Saarijärvellä on n. 780, joista seitsemän työllistää yli 50 henkilöä. TEM/työnvälitystilaston mukaan Saarijärvellä oli uusia avoimia työpaikkoja tammi-kesäkuussa 2015 yhteensä 229. Vuonna 2014 avoimia työpaikkoja oli yhteensä 475. Tammi-elokuun 2015 aikana Saarijärvelle on perustettu uusia yrityksiä kolmisenkymmentä. Yrityksien nettolisäys on ollut paikkakunnalla pitkään positiivinen. Työmarkkinoilla ja yrityksissä tilanne on edelleen epävarma, joskin odottava. Metsä Groupin uuden biotuotetehtaan rakennustyöt ovat käynnistyneet Äänekoskella. Naapurikunnasta odotetaan kaivattua piristystä myös Saarijärven työmarkkinoille. Pelkästään rakentamisvaiheen on arvioitu työllistävän n. 2000 henkilöä. Tehtaan valmistuttua suurin työllistävä vaikutus on ketjun alkupäässä, eli metsänkorjuussa ja logistiikassa. 2.3. Tulevaisuuden haasteet Yhteiskunnan kannalta työllisyyden parantaminen on keskeisessä asemassa. Työttömyyden kustannukset ovat valtava rasitus kansantaloudelle. Työmarkkinoiden rakennemuutos jatkuu. Uudet työpaikat syntyvät eri aloille ja alueille kuin aikaisemmat, itsensä työllistäminen yrittäjänä ja ammatinharjoittajana lisääntyy, työtä tehdään entistä hajautetummin työyhteisöjen rooli muuttuu ja etätyö lisääntyy. Perinteistä, jatkuvassa työsuhteessa tehtävää työtä on entistä harvemmin tarjolla, silti koko työmarkkina- ja toimeentulojärjestelmämme rakentuu perinteiselle käsitykselle pysyvästä ja kokoaikaisesta palkkatyöstä. Työvoimapolitiikkaan kohdistuu monenlaisia paineita. Työttömyyden jatkuessa korkeana pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, työvoiman rekrytointi ja kohtaanto-ongelmat lisääntyvät. Kuntien rooli työllisyyden hoidossa lisääntyy vaikka kokonaisvastuu lain mukaan on edelleen valtiolla. Työmarkkinatuen rahoitusvastuu lisääntyi 1.1.2015 alkaen ja laki monialaisesta yhteispalvelusta siirsi osavastuun pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisestä kunnille. Kunnilla ei ole kuitenkaan todellisia välineitä tehokkaaseen työllistymisen edistämiseen tällä hetkellä. Kunnat ovat

8 riippuvaisia TE-toimiston asiakasohjauksesta, suunnitelmista, aikataulutuksesta ja päätöksen teosta Valtion hallitusohjelman mukaisesti aletaan selvittää työvoimapalveluiden siirtämistä resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle. Tehtävän siirtämistä on tarkoitus pilotoida kuntavaltio kokeilulla vuodesta 2016 alkaen. Työllisyydenhoidon haasteita kokonaistyöttömyys sekä pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys kasvaa kuntien työmarkkinatuen rahoitusvastuu lisääntyy kuntien ja valtion työnjako työllisyyspalvelusta muuttuu, muuttuuko rahoitusvastuu? kunnilla rajalliset toimintamahdollisuudet (palveluvalikoima, taloudelliset resurssit, työtilaisuudet, asiakasohjaus, asiakastietojen hallinta) toimintaympäristön nopeat ja rajut muutokset pitkittynyt työttömyys vaatii uusia toimintamalleja ammatillisen koulutuksen resurssit vähenevät TE-toimiston palvelut keskittyvät, ylikuormittuvat, digitalisoituvat -> työnhakijan omatoimisuuden vaateet kasvavat palkkatuen muutokset lisäävät kuntien työllistämiskustannuksia työsopimuslaki vaikeuttaa pitkäaikaistyöttömien työllistämistä ja aktivointia kuntien taloudellinen tilanne ja mahdolliset yt-menettelyt vaikeuttavat ja estävät työllistämistä ja aktivointitoimia monialaisen yhteispalvelun käynnistyminen ja organisointi hidasta (laki voimassa 1.1.2015 alkaen) 2.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet Biotalous on hallituksen kärkihankkeita, Keski-Suomi ja Saarijärven Tarvaalan biotalouskampus ovat osaltaan kehitystyössä vahvasti mukana. Metsäteollisuuden investoinnit Äänekoskelle tuovat mahdollisuuksia myös lähikuntiin. Alihankintaketjun ja metsäraaka-aineen sivuvirtojen kautta odotetaan työtä myös Saarijärven alueen yrityksille ja työntekijöille. Saarijärvellä tarjolla oleva toisen asteen ammatillinen ja ammatillinen korkea-asteen koulutus mahdollistavat osaamisen kehittämisen lähellä työnantajaa ja työntekijää. Lisäksi Jyväskylän, Äänekosken ja Karstulan koulutustarjonta vastaa hyvin työelämän tarpeisiin kohtuuetäisyydellä. Koulutuksen monimuotoisuus mahdollistaa opiskelun työn ohessa. Työnhakijoissa on käyttämättömänä valtava osaamisen potentiaali. Nuoria koulutettuja työnhakijoita jää vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi vaille työtä. Myös irtisanomisten myötä on jäänyt työttömäksi monia pitkän työkokemuksen ja osaamisen omaavaa työntekijää Vaikea työllisyystilanne, korkea työttömyys ja sen kustannukset on tiedostettu. Päättäjillä, viranhaltijoilla ja kaikilla työllisyystoimijoilla on tahtoa puhaltaa yhteen hiileen asiantilan parantamiseksi käytettävissä olevin keinoin. Vastuu työllisyydenhoidosta koetaan yhteisenä asiana.

9 Alueella on aktiivisia työllisyystoimijoita ja heillä oma roolinsa työllisyyskentässä. Hanke- ja projektirahoituksen myötä toiminta on jäntevää ja sen laatua ja vaikutuksia seurataan. Toimijoiden määrä mahdollistaa yhteistyön monella tasolla ja antaa sille hyvät edellytykset. 3. TYÖLLISYYSTOIMIJAT 3.1. Saarijärven kaupungin työllisyysyksikkö Saarijärven kaupungin työllisyysyksikkö on toiminut pitkään samalla toimintamallilla, lähes samoin henkilö- ja määräraharesurssein. Työllisyysyksikkö on pystynyt vastaamaan osaltaan aiemmin vakaampien työmarkkinoiden ja kaupungin omien yksiköiden työllistämistarpeisiin. Toimintaympäristö ja työllisyystilanne sekä työttömyyden rakenne ovat kuitenkin muuttuneet kahden viime vuoden aikana hyvin nopeassa tahdissa. Tästä syystä työllistämistyön ja kaupungin työllisyysyksikön kehittämistyö käynnistyi keväällä 2015 työllisyysyksikön uudelleen organisoinnilla. 3.1.2 Henkilöresurssit Työllisyysyksikön johtamisesta vastaa hallinto- ja henkilöstöjohtaja. Työllisyysyksikössä työskentelee määräaikainen työllisyyskoordinaattori sekä asiakasneuvoja 40 %:n työajalla. Määräaikaisen työllisyyskoordinaattorin tehtäviin kuuluu kehittäminen, toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa, työnantaja ja sidosryhmäyhteistyö sekä palveluohjaus. Asiointipisteen asiakasneuvoja toimii työllisyysyksikössä kahtena päivänä viikossa tehtävinään talouden suunnittelu ja seuranta, palkkatukihakemukset, kuntalisätilitykset, kesätyöllistäminen ja tilastointi. 3.1.3 Taloudelliset resurssit Määrärahat työllisyyden hoitoon tulevat Saarijärven kaupungin talousarviosta ja TE-toimiston myöntämistä palkkatuista. Elokuun alussa 2015 käynnistyi Elevaattori-hanke (1.8.2015 31.1.2018), jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmasta. Aikaisempina vuosina hankerahoitusta ei ole haettu. 3.1.4 Tehtävät Kunnan lakisääteisiä tehtäviä työllisyydenhoidossa: ikääntyvien työllistämisvelvoite (Laki julkisesta yritys- ja työvoimapalvelusta) kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta) työmarkkinatuen rahoitus (Työttömyysturvalaki) työttömien terveyden edistäminen (Laki moniammatillisesta yhteispalvelusta)

10 Lakisääteiset tehtävät velvoitetyöllistämistä lukuun ottamatta ovat Saarijärvellä Perusturvaliikelaitos Saarikan vastuulla. Työllisyysyksikön tehtäviä nykyisin: ikääntyvien velvoitetyöllistäminen kaupungin palkkatukityöllistäminen kuntalisät yrityksille ja oppisopimuskoulutukseen kesätyöntekijöiden työllistäminen kaupungille yritysten ja järjestöjen kesätyötuet kuntouttavan työtoiminnan palveluiden ostopalvelusopimusten valmistelu, ostopalvelusopimusten ja hankkeiden kuntarahan käytön seuranta Työllisyysohjelmakauden aikana luodaan Saarijärven kaupungin työllisyyspalveluille toimintamalli, jossa on huomioitu muuttunut toimintaympäristö ja monialaisen yhteispalvelun toimintamalli sekä aktiivinen työllisyyden toimijakenttä. Ostopalveluiden vaikuttavuuden seurantaan luodaan uudet tavoitteet ja arviointijärjestelmä. Huomiota kiinnitetään erityisesti sujuvaan yhteistyöhön, prosesseihin ja viestintään. 3.2 Elevaattori-hanke 1.8.2015 31.1.2018 Saarijärven kaupunki valittiin mukaan Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahaston ohjelmaan. Toimintalinjassa 3 (Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus) erityistavoitteena on nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen. Elevaattorihanke toteutetaan ajalla 1.8.2015 31.1.2018. Elevaattori-hankkeen aikana tarjotaan n. 70 työnhakijalle ponnahduslauta työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen työvalmennuksen, työkokeilun, koulutusvalmennuksen ja palkkatuetun työn keinoin. Elevaattori-hankkeen läpileikkaavana tavoitteena on nostaa kasvavan kierrätystoimialan työllistymismahdollisuudet esille ja tuoda eri työtehtäviin kestävän kehityksen periaatteet. 3.3 Monialainen yhteispalvelu (TYP) Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan 1.1.2015. Yhteistoimintamallin mukaisesti TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen kannasta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessien etenemisestä ja seurannasta. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteeksi on kirjattu kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä työttömyydestä aiheutuvien menojen alentaminen. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja.

11 Keski-Suomen monialainen yhteispalvelu on järjestäytymässä. Keski-Suomeen on muodostettu kaksi monialaisen yhteispalvelun verkostoa, eteläinen ja pohjoinen. Saarijärvi kuuluu eteläiseen verkostoon. Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä rakentaa eteläisen TYPin toimintamallia syksyn 2015 aikana. 3.4 Alueen muut työllisyystoimijat Saarijärven alueella on aktiivinen ja monipuolinen työllisyydenhoidon toimijakenttä. Toimijoita on sekä julkisella sektorilla, että järjestöissä ja myös muutama yhteiskunnalliset periaatteet omaava yritys. Työllisyysohjelman yhtenä tavoitteena on kuvata toimijakenttä ja roolit työllisyyden hoidossa. 3.4.2 Julkiset toimijat - Keski-Suomen TE-toimisto - Perusturvaliikelaitos Saarikka - SSYP-Kehitys Oy - Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitos - Jyväskylän ammattikorkeakoulu 3.4.3 Järjestöt - Saarijärven Yrittäjät ry - Visio-säätiö - Kehräkumppanit ry - Saarijärven Työttömät ry 3.4.4 Hankkeet - Kehrä-nelonen 31.12.2015 saakka (Kehrä-kumppanit ry) - Mahdollisuus-hanke 30.9.2015 saakka (Saarijärven Työttömät ry) - Pajapojat-hanke (Visio-säätiö) - Taiko-hanke (Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitos) 3.4.5 Yritykset - Kannonkosken Oiva Oy - Kiepura Oy 3.5 TYÖ-ryhmä Vuodesta 2009 lähtien kokoontuneen Saarijärven TYÖ-ryhmän tehtävänä on seurata työllisyysasioiden kehitystä ja käynnistää tarvittavia toimenpiteitä työttömyyden torjumiseksi yhteistyössä eri hankkeiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. TYÖ-ryhmän tehtäväksi on annettu myös valmistella yhteinen työllisyysstrategia. TYÖ-ryhmään kuuluvat organisaatiot ovat SSYP Kehitys Oy, Perusturvaliikelaitos Saarikka, Keski- Suomen TE-toimisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Visio-säätiö, Kehräkumppanit ry, Saarijärven Työttömät ry ja Saarijärven Yrittäjät. Organisaatiot ovat nimenneet TYÖ-ryhmään edustajansa. Toimintasuunnitelmansa mukaisesti TYÖ-ryhmä kokoontuu vuosittain viisi kertaa ja lisäksi tarvittaessa. TYÖ-ryhmässä vierailee säännöllisesti asiantuntijoita eri organisaatioista. 3.5.1 TYÖ-ryhmän kokoonpano 2015

12 Satu Autiosalo, Saarijärven kaupunki (pj) Arja Koskenlahti, Saarijärven kaupunginhallitus Sami Tuominen, Saarijärven kaupunginvaltuusto Riitta Hallberg, Perusturvaliikelaitos Saarikka Heli Vertanen, Perusturvaliikelaitos Saarikka Vaihtuva asiantuntija jäsen, Keski-Suomen TE-toimisto Petri Mustamäki, SSYP Kehitys Oy Pekka Janhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Taina Era, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Maija Talvinen-Strengell, Saarijärven yrittäjät ry Jarmo Nyrönen, SAK-valtuutettu Pekka Nieminen, Visio-säätiö Heli Ihanainen, Kehrä-kumppanit ry, Kehrä-nelonen -projekti Tapio Liimatainen, Saarijärven työttömät ry; Anna-Marja Tamminen, Saarijärven kaupunki (siht.) 4 TYÖLLISYYSOHJELMAN TAVOITTEET, TOIMINTASUUNNITELMA, TOIMENPITEET JA SEURANTA 4.1 Työllisyysohjelman kärkitavoitteena on: vähentää nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä helpottaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa kääntää työttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset laskuun saada työllistämisen toimintamallit ja prosessit sujuviksi luomalla toimiva yhteistyöverkosto, jossa eri toimijoiden roolit ovat selkeästi määritelty 4.2 Toimintasuunnitelma Työllisyysohjelman tavoitteisiin pyritään toimintasuunnitelmalla, jota tarkastellaan aktiivisesti toimintaympäristön, työllisyysyksikön tehtävien ja resurssien muuttuessa. Toimintasuunnitelmassa keskitytään työllisyysyksikön toimintamallin rakentamisen ja siihen linkittyviin ja osa-alueisiin: 1. Työllisyysyksikön toimintamalli ja prosessit 2. Palveluohjaus 3. Työvoimapoliittiset toimet Saarijärven kaupungilla 4. Yhteistyö 5. Viestintä

13 4.2.2 Työllisyysyksikön toimintamalli ja prosessit Tavoite: Saarijärven kaupungin työllisyysyksikkö on tietoinen vastuistaan ja velvoitteistaan työllisyyden hoidossa ja toimii aktiivisesti ja tuloksellisesti. Työllisyyspalveluille on luotu toimintamalli, jossa prosessit ovat selkeitä, tehtävät määriteltyjä ja päällekkäisyydet poistettu. Työllisyysyksikön henkilö- sekä taloudelliset resurssit ovat tehokkaasti käytössä ja muuta julkista rahoitusta hyödynnetään maksimaalisesti. Toimenpiteet: Saarijärven kaupungin työllisyyspalveluiden toimintamallin luominen (mm. työnhakija- ja työnantajapalvelut, suunnitelmat palvelujen tuottamisesta, välityömarkkinoiden kehittymisen-tuki, vuosikello, asiakastietojen hallinta) Työllisyyspalveluiden prosessien tunnistaminen, kehittäminen ja kuvaaminen Monialaisen yhteispalvelun toimintamalli (TYP) Saarijärvellä 4.2.3 Palveluohjaus Tavoite: Saarijärven kaupungilla on malli palveluohjauksesta, jolla tuetaan työnhakijoita ja työnantajia työllistymiskysymyksissä ja vähennetään kohtaanto-ongelmaa. Toimenpiteet: Suunnitellaan ja resurssoidaan palveluohjausmalli työnantajien ja työnhakijoiden ohjaamiseksi (mm. ohjautuminen, ajanvarauskäytännöt, palvelutarpeen kartoitus, toimintasuunnitelma, tarvittavat lomakkeet, tuki jatkopolulle). 4.2.4 Työvoimapoliittiset toimet Saarijärven kaupungilla Tavoite: Palkkatuettu työ ja muut työllistymistä edistävät toimenpiteet Saarijärven kaupungin organisaatiossa ovat tehokkaita, taloudellisia ja työnhakijan jatkopolkuja tukevia. Toimenpiteet: Palkkatuella työllistettävien kohderyhmän ja tehtävien määrittely, reunaehdot ja jatkopolut Palkkatuella työllistettävien siirtäminen (edelleen sijoitus) Kuntalisän kehittäminen (työllistäminen, oppisopimuskoulutus) Muiden työllistämistä edistävien palveluiden koordinointi (työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, työssä oppiminen)

14 4.2.5 Yhteistyö Tavoite: Työllisyystoimijoiden yhteistyökykyinen verkosto toimii asiakaslähtöisesti ja on avoin kehittymään. Olennainen tieto kulkee toimijoiden välillä, työnjaosta on sovittu. Toimenpiteet: Luodaan puitteet säännölliselle yhteisyölle olennaisten työllisyys-toimijoiden kesken (Saarikka, SSYP-Kehitys Oy, TE-toimisto, Visio-säätiö, Kehrä, Saarijärven Työttömät ry). Kuvataan toimijakenttä rooleineen. 4.2.6 Viestintä Tavoite: Työllisyysyksikkö viestii avoimesti ja vuorovaikutteisesti hyödyntäen erilaisia viestimiä ja tekniikoita. Viestintä on ajankohtaista ja aktiivista. Toimenpiteet: Työllisyyspalveluiden kotisivujen luominen (www.saarijarvi.fi), sosiaalisen median käyttöönotto Kirjallinen ohjeistus asiakkaille Tiedotteiden tuottaminen medialle 4.3 Toimenpiteet ja seuranta Työllisyysohjelman toteutumista seurataan toimenpiteittäin liitteenä olevan tehtäväluettelon mukaisesti. Tehtäville asetetaan tavoiteaikataulu. Yksittäiset tehtävät lisääntyvät ja tarkentuvat työn edetessä. Osa työllisyysohjelman toimista on jo käynnistetty kevään ja kesän 2015 aikana. Työllisyysohjelman tuloksista raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle säännöllisesti ja sekä valtuustokauden päättyessä. Työllisyysyksikön budjetti määrittää työllisyydenhoidon vuosittaiset numeeriset tavoitteet.