2014 AKATEMIASTA MARKKINAPAIKALLE Johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina Väittämät 1 Klassisen koulukunnan organisaatioteoreetikoiksi voidaan lukea mm. Max Weber ja Peter Drucker. 2 Klassisen organisaatioteorian mukainen kapea valvontajänne ilmenee organisaatiossa pieninä valtaetäisyyksinä. 3 Weberin määrittelemää byrokratiaa voidaan verrata biologiseen organismiin. 4 Kaikki seuraavat voidaan lukea byrokratian haitoiksi: byrokratia ei mahdollista henkilöstön kehittymistä byrokratian hierarkkinen rakenne vääristää viestintää organisaatiossa byrokratia muovaa henkilöstöstä mm. tasapäistä organisaatiolle uskollista joukkoa 5 Frederick Taylorin (1915) mukaan tieteellisen analyysin perusteella työskentelyä voitiin tehostaa ja kehittää paras tapa tehdä kyseistä työtä. 6 Henry Fayolin mukaan organisaation toiminnot voitiin jakaa seuraaviin kuuteen ryhmään: 1) tekniset 2) kaupalliset 3) taloudelliset 4) turvallisuuteen liittyvät 5) viestinnälliset 6) hallinnolliset 7 Hawthorne-efekti tarkoittaa tilannetta, jossa tutkimuskoehenkilöihin kiinnitetty huomio ja heistä huolehtiminen osaltaan auttavat nostamaan työtulosta. 8 Kontingenssiteoriassa tarkasteluun tulevat ne ehdot, joiden vallitessa organisaatio voi menestyä ympäristössään. 9 Burnsin ja Stalkerin (1961) mukaan hitaasti muuttuvissa ympäristöissä työskentelevillä menestyvillä organisaatioilla oli orgaaninen rakenne. 10 Lawrencen ja Lorschin (1969) mukaan dynaamisessa ympäristössä organisaatioiden tulisi kyetä olemaan samanaikaisesti sekä erilaistuneita että integroituneita. 11 Henry Mintzbergin mukaan mekaaniselle byrokratialle tyypillisiä ominaisuuksia ovat kaikki seuraavat: sääntöjen runsaus, toimintojen korkea ennustettavuus, korkea standardoinnin aste, pitkälle ositettu työnjako, hierarkkinen rakenne ja muodollinen kommunikaatio 12 Tulosyksikköorganisaatio on yhtenäinen organisaatio.
13 Adhocratiassa johtaminen perustuu valvontaan ja käskytykseen. 14 Kulttuurin synty liittyy Scheinin mukaan mm. seuraavanlaisiin oletuksiin: 1. on olemassa tietty määrä ongelmia, joihin jokaisen yhteisön on löydettävä ratkaisu 2. kaikki vaihtoehdot ovat avoinna jokaiselle yhteisölle, mutta eri aikoina eri yhteisöt ovat painottaneet ratkaisuja eri tavoin 3. jokaisella yhteisöllä on tietty vaihtoehtojen preferenssijärjestys 15 Kerin (1996) jakaa markkinointitieteen kehityssuunnat kuuteen aikakauteen, jotka ovat aikajärjestyksessä seuraavat: 1. markkinointi soveltavana kansantaloustieteenä 2. markkinointi kvantitatiivisena tieteenä 3. markkinointi johtamistoimintona 4. markkinointi käyttäytymistieteenä 5. markkinointi päätöksenteon osana 6. markkinointi integroivana tieteenä 16 Vargon ja Luschin (2004) mukaan markkinointi on muuttunut tuotevaltaisesta elämyskeskeiseksi. 17 Skaala- ja mittakaavaedulla tarkoitetaan sitä, että kun yritys kasvattaa tuotantoaan ja lisää volyymia, tuotannon keskimääräiset kustannukset tiettyyn rajaan saakka laskevat. 18 PESTE-nimitys tulee sanoista political, economic, social, technological ja environmental 19 Demografisilla tekijöillä viitataan tyypillisesti yksilön tai ryhmään kuuluvien ikään, sukupuoleen, asuinpaikkaan, koulutustasoon tai muuhun vastaavaan ominaisuuteen. 20 Toimiala-analyysi, jota kutsutaan myös neljän kilpailuvoiman geneeriseksi malliksi, on jo vakiintuneeseen asemaan kohonnut Michael J. Porterin esittämä analyysitapa tarkastella yrityksen toimintaympäristöä. 21 Porterin viiden kilpailuvoiman mallissa osat ovat uusien tulokkaiden uhka, tavarantoimittajien neuvotteluvoima, asiakkaiden neuvotteluvoima ja markkinointiviestintä. 22 Markkinoiden saturaatio merkitsee tilannetta, jossa kysyntä alkaa laskea asiakkaiden ja uusien tulokkaiden neuvotteluvoiman yhä kasvaessa. 23 SWOT-analyysi kehitettiin ennen kaikkea tuloslaskennan työkaluksi. 24 Markkinatutkimusprosessi voidaan nähdä olevan neljä vaihetta: ongelman määrittely, tutkimussuunnitelman teko, aineiston keruu ja analysointi sekä raportin laadinta ja esitys. 25 Jos ilmiö ei ole ennestään tuttu, käytetään yleensä kvantitatiivista tutkimusotetta. 26 Kvantitatiivisessa tutkimuksessa aineisto koostuu laajasta numeerisesta datasta, joka voidaan luokitella ulkoiseen ja sisäiseen informaatioon sen mukaan, mistä lähteistä aineisto on saatavissa. 27 Segmentoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa markkinat ensin jaetaan toisistaan selvästi
erottuviin asiakasryhmiin, joista yritys sitten valitsee itselleen sopivimmat kohderyhmät, joille se lopulta suuntaa markkinointitoimenpiteitään. 28 Massamarkkinointia pidetään tehokkaampana kuin segmentointia. 29 Niche-segmentti ei tarjoa menestymismahdollisuuksia pienille yrityksille. 30 Differointi ei vaikuta tuotteen asemointiin. 31 Nuorisotutkimuksessa 2012 raha, varallisuus ja itsensä hemmottelu sijoittuivat kaikkien mitattujen arvojen listalla keskivaiheille. 32 Strategisesta johtamisesta käytettiin 1950-luvulla ja sitä ennen termiä investointisuunnittelu. 33 Pierre DuPont loi perustan yksikköjen ja pääkonttorin yhtenäisille toiminnoille. 34 Erityisesti Andrewsin ja Ansoffin ajatukset vaikuttivat 1960-luvulla strategisen johtamisen alueella. 35 1960-luvulla kehitetyt strategisen johtamisen menetelmät olivat toimialakohtaisia. 36 Andrewsin SWOT-analyysi loi ajattelukehikon, jonka avulla mikä tahansa yritys voi pyrkiä löytämään itselleen tasapainon ympäristön olosuhteiden ja yrityksen sisäisen tilan välille. 37 Bostonin matriisi on portfoliotekniikka. 38 Petersin ja Watermanin seitsemän S:n malli koostuu strategiasta, rakenteesta, järjestelmistä, johtamistavasta, tavoitteista, vuorovaikutuksesta ja henkilöstöstä. 39 Jockeying for position -kokonaisuuteen voi kuulua hintakilpailua, markkinointitaistelua, uusien tuotteiden markkinoille ja uudenlaisia asiakaspalvelun muotoja. 40 Henry Mintzbergin mukaan strategia on emergentti. 41 Osaamisen ekonomiassa yritykset, jotka kykenevät luomaan muita paremman osaamisportfolion ja suhdeportfolion, menestyvät. 42 Ydinosaamisen tuottamaa lisäarvoa voidaan lisätä mm. oppimisen ja kumppanuussuhteiden avulla. 43 1990-lukua voidaan pitää puhtaasti resurssistrategian aikana. 44 Tuloskorttiajattelussa organisaation taloudelliset tavoitteet asetetaan tarkastelun keskipisteeseen. 45 Juudin ja Luoman mukaan strategiatyön koulukunnat voidaan ryhmitellä seuraavasti: inkrementalismi, suunnitelmalähtöisyys, erinomaisuus, kilpailuasemointi, osaamispainotteisuus, hyperkilpailu ja konstruktivismi 46 Strategisen johtamisen erinomaisuuskoulukunnan taustalla on ajatus universaalisesti, aina ja kaikissa organisaatioissa samanlaisina toteutuvista menestykseen johtavista toimenpiteistä.
47 Kilpailuasemointikoulukunta painottaa tapauskohtaisia strategiavaihtoehtoja. 48 Porterin geneeriset strategiavaihtoehdot ovat erilaistuminen, kustannusjohtajuus ja erikoistuminen. 49 Kvantitatiivisten elementtien merkityksen tunnistaminen strategisen kyvykkyyden ja kilpailuedun lähteenä on perusteltua siksi, että kilpailuetu säilyy vain kunnes kilpailijat kykenevät kopioimaan edun tuottaman asian. 50 Yrityksen strategian ydinkysymyksiä on ylläpitää kilpailukykyä ja estää sen eroosiota. 51 Syrjäahon (2008) mukaan yrityksen resurssit perustuvat hyvin monimutkaisiin sosiaalisiin ilmiöihin joita yritys voi hallita niitä systemaattisen johtamisen avulla. 52 Strategian toimeenpano, omaksuminen ja toteutuminen ovat jääneet taustarooliin verrattuna sen kirjallisuuden ja tutkimuksen määrään, jossa käsitellään strategian suunnittelun osa-alueita. 53 Kazmin (2008) mukaan strategian toimeenpanon tarkasteluun liittyvän kirjallisuuden ja tutkimuksen vähyyden syynä voidaan pitää ainakin toteutusprosessin haasteellisuutta. 54 Collins ja Ruksand (2008) toteavat, että harvoin johto onnistuu muotoilemaan strategian riittävän yksinkertaisesti ja siten että kaikki organisaation jäsenet pystyvät sen sisäistämään. 55 Juudin (2007) mukaan postmodernin ajan strategia niin kuin koko organisaation toimintakin keskittyy rationaalisiin odotuksiin organisaatiosta ja sen toimintaympäristöstä. 56 T-ryhmä (Training group) on yksi laboratoriokoulutuksen menetelmä. 57 Organisaation muutoksen (organization transformation) koulukunnassa korostettiin kulttuurin erilaisten kerrostumien olemassaoloa ja vaiheesta toiseen tapahtuvaa hyppäyksellistä siirtymistä. 58 Kurt Lewin otti 1940-luvulla käyttöön toimintatutkimuksen käsitteen. 59 Suunnitellun muutoksen näkökulman syntyyn vaikutti keskeisesti Culture Excellence -koulukunta. 60 Kari Neilimon mukaan strategia on tilannesidonnainen ja yrityskohtainen. 61 Perinteisiä markkinoinnin kilpailukeinoja ovat tuote, hinta, jakelu ja prosessi. 62 Palvelujen merkityksen korostuessa perinteinen P-malli laajentui seitsemän P:n malliksi: tuote, hinta, jakelu, markkinointiviestintä, ihmiset, prosessi ja palvelu. 63 Tuote koostuu kolmesta elementistä: ydintuote, lisäedut ja mielikuvatuote. 64 Tuotteen mielikuvaelementeihin voidaan lukea kaikki seuraavat: henkilökohtainen käytön opastus, huoltopalvelu, kotiinkuljetus, ylimääräinen takuu ja edullinen rahoitus. 65 Lanseerausvaiheessa yrityksen tulee panostaa voimakkaasti bränditietoisuuden kasvattamiseen ja
brändiuskollisuuden kehittämiseen. 66 Elinkaaren taantumavaiheessa yrityksellä on valittavanaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Kaikkia seuraavia voidaan pitää yleisesti arvioituna tällaisina: markkinointipanostusten lisääminen, pyrkimys saada kaikki mahdollinen voitto pienin panostuksin, niche-strategin käyttöönotto, tuotteen myyminen pois yritysportfoliosta. 67 Monopolimarkkinoillakin tuotteen hinta on suhteutettava kilpaileviin tuotteisiin. 68 Ceteris paribus -olettama tarkoittaa sitä, että vähintään kaksi tekijää mallissa muuttuu samanaikaisesti. 69 Penetraatiohinnoittelua voidaan käyttää, kun markkinoilla ei ole kilpailevia tuotteita. 70 Kermankuorintahinnoittelulla voidaan sada katetuksi tuotekehityskustannuksia. 71 Kermankuorintahinnoittelulla tuote voidaan saada asemoiduksi vähemmän hintaherkille asiakassegmenteille. 72 Hintadifferointi viittaa siihen, että yritys voi myydä tuotteita eri hinnoilla eri asiakkaille. 73 Franchisingissa yritys vuokraa tuote- ja palvelukonseptin. 74 Franchisingin etuja ovat mm. idean ja liiketoiminnan nopea leviäminen kohtuullisin kustannuksin. 75 Markkinointiviestintä sisältää kirjan määritelmän mukaisesti seuraavat kolme elementtiä: mainonta, suhde- ja tiedotustoiminta sekä menekinedistäminen. 76 Peitto-käsitteellä viitataan mm. siihen, miten suuren ihmismäärän tietty mainonta voi tavoittaa. 77 OTS-luku ilmaisee, kuinka monta kohderyhmään kuuluvaa henkilöä mainos tavoittaa. 78 Investoinnin absoluuttista tehokkuutta voidaan jälkikäteen arvioida ROE-luvulla. 79 4C-mallin C:t ovat customer value, cost to customer, convenience ja communication. 80 Viraalimarkkinoinnilla tarkoitetaan virtuaalimarkkinointia. 81 Tarjooman käsite ei sisällä tuotteen ja palvelun yhdistelmää. 82 Palvelut ovat prosessimaisia, aineettomia ja vuorovaikutuksellisia. 83 Palvelun tuottaminen ja kuluttaminen tapahtuvat eriaikaisesti. 84 Tuotteisiin pätee kaikki seuraavat ominaisuudet: konkreettinen, standardoitu, omistajuus vaihtuu, ydinarvo luodaan valmistusvaiheessa. 85 Grönroosin palvelukolmiossa palvelulupauksen mahdollistaminen on kiinni erityisesti ulkoisesta
markkinoinnista ja lupauksen lunastaminen sisäisestä markkinoinnista. 86 Panasuraman, Zeithhaml ja Berry kehittivät laatukuilumallin, jonka avulla voidaan paikantaa niitä kohtia, joissa odotusten hallinnassa ja laadun tuottamisessa saattaa syntyä ongelmia. 87 Ydinpalvelu edustaa sitä ydinarvoa tai hyötyä, jota asiakkaalle palvelussa tarjotaan. 88 Palvelujen suunnittelussa on otettava huomioon eri kerrosten lisäksi koko prosessin sujuvuus. 89 Grönroosin mukaan yrityksen on kiinnitettävä huomiota erityisesti saatavuuteen, vuorovaikutukseen ja asiakastyytyväisyyteen. 90 James Heskett tutkijakollegoineen loi mallin palvelujen kannattavuusketjusta. Sen mukaan kaikki lähtee liikkeelle ulkoisen palvelun laadusta. 91 Palvelujen kannattavuusketju mallissa johdon on ensin mahdollistettava palvelulupauksen antaminen vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. 92 Asiakaskäyttäytymisessä ei ole tarpeen tehdä eroa kuluttajakäyttäytymisen ja organisaatioiden välinen B2B- asiakaskäyttäytymisen välillä, koska molemmissa tapauksissa ostopäätöksen tekee ihminen. 93 Tuotteen sitoman pääoman ja ostotiheyden lisäksi ostopäätösprosessiin vaikuttavat kulutusympäristöön liittyvät tekijät. Näitä ympäristötekijöitä ovat mm. sosiokulttuuriset tekijät, ekonomiset tekijät ja lainsäädännölliset tekijät. 94 Ihmisen asenteet jaetaan perinteisesti kognitiivisiin ja affektiivisiin. 95 Käyttäytymiseen ja päätöksentekoon vaikuttaa myös sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. 96 Geert Hofsteden viisi kulttuuridimensiota ovat 1) hierarkkisuus, 2) individualismi vs kollektivismi, 3) epävarmuuden välttäminen, 4) pitkän vs lyhyen aikavälin suuntautuminen sekä 5) maskuliinisuus vs feminiinisyys. 97 4P-näkökulmasta tarkasteltuna yritysmarkkinoiden ja kuluttajamarkkinoiden välillä on eroja niin tuotteissa, viestinnässä, hinnoittelussa ja saatavuudessa. 98 Tuotanto-, yritys- ja tuotelähtöisessä ajattelusta on yhä enemmän siirrytty kohti asiakkaiden tarpeita paremmin huomioivaa suhdeajattelua. 99 Möllerin, Rajalan ja Svahnin mukaan verkosto eroaa verkosta siinä, että se on tietyn yritysjoukon muodostama, sillä on yhteinen päämäärä, sitä kehitetään tietoisesti ja tavoitteiden mukaisesta ja sen jäsenillä on sovitetut roolit. 100 Porrasmallissa on kahdeksan erilaista asiakasta, joista kuusi on asetettavissa järjestykseen alimmasta ylimpään tai merkittävimpään asiakkaaseen seuraavasti: prospekti, asiakas, suspekti, kanta-asiakas, avainasiakas, suosittelija. 101 Prospekteiksi kutsutaan kaikkia potentiaalisia asiakkaita, joita markkinoilla on.
102 Suspekteiksi kutsutaan potentiaalisia asiakkaita, mutta he ovat osoittaneet jollakin tavalla kiinnostustaan yrityksen tarjoomaa kohtaan tai yrityksellä voi muuten olla heidän yhteystietonsa. 103 Uskollisten asiakkaiden hintaherkkyys on suurempi kuin muiden asiakkaiden. 104 Storbackan, Strandvikin ja Grönroosin mukaan asiakassuhteen kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kaikki seuraavat tekijät: palvelun laatu, koettu uhraus, asiakkaan sitoutuminen, havaitut vaihtoehdot, asiakasosuus, suhteen tuotto, havaitut vaihtoehdot, kriittiset tapahtumat, tapahtumien luonne, suhteen kustannukset ja sidokset. 105 Jarmo Lehtisen mukaan asiakkuuden arvon arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon asiakkuuden faktuaalinen, devaluatiivinen ja potentiaalinen arvo. 106 Hatchin mukaan laatujohtaminen on luonteva seuraus ja välttämätön vastavoima toimintojen monimutkaistumiselle ja differoitumiselle. 107 Prosessijohtamisessa asiakkaalla tarkoitetaan nimenomaan loppuasiakasta. 108 Porterin arvoketjumalli käsitteistöineen on ollut olennainen lähtökohta tavoitejohtamisessa. 109 Prosessikaavio poikkeaa työnkulkukaaviosta. 110 Porterin arvoketjussa tukitoimintoja ovat seuraavat kolme: yrityksen infrastruktuuri, inhimillisten voimavarojen hallinta sekä tekniikan kehittäminen. 111 Albert ja Whetten määritelmä organisaation identiteetistä sisältää kaikki seuraavat kategoriat: Mikä organisaatiossa on keskeistä sen jäsenten mielestä? Mikä erottaa tietyn organisaation muista organisaatioista? Mikä tai mitkä piirteet organisaatiossa sen jäsenet käsittävät pysyviksi, jatkuviksi tai kestäviksi, kun tarkasteluun kytketään organisaation menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus? 112 Satu Tuomisen mukaan kaikki seuraavat määritelmät voidaan liittää imagon käsitteeseen: kokonaisarvio, hitaammin, viestintä, muuttuva, ulkoiset, kognitiivinen ja emotionaalinen sekä suorituskyky. 113 Teollistumisen alkuaikoina vakiintui yritysten tapa merkitä tuotteisiinsa logonsa. 114 Kevin Lane Kellerin mukaan brändin rakentamiseen ja johtamiseen liittyvät ydintehtävät voidaan jakaa kymmeneen osa-alueeseen: 1 brändin pitää onnistua tuottamaan ne hyödyt joita sen asiakkaat todella haluavat 2 brändin tulee säilyä merkityksellisenä ajasta riippumatta 3 hinnoittelustrategian pitää perustua asiakkaiden kokemaan arvoon 4 brändi tulee asemoida oikein 5 brändin tulee olla johdonmukainen 6 brändiportfolio ja brändihierarkia tulee rakentaa järkevästi 7 brändin markkinoinnissa tulee käyttää useita erilaisia markkinointitoimenpiteitä 8 yrityksen tulee ymmärtää mitä sen brändi merkitsee asiakkaille
9 brändille tulee antaa riittävä ja pitkäkestoinen tuki 10 yrityksen täytyy systemaattisesti seurata brändipääoman kehittymistä 115 Customer-based Brand Equity eli asiakaslähtöinen brändipääoma on Jennifer Aakerin esittelemä käsite. 116 Heding, Knudtzen ja Bjerre tunnistavat viisi näkökulmaa brändikirjallisuudesta. Ne ovat seuraavat: 1 kuluttajalähtöinen näkökulma 2 persoonallisuusnäkökulma 3 affektiivinen näkökulma 4 yhteiskuntanäkökulma 5 kulttuurinäkökulma 117 Suhdenäkökulmassa tarkastellaan triadia brändi-kuluttaja-kuluttaja. 118 Brändiyhteisö on ei anna yritykselle relevanttia lisätietoa tuotteista tai markkinoista. 119 Kulttuurinäkökulma tarkastelee brändejä mikrokontekstissa. 120 Patriarkaalisuus synnytti sosiaalitoimintaa, joka alkoi muuntua henkilöstöhallinnoksi ulkomaisen henkilöstökirjallisuuden antaman esimerkin mukaisesti 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. 121 Harvardin mallissa pyrittiin yhdistämään organisaatiokäyttäytymiseen ja työmarkkinasuhteisiin liittyvä tutkimus henkilöstöjohtamisen tutkimuksen kanssa. 122 Guessin mallissa pyrkimyksenä oli parantaa henkilöstötoimintojen erikoistumista ja erillisyyttä. 123 Guessin mallin mukaisella toimenpiteiden yhteensopivuuden kehittämisellä tavoiteltiin korkeatasoista sitoutumista, toiminnan laatua ja joustavuutta. 124 Ulrichin henkilöstöjohtamisen mallissa pyrittiin yhdistämään pitkän aikavälin strategiset tavoitteet päivittäiseen operatiiviseen toimintaan. 125 Choongin mukaan aineeton pääoma on tietoa, joka on mahdollista muuttaa arvoksi. 126 Weickin mukaan esimerkiksi kokemus ja taitotieto voidaan määritellä yhteisöllisiksi kyvykkyyksiksi. 127 Rakennepääomalla viitataan sellaisiin rakenteisiin ja ympäristöihin, joiden avulla yksilöihin ja järjestelmiin varastoitunutta tietoa ja osaamista saadaan organisaation yhteiseen käyttöön. 128 Aineellisen pääoman johtamisessa keskeisiä johtamisen teemoja ovat työhyvinvointi, työmotivaatio, hyvä työyhteisö ja ilmapiirin kehittäminen. 129 Edvinsonin ja Sullivanin mukaan aineellisen pääoman johtamisen tärkeimpiä tehtäviä on pyrkimys muuttaa henkilöstöön sitoutuneet voimavarat organisaation aineettomiksi voimavaroiksi.
130 Osaamisen ja innovaatioiden yhteiskunnassa tärkein organisaatioiden voimavara on ihmisissä. Siksi johtamisen tulisi keskittyä ihmisten johtamiseen asioiden johtamisen sijaan. 131 Ihmisten johtamisesta käytetään englanniksi käsitettä management. 132 Ihmisten johtaminen erottuu Bennisin ja Nasun mukaan asioiden johtamisesta. 133 Ihmisten johtaminen toteutuu Bennisin ja Nanusin mukaan seuraavien taitojen kautta: 1 fyysiset erityispiirteet 2 kommunikointitaito 3 taito rakentaa luottamus 4 taito kehittyä myönteisen minäkuvan kehittämiseen 134 Depowerment on myös voimaannuttamista. 135 1990-luvulla yleistynyt postmoderni organisaatioteoria haastaa yksioikoisen tulkinnan, jossa kontrollin uskotaan olevan länsimaisen taloudellisen liiketoiminnan ylivoimaisen tehokkuuden lähde. 136 Korkeasti koulutetut työntekijät sitoutuvat voimakkaasti organisaatioonsa. 137 Sveiby pitää asiantuntijoiden osaamista merkittävimpänä kaikista organisaation näkymättömistä resursseista. 138 Druckerin tietoperustaista organisaatiota luonnehtii kaksi erityispiirrettä: kaizen sekä tiedon ja osaamisen tehokas hyödyntäminen. 139 Taljan mukaan suunnittelukoulukunnan strategiaprosessit vastaavat sitä, minkä työntekijät organisaatioissa kokevat. 140 Sensemaking tarkoittaa sitä, että organisaatioissa on jatkuvasti käynnissä erilaisia dialogeja sekä merkityksen ja mielekkyyden hakemisen prosesseja. 141 Asiantuntijoille palkka on ensisijainen motivaation ja sitoutumisen lähde. 142 Länsimainen ihmiskuva oli pitkälle 1900-luvun puolelle hyvin dualistinen ja vasta 1930-luvulla alettiin korostaa, että ihminen on sosiaalinen, kokonaisvaltainen toimija, joka yhtäältä on kulttuurinsa tuote ja toisaalta kulttuurinsa tuottaja. 143 Käytännön työelämässä oman työn johtamisvastuu siirtyy yhä enemmän lähiesimiehille ja johtajien työ keskittyy asiantuntijuuden ja kokonaisuuksien johtamiseen. 144 Anneli Hujalan mukaan vuorovaikutuksen ja puhunnan asettaminen johtamisen lähtökohdaksi johdattaa meidät huomioimaan kaikkien osapuolten roolia yhteisen todellisuuden rakentamisessa. 145 Työolobarometrien mukaan työn mielekkyys on ollut jo pitkään hitaassa nousussa. 146 Organin mukaan seuraavat kuusi elementtiä luonnehtivat organisaatiokansalaisuus-ilmiöä: 1 halu auttaa
2 huomaavaisuus ja hyvät tavat 3 reiluus ja rehtiys 4 ahkeruus 5 kansalaishyveellisyys 6 viestintä 147 Grönroosin ja Strandvikin mukaan henkilöstö on pääasiallinen arvon luoja. 148 Kun julkisen sektorin uudistuksia kuvataan ja lähdetään toteuttamaan pitkälti yksityisen sektorin opein, voidaan puhua jälkiweberiläisyydestä. 149 Laulaisen mielestä työhön kohdistuva retoriikka ilmentää yhteiskunnallista ja taloudellista muutosta managerialistiseen suuntaan. 150 Himasen mukaan aiemmin vallalla ollut jopa kärsimystä painottanut työkulttuuri on nykyaikana jopa haitallinen, koska se ei sisällä tarpeellista uudistumiskykyisyyttä.