Sisältää Joensuun työttömyyden nykytilanteen kuvauksen, kaupungin työllisyyspalvelujen esittelyn ja työllisyydenhoidon toiminnalliset tavoitteet

Transkriptio

1 Sisältää Joensuun työttömyyden nykytilanteen kuvauksen, kaupungin työllisyyspalvelujen esittelyn ja työllisyydenhoidon toiminnalliset tavoitteet vuodelle TYÖLLISYYSKATSAUS JA TYÖLLISYYDENHOIDON TAVOITTEET VUODELLE 2016

2 1 Sisällysluettelo 1. Taustaa 2 2. Työttömyyden nykytilanteen kuvaus Työttömien määrä ja ikäryhmät Pitkäaikaistyöttömyys Nuorten työttömyys Työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saavat 5 3. Joensuun kaupungin työllisyyspalvelut ja työllisyydenhoidon foorumit Työllisyyspalvelujen organisoituminen Joensuun työllisyyspalvelut Joensuun työllisyydenhoidon foorumit 9 4. Työllisyysyksikkö Työllisyysyksikön tehtävät Työllisyysyksikön resurssit Tulevaisuuden työllisyydenhoidon haasteet Työllisyydenhoidon toiminnalliset tavoitteet vuodelle Työllisyydenhoidon toteutumisen seuranta ja arviointi 13 LIITTEET 14

3 2 1. Taustaa Tämä raportti sisältää aluksi kuvauksen sekä Joensuun työttömyydestä ja sen kehittymisestä että työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä olevista henkilöistä. Sen jälkeen kerrotaan työllisyyspalveluista ja erityisesti vuoden 2015 alussa perustetun työllisyysyksikön tehtävistä. Työllisyyden hoidolle asetetut toiminnalliset vuodelle 2016 on kohdassa 6, alkaen sivulta 11. Joensuun kaupungin strategia vuosille kantaa nimeä Rajaton tulevaisuus. Strategiaa on päivitetty alkuvuodesta 2015 vuosille Kaupungille on määritelty 16 päämäärää, joista neljä tärkeintä ovat yritysystävällisyys ja työllisyys, vetovoimaisuus, uudet toimintatavat ja toimiva ympäristö. Työllisyydenhoidon keskeiset toiminnalliset tavoitteet on kirjattu vuoden 2016 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan, joka on käsitelty kaupunginvaltuustossa ( 134). Talousarviossa on linjattu kaupungin työllisyyspolitiikan painopisteeksi työmarkkinatuen kuntaosuutta saavien henkilöiden ohjaaminen palvelutarpeen mukaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kaupungin työllisyyspalveluihin. Työllisyysyksikön tehtävänä on koordinoida kaupungin työllisyyspalvelujen kehittämistä ja työllisyydenhoidon yhteistyön edistämistä. 2. Työttömyyden nykytilanteen kuvaus 2.1. Työttömien määrä ja ikäryhmät Työttömien lukumäärä on vuodesta 2010 vuoteen 2015 kasvanut Joensuussa noin 1100 henkilöllä, 18 %:lla (tarkemmat luvut liitteessä 1.). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2015 kolme prosenttia (tarkemmat luvut liitteessä 2.), vuonna 2010 osuus oli keskimäärin 14,5 %, vuonna 2015 keskimäärin 17,4 %.

4 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömien osuus (%) työvoimasta Joensuussa (lähde Toimiala Online, Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) Työttömien ikäryhmissä on tapahtunut selkeä muutos viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2010 työttömyys painottui vuotiaiden ryhmään. Vuonna 2015 eniten on vuotiaita työttömiä, mutta lähes samalle tasolle on voimistunut vuotiaiden työttömyys. ((lähde Toimiala Online, Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto.)

5 Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut Joensuussa vuodesta 2010 vuoteen 2015 n. 700 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä vuonna 2010 oli 20 %, vuonna 2015 jo 27 %. Valtakunnan tasolla pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on ollut suurempaa kuin Joensuussa lokakuussa vuonna 2010 Suomessa oli pitkäaikaistyöttömiä työttömistä 22 %, vuonna 2015 vastaavana ajankohtana jo 33 % (lähde Toimiala Online, Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto, lokakuun tilasto). Rakennetyöttömien määrä on ollut myös kasvussa viimeisen viiden vuoden aikana Joensuussa. Rakennetyöttömiksi luetaan pitkäaikaistyöttömät, 16 kk:n sisällä 12 kk työttömänä olleet, palveluilta työttömiksi jääneet ja palveluilta palveluille siirtyneet. (Liite 3. ) Työttömyyden kestot pitkittyvät. Vuonna 2010 työttömyys kesti elokuussa yli kuukauden 57 %:lla työnhakijaksi rekisteröityneistä, vuonna 2015 samaan aikaan jo 71 %:lla. Vuonna 2010 elokuussa työttömyys kesti yli 12 kuukautta 6 %:lla työnhakijaksi rekisteröityneistä, vuonna 2015 vastaavana ajankohtana jo 12 %:lla (Liite 4. )

6 Nuorten työttömyys Nuorten työttömien kokonaislukumäärä on noussut Joensuussa vuodesta 2010 vuoteen 2015 (lokakuu vertailussa) noin 500 nuorella. Lokakuun lopussa 2015 nuoria oli työttömänä 1624 henkilöä. Kasvua on vuotiaiden osalta; korkeimmalla tasolla on kuitenkin vuotiaiden työttömyys. Nuorten suhteellinen osuus kaikista työttömistä Joensuussa vuonna 2010 lokakuussa oli 26 % ja vuonna 2015 samaan aikaan 29 %. Valtakunnan tasolla nuorten suhteellinen osuus työttömästä on pysynyt lähes samansuuruisena: vuonna 2010 lokakuussa nuoria oli työttömänä työvoimasta 22 %, vastaavana ajankohtana vuonna 2015 osuus oli 23 % (lähde Toimiala Online, Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) Työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saavat Työttömyysajalta työmarkkinatukea saavien määrä on lisääntynyt erityisesti vuoden 2011 jälkeen. Joensuulaisille työttömyysajalta ja aktiivitoimenpiteiden ajalta maksetut työmarkkinatuet ajalta : vuosikeskiarvot kuukauden lopusta. Lähde: Kelasto-raportit. Vuosi Työttömyysajalta työmarkkinatukea saaneet vuosikeskiarvohenkilömäärä Aktiivitoimenpiteen ajalta työmarkkinatukea saaneet vuosikeskiarvohenkilömäärä Kunnat ovat maksaneet vuodesta 2006 alkaen 50 % yli 500 päivää työttömyyden perusteella maksetusta työmarkkinatuesta. Vuoden 2015 alusta kunnat maksavat yli 300 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneen henkilön työmarkkinatuesta 50 % ja yli 1000 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneen tuesta 70 % työttömyysjaksoilta. Työmarkkinatuen passiivijaksojen kertymien kehitystä on vielä vaikea vertailla aiempiin vuosiin, kun niistä ei ole tilastoitu samalla tavalla tietoja, mutta Kelasto-raportista voi kyllä panna merkille erityisesti päivää työmarkkinatukea saaneiden määrän lisäyksen vuodesta 2014 vuoteen

7 (Liite 5.). Samaa näyttää myös tämän vuoden tarkastelu päiväkertymien osalta päiväisten ryhmässä on ollut elokuusta alkaen laskusuunta. (Lähde Kelasto-raportit) Työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saavien henkilöiden lukumäärän kehitys Joensuussa vuonna 2015 (tammi joulukuu) päivää päivää päivää Joensuun kaupungin kuukausittain maksama työmarkkinatuki työttömyyden perusteella yli 300 päivää saaneille henkilöille vuosilta näyttää tältä: , , , , , , , , , , , , ,00 TMT-laskutus v , kuukausittainen määrä euroina Vuonna 2015 keskimääräinen kuukausilasku on ollut Työmarkkinatukea on maksettu keskimäärin 1727 kuntalaisesta kuukausittain. Keskimääräinen työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä vuonna 2015 on ollut 393 /henkilö/kuukausi.

8 7 Työmarkkinatuen kuntaosuuden saajat jakaantuvat ikäryhmiin tasaisesti. Työmarkkinatuen kuntaosuutta 2015 saaneiden joensuulaisten ikä (N= 2356) %-osuus 22 % 23 % 21 % 23 % 10 % alle 30 v v v v v. Ikäjakauma poikkeaa kaikkien työttömien ikäjakaumasta (Liite 7.). Kaikissa työttömissä on työttöminä erityisesti nuoria (alle 30-vuotiaita) ja työttömien määrä kasvaa myös yli 50-vuotiaiden osalta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä olevien henkilöiden ikäjakauma on tasainen, yli 60-vuotiaita on vähän. Työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä olevia asiakkaita on kontaktoitu aktiivisesti kaupungin eri työllisyyspalveluista vuoden 2015 aikana ja näiden tietojen pohjalta heidän ensisijainen palvelutarpeensa on ryhmitelty erilaisiin asiakasryhmiin/segmentteihin (tilanne ). Tuetusti työhön ja koulutukseen ohjausta ja erilaisia työllistymisen tukipalveluita tarvitsevat (35 %) Sosiaalityön tukea eteenpäin päästäkseen tarvitsevat (18 %) Kuntouttavaa työtoimintaa tarvitsevat (14 %) Työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointia tarvitsevat (7 %) Työtä avoimilta työmarkkinoilta tarvitsevat (6 %) 13 %:lla on jo ratkaisu olemassa (työpaikka, koulutuspaikka, äitiysloma, armeija, omaishoitajuus, vankila.) 3 % ei ole autettavissa tilanteessaan kenenkään keinoilla 4 %:a ei tavoitettu monesta yrityksestä huolimatta Ensisijaiset palvelutarpeet vaihtelevat eri-ikäisillä ja työmarkkinatuen päiväkestojenkin osalta. Alle 30-vuotiaiden nuorten suurimmat ensisijaiset tarpeet ovat - tuetusti työhön ja koulutukseen ohjauksen tarve - ei tarvetta ohjaukselle ratkaisu on jo tiedossa lähitulevaisuudessa ja - sosiaalityön tukea tarvitsevat päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden suurimmat ensisijaiset tarpeet ovat - tuetusti työhön ja koulutukseen ohjauksen tarve - ei tarvetta ohjaukselle ratkaisu on jo tiedossa lähitulevaisuudessa - sosiaalityön tukea tarvitsevat

9 päivää ja yli passiivista työmarkkinatukea saaneiden suurimmat ensisijaiset tarpeet ovat - sosiaalityön tukea tarvitsevat - kuntouttavan työtoiminnan tarve - tuetusti työhön ja koulutukseen ohjauksen tarve - työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin tarve Työmarkkinatuen saajien aktivointiasteet eroavat työmarkkinatukikertymän mukaan vähiten aktivoiduin ryhmä on päivää työmarkkinatukea saaneet, eniten alle 300 päivää työmarkkinatukea saaneet (Liite 6.). 3. Joensuun kaupungin työllisyyspalvelut ja työllisyydenhoidon foorumit 3.1. Työllisyyspalvelujen organisoituminen Joensuun kaupungin työllisyyspalvelut ovat organisoituneet vuonna 2015 seuraavan kaavion mukaisesti: Työllisyyden hoito on hyvinkin verkottunutta toimintaa. Kuntalaisten työllisyyden hoidon kannalta keskeisiä kaupungin kumppaneita ovat TE-toimisto, Kela, 3. sektori, työantajat ja oppilaitokset. Kaupungin sisällä työllisyyttä edistetään monin tavoin myös kaupungin työpaikoilla, jotka tarjoavat kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilujen ja palkkatukityön mahdollisuuksia. Lisäksi rekrytointiyksikön ja hankintatoimen kautta tuetaan erityisryhmien työllistymistä. Nuorisopalvelut, talous- ja velkaneuvonta sekä terveyskeskuksen eri yksiköt ovat myös osa työllisyydenhoidon verkostoa. Palvelujen toteuttaminen edellyttää selkeää työnjakoa toimijoiden kesken ja jatkuvaa yhteydenpitoa palveluprosessien kehittämiseksi. Työllisyysyksiköllä on verkostotoiminnan koordinoinnissa keskeinen rooli niin kaupungin sisällä kuin ulospäinkin.

10 Joensuun työllisyyspalvelut Kaupungin tarjoamat työllisyyspalvelut voidaan jakaa lakisääteisiin ja omaehtoisiin: 3.3. Joensuun työllisyydenhoidon foorumit Työllisyydenhoitoa edistetään monella eri tasolla. Joensuun kaupungin työllisyyden edistämisen keskeiset foorumit ovat: 1. kaupunginvaltuusto: päättää työllisyydenhoidon resurssit ja painopisteet 2. kaupunginhallitus: esittelee työllisyydenhoitoon liittyvät asiat valtuustolle ja johtaa kaupungin työllisyyden hoitoa 3. henkilöstö- ja työllisyysjaosto: päättää työllisyyspolitiikan linjasta ja seuraa työllisyyden kehitystä kuukausittain 4. työllisyyden edistämisen johtoryhmä: edistää monialaista työllisyydenhoitoa ja yhteistyötä kaupungin sisällä, tukee työllisyysyksikön talousarvion valmistelua ja työllisyysohjelman toteuttamista ja nostaa teemoja työstettäväksi. Ydinryhmä koostuu henkilöstöyksikön, työllisyysyksikön, sosiaali- ja terveyskeskuksen johdosta. Tarvittaessa mukana on muita hallintokuntia ja kaupungin ulkopuolisia toimijoita. Kokoontuu 4 x vuodessa. 5. TATSI ryhmä: työllisyyshankkeiden ja kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluja valmisteleva työllisyysyksikön ja sosiaalipalvelujen yhteistyöryhmä, joka arvioi työllisyyttä edistävien hankkeiden ja ostopalvelujen tarpeellisuutta, rahoitusvastuita ja tekee esityksiä sisältöihin ja rahoituksiin. Kokoontuu 4 x vuodessa. 6. työllisyyden edistämisen teemaryhmätoiminta: työllisyysyksikkö koordinoi projektityyppistä kehittämistoimintaa, johon nähdään kaupungin puolelta tarvetta. Teemaryhmän osallistujat kootaan aihepiireittäin. 7. JOSTIVA: Joensuun välityömarkkinatyöllistämistä kehittävä työllisyysyksikön koordinoima ryhmä, johon kuuluu työllisyysyksikön lisäksi sosiaalipalvelut, TE-toimisto, oppilaitosten edustus ja 3. sektorin toimijoita. 8. työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien henkilöiden palveluiden koordinoinnin ryhmä. Ryhmässä ovat työllisyysyksikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TE-toimisto ja Kela. Kokoontuu useita kertoja vuodessa. 9. TYP-johtoryhmä: (maakunnallisen) monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä

11 10 Työllisyysyksikkö toteuttaa infoja ja yhteisiä kehittämiskokouksia työllisyystoimijoille. Vuoden 2015 aikana on aloitettu kaupungin sisäinen työllisyystoimijoiden JOBI-posti. 4. Työllisyysyksikkö 4.1. Työllisyysyksikön tehtävät Työllisyysyksikkö on aloittanut toimintansa tammikuussa Työllisyysyksikön tehtävänä on koordinoida kaupungin työllisyyspalveluita, niiden yhteistyötä, kehittämistä ja arviointia. Työllisyysyksikkö seuraa kaupungin työmarkkinatukilaskun kehitystä, tiedottaa ja tekee yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi työmarkkinatukilaskulla olevien henkilöiden palvelutarpeisiin. Yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden monialaisen yhteispalvelun tarvetta tulee arvioida niin TE-toimistossa, Kelassa kuin kunnankin palveluissa (Laki monialaisesta yhteispalvelusta, 1369/2014, 2 ). Käytännössä tämä tarkoittaa ao. henkilöiden palvelutarpeiden arviointia ja oikeisiin palveluihin ohjaamista sekä sopivien palveluiden tarjoamista. Työmarkkinatuen kuntaosuutta saavien henkilöiden palveluiden koordinointi on työllisyysyksikön vastuulla. Työllisyysyksikkö arvioi työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuukausittain tulevien henkilöiden palvelutarpeen ja tekee siinä yhteistyötä erityisesti TE-toimiston kanssa. Uusia henkilöitä kuntaosuuden piiriin tulee kuukausittain n Työllisyysyksikkö nimeää työmarkkinatuen kuntaosuutta saavalle henkilölle vastuutahon yhteistyössä ja seuraa asiakkaiden tilanteiden etenemistä ja tekee yhteistyötä ao. henkilöitä ohjaavien ja aktivoivien tahojen kanssa. Työllisyysyksikkö vastaa kaupungilla tuetusti työhön tai koulutukseen siirtymässä olevien henkilöiden palveluista sekä lähellä avoimia työmarkkinoita oleville työllistymismahdollisuuksien etsimisestä. Työllisyysyksikkö vastaa myös palveluohjauksesta ja jalkautumisesta asiakkaan tueksi esim. eläkeselvittelyissä tai erilaisissa tutkimuksissa. Työllisyysyksikön palveluita ovat: palvelutarpeen arviointi ja ohjaus kaupungin eri palveluihin, hankkeisiin ja muihin työllisyyspalveluihin työhönvalmentajan (palveluohjaajan) apu palveluverkostossa toimimiseen, asioiden etenemisen tukeminen (esim. sairauspäiväraha, eläke, kuntoutus, työssäoloehtoasiat) työhönvalmentajan henkilökohtainen ja jalkautuva tuki työllistymisen, työnhaun ja kouluttautumisen kysymyksissä. Työhönvalmentajat työskentelevät asiakaskohtaisesti, mutta myös pienryhmien kanssa. kaupungin sijaisuuksiin ja osa-aikaiseen kausityöhön henkilöiden esitteleminen ja työmahdollisuuksien etsiminen kaupungilta sekä 3. sektorilta ja yrityksistä palkkatukityöllistämisen räätälöinti, työkokeilumahdollisuuksien etsiminen, siirtojen järjestäminen palkkatukityöstä toisen työnantajan palvelukseen, Joensuu-lisällä 3. sektorille tai yrityksiin työllistyminen, oppisopimuskoulutusten selvittely kaupungille hankkeiden ja työllisyyttä edistävien palvelujen rahoittaminen Lisäksi työllisyysyksikön yhteydessä toimii työkykytiimi: osa-aikainen lääkäri ja kokoaikainen terveydenhoitaja, joiden työnkuvassa keskeisesti on työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi yhteistyössä tarvittavan verkoston kanssa. Myös alueterveysasemien terveydenhoitajat ohjaavat työttömiä ao. lääkärille työkykyselvittelyihin Työllisyysyksikön resurssit Työllisyysyksiköstä rahoitetaan työmarkkinatuen kuntaosuusmaksut, palkkatuki- ja kausiluontoinen osa-aikatyö, työllisyyshankkeet ja muut työllisyyttä edistävät ostopalvelut. Tulosalueen määrärahasta katetaan työllisyysyksikön palkkakulujen lisäksi myös työllisyyspalvelujen terveydenhoitajan ja osa-aikaisen lääkärin sekä sosiaalityöntekijän ja kuntouttavan työtoiminnan henkilöstön palkkakuluja sekä kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluja ja nuorten kesätyöllistäminen. Kaupunki resurssoi työllisyyden hoitoon myös sosiaalipalvelujen kautta, esim. kuntouttavan työtoiminnan budjetti vuodelle 2016 on Työllisyysyksikön budjetti vuodelle 2016 on 10, 429 milj. euroa. Budjetista 7,875 milj. euroa on varattu työmarkkinatuen kuntaosuuksien maksuun. Summa on pienempi kuin vuonna Jotta tavoitteeseen

12 11 päästään, olisi työmarkkinatuen kuntaosuutta saavia asiakkaita oltava kuukausittain keskimäärin enintään 1670 henkilöä (laskettu vuoden 2016 työmarkkinatukilaskuun budjetoidusta rahamäärästä vuoden 2015 keskimääräisellä kaupungin maksamalla työmarkkinatukimäärällä eli 393 /hlö/kk). Vuonna 2015 henkilöitä on ollut keskimäärin kuntaosuuden piirissä 1727 henkilöä/kk. Uusia henkilöitä tulee laskulle kuukausittain henkilöä. Työllisyysyksikössä työskentelevät työntekijät 2015 loppuvuodesta ovat työllisyyssihteeri työllisyysohjaaja; tehtävä muutettu työllisyyskoordinaattoriksi työllisyyssuunnittelija; tehtävä muutettu työllisyyskoordinaattoriksi 2 määräaikaista työhönvalmentajaa ( saakka) 2 työnsuunnittelijaa (määräaikaisia, työllisyysvaroin) työllisyyspäällikkö 5. Tulevaisuuden työllisyydenhoidon haasteet Vuonna 2016 käynnistyy useita työllisyydenkin hoidon kannalta tärkeitä uudistuksia: maakunnallinen monialainen yhteispalvelu (jossa tulee olemaan arviolta asiakkaita kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna) ja nuorten palvelukeskus Ohjaamo, jossa nuorten palvelua kehitetään matalan kynnyksen verkostomaiseksi palveluksi. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää vuoden 2016 alkuun mennessä, olisiko syytä toteuttaa siirtokokeilu vaikeasti työllistyvien työvoimapalvelujen osalta valtiolta kunnille. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain. Jos siirtokokeilu tulee, on sitä haettava kevään 2016 aikana. Kokeilu alkaisi vuoden 2017 alusta. Mikäli siirtokokeilu tulee hakuun, arvioidaan Joensuun hakeminen siirtokokeiluun, kun tiedetään tarkemmin kokeilun reunaehdoista. Vuoden 2016 aikana valmistaudutaan sote-uudistukseen ja selvitellään kunnan roolia elinvoiman edistäjänä. Samalla on arvioitava kaupungin työllisyyspalvelujen sijoittuminen niin sote- uudistukseen kuin kaupungin rooliin. Vuoden 2016 aikana valtakunnallisesti valmisteltaneen myös sosiaalisen työllistymisen lakia, jonka pitäisi tulla voimaan vuoden 2017 alusta ja se tulee liittymään mm. kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen. Työllisyysyksikön roolia kaupungin työllisyyden edistämisessä on edelleen rakennettava ja selkiinnytettävä ja huomioitava toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Työllisyyden hoidon haasteena ja samalla vahvuutena on monitoimijaisuus. Verkostoituvan toimintatavan ylläpito ja kehittäminen vaatii säännöllistä yhteisten tavoitteiden ja vastuiden selkiinnyttämistä ja yhteydenpitoa. Työttömien ja työnantajien osallisuus palveluiden kehittämiseen tulisi myös huomioida. Työllisyydenhoitoon on vuoden 2015 alussa resurssoitu useita määräaikaisia työntekijöitä, vuoden 2016 aikana on arvioitava pysyvien työllisyydenhoidon henkilöstöresurssien tarve ja sijoittuminen. Työmarkkinatuen kuntaosuuslaskun kasvulle on kovat paineet, koska työttömyydet tilastojen valossa näyttävät pitkittyvän ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Työllisyysyksikön toimenpitein tavoitellaan kuntaosuuden kasvun pysäyttämistä ja kaupungin työllistämisen palvelut kohdennetaan työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 300 päivää saaneille henkilöille. 6. Työllisyyden hoidon toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016 Kaupungin työllisyyspolitiikan painopiste on työmarkkinatuen kuntaosuutta saavien henkilöiden ohjaaminen palvelutarpeen mukaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kaupungin työllisyyspalveluihin. Henkilöstöyksikköön kuuluva työllisyysyksikkö koordinoi kaupungin työllisyyspalvelujen kehittämistä ja työllisyydenhoidon yhteistyön edistämistä. Tulosalueen suurin kustannus on työmarkkinatuen kuntaosuus. Työllisyysyksikön toimenpitein tavoitellaan kuntaosuuden kasvun pysäyttämistä. Tavoitteena on, että kuntaosuuden laskutus vuonna 2016 on enintään 7,875

13 12 milj. euroa, n. 0,3 milj. euroa vuotta 2015 pienempi. Vuonna 2015 kuntaosuuden piirissä olevia työmarkkinatuen saajia oli keskimäärin 1725 henkilöä kuukaudessa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin tulee uusia henkilöitä noin 120 joka kuukausi. Budjetissa pysyminen edellyttääkin joka kuukausi vähintään noin 200 henkilön eläköitymistä tai työhön, koulutukseen tai muuhun palveluun siirtymistä. Tästä syystä kaupungin työllistämisen palvelut kohdennetaan työmarkkinatukea yli 300 päivää saaneille henkilöille. Toiminnalliset tavoitteet Työmarkkinatuen kuntalaskutuksen määrä on enintään 7,875 milj. euroa. Tämä edellyttää seuraavia toimintatapoja ja niiden kohdentamista työmarkkinatuen kuntaosuutta saaviin henkilöihin: Tehostamme kaupungin työmarkkinatukilaskun uusien asiakkaiden palveluohjausta yhteistyössä TE-toimiston kanssa, olemme yhteydessä uusiin asiakkaisiin 1 2 kuukaudessa siitä, kun he tulevat laskulle. Työllistämme tai mahdollistamme työtä noin 430 henkilölle. Tämä tarkoittaa palkkatukityötä tai oppisopimusta kaupungilla. Se voi tarkoittaa myös työskentelyä palkkatuella mahdollisesti siirrettynä kaupungilta tai Joensuu lisän avulla yrityksissä tai yhdistyksissä. Lisäksi kaupunki rekrytoi entistä useampia työmarkkinatuen kuntaosuutta saavia henkilöitä sijaisuuksiin ja kausiluontoisiin työtehtäviin. Rekrytointi kohdennetaan tällä tavalla korostuneesti myös nuoriin työttömiin. Tarjoamme aktivointitoimena kuntouttavaa työtoimintaa keskimäärin 350 työmarkkinatuen kuntaosuutta saavalle henkilölle kuukaudessa. Kokonaisuutena kaupungin kuntouttavan työtoiminnan paikkoja lisätään 500:aan ja noin 100 henkilölle palvelu hankitaan ostopalveluna. Kuntouttava työtoiminta on siten osittain sosiaalipalvelua ja osittain se kohdennetaan erityisesti työmarkkinatuen kuntaosuutta saaville. Toimintatukia maksetaan 3. sektorille kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisesta saakka o 150 /hlö/kk, jos henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 300 päivää o 50 /hlö/kk, muut Työyksiköille maksetaan kahdesti vuodessa hakemuksesta kannustusrahaa joensuulaisen henkilön kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisesta. o 5 /hlö/kk (1-4 hlöä), 7 /hlö/kk (5-9 hlöä) ja 10 /hlö/kk (10 tai yli hlöä) Tarkistamme, että jatkossa rahoittamiimme työllisyyttä edistäviin hankkeisiin sisältyy laskulla olevien henkilöiden aktivointitoimia. Rahoitamme seuraavia hankkeita vuonna 2016 o Väylä tulevaisuuteen (SPR:n Kontti kierrätystavaratalo) o Osaaminen näkyväksi (Kotikartanoyhdistys) o Potkua työelämään (P-K:n Liikunta ry) o Kaiku hanke (Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry) o Työtä hanke (Itä-Suomen yliopisto, Aducate) o KAJO-keskus hanke (Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry) Toteutamme uudistuvan TYPin eli monialaisen yhteispalvelun Kelan ja TEhallinnon kanssa niin, että se yhdistyy mahdollisimman luontevasti muuhun työllisyyspalveluumme. Ei ole toivottavaa aiheuttaa päällekkäisyyttä resurssien käyttöön eikä epäselvyyttä asiakkuuksiin. TYP palvelee Joensuussa arviolta 1000 henkilöä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli 300 päivää tai ovat nuoria alle 30

14 13 vuotiaita ja yli puoli vuotta työttömänä olleita tai ovat aikuisia yli vuoden työttömänä olleita, joilla on palveluiden yhteensovittamisen tarve. Tarkastelemme yhdessä Nuorisoverstaan kanssa heidän toimintaansa kaupungin keskeisten työllisyystavoitteiden suuntaiseksi. Tarkistetaan vuoden 2015 aikana Nuorisoverstaan ja kaupungin välinen sopimus siten, että siinä huomioidaan etsivän nuorisotyön ja kaupungin työllistämisen tavoitteet. Tutkimme, saammeko rakennettua toimivan ja taloudellisesti kannattavan mallin työttömien aitoon ja laajempaan työllistämiseen. Tarkoitus on selvittää, pystymmekö tarjoamaan työssäoloehdon täyttävää työtä entistä useammalle ja kuitenkin siten, että työn tarjoamisen ja samalla palkan maksamisen taloudellinen vaikutus on muutaman vuoden aikavälillä positiivinen myös työllisyysbudjetin näkökulmasta. Tarjoamme yhdessä alueen yritysten ja toimijoiden kanssa aiempaa näkyvämmin ja kattavammin työkokeilupaikkoja. Työkokeiluihin otamme työmarkkinatuen kuntaosuutta saavia henkilöitä, nuoria ja muita työttömiä henkilöitä. Tehostamme työllistymismahdollisuuksia myös julkisten hankintojen sosiaalisten kriteereiden avulla. Teemme työllisyyspalveluiden terveydenhoitajan ja lääkärin toimesta työttömien työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointiin keskittyviä tarkastuksia. Käytännössä terveydenhoitajamme kontaktoi kuukaudessa noin 70 henkilöä, joista hän ohjaa työkyvyttömät tai eri toimijoiden kuntoutuspalveluiden tarpeessa olevat lääkärille. Seurantatiedon perusteella noin 25 % lääkärille ohjautuneista asiakkaista päätyy eläkkeelle tai pitkälle sairaslomalle ja noin 50 % kuntoutuspalveluihin. Tarjoamme perinteiseen tapaan kesätyötä noin 200 joensuulaiselle koululaiselle ja opiskelijalle. 7. Työllisyydenhoidon toteutumisen seuranta ja arviointi Henkilöstö- ja työllisyysjaosto seuraa kuukausittain työmarkkinatuen kuntalaskutuksen ja siihen olennaisesti vaikuttavien tekijöiden kehitystä. Henkilöstö- ja työllisyysjaosto käsittelee talousarvion toiminnalliset tavoitteet neljännesvuosittain ja käy läpi mahdollisia toimintalinjojen tarkistamistarpeita. Työllisyysyksikkö seuraa kuukausittain tavoitteiden toteutumista. Työllisyyden edistämisen johtoryhmässä käydään työllisyyspalvelujen tilannetta, toimintaa ja tavoitteiden toteumaa läpi 3-4 kertaa vuodessa. Työllisyysyksikkö tiedottaa työllisyyspalvelujen esimiehiä ja henkilöstöä säännöllisin väliajoin tilanteesta.

15 14 LIITTEET Liite 1. Työttömien työnhakijoiden määrä Joensuussa (lähde Toimiala Online, Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) Liite 2. Työttömien osuus työvoimasta Joensuussa (lähde Toimiala Online, Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) tammi 16, ,7 15,4 16,4 16,5 17,6 helmi 16,1 15,3 13, , ,2 maalis 15,8 14,6 13,5 14,9 15,5 15,5 17 huhti 16,3 14,2 13,2 14,7 15,2 15,2 17,1 touko 15,8 13, ,1 14,7 15,2 16,7 kesä 18,3 16,6 15,5 16,3 17,4 17,1 19,2 heinä 19,1 17,3 16,4 17,1 18,2 18,3 20,2 elo 16,5 14, ,7 15,7 17,3 syys 15,1 12, ,9 14,8 15,4 16,4 loka 14,9 12,5 12,9 14,2 14,9 15,6 16,2 marras 14,8 12,6 13,2 14, ,7 16,8 joulu 16,9 14,5 15,2 16,3 17,1 17,9 19,1

16 15 Liite 3. Rakennetyöttömien määrä Joensuussa lokakuussa (lähde Toimiala Online, Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) Liite 4. Työttömyyden virta yli 1 kk, 3 kk, 6 kk ja 12 kk yhtäjaksoiseen työttömyyteen Joensuussa (lähde Toimiala Online, Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto)

17 16 Liite 5. Työmarkkinatuen kuntaosuutta saavien lukumäärät elokuu 2013 elokuu 2015 (lähde: Kelasto-raportit) Joensuulaiset työmarkkinatuen kuntaosuutta saavien lukumäärät elokuussa työmarkkinatukipäiväkertymittäin (lähde Kelasto-raportit.) elokuu elokuu 2014 * elokuu 2013 * 1104 (sisältää kaikki yli * 500 päivää passiivista tmt:a saaneet) *)tietoa ei ole saatavissa ao. vuonna ei ole ao. maksukertymää erikseen eritelty Kelassa. Liite 6. Työmarkkinatukea saavien aktivointiasteet tammikuu syyskuu 2015 (lähde: Kelasto-raportit) Työmarkkinatuen aktivointiaste (%) tammikuu syyskuu 2015 Joensuu (lähde: Kelasto raportit, Kela) TMTkertymä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Ka alle Liite 7. Ikäjakaumat : kaikki työttömät ja työmarkkinatuen kuntaosuutta saavat, Joensuu Kaikkien työttömien ja työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 300 päivää saaneiden ikäjakaumat (lähde ToimialaOnline, Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto ja Kelan työmarkkinatukilaskun tiedot) alle 30 v v v v v. Kaikki työttömät Työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 300 päivää saaneet