Designstudio muotoilun osaamiskeskus LOPPURAPORTTI Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus 2001
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...2 2. Lähtökohdat, tavoite ja toiminta...3 2.1 Toiminnan pääpiirteet...5 2.2 Jatkoaika...7 3. Seminaarit...9 3.1 Muotoilun aamu 14.1.2000...10 4. Koulutus...11 4.1 Pitkäkestoinen koulutus...11 4.2 Lyhytkurssit...13 4.2.1 Kevät 2000...13 4.2.2 Syksy 2000...13 4.2.3 Kevät 2001...14 4.3 Koulutusten markkinointi...15 5. Tutkimus...18 5.1 Osaamisen ehdot Selvitys muotoilutoimialasta Suomessa...20 5.2 Menestyneiden brandien kanssa markkinoille...22 5.2.1 Pilottihanke...24 5.3 Raportti luontomatkailuyrittäjille ja välinevalmistajille... tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta...25 5.4 Vihreät viittaukset - Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta...26 5.5 Design and Business Performance-...26 6. Konsultointi- ja kehitystoiminta...28 7. Yhteenveto...29 7.1 Organisaation ongelmia...30 8. Liitteet...30
3 1. Johdanto Muotoiluprosessia hyödynnetään tänä päivänä yhä erilaisimmissa yhteyksissä. Helppokäyttöiset koneet, toimivat kulutustavarat, laadukas asuminen tai uudistunut viestintä ovat eräitä muotoilijan työn alueita. Muotoilu huomataan useimmiten silloin, kun se puuttuu. Mistä hyvän muotoilun tunnistaa? Helppokäyttöisistä tuotteista, kauniista ulkonäöstä vai ergonomiasta? Erilaisten käyttäjäryhmien huomioiminen tuotteita tai ympäristöjä suunniteltaessa vähentää jälkikäteen tehtäviä lisäratkaisuja ja siten säästää kustannuksia. Muotoilijan ammattitaito tuo kehitysprosessiin lisän, joka erottaa muuten samankaltaiset tuotteet tai palvelut toisistaan. Muotoilu on kilpailuetu. Muotoilu tuottaa. Muotoilun alalle suunnattu koulutus- ja kehityshanke Designstudio muotoilun osaamiskeskus aloitettiin vuonna 1999. Sen pääasialliset rahoittajat ovat olleet Euroopan sosiaalirahasto ja Uudenmaan TE-keskus. Hanke kuului Euroopan sosiaalirahaston tavoiteohjelma 4:n "Osaamis- ja innovaatiorakenteiden kehittäminen" toimenpidekokonaisuuteen Osaamiskeskusmallin kehittäminen. Projektin toiminta-alue oli koko maa. Designstudion toiminnan perustana olivat toimialatutkimukset sekä muotoilun ammattilaisille ja muotoilua hyödyntäville PK -yrityksille suunnatut koulutus- ja kehityspalvelut. Tavoitteena oli muotoilualueen liiketoiminnallisen osaamisen kehittäminen sekä saada entistä useampi yritys käyttämään muotoilua osana liike- ja tuotekehitystoimintaansa. Designstudio sisälsi monipuolisesti muotoilun alan yritystoiminnan luonnetta ja tilanne- sekä koulutustarpeita kartoittavia tutkimuksia. Projektin puitteissa tehtiin pioneerityötä, jolloin sekä hankkeen toteuttajaosapuoli että projektihankkeiden kohderyhmät olivat uusien asioiden äärellä. Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus on korkeakoulun erillislaitos, joka antaa ammatillista täydennyskoulutusta ja avointa korkeakouluopetusta designin, median ja kulttuurin aloilta. Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu koulutettavien työmarkkina-aseman vahvistaminen. Koulutuskeskus edistää myös taideteollisen alan yritystoiminnan syntymistä sekä tuottaa alan käytännönläheistä tutkimus- ja kehitystoimintaa.
4 2. Lähtökohdat, tavoite ja toiminta Projektin käynnistäminen liittyi tietoyhteiskunnan nopeaan kehittymiseen sekä muotoilualalla tapahtuneisiin muutoksiin ja muuttuneeseen muotoilijan ammattikuvaan. Muutosten tarjoamien taiteellisten, tuotannollisten ja taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntäminen koettiin tärkeäksi. Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus pyrki omalta osaltaan luomaan puitteita ja edellytyksiä muotoilualan osaamisen kehitykselle Designstudioprojektin kautta. Keskeinen tutkimuksellinen perusta koulutuksen tuotteistamiselle oli SITRAn julkaisema raportti Muotoiltu etu. Muotoilu, teollisuus ja kansainvälinen kilpailukyky, (1998). Käynnistämisen pohjana on pidettävä myös koulutuskeskuksen aiempaa Mediastudio-hanketta (ESR), jossa pelkistyivät koulutus- ja palvelutuotannon periaatteet. Designstudio oli tutkimus-, koulutus- ja kehittämishanke pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnallisen osaamisen vahvistamiseksi. Toiminnan kohteina olivat niin muotoilu- ja suunnittelutoimistot kuin yksityiset ammatinharjoittajat. Lisäksi kohteena olivat tuotannolliset ja palveluyritykset, joiden liiketoimintaan designin laajempi hyödyntäminen toisi lisäarvoa. Projektin tavoitteena oli designalan tuotannollisten taitojen kehittäminen ja näiden asiakasyritysten ja toimialojen tuntemuksen lisääminen designia hyödyntävien PK-yritysten osaamisen kehittäminen suunnitteluyritysten välisen tuotannollisen ja markkinalähtöisen verkostoitumisen edistäminen mallintaa arvoketjupohjainen toimintamalli design-alueelle tuotekehitys, markkinatutkimus, muotoilu, tuotanto, markkinointi, jakelu, myynti, asiakaspalvelu,... edistää arvoketjun toimijoiden välistä markkinalähtöistä verkostoitumista designosaamisen integraation edistäminen teollisissa prosesseissa tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvyn lisäämiseksi luoda perusta designosaamisen tuotteistamiselle ja tälle alueelle syntyvälle yritystoiminnalle tukea ja kehittää designosaamiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa luoda pohjaa uuden muotoilun osaamiskeskuksen Designiumin luomiselle
5 Lisäksi voidaan kirjata Koulutuskeskuksen sisäisiksi tavoitteiksi: koulutuskeskuksen toimintatapojen muutos- ja kehitysohjelma designin täydennyskoulutuksen suunnittelu ja tuotteistus designin asiakaskuntien sitouttaminen jatkuvuuden turvaaminen 2.1 Toiminnan pääpiirteet Ohjelmaesitys Designstudio hankkeesta tehtiin lokakuussa 1998 ja sitä täydennettiin alkuvuodesta 1999. Hyväksyntä hankkeelle saatiin helmikuussa 1999. Työministeriön päätöksellä hanke päätettiin käynnistää ja sen operatiivinen toteutus annettiin Uudenmaan TE-keskukselle. Täsmennetty toimintasuunnitelma laadittiin TE-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena huhtikuussa 1999. Päätös hankkeen toteutuksesta tehtiin TE-keskuksessa 16.6.1999 ja kesäkuun lopussa se toimitettiin toteuttajalle. Varsinainen ohjelma-aika oli 11.2.1999 31.12.2000, mutta projektille haettiin jatkoaikaa 1.1. 30.6.2001. Designstudion projektipäällikkönä toimi Tapani Huovinen ja koulutussuunnittelijana Päivi Korpelainen 30.8.2000 asti. Sihteerinä toimi osastosihteeri Tarja Kiuru.
6 Projektiryhmään kuuluivat lisäksi: Päivi Lepistö suunnittelija Kari Korkman asiantuntija Tuuli Somma tutkimusassistentti Ohjausryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt: Muotoilija Juhani Salovaara Professori Markku Salimäki Helsingin kauppakorkeakoulu ESR-koordinaattori Sakari Koivula Uudenmaan TE-keskus Koulutuskeskuksen johtaja Erkki Kujanpää 31.10.99 asti Koulutuskeskuksen johtaja Juha Saapunki 1.11.99 31.5.2001 Kevään osalta toteuttajatahon työskentely keskittyi ennakoivaan valmisteluun, koska sopimuksettomassa tilanteessa ei ulkopuolisia taloudellisia sitoumuksia voitu vielä tehdä. Hankkeen orientaatiota täsmennettiin, pilottitoiminnan toimialavalintaa valmisteltiin ja hankkeen piirissä tehtävien selvitysten intentiota suunniteltiin. Lisäksi luonnosteltiin koulutussisältöjä. Hankkeen ohjelmaa ja tavoitteita esiteltiin alan asiantuntijoille ja heidän näkemyksiään ja kommenttejaan kerättiin toteutuksen käyttöön. Kahden asiantuntijan kanssa tehtiin ennakoiden yhteistyösopimus: professori ja muotoilija Juhani Salovaara lupautui hankkeen ohjausryhmän jäseneksi ja toimitusjohtaja Kari Korkman projektiryhmän jäseneksi. Yhteistyö- ja keskustelukumppaneita Taideteollinen korkeakoulu Yrjö Sotamaa Pekka Korvenmaa Raimo Nikkanen Juhani Salovaara (ohjausryhmän jäsen) Helsingin kauppakorkeakoulu Markku Salimäki (ohjausryhmän jäsen) Antti Ainamo Muotoiluala Kari Korkman (hankkeen asiantuntija) Timo Silvonen (5D) Petri Laitinen (Muodos) ORNAMO Pekka Toivonen (TKO) Leena Strömberg (SIO) GRAFIA Jari Koskinen FINPRO Eeva Airamo Jarmo Karesto
7 Kevään 99 viimeisenä toimenpiteenä julkaistiin hankkeen tutkimusassistentin haku. Hakuteksti jaettiin International Design Business Management (IDBM) ohjelman opiskelijoille. Hakemuksessa pyydettiin määräaikaisesta tutkimustyöstä kiinnostuneita ottamaan yhteyttä elokuussa 1999. Ensimmäisenä tutkimuksena päätettiin toteuttaa muotoilijoiden ja muotoilutoimistojen osaamiskartoitus. Tutkimus oli tarkoitus julkistaa maaliskuussa 2000. Toiseksi tutkimukseksi suunniteltiin muotoilualan asiakasyritysten keskuudessa tehtävää kartoitusta keväällä 2000. Elokuussa 1999 projektiryhmän kokoontumista tiivistettiin. Ryhmä piti eri kokoonpanoissa istuntoja keskustellen tutkimuksen, koulutuksen ja yrityspalveluiden tarjonnoista. Designstudion laajahko pilottiohjelma päätettiin suunnataan ulkoilu- ja retkeilyvälinevalmistajille sekä suomalaisille luontomatkailuyrityksille. Pilottihankkeen tarkoituksena oli tutkia muotoiluosaamisen vaikutusta tuotelanseerauksen menestymiseen sen laajuutta ja ajoittamista suunnitteluprosesseihin. Designstudio-hanke lanseerattiin Muotoilun aamu-seminaarissa tammikuussa 2000. Keväällä 2000, projektin varsinaisella käynnistyskaudella, Designstudio-hankkeesta kerrottiin julkaisuissa: Arttu (liite 1) 1/2000 Teollisuustieto Helsingin Kauppakamarin julkaisut Koulutuksia ja seminaareja ajankohtaisista aiheista suunniteltiin ja markkinoitiin kevääksi ja syksyksi 2000. Projektissa tapahtui henkilövaihdoksia syksyllä 2000, kun projektipäällikkö Tapani Huovinen siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Koulutussuunnittelijaksi nimitettiin Eeva Mäkinen. Tutkimusvastaavana toimi 1.1.2001 alkaen Koulutuskeskuksen johtaja Juha Saapunki. Alkuperäisessä päätöksessä Designstudion hankekausi kesti vuoden 2000 loppuun, mutta sille haettiin jatkoa keväälle 2001. Designstudion tarkoituksena oli osaltaan toteuttaa Muotoilu 2005-ohjelmaa ja toimillaan valmistella maastoa kansallisen muotoilun innovaatiokeskuksen Designiumin perustamiselle Taideteolliseen korkeakouluun.
8 2.2 Jatkoaika Projektille haettiin ja sille myönnettiin jatkoaikaa 30.6.2001 saakka, koska suunnitellut koulutukset ja kehitystoiminnot eivät olleet toteutuneet aiotun mukaisesti varsinaiseen projektin päätöspäivään 31.12.2000 mennessä. Projektin tutkimukset olivat kuitenkin käynnissä ja valmistumassa, ja keväälle uudelleen suunnitellut, syksyn tarjonnassa olleet koulutukset olivat valmiina ja markkinoinnissa. Koska budjettiin ei tullut lisäystä jatkoajan takia, oli kaikkien osapuolin kannalta järkevää jatkaa projektia. Jatkoajan tavoitteisiin kirjattiin: koulutukset viedään markkinoille suunnitellun ohjelman mukaisesti tutkimushankkeet viedään päätökseen rekrytoidaan lisävoima hankkeen toteutukseen: o koulutusvastaava o tutkimusvastaava Jakoajalla toteutettiin neljä lyhytkurssia ja aloitetut tutkimukset saatettiin päätökseen.
9 3. Seminaarit Keväällä 2000 suunniteltiin toteutettavaksi ajankohtaisiin asioihin pureutuva seminaarisarja yhteiseksi foorumiksi pääkaupunkiseudun yrittäjille ja muotoilijoille. Kohdeyleisöksi tavoiteltiin sekä muotoilun ammattilaisia että muotoilua hyödyntävien yritysten henkilöstöä. Seminaarisarja suunniteltiin ja sen markkinointi toteutettiin yhteistyössä Helsingin kauppakamarin kanssa. Seminaarit tarkastelivat toimivan ja myyvän tuotelupauksen ominaisuuksia: esteettisyys ulkonäkö käytettävyys ominaisuudet taloudellisuus hinta, kustannukset elämäntyyli viestintä Tarkoituksena oli myös tarjota mahdollisuus kuulla ajankohtaiset kuulumiset muotoilutoiminnan eduista ja mahdollisuuksista alan parhaiden esimerkkien ja ammattilaisten kautta. Koska seminaareihin oli kutsuttu yrittäjiä ja eri alojen muotoilijoita, oli tilaisuuksissa myös mahdollisuus solmia kontakteja. Seminaarit saivat muutamia hajailmoittautumisia, mutta toteutuskynnyksen yli ei yltänyt mikään sisältöaiheista. Vaikka sisällöt, luennoitsijat ja caset tarjosivat uutta tietoa aiheista, joista ala ja asiakkaat keskustelivat, ei veto näihin tilaisuuksiin toteutunut. Seminaarit keväällä 2000 1. Markkinoinnin uudet tuulet 26.4.2000 2. Design ja laatu 11.5.2000 3. Tuotteet ja trendit 23.5.2000 4. Ikääntyvä väestö ja elämänlaatu 6.6.2000
10 Seminaarien peruuntumiseen voidaan löytää useita syitä: Helsingin Kauppakamarin jäsenet ovat melko pieniä yrityksiä, jolloin työntekijän irrottautuminen seminaariin on hankalaa TaiKin koulutuskeskus ei ollut aiemmin markkinoinut seminaareja tälle kohderyhmälle tarvittaisiin pidempiaikainen tarjonta, jotta kiinnostus seminaareihin kasvaisi seminaarien aiheet olivat ehkä liian kaukana yritysten tarpeista: monet olivat palvelualan yrityksiä, jolloin ensisijainen uuden tiedon tarve liittyy mm. verotukseen ja kirjanpitoon ei välttämättä muotoilualaan muotoilualalla toimivilla ei ole suuria taloudellisia ja ajallisia resursseja panostaa täydennyskoulutukseen asiakkaat eivät ehkä tunne tarvetta päivittää muotoiluosaamistaan ajankohta oli väärä molemmille kohderyhmille 3.1 Muotoilun aamu 14.1.2000 Designstudio järjesti perjantaina 14.1.2000 Arabianrannassa Muotoilun aamu nimisen seminaarin. Tapaamisen tarkoituksena oli lanseerata Designstudion toiminta ja tarjota osallistujille näköala ja päivitys tärkeisiin muotoilun kehityshankkeisiin ja ohjelmiin. Tilaisuuteen kutsuttiin muotoilun ammattilaisia ja edellisten asiakasyritysten edustajia. Tilaisuus pidettiin Mediakeskus Lumeen auditoriossa, ja se oli osa keskuksen avajaisviikon ohjelmaa. Seminaariin ennakkoon ilmoittautuneita oli n. 50 henkeä. Paikalle saapui noin 70 aiheesta kiinnostunutta, joista suurin osa julkisen hallinnon edustajia. Varsinaisia muotoiluyrittäjiä ja liike-elämän edustajia oli paikalla vain muutama. Tämä vaikutti myös osaltaan projektin pilottihankkeen (s.24) käynnistymisen epäonnistumiseen. Ohjelma: 08.30 Aamiainen 09.00 Tervetuloa Johtaja Juha Saapunki, TaiK, Koulutuskeskus 09.10 Muotoilu 2005 Kansliapäällikkö Vilho Hirvi, Opetusministeriö 09.40 Muotoilun Round Table Vuorineuvos Krister Ahlström 10.10 Designium Rehtori Yrjö Sotamaa, TaiK 10.40 Designstudio Projektipäällikkö Tapani Huovinen, Koulutuskeskus 11.10 Muotoilun kv-hanke Projektipäällikkö Arja Korolainen, Finpro 11.30 Muotoilun laatuhanke Muotoilija Pekka Toivonen
11 4. Koulutus Hankkeen pääpaino oli designyrityksille ja näiden henkilöstöille tarjottavan koulutusten kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa. Projektin alkuperäisenä tarkoituksena oli, että koulutustarjonnan lähtökohtana olisi projektin aikana kerätty tutkimustieto sekä kokemukset design-yritystoiminnan ja toimialan kehittämistarpeista. Designstudio-hankkeessa toteutettavan koulutustoiminnan osalta päädyttiin tarjontaan, jossa pitkän kehittämisohjelman lisäksi tuotettiin tietoa ja osaamista päivittäviä lyhytkursseja. Koulutusten päätavoitteena oli liiketaloudellisen osaamisen kehittäminen. Alkuperäinen projektisuunnitelma määritteli varsin väljästi koulutustarjonnan luonteen. Näin pyrittiin saamaan mahdollisimman ajankohtainen sisältö koulutuksille. Koulutussisällöt hyväksyttiin projektin ohjausryhmän istunnossa. 4.1 Pitkäkestoinen koulutus Muotoilun business-to-business asiantuntijuus Pitkäkestoista täydennyskoulutusta tarjottiin sekä syksyllä 2000 että keväällä 2001. Muotoilun business-to-business asiantuntijuus koulutusohjelman tarkoituksena oli tarjota monipuolista ja mielenkiintoista omaan työhön sovellettavaa, käytännönläheistä ja ajan tasalla olevaa täydennyskoulutusta muotoilusta ja sen käytöstä kilpailuetuna. Kohderyhmä ja sisältö Koulutuksen kohderyhmänä oli ensisijaisesti muotoilutoimistot, yksittäiset muotoilijat ja visuaalisen alan suunnittelijat sekä muotoilupalveluja hankkivat tai sitä harkitsevat yritykset. Samoin esimerkiksi yritysten tuotekehitys- ja tutkimustoiminnoissa, markkinoinnissa työskentelevät kuuluivat kohderyhmään. Koulutukseni tavoitteena oli 15 opiskelijaa. Koulutus suunniteltiin muodostuvan neljästä jaksosta, joista lähiopetuksena toteutettaisiin 12 päivää. Itsenäistä työskentelyä oli 16 päivää ja siihen kuului henkilökohtaisia projektitöitä, perehtymistä oheiskirjallisuuteen sekä konsulttien ja kurssijohtajan antamaa ohjausta ja neuvontaa.
12 JAKSO 1 Muotoilu asiantuntijapalveluna (4 lähipäivää, 6 päivää itsenäistä työskentelyä) Osaamisintensiiviset asiantuntijapalvelut business-to-business kentässä Elämystalous ja muotoilun merkitys Muotoilun suunnitteluprosessi ja eri suunnitteluvaiheitten hallinta Suunnittelun vanhat ja uudet työkalut Tiedon hankinta ja hallinta suunnittelutyössä Tutkimustieto suunnittelun apuna ja tarpeiden selvittämisessä JAKSO 2 Muotoilu ja käytettävyys (6 lähipäivää, 9 päivää itsenäistä työskentelyä) Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita Käytettävyyden hallinta ja arviointi Ihmisen ominaisuuksista johdetut suunnitteluperiaatteet Ihmisen käyttäytymisen tunteminen, ihminen tekniikka vuorovaikutus o fyysiset vaatimukset, psykologiset tarpeet, kulttuuriset merkitykset o ergonomia, turvallisuus, virheiden ja vahinkojen ennaltaehkäisy Käytettävyyden tutkimus, kustannukset ja säästöt Käytettävyyden huomioiminen tuotekehitys- ja suunnitteluvaiheessa, testaus ja virheiden korjaus JAKSO 3 Muotoilu, laatu ja ympäristö ( 4 lähipäivää, 6 päivää itsenäistä työskentelyä) Tuotteen elinkaariajattelu, ekologisuus ja kestävä kehitys Tuotesuunnittelu ja ympäristöarvot Kestävään kehitykseen perustuva muotoilu käytännön prosessina Muotoilun tuote ja ympäristöjärjestelmä Uudet materiaalit, uudet tuotantotavat, ympäristöjärjestelmien vaatimukset Laadun työkalut ja muotoilu Laatuerot, käytön helppous ja muotoilu Loppuseminaari: Kokonaisvaltainen suunnittelu ja klusterit Klusteriajattelua muotoiluun ja tuotekehitykseen Monialaosaamisen kehittäminen: design ei ole vain muotoilijoiden asia Koulutukseen osallistuvien ammatillisen suuntautumisen pohjalta painottuva sisältö
13 4.2 Lyhytkurssit Projektin puitteissa tarjottiin design-alan lyhytkursseja, joilla alan ammattilaiset ja yrittäjät sekä alan yrityksissä ja asiakasyrityksissä työskentelevät pystyivät päivittämään tietojaan ja osaamistaan. Syksyllä sekä keväällä 2000 tarjottiin kymmenen 1 3 päivän mittaista kurssia. Kurssit olivat osittain samoja; syksyllä eniten ilmoittautumisia ja kiinnostusta saaneita kursseja markkinoitiin uudelleen keväällä 2001. Lisäksi täsmennettiin osaa kursseista, ja tarjontaan suunniteltiin muutama uusi kurssi. 4.2.1 Kevät 2000 Keväällä 2000 toteutettiin kaksi koulutustapahtumaa ennakoiden syksyn ja seuraavan vuoden tiivistyvämpää koulutustarjontaa. Toteutetut kurssit keräsivät yhteensä 24 opiskelijaa ja saivat hyvän palautteen. Kurssit olivat: 1. FOORUMI: muotoilun ja mainonnan synergiaa etsimässä 2. Photoshop -ohjelman soveltaminen tekstiilitaiteessa 4.2.2 Syksy 2000 Suunnittelija Päivi Korpelainen laati syksylle 2000 lyhytkurssiohjelman, joka pohjautui lehdissä ja muussa mediassa käsiteltyyn ajankohtaiseen tietoon muotoilun alueella. Lisäksi neuvoteltiin useiden muotoilualan ammattilaisten kanssa, joilta saatiin kommentteja koulutussisältöihin. Syksyn ohjelma: 1. Ympäristötietous ja muotoilu 11. 12.9.2000 2. Ympäristötietous ja muotoilu2 29. 30.9.2000 3. Pakkaussuunnittelu EU-markkinoilla 5. 6.10.2000 4. Design management ja yrityskuva 25. 26.9.2000 5. Markkinointiviestintä ja verkkomainonta 2. 3.10.2000 6. Tila- ja ympäristösuunnittelu osana markkinointiviestintää 9. 10.10.2000 7. Yrityksen muotoilutarpeen arviointi 16. 17.10.2000 8. Laadun työkalut ja muotoilu 9. 10.11.2000 9. Innovaatioprosessi ja muotoilujohtaminen 20. 21.11.2000
14 Kuten pitkä koulutuskin, jäivät lyhytkurssit toteutumatta. Syitä löytyy monia: muotoiluyritykset pieniä: alalla toimivilla ei ole suuria taloudellisia ja ajallisia resursseja panostaa täydennyskoulutukseen sisältöjen tuoreus muotoilijoiden keskuudessa TaiKin koulutuskeskus ei ollut aiemmin markkinoinut muotoilualan koulutusta PK - sektorille tarvittaisiin pidempiaikainen markkinointi uusista aiheista, jotta kiinnostus heräisi muotoilijat eivät tarpeeksi laajasti hahmota omaa osaamisaluettaan, eivätkä ymmärrä sen kuuluvan osaamisintensiiviseen alueeseen asiakkaat eivät ehkä tunne tarvetta päivittää muotoiluosaamistaan ajankohta oli väärä suunnittelijat eivät ole valmiita maksamaan koulutuksesta työttömillä olisi aikaa, mutta ei varaa maksullisiin kursseihin 4.2.3 Kevät 2001 Kevään lyhytkurssitarjonta päätettiin pohjata syksyn 2000 tarjonnalle; uusia kursseja oli nyt markkinoitu kohderyhmille, joten niiden nimet ja sisällöt eivät enää tuntuisi vierailta. Tarjontaan lisättiin myös ns. työkalukursseja, jotka sisältävät tietotekniikan soveltamista sovellusohjelmien hyödyntämistä jollain muotoilu osa-alueella. Vaikka kurssien markkinointia tehostettiin ja kurssien hintaa tarkistettiin syksystä 2000, vain osa kursseista toteutui. Peruuntumiseen voidaan nähdä samoja syitä kuin syksyllä 2000. Kevään tarjonnassa olivat: 1. Design management ja yrityskuva 5. 6.2.2001 2. Muotoilun ebusiness 19. 20.2.2001 3. Tila- ja ympäristösuunnittelu myymälämarkkinoinnissa 5. 6.3.2001 4. Pakkaussuunnittelu EU-markkinoilla 19. 20.3.2001 5. Innovaatio ja muotoilu -workshop 5. 6.4.2001 6. Muotoilijan digitaalinen portfolio 2.3. ja 9. 11.3.2001 7. Ekologinen muotoilu ja muotoilijan etiikka 17.4.2001 8. Käytettävyyden perusteet 18.4.2001 9. Laatustandardit ja laadun työkalut muotoilussa 19.4.2001 10. Muotoilu ja internet 14. 15.5.2001
15 Keväällä 2001 toteutui neljä lyhytkurssia. kurssi ajankohta osallistuneita 1. Design management ja yrityskuva 5. 6.2. 16 2. Tila- ja ympäristösuunnittelu myymälämarkkinoinnissa 5. 6.3. 11 3. Innovaatio ja muotoilu workshop 5. 6.4. 7 4. Käytettävyyden perusteet 18.4. 7 Lisäksi Designstudion tilauskoulutuksena toteutettiin Kuopion naisyrittäjille Design management koulutus 13.1.2001, johon osallistui 12 henkeä. 4.3 Koulutusten markkinointi Tarjontaa suunnattiin voimakkaasti PK-yrityksille: markkinoinnin kohteeksi valittiin joukko pieniä ja keskisuuria tuotantoyrityksiä, joille design saattaisi tuoda lisäarvoa. Kevään 2000 seminaareista, pitkistä koulutuksista ja lyhytkursseista sekä 2000 että 2001 painatettiin neliväriesite. Sitä postitettiin suoraan projektin kohderyhmille: suunnittelijoille ja yrityksille. Suunnittelijat kuuluivat alojensa jäsenjärjestöihin Teollisen muotoilun toimistot Taidekäsityöläiset TAIKO ry Teolliset muotoilijat TKO ry Vaatetussuunnittelijat MTO ry Sisustusarkkitehtitoimistot Ornamon toimisto Sisustusarkkitehdit SIO ry Design Forum Tekstiilitaiteilijat TEXO ry ammattikorkeakoulut (design) Yritykset liikelahjat mainostoimistot Yrityskeskukset Uusyrityskeskukset FOCUS -projekti
16 Yrityssektorin osoitteet tilattiin suoraviestintämarkkinointia tarjoavalta yritykseltä. Tilauksessa määriteltiin yrityksen koko, sijainti ja toimialue. - sijainti: Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme - PK-sektori - toimiala kankaiden kudonta tekstiilien viimeistys sovitettujen tekst. tuotteiden valm. sisustustekst.- ja vuodevaatt. valm. mattotehtaat, matto- ja ryijykutomot neuletehtaat työvaatetehtaat naisten vaatetehtaat ja -ompelimot miesten vaatetehtaat lastenpukinetehtaat ulkoilupukine tehtaat laukku- yms. nahkateostehtaat muut paperi- ja kartonkipakk. tehtaat paperisten taloustarvikkeiden valm. paperikauppatavaroiden valmistajat muovipakkaustehtaat talous- ja koristelasitehtaat posliini- ja savias. tehtaat, keram. pajat taidetakomot ruokailu- ja työvälinne. välineiden valm. metall. kotitaloustavaroiden valmistus hanojen ja venttiilien valistus kylmäkalustetehtaat kotitalouskoneiden ja -laitteiden valm. konttori- ja tietokoneiden valmistus valaisintehtaat tietoliikennevälinetehtaat lääkintä- ja hammaslääk. laitteiden valm. lääkintä- ja hammaslääk. kalust. valm. autonkorien ja perävaunujen valmistus tuolien ja istuinten valmistajat toimisto- ja myymäläkalustetehtaat keittiökalustetehtaat huonekalutehtaat urheilu- ja kalastusvälinetehtaat leikkikalutehtaat
17 Lehti-ilmoitukset Syksyn ja kevään koulutuksista julkaistiin useita lehti-ilmoituksia eri lehdissä: Muoto-lehti Ornamon jäsentiedote Helsingin Sanomat Suomen Yrittäjät Kauppalehti EXTRA - PK -yritysliite Omalähiö(Lahti) Länsi-Lahti Lähiö-Lahti Lisäksi suoritettiin kurssikohtaista markkinointia neljästä lyhytkurssista. Verkkomainonta Koulutustarjonnasta tiedotettiin paitsi Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen sivuilla http://www.uiah.fi/koulutuskeskus/ myös keväällä 2001 Uranus konsultointi OY:n ylläpitämillä websivuilta http://www.uranusfin.com/, jossa myös voitiin seurata kävijämääriä.
18 5. Tutkimus Johdanto Muotoilun alue on moninaisten ja jatkuvanmuutosten äärellä; esimerkkeinä voidaan mainita digitalisoituminen ja yhä voimistuva yritystoiminnan kansainvälistyminen. Alan toimijoiden on opeteltava uusia taitoja ja oltava mukana kehittämässä arvoketjuja ja verkostoja, joilla teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja huippuluokan muotoilu-osaaminen hyödynnetään ripeästi kansainvälisesti merkittävien innovaatioiden tuottamiseksi. Designstudion tutkimusten perusajatuksena oli kerätä uutta tietoa designalan tarpeista sekä muotoilijoiden että heidän asiakkaittensa. Vuonna 1999 aloitettiin tutkimusohjelman suunnittelu ja käynnistäminen, sekä luontomatkailuun ja välinevalmistajille suunnatun kehityshankkeen käynnistys. Päämääränä oli, että koulutushankkeet käynnistetään tutkimustiedon pohjalta. Designstudio-projektissa toteutettiin viisi tutkimusta muotoilun alueella: 1. Osaamisen ehdot selvitys muotoilutoimialasta Suomessa 1 (Osaamisen ehdot.pdf) 2. Menestyneiden brandien kanssa markkinoille (Menestyneiden brandien kanssa markkinoille.pdf) 3. Vihreät viittaukset Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta (Vihreät viittaukset.pdf) 4. Raportti luontomatkailuyrityksille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta (Luontomatkailu-raportti.pdf) 5. Design and Business Performance - Assessing the impact of product design on business performance (Design and Business Performance.pdf) 1 Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen julkaisuja 9, 2001, ISBN 951-558-081-1
19 Hankkeen piirissä tehtävien selvitysten haluttiin olevan mahdollisimman praktisia ja käyttökelpoisia koulutuksen ja muiden palveluiden suunnittelussa. Kyseessä olikin enemmän tarkoitushakuisten tarvekartoitusten toteuttaminen valituilla kohdealoilla kuin toimialoja esittelevän yleisen tutkimustiedon keruu. Selvityksillä pyrittiin testaamaan hankkeen intentioita ja keräämään hyviä ja kestäviä perusteita koulutukselle. Ensimmäinen toteutettava selvitys päätettiin suunnata valitulle pilottitoimialalle. Sen avulla pyrittiin kartoittamaan matkailuyritysten ja kulutustavaratuotteiden tarjoajien mielenkiintoa yhteistyöhön muotoiluosaaminen, markkinoinnin ja tuotelanseerauksen alueilla. Tähän alueeseen liittyivät: Menestyneiden brandien kanssa markkinoille sekä tutkija Päivikki Ritalan väitöskirjaan tähtäävän tutkimustyön aihe ekologian ja estetiikan merkityksestä muotoilussa Vihreät viittaukset sekä Raportti luontomatkailuyrityksille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta. Muotoilualaa muotoilijan ja suunnittelijan kannalta tarkasteltiin tutkimuksessa Osaamisen ehdot selvitys muotoilutoimialasta Suomessa. Selvityksen tarkoituksella oli hahmottaa osaamiskapeikot aiempaa perustellummin, pyrkimyksenä saada esiin ammattilaisten oma ääni. Jotta kokonaisvaltainen käsitys muotoilujärjestelmämme heikkouksista ja vahvuuksista saataisiin, tarvitaan useita, erisuuntaisesti valottavia näkökulmia aiheesta. Muotoilun tulosvaikutusten tuntemisen uskotaan vaikuttavan positiivisesti yritysten halukkuuteen käyttää hyväkseen muotoilupalveluita. Design and Business Performance - Assessing the impact of product design on business performance -tutkimus on osa design-osaamisen ja teollisuuden prosessien integroitumista edistävää toimintaa.
20 5.1 Osaamisen ehdot Selvitys muotoilutoimialasta Suomessa Petra Tuovinen, Muotoilun tutkimuslaitos Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kyselyllä, miten muotoilutoimistot ja itsenäiset ammatinharjoittavat näkevät toiminta- ja kilpailukenttänsä tilan tänä päivänä. Mitkä ovat muotoilijan ammatillisen toiminnan ehdot, mahdollisuudet ja esteet Suomessa uuden vuosituhannen koitteessa? Miten muotoilijat itse näkevät toimintansa suhteessa toisaalta omaan osaamiseensa ja toisaalta sitä asiakkaille välittävään yritystoimintaansa? Tutkimuksella haluttiin ottaa kantaa muotoilualueen kehitykseen ja pyrkiä kartoittamaan, onko muotoilualalla kehitystä haittaavia kilpailutiloja tai osaamiskapeikkoja. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää muotoilualan suhdannenäkymiä (muotoilutoimiston ja ammattilaisen näkökulma). Erityisesti muotoilun alalle suunnattu täydennyskoulutus-tarpeiden kartoitus oli tutkimuksen tavoitteena. Kyselykaavakkeen muotoili projektitutkija Minna Pasanen Taideteollisesta korkeakoulusta (15.5.2000 saakka) yhdessä projektipäällikkö Tapani Huovisen kanssa. Kaavaketta kommentoi joukko muotoilun ja tutkimuksen asiantuntijoita sekä koetäytti ryhmä muotoilijoita. Tutkimuksen käytännön suorituksesta vastasi tutkija Petra Tuovinen Muotoilun tutkimuslaitoksesta, tehtävinään kyselyaineiston analysointikuntoon saattaminen, tilastoajot ja tutkimuskysymysten tarkentaminen sekä aineiston analysointi ja raportointi. Tutkijan työskentelyä ohjasi professori Pekka Korvenmaa Taideteollisesta korkeakoulusta ja koulutuskeskuksen johtaja Juha Saapunki. Tutkimusraportti on saatavissa painotuotteena sekä netissä julkaistuna PDF-tiedostona. Tutkimus rajattiin koskemaan teollista muotoilua, sisustusarkkitehtuuria ja huonekalusuunnittelua sekä graafista suunnittelua. Kyselykaavake lähetettiin 1500 muotoilijalle ja suunnittelijalle. Kyselyyn vastasi yhteensä 375 henkilöä. Selvitys itse asettuu osaksi niitä sekä kansallisia että kansainvälisiä toimintoja, joilla muotoilu pyritään aiempaa tiiviimmin kytkemään osaksi tuotantoelämää ja jotka ovat lukuisissa maissa synnyttäneet niin kehitysohjelmia kuin niitä pohjustavia muotoilupoliittisia mietintöjä.
21 Tutkimuksen tuloksia Eniten toimeksiantojen saantiin nähtiin vaikuttavan koko maan taloudellinen tilanne, asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen ja oma liiketaloudellinen osaaminen. Suunnittelijana menestymiseen vaikuttaneista tekijöistä tärkeimmäksi mainittiin luovuus. Lähes yhtä merkityksellisinä asioina pidettiin joustavuutta, asiakkaan tarpeiden tunnistamista ja teknistä osaamista. Kilpailuetuun vaikuttavista asioista mainittiin näytöt, referenssit sekä aiemmat toimeksiannot. Kilpailuetua puolustettiin suoralla yhteydenpidolla asiakkaaseen sekä kouluttautumisella. Liiketaloudellinen osaaminen koettiin heikoksi: varsinkin rahoituksessa, vero-suunnittelussa sekä sopimus- ja lakiasioissa oli ongelmia. Tekninen ja materiaaliosaaminen koettiin sen sijaan vahvoiksi. Yleisesti vastaajat pitivät omaa osaamistaan ja suunnittelutyönsä laatua hyvänä, samoin oman alan tuntemusta ja oman suunnittelutyön toteutusta. Kehittymistä jarruttivat eniten liian pieni yrityskoko sekä heikko kansainvälistymisaste, verkostoitumisen puute ja rahoituksen saantiin liittyvät asiat. Yhteistyö muiden muotoilutoimistojen kanssa oli kyselyn perusteella vähäistä. Yrittäjien kehitysnäkymät olivat kyselyä tehtäessä positiivisia ja liikevaihdon arvioitiin nousevan tulevina vuosina. Vastaajat viihtyivät hyvin työpaikoissaan. Työssä viihtyminen näytti liittyvän ikään sekä yrittäjyyteen. Yli puolet vastaajista suhtautui tulevaisuuteensa muotoilijana positiivisesti. Vastaajista puolet oli osallistunut täydennyskoulutukseen. Yli puolet oli kiinnostunut täydennyskoulutuksesta, ja eniten kiinnostusta herätti monialainen taidekoulutus Koko kyselyssä eniten omaksi ryhmäkseen erottuivat graafiset suunnittelijat, joka ammatti-ryhmänä oli heterogeenisin. Huomattavaa myös on, että nimike muotoilija ei tunnu toimivan graafisten suunnittelijoiden tai sisustusarkkitehtien toimenkuvan määrittelyssä. Tutkimusraportti: Osaamisen ehdot.pdf (251 Kt) Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen julkaisuja 9, 2001, ISBN 951-558-081-1