Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Laatua yhteistyöstä ja verkostoista
SISÄLTÖ Yleistä yhdistyksestä... 1 Tiivistelmä vuoden 2014 toimintasuunnitelmasta... 3 1. Jäsenpalvelut... 5 1.1 Verkostotoiminta... 5 1.1.1 ALU-verkostot... 5 1.1.2 Valtakunnalliset teemaverkostot... 6 1.2 Jäsentapahtumat... 6 1.2.1 Valtakunnalliset työpajapäivät 2014... 6 1.2.2 Ihanko Pihalla? työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma... 7 1.2.3 Hyvien käytäntöjen- seminaari... 7 1.3 Muu jäsentoiminta... 7 1.4 Jäsenprosessin kehittäminen... 7 2. Kehittäminen... 8 2.1 Hanketoiminta... 8 2.1.1 Startti parempaan elämään -juurruttamishanke (2012 2015)... 8 2.1.2 Tekemällä oppii työpajapedagogiikan sekä työpajojen toimintaedellytysten kehittämishanke (2012 2014)... 9 2.1.3 Mahdollinen uusi hanke... 10 2.1.4 Yhteistyöhankkeet... 10 2.2 Koulutustoiminta... 11 2.2.1 Koulutustoiminnan koulutustuotteet... 11 2.2.2 Yhteisövalmennus... 12 2.2.3 Kumppanuusfoorumi... 12 2.3 Julkaisutoiminta... 12 2.4 Koulutus- ja kehittämisprosessin kehittäminen... 12 3. Vaikuttaminen...13 3.1 Vaikuttamistyö... 13 3.1.1 Vaikuttamistyön näkökulmia... 13 3.1.2 Yhteistyösuhteiden tiivistäminen vaikuttajiin, päättäjiin ja muihin sidosryhmiin... 14 3.1.3 Työryhmiin osallistuminen vuonna 2014... 15 3.2 Kansainvälinen yhteistyö... 15 3.3 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta (Sova)(2012 2014)... 15 3.3.1 Määrittelyprosessi... 15 3.3.2 Vaikuttavuusprosessi... 16 3.3.3 Yhteistyöprosessi... 16 3.4 Toimialan tiedontuotanto... 16
4. Tiedottaminen ja markkinointi...17 4.1 Tiedottaminen... 17 4.1.1 Jäsenviestintä... 17 4.1.2 Ulkoinen viestintä... 17 4.1.3 Sisäinen viestintä... 18 4.2 Markkinointi... 18 5. Tukiprosessit...19 5.1 Johtaminen... 19 5.2 Sisäinen kehittäminen... 19 5.3 Taloushallinto... 20 5.4 Henkilöstö- ja hallintopalvelut... 20
Yleistä yhdistyksestä Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö, jonka sääntöjen mukaisena tehtävänä on ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa. Yhdistys vahvistaa toiminnallaan sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että pajoilla työskentelevien ammattitaitoa. Yhdistys palvelee jäseniään tuottamalla jäsen-, koulutus- ja kehittämispalveluita, joiden lisäksi yhdistys toteuttaa laajaa tiedotus- ja vaikuttamistyötä. TPY toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenorganisaatioidensa ja muiden alan toimijoiden kanssa. TPY:n jäsenenä on 219 1 työpajaa ja sosiaalisen työllistämisen organisaatiota kautta Suomen. TPY on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista. Ministeriön nuorisoyksikkö vastaa yhdistyksen toiminnan perusrahoituksesta vuotuisella toiminta-avustuksella ja OKM vastaa myös erillisavustuksella toteutetun Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminnan rahoituksesta. TPY:n kehittämishankkeita rahoittavat RAY ja Euroopan sosiaalirahasto. Yhdistyksen oma varainhankinta koostuu jäsenmaksuista sekä osallistumismaksu-, koulutus- ja julkaisutuotoista. Yhdistyksen toiminnan strategisesta suunnittelusta vastaa 10-henkinen hallitus, joka jäsenet ovat yhdistyksen kokouksen demokraattisesti valitsemia työpaja-ammattilaisia. Yhdistyksen puheenjohtajana kaudella 2014-2015 toimii (täydennetään syyskokouksen päätöksen mukaisesti). Vuoden 2014 alussa yhdistyksessä työskentelee 15 toimihenkilöä, joista yhdeksän tehtävää on määräaikaista. Yhdistyksen strategia Yhdistyksen toimintaa ohjaavia arvoja ja periaatteita on kolme: katsomme tulevaisuuteen, haluamme oppia uutta yhteistoiminnallisesti ja meihin voi luottaa. Tulevaisuuteen katsominen viittaa tulevaisuuteen suuntautuvaan toimintaan TPY tekee ajankohtaista ja haasteellisesta kehittämistyötä ja toimii alan suunnannäyttäjä. Yhteistoiminnallinen uuden oppiminen puolestaan viittaa haluun kehittää toimialaa yhdessä jäsenistön ja sidosryhmien kanssa uutta tietoa tuottaen. Luotettavuus taas tarkoittaa sitä, että TPY:llä pidetään kiinni lupauksista, toimitaan johdonmukaisesti ja palvellaan kaikkia jäseniä tasapuolisesti. Yhdistyksen vuoden 2014 loppuun ulottuvan vision mukaan Valtakunnallinen työpajayhdistys on vahva vaikuttaja, haluttu yhteistyökumppani, uuden tiedon tulkitsija ja työpajapalveluiden suunnannäyttäjä. Vahvalla vaikuttajuudella tavoitellaan yhdistyksen selkeää ja vahvaa identiteettiä sekä sitä, että kenttä voi luottaa TPY:n työhön. Yhdistyksen vaikuttamistyö perustuu tietoon ja on luoteeltaan proaktiivista. Haluttu yhteistyökumppani puolestaan tarkoittaa, että TPY herättää luottamusta sekä jäsenissä että sidosryhmissä. Sen asiantuntijuutta arvostetaan ja kumppanuuksia haetaan aktiivisesti. Uuden tiedon tulkitsemisella tavoitellaan käyttäjäystävällisesti suodatetun ja prosessoidun informaation välitystä jäsenistölle ja sidosryhmille. TPY jakaa tietoa kentältä päättäjille ja päättäjiltä kentälle. Työpajakentän suunnannäyttäjänä toimiminen on jaettu edelleen kolmeen kehittämisen kärkeen: työpajat osana yksilöllistä koulutuspolkua, laadukkaat ja vaikuttavat työpajapalvelut sekä yritysyhteistyön kehittäminen. Jokaisella tarvitsevalla tulisi olla mahdollisuus saavutettaviin, laadukkaisiin ja vaikuttaviin, omiin tarpei- 1 21.10.2013 tilanne 1
VAIKUTTAJAT, PÄÄTTÄJÄT JÄSENORGANISAATIOT VAIKUTTAJAT, PÄÄTTÄJÄT JÄSENORGANISAATIOT siin vastaaviin työpajapalveluihin koko maassa. Työpajat osana yksilöllistä koulutuspolkua -kärjellä tavoitellaan tiivistä yhteistyötä koulutusjärjestelmän kanssa. TPY edistää omalla toiminnallaan työpajojen asemaa tunnistettuna ja tunnustettuna yksilöllisen koulutuspolun osana sekä työpajoissa tehtyjen suoritusten tunnustamista peruskoulussa ja toisella asteella. TPY edistää omalla toiminnallaan työpajatoiminnan laadun kehittämistä, toiminnan vaikuttavuuden kasvattamista sekä valmentajien ammatillisen osaamisen vahvistamista. Yritysyhteistyön kehittämisen tavoitteena on turvata valmentautujien siirtymät avoimille työmarkkinoille oman tarpeensa ja kykynsä mukaisesti. TPY pyrkii omalla toiminnallaan työllistymisen rakenteellisten esteiden tunnistamiseen, lainsäädännön ajanmukaistamiseen sekä jakamaan hyviä käytäntöjä ja malleja jäsenilleen ja työpajatietoutta yrittäjäjärjestöille. Yhdistyksen toiminnan prosessit Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n toiminta jakautuu prosesseihin. Yhdistyksen prosessit on esitettynä kuvassa 1. Yhdistyksen avainprosesseja ovat jäsenpalvelut, kehittäminen, vaikuttaminen sekä markkinointi ja viestintä. Lisäksi on muuta toimintaa mahdollistava tukiprosessi, johon kuuluvat talous-, henkilöstöhallinto ja hallintopalvelut sekä johtaminen ja sisäinen kehittäminen. JOHTAMINEN JÄSENPALVELUT KEHITTÄMINEN & KOULUTUS TIEDOTUS & MARKKINOINTI VAIKUTTAMINEN TUKIPALVELUT Kuva 1.TPY:n prosessit Toimintasuunnitelma rakentuu yhdistyksen prosessien pohjalle. Toimintasuunnitelman pääluvut muodostuvat avain- ja tukiprosesseista jakautuen edelleen alaprosessien muodostamiin alalukuihin. 2
Tiivistelmä vuoden 2014 toimintasuunnitelmasta Valtakunnallisen työpajayhdistyksen suurin voimavara on aktiivinen jäsenkenttä ja toimiva yhteistyö jäsenorganisaatioiden kanssa. Yhdistyksen toimintavuosi 2014 on nimetty Laatua yhteistyöstä ja verkostoista teemavuodeksi. Teemavuoden tarkoituksena on vahvistaa entisestään yhdistyksen ja sen jäsenten vuoropuhelua. Vuoden aikana tarjotaan mahdollisuuksia jäsenten väliseen, alueelliseen sekä alueiden väliseen yhteistyöhön. Teemavuoden aikana yhdistys vahvistaa toimintojensa ja kannanottojensa kautta osaltaan paikallista ja alueellista edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä. Lisäksi jäsenille tarjotaan erilaisia konkreettisia areenoita vertaisoppimiseen, parhaiden käytänteiden jakamisen sekä niiden levittämiseen. Jäsenpalvelut Yhdistys vahvistaa verkostotoimintojen avulla yhteistyötä jäsentensä kanssa. Kymmeneen alueellisesti toimivaan ALU-verkostoon ja kolmeen teemaverkostoon osallistuu toimintavuoden aikana lukuisa joukko työpajojen ammattilaisia. Verkostoissa luodaan yhteistä käsitteistöä, kehitetään työpajatoiminnan laatua sekä edistetään erilaisia temaattisia kokonaisuuksia. Verkostotoimintaa vahvistetaan vuoden aikana ulottamalla yhdistyksen järjestämiä tilaisuuksia alueille, joilla tällä hetkellä ei ole toiminnassa olevaa ALU-verkostoa. Vuoden päätapahtuma on Valtakunnalliset työpajapäivät Lahden Sibeliustalossa 26.-27.2014. Vuoden 2014 Ihanko Pihalla? -tapahtuma toteutuu 21.5.2014 Vantaan Vernissassa. Uutuutena kentälle tarjotaan kesäkuun alussa järjestettävä hyvien käytäntöjen seminaari, joka tarjoaa foorumin työpajatoimijoiden keskinäiselle hyvien käytäntöjen jakamiselle valtakunnallisesti. Lisäksi jäsentoiminnoissa tutkitaan hyviä nivelvaiheen käytäntöjä osallistumalla Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön kv-hankkeen opintomatkaan. Jäsenpalveluita kehitetään vuoden 2014 aikana, ja mm. jäsenkentältä kerättävien viestien ja palautteiden kokoamista ja analysointia systematisoidaan. Kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa näkyvät vahvasti TPY:n kehittämisen strategiset painopisteet sekä yhdistyksen vuoden 2014 teema Laatua yhteistyöstä ja verkostoista. Vuonna 2014 TPY toteuttaa kahta omaa, jo aiemmin käynnistynyttä RAY-rahoitteista hanketta. Toimintavuonna jatketaan vuoteen 2015 jatkuvan Startti parempaan elämän -juurruttamishankeen sekä päättyvän Tekemällä oppii -työpajapedagogiikan sekä työpajojen toimintaedellytysten kehittämishankkeen toteuttamista. Keväällä 2014 haetaan mahdollisesti uutta RAY-rahoitteista kehittämishanketta työpajojen laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi. Yhdistys tekee yhteistyötä kahden aiemmin alkaneen yhteistyöhankkeen sekä kahden uuden, vuonna 2014 alkavaksi suunnitellun hankkeen kanssa. Yhdistyksen koulutustoiminta vahvistaa osaltaan työpajatoiminnan perusteiden tuntemusta sekä tukea työpajojen valmennushenkilöstön valmennuksellisen osaamisen kehittymistä, ja siten parantaa työpajatoiminnan laatua ja vaikuttavuutta valtakunnallisesti. Vuonna 2014 koulutustoiminta painottuu työ- ja yksilövalmennuksen perusteisiin, yksittäisiin teemakoulutuksiin sekä yhteisövalmennukseen. Koulutusta toteutetaan edelleen pääasiassa alueellisina ja paikallisina koulutuksina eri puolilla Suomea. Yhdistyksen koulutustoiminnan tavoitteena on palvella erilaisia jäsenorganisaatioita niiden koosta tai kehittämiseen varatuista resursseista riippumatta. 3
Vaikuttaminen Työpajatoiminta ulottuu useille eri hallinnonaloille ja se on muodoiltaan moninaista. Tästä syystä yhdistyksen tekemää vaikuttamistyötä toteutetaan usealla eri kärjellä, useaan suuntaan. Toimintavuonna TPY jatkaa vaikuttamistyötään seuraten keskeisten politiikkaohjelmien toteutumista. Se nostaa myös teemavuoden mukaisesti esiin työpajatoiminnan laatua, yhteistyötä ja verkostojen mahdollisuuksia. Tätä työpajojen viestin viemistä kunnallisille päätöksentekijöille tuetaan. Vaikuttamistyön erityiset painopisteet vuonna 2014 ovat nuorisotakuun toteutumisen seuranta ja kehittämistyö, strategisten kehittämisen kärkien vahvistaminen: työpajatoiminta osana yksilöllistä koulutuspolkua, työpajatoiminnan laatu ja saatavuus sekä yritysyhteistyön kehittäminen. Lisäksi vaikutetaan matalan kynnyksen pajapalveluiden eli starttivalmennuksen juurruttamiseen sekä rahoituskanavien löytämiseen. Toimintavuonna yhdistys vahvistaa sidosryhmäyhteistyötään ja luo ja ylläpitää eläviä suhteita keskeisiin yhteistyötahoihin. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminnan (Sova) tarkoituksena on OKM:n sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuden työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö, Nuotta-valmennus kokonaiskehittäminen. Työllä on kolme keskeistä tavoitetta: sosiaalista vahvistamista koskevan tietopohjan lisääminen, sosiaalisen vahvistamisen palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen sekä sosiaalisen vahvistamisen palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen. Toimintavuosi 2014 on kehittämistoiminnan viimeinen vuosi, ja tuolloin tuotetaan kunkin prosessin alueelta tulokset kokoavat julkaisut ja loppuraportti, toteutetaan vaikuttamistyötä sekä tehdään jatkosuunnitelmat tulosten jalkauttamisen jatkuvuuden varmistamiseksi. Jo syntyneiden tulosten perusteella haetaan rahoitusta toimialan tiedontuotannon kehittämistyöhön. Kehittämistyön käynnistämiseen haetaan erillisrahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä vuodelle 2014. Yhdistyksen tavoitteena on jatkaa työtä edelleen myös toimintavuoden 2014 jälkeen. Tiedotus ja markkinointi Tiedotus on TPY:n perustoimintaa ja kiinteä osa yhdistyksen vaikuttamistyötä sekä jäsen- ja kehittämistoimintaa. Viestinnän avulla vaikutetaan työpajatoiminnan imagon kehittymiseen, arvostuksen nostamiseen sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen. Lisäksi sen avulla vahvistetaan mielikuvaa Valtakunnallisesta työpajayhdistyksestä tärkeänä työpajatoiminnan asiantuntijana ja toimijana. Toimintavuonna erityisesti yhdistyksen verkkosivustoa kehitetään selkeämpään ja käyttäjäystävällisempään suuntaan. Lisäksi kehitetään yhdistyksen viestintää sosiaalisessa mediassa. Tukipalvelut Yhdistyksen tukipalveluihin kuuluvat talous-, henkilöstöhallinto ja hallintopalvelut sekä johtaminen ja sisäinen kehittäminen. Toimintavuonna yhdistyksen operatiivista toimintaa kehitetään organisaatiorakennetta muuttamalla. Vuoden 2014 alusta koulutus- ja kehityspäällikölle siirretään kehittämishankkeiden esimiestehtävät. Yhdistyksen sisäisiä kokouskäytäntöjä kehitetään edelleen. Toimintavuoden aikana kehitetään yhdistyksen perehdytystä ja siihen liittyviä käytäntöjä. 4
1. Jäsenpalvelut Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäsenpalveluilla tarkoitetaan jäsenyyteen liittyvää ja jäsenille suunnattua toimintaa sekä niihin kuuluvien palveluiden kehittämistä. Jäsenpalveluita ovat muun muassa alueellinen ja valtakunnallinen verkostotoiminta, jäsentapahtumat sekä kansainväliseen toimintaan liittyvä yhteistyö. Tarkoituksena on kehittää ja tuottaa jäsenille suunnattuja, räätälöityjä ja tarpeisiin vastaavia palveluita. Jäsenprosessista ja sen kehittämisestä vastaa yhdistyksen järjestöpäällikkö. TPY:n jäsenpalvelut on suunnattu yhdistyksen jäsenorganisaatioille, joita lokakuun alussa 2013 oli 217. Jäsenorganisaatioista kunnallisia ja kuntayhtymien työpajoja oli noin 53 %, yhdistyspohjaisia 31 %, säätiöitä 11 % ja muita toimijoita, kuten esimerkiksi osuuskuntia ja osakeyhtiöitä, yhteensä 5 % Jäsenprosessin toiminnan erityiset painopisteet vuonna 2014: - ALU-toiminnan koordinaation kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen ELY-keskusten nuorisotoimien kanssa (vuoden 2014 alusta AVI-yhteistyö) - jäsenorganisaatioiden välisen sekä alueelliseen yhteistyön tukeminen myös niillä alueilla jossa ei ole ALU-verkostoa - paikalliseen edunvalvontaan ja vaikuttamiseen tarjottava tuki - parhaiden käytänteiden jakaminen ja niiden esiin nostaminen verkostoissa 1.1 Verkostotoiminta Valtakunnallisella työpajayhdistyksellä on vuoden 2014 aikana toiminnassa sekä alueellisia ALU-verkostoja että valtakunnallisia teemaverkostoja. Verkostojen toiminta on säännöllistä ja suunnitelmallista ja niiden tarkoituksena on työpajatoimijoiden yhteistyön lisääminen sekä toiminnan vahvistaminen vertaiskehittämisen avulla. 1.1.1 ALU-verkostot Alueelliset ALU-verkostot ovat yhdistyksen vakiintunut toiminnan muoto, jolla tuetaan paikallisten työpajatoimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Vuoden 2013 lopussa yhdistyksellä on yhdeksän paikallisen koordinaattorin johdolla toimivaa verkostoa, jotka toimivat Kaakkois-Suomen (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala), Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan (Pohjanmaa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa), Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla. Näiden lisäksi kokoontuu ruotsinkielinen ULAverkosto, joka toimii ruotsinkielisellä rannikkoalueella. Verkostoihin kuuluu yhteensä noin 120 yhdistyksen jäsenorganisaatiota ja ne toimivat noin 180 kunnan alueella. ALU-verkostojen valtakunnalliset tavoitteet sovitaan puitesopimuskausittain. Nykyinen puitesopimuskausi alkoi vuoden 2013 alussa ja se on voimassa vuoden 2014 loppuun asti. ALU-toimintaa ohjaavat valtakunnalliset tavoitteet perustuvat TPY:n strategisiin kehittämisen kärkiin: työpajat osana yksilöllistä koulutuspolkua, laadukkaat ja vaikuttavat työpajapalvelut sekä yritysyhteistyön kehittäminen. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi kullakin verkostolla on omia, paikallisista tilanteista ja tarpeista nousevia kehittämiskohteita. Vuoden 2014 aikana ALU-toiminnan organisointia ja valtakunnallista koordinointia kehitetään. TPY:n ALUverkostoille suunnattua tukea tullaan kohdistamaan teemavuoden mukaisesti erityisesti verkostoissa tehtä- 5 (21)
vään yhteistyöhön ja sen laadukkuuteen. ALU-verkostot toimivat myös yhdistyksen hankkeiden jalkauttamisalustana eli niiden kautta levitetään yhdistyksen hankkeissa kehitettyjä ja kerättyjä hyviä käytäntöjä. Toimintavuoden aikana järjestöpäällikkö osallistuu jokaisen ALU-verkoston tapaamiseen vähintään kerran. Koordinaattoreille järjestetään vuoden aikana kaksi tapaamista, toinen helmikuussa ja toinen marraskuussa. Koordinaattoritapaamisten tavoitteena on arvioida ja kehittää toimintaa edelleen. Vuoden 2014 aikana jäsenpalvelut ja Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta (Sova) järjestävät alueellisia kumppanuusfoorumeja alueilla, joissa ei tällä hetkellä ole ALU-toimintaa. Kumppanuusfoorumeilla tuetaan työpajojen keskinäistä verkostoyhteistyötä sekä sidosryhmäyhteistyötä. Tarkoituksena on sekä vahvistaa työpajojen toimintaedellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia, että aktivoida toimijoita yhteiseen tiedon jakamiseen ja parempaan verkostoitumiseen keskenään. 1.1.2 Valtakunnalliset teemaverkostot Valtakunnalliset teemaverkostot ovat määräaikaisia, tietyn ajankohtaisen ja tarpeisiin vastaavan teeman ympärille koottuja asiantuntijaverkostoja, joihin voivat osallistua TPY:n jäsenorganisaatioiden edustajat. Vuoden 2014 aikana kaksi jäsenpalveluiden tuottamaa teemaverkostoa. Ne ovat seinättömän valmennuksen -verkosto ja osaamisen kerryttämisen verkosto. Jäsenpalveluiden tuottamat verkostot järjestetään aina yhdessä TPY:n paikallisten jäsenorganisaatioiden kanssa. Tapaamisten paikkakunnat ja yhteistyön vastuut kiertävät verkostoissa. Verkostojen toimintaan liittyy tutustumisia toimintojen paikallisiin sovelluksiin. Jäsenpalveluiden teemaverkostojen lisäksi TPY:llä on starttivalmennusverkosto, joka toimii osana kehittämishanketta. Seinätön valmennus -verkosto saattaa yhteen työhönvalmennusta tuottavat ja ns. seinättömät työpajatoimijat. Verkostossa kehitetään seinätöntä valmennusta ja yritysyhteistyötä sekä kootaan ja vaihdetaan hyviä työhönvalmennuksen käytäntöjä. Verkosto kokoontuu kahdesti vuodessa, helmi- ja lokakuussa. TPY edistää vaikuttamistyössään verkostossa esiin nostettuja kehittämisteemoja. Vuonna 2013 käynnistettiin osaamisen kerryttämisen verkosto, jossa yhdistyvät tuetun oppisopimuksen kehittäminen, osaamisen tunnistamisen sekä oppilaitosyhteistyön kysymykset. Vuonna 2014 verkosto jatkaa toimintaansa. Huhtikuussa järjestettävä kevään tapaaminen on työpajojen oma kokoontuminen, syyskuisessa Synergia-seminaarissa paikalla on lisäksi toiminnan sidosryhmiä. Mikäli Bovallius-ammattiopiston hanke jatkuu syksyyn 2014, toteutetaan Synergia-seminaari sen toimintona ja TPY on tällöin mukana tuottamassa ohjelmaa. Jos hanke ei ole seminaaria toteuttamassa, toteutetaan koko seminaari TPY:n jäsenpalveluna. 1.2 Jäsentapahtumat Jäsenpalvelut tuottavat vuonna 2014 kolme jäsentapahtumaa. Maaliskuussa TPY järjestää vuoden päätapahtuman Valtakunnalliset työpajapäivät Lahdessa. Toukokuussa järjestetään Ihanko Pihalla? työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma yhdeksännen kerran, paikkana tällä kertaa Vantaa. Uutena tapahtumana jäsenpalvelut tuottavat kesäkuussa Helsingissä toteutettavan Hyvien käytäntöjen seminaarin. 1.2.1 Valtakunnalliset työpajapäivät 2014 Kuudennettoista Valtakunnalliset työpajapäivät järjestetään 26. 27.3.2014 Lahden Sibelius-talossa. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Tuoterenkaan kanssa. Tapahtuman tarjoaa työpajatoimijoille ajankohtaista asiaa ja uusia tuulia; esillä on hyviä käytäntöjä, konkreettisia työvälineitä sekä uusia ideoita. Työpajapäivät tarjoavat myös hyvän mahdollisuuden verkostoitumineen muiden alan toimijoiden kanssa. Vuoden 2014 tapahtuman 6 (21)
teema on toimintavuoden mukaisesti Laatua yhteistyöstä ja verkostoista. Tapahtumaan odotetaan noin 500 osallistujaa ympäri Suomen. 1.2.2 Ihanko Pihalla? työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma Ihanko Pihalla? työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma järjestetään yksipäiväisenä 21.5.2014 Vantaalla. Tapahtuman toteuttaa Vantaan kaupungin Nuorisopalvelut. Päivillä esittäytyvät työpajojen erilaiset taidemuodot, kuten teatteri, tanssi ja musiikki, lyhytelokuva ja animaatiot, taidekäsityöt, valokuvat ja kuvataide. Tapahtuma tarjoaa nuorille areenan oman osaamisen esilletuontiin ja uusien ideoiden saamiseen. Tapahtuman yleisöksi, kulttuuripäivää viettämään, ovat tervetulleita kaikki työpajanuoret valmentajineen, mutta myös muut työpajanuorten tuottamasta taiteesta ja kulttuurista kiinnostuneet. 1.2.3 Hyvien käytäntöjen- seminaari Kesäkuun alussa järjestettävä uusi hyvien käytäntöjen seminaari tarjoaa foorumin työpajatoimijoiden keskinäiselle hyvien käytäntöjen jakamiselle. Valtakunnallisessa tapahtumassa esitellään hyväksi havaittuja toimintamalleja. Seminaari vahvistaa työpajatoimijoiden välistä verkostoitumista, käytäntöjen jakamista sekä vuoropuhelua. Seminaari on tarkoitus toteuttaa vuosittain ja sen aihe nousee yhdistyksen kulloisenkin toimintavuoden teemasta. Vuoden 2014 teemana on monialainen yhteistyö. Seminaari järjestetään yhteistyössä TPY:n kehittämishankkeiden kanssa. 1.3 Muu jäsentoiminta Bovallius-ammattiopisto koordinoi Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön -hankkeen pohjalta kehitettyä kansainvälistä ESR- hanketta. Hanke keskittyy nivelvaihetyön kehittämiseen kansainvälisten kontaktien avulla. Hankkeeseen liittyvät työpaja- ja oppilaitosammattilaisten opintomatkat suuntautuvat Hollantiin, Tanskaan ja Ruotsiin. Hankkeen suunniteltu toteuttamisaika oli alun perin 1.5.2012 31.12.2013, mutta toiminta-aikaan on haettu jatkoa. Hanke tekee tutustumismatkan ja se suuntautuu näillä tiedoin Itävaltaan keväällä 2014. 1.4 Jäsenprosessin kehittäminen Vuonna 2014 jäsenprosessissa kehitetään ALU-toimintaa. Lisäksi yhdistyksen ja jäsenten yhteistyötä tiivistetään alueilla, joissa ei ole koordinoitua alueellista toimintaa. Kehittämistyötä toteutetaan yhdessä Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminnan (Sova) kanssa. Yhdistyksellä on käytössään tiedonkeruulomake, jonka teemat liittyvät työpajojen toiminnan käytännön haasteisiin ja onnistumisiin. TPY:n työntekijöiden vierailuilta keräämiä tietoja hyödynnetään jäsenpalveluiden, kehittämistoiminnan ja vaikuttamistyön pohjana. Vuonna 2014 jäsenpalveluihin liittyy toiminnan kehittämiseen tähtääviä sähköisiä palautekyselyitä. Osallistujapalautetta pyydetään mm. ALU-verkostojen kumppanuusorganisaatioilta sekä jäsentapahtumien ja verkostojen osallistujilta tapahtumien yhteydessä. Lisäksi kehitetään TPY:n palveluiden tilastointia. 7 (21)
2. Kehittäminen Yhdistyksen kehittämisprosessi muodostuu koulutus-, hanke- ja julkaisutoiminnasta. Kehittämistoiminnassa näkyvät vahvasti TPY:ssä tunnistetut kehittämisen strategiset painopisteet sekä yhdistyksen vuoden 2014 teema Laatua yhteistyöstä ja verkostoista. Kehittämisprosessista vastaa koulutus- ja kehittämispäällikkö. Kehittämisprosessin painopisteet vuonna 2014 ovat: - Työpajojen laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen - Työpajat osana yksilöllistä koulutuspolkua ja työpajojen rooli vaihtoehtoisena oppimisympäristönä - Valmentajien valmennuksellisen ammattitaidon vahvistaminen - Starttivalmennuksen levittäminen ja juurruttaminen - Työpajojen monialaisen verkostoyhteistyön vahvistaminen - Yhteisövalmennuksen kehittäminen 2.1 Hanketoiminta Vuonna 2014 TPY toteuttaa kahta omaa, jo aiemmin käynnistynyttä RAY-rahoitteista hanketta. Toimintavuonna jatketaan vuoteen 2015 jatkuvan Startti parempaan elämän -juurruttamishankeen sekä päättyvän Tekemällä oppii -työpajapedagogiikan sekä työpajojen toimintaedellytysten kehittämishankkeen toteuttamista. 2.1.1 Startti parempaan elämään -juurruttamishanke (2012 2015) Startti parempaan elämään -juurruttamishankkeen päätavoitteena on levittää matalan kynnyksen starttivalmennusmalli sekä työpajatoiminnan ja asumispalveluiden yhteistoimintamalli valtakunnallisesti sekä juurruttaa valtakunnalliset toimintamallit paikallisiksi ja alueellisiksi käytännöiksi. Päätavoite jakautuu edelleen osatavoitteisiin, joita ovat matalan kynnyksen työpajapalvelujen käynnistämisen valtakunnallinen tuki, työpajatoiminnan ja asumispalvelujen yhteistoimintamallin käyttöönoton tuki, työpajavalmentajien ammatillisten valmiuksien kehittäminen, työpajojen monialaisen verkostoyhteistyön vahvistaminen sekä starttivalmennuspalvelujen rahoituksen varmistaminen. Startti parempaan elämään -juurruttamishanke toimii yhteistyössä RAY:n rahoittaman ja NAL:in koordinoiman sateenvarjohankkeen Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012 2015) kanssa. Juurruttamishankkeen toiminta-alueena on koko Suomi. Hankkeessa työskentelevät projektipäällikkö ja projektityöntekijä. Hanke jatkaa toimintavuonna 2014 juurruttamisprosessiin osallistuvien 19 yksikön kanssa starttivalmennuksen kehittämistyötä, jossa toimintaa mallinnetaan paikalliset ja alueelliset erityispiirteet huomioiden. Kohdekohtaista asiantuntijatukea tarjoavat hankehenkilöstön lisäksi mentorit ja konsultit. Tällä vahvistetaan paikallisten toimijoiden vaikuttamistyötä ja saadaan tukea toiminnan käytäntöjen luontiin operatiivisessa toiminnassa. Juurruttamistyötä tukevat kahdesti vuodessa järjestettävät starttivalmennuksen valtakunnalliset verkostotapaamiset. Tapaamiset järjestetään toukokuun alussa ja joulukuun alussa. Laajemmin työpajatoiminnan ja asumispalveluiden yhteistoimintamallin juurruttamista tarkastellaan kahdesti vuodessa järjestettävillä valtakunnallisilla Verkostopäivillä. Valtakunnallisilla Verkostopäivillä tutustutaan eri kaupunkien nuorten ja asumisen asioihin, levitetään tietoa ja erilaisia malleja, lisäksi asumispalvelutoimijat ja 8 (21)
starttivalmennusta tuottavat työpajat verkostoituvat. Hanke järjestää Verkostopäiviä yhdessä NAL:n Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen kanssa. Työpajavalmentajien ammatillista osaamista vahvistetaan koulutusten avulla. Vuoden 2014 koulutuskokonaisuudet koostuvat erilaisista menetelmäkoulutuksista, joista valmentajat saavat työkaluja valmennustyönsä tueksi. Lisäksi hanke järjestää koulutusta, jossa vahvistetaan työpajojen osaamista vaikuttamistyössä paikallistasolla. Koulutukset ovat avoimia kaikille TPY:n jäsenorganisaatioiden valmentajille ja muulle henkilöstölle. Työpajojen monialaista verkostotyötä vahvistetaan kehittämisprosessiin osallistuvissa yksiköissä alueellisissa ja paikallisissa kumppanuusfoorumeissa. Kumppanusfoorumeissa asiantuntijuudesta vastaavat hankehenkilöstön lisäksi mentorit, paikalliset valmennustoimijat, paikalliset kuntien edustajat ja verkostotoimijat, sekä aiheen mukaan valitut ulkopuoliset asiantuntijat ja konsultit. Kumppanusfoorumit luovat paikkakunnille yhteisen keskusteluareenan, jossa käsitellään starttivalmennukseen liittyviä asioita. Kumppanuusfoorumeissa aktivoidaan paikallisten tarpeiden mukaan keskustelua rahoitukseen, starttivalmennuksen määrittelyyn, starttivalmennuksen ja asumispalveluiden yhteistoimintamalliin sekä verkostoitumiseen liittyen. Kumppanuusfoorumit vaikuttavat osaltaan myös kunnallisiin päätöksentekijöihin starttivalmennuksen rahoituksen varmistamiseksi. Asumisen asiantuntijuudesta kumppanuusfoorumeissa vastaa NAL:n Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke ja paikalliset asumistoimijat. Keväällä 2014 hanke tuottaa vaikuttamismateriaalia oppilaitosyhteistyötä varten. Oppilaitosyhteistyöllä vahvistetaan tulevien ammattilaisten käsitystä työpajoista ja starttivalmennuksesta. Myöhemmin hankkeen aikana hankehenkilöstö vierailee oppilaitoksissa asiantuntijana. Hanke tuottaa kevään 2014 aikana materiaalin uuteen julkaisuun. Julkaisu on valmis vuoden 2014 loppuun mennessä. Toimintavuoden 2014 aikana hankkeeseen toteutetaan ulkoinen arviointitutkimus, jolla mitataan hankkeen tuloksia ja vaikutuksia. 2.1.2 Tekemällä oppii työpajapedagogiikan sekä työpajojen toimintaedellytysten kehittämishanke (2012 2014) Tekemällä oppii -hankkeen päämääränä on työpajatoiminnan laadun kehittäminen, jotta tehtävä työ on entistä vaikuttavampaa, ja pystyy siten vastaamaan paremmin heikossa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden tarpeisiin. Päätavoitteena on työpajatoiminnan ja työpajoilla tehtävän valmennustyön erityispiirteiden tunnistaminen ja määritteleminen sekä työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen. Hankkeessa työskentelevät projektipäällikkö ja projektityöntekijä. Hankkeessa tunnistetaan ja määritellään työpajatoiminta, työpajojen oppimisympäristö ja työpajoilla tehtävä valmennus. Erityisesti pienten ja kehittämistyön alussa olevia työpajoja tuetaan paikallisesti ja alueellisesti räätälöidyillä kehittämisprosesseilla. Hankkeen toiminta-alueena on koko Suomi. Kehittämistyötä jatketaan vuonna 2014 niiden työpajojen kanssa, joilla kehittämisprosessi on kesken ja prosessit saadaan hankesuunnitelman mukaisesti päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä. Yhteistä ymmärrystä työpajatoiminnan moninaisuudesta rakennetaan tekemällä koulutus-, tiedotus- ja vaikuttamistyötä esimerkiksi työpajoille, työpajojen sidosryhmille, oppilaitoksille ja päättäjille. Tämän työn tukena käytetään hankkeen tuottamaa julkaisua sekä siihen liittyvää koulutuspakettia. Levittämistyötä, koulutuksia ja konsultaatioita toteutetaan rinnakkain. Näissä toimissa tehdään tiivistä yhteistyötä sekä ALU-verkostojen että ELYjen työpajatoiminnasta vastaavien kanssa. Ruotsinkielisillä alueilla yhteis- 9 (21)
työkumppanina on ULA-gruppen. Rinnakkain viemisen perusteena ovat sekä kustannustehokkuus että työpajojen rajalliset mahdollisuudet irrottautua omasta arjestaan erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin. Levittämis-, koulutus- ja konsultaatiotyöt aloitetaan tammikuussa 2014 ja tavoitteena on, että syyskuun 2014 loppuun mennessä työtä on tehty kattavasti koko Suomessa. Tekemällä oppii -hankkeen sisältöjä ja tuloksia levitetään sekä Valtakunnallisilla työpajapäivillä 03/2014, Allianssiristeilyllä 04/2014, Synergiaseminaarissa 10/2014 että syksyn Kumppanuusfoorumissa 11/2014. Tekemällä oppii -hankkeen julkaisu postitetaan kaikille TPY:n jäsenpajoille. Tämän lisäksi julkaisua jaetaan niissä tilaisuuksissa, tapahtumissa, koulutuksissa ja sidosryhmätapaamisissa, joissa Tekemällä oppii -hanke on mukana joko järjestäjänä, osajärjestäjänä tai puheenvuoron käyttäjänä. Kaikilla työpajatoiminnasta kiinnostuneilla tahoilla on mahdollisuus tilata julkaisua kohtuullisen tarpeensa mukaan. Hankkeeseen liittyvät arvioinnit toteutetaan yhteistyössä hankkeen toimintaan osallistuneiden henkilöiden ja organisaatioiden kanssa. Hankkeen viimeisen toimintavuoden 2014 aikana tehdään loppuraportti, johon kootaan hankkeen toteutunut toiminta, hankkeen tulokset ja vaikutukset, verrataan niitä asetettuihin tavoitteisiin sekä tarkastellaan tulosten hyödynnettävyyttä ja projektin yleistä merkitystä. 2.1.3 Mahdollinen uusi hanke Toukokuussa 2014 jätetään hakemus yhdestä uudesta RAY-rahoitteisesta hankkeesta tarvittaessa. Hankkeen keskeisenä sisältönä on työpajojen laadun kehittäminen. 2.1.4 Yhteistyöhankkeet Bovallius-ammattiopiston hallinnoimalle Ammattiosaamista välityömarkkinoilta hankkeelle (2011 2013) haetaan jatkorahoitusta. Hanketta rahoittaa STM/ESR. Osatoteuttajina toimivat TPY:n lisäksi VATES -säätiö, Mielenterveyden keskusliitto ry, Suomen kierrätyskeskusten yhdistys ry sekä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Hankkeessa on kehitetty työvaltaisten oppimisympäristöjen opinnollistamista ja levitetty osaamisen tuottamisen ja kerryttämisen opetussuunnitelmapohjaiset suunnittelutyökaluja eli OSSUja. Mahdollisella jatkorahoituskaudella TPY osallistuu hankkeen ohjausryhmään ja jatkaa hankkeessa tuotetun tiedon levittämistä. TPY:llä ei ole jatkossa omaa työntekijää hankkeessa. TPY on yhteistyökumppanina syyskuussa 2013 käynnistyneessä Kuluttajaliiton Ruokasuositukset tutuksi (2013-2016) -hankkeessa. Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama. Hankkeen päätavoitteena on jalkauttaa vuonna 2013 julkaistut päivitetyt suomalaiset ravitsemussuositukset yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. TPY:llä ei ole hankkeessa palkattuja työntekijöitä, mutta välittää tämän hankkeen materiaalia esimerkiksi PajaInfossa sekä nettisivuillaan. TPY ja Marttaliitto ry ovat solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä nuorille arjen taitoja ja oman talouden hallintaa edistävässä hankkeessa. Tälle hankkeelle on haettu rahoitusta RAY:ltä, vuosille 2014 2018. Jos RAY myöntää hankkeelle rahoituksen, TPY vastaa osaltaan toiminnan valtakunnallisesta tiedottamisesta ja markkinoinnista jäsenorganisaatioilleen, tuottaa koulutusta hankkeessa työskenteleville Marttaliiton ja Marthaförbundetin neuvojille erikseen sovitusti, osallistuu ohjausryhmään sekä konsultoi tarvittaessa hankkeen aineistojen tuotannossa. Käytännön kurssitoiminta on Marttaliiton ja Marthaförbundetin vastuulla. Mikäli hanke käynnistyy, laaditaan varsinainen yhteistyösopimus. Poistaripaja -ESR-hanketta hakee ja hallinnoi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). Mikäli hanke saa rahoituksen, se jatkuu vuoden 2014 loppuun. Hankkeessa toteutetaan kolme kokonaisuutta: toimintamalli työpa- 10 (21)
jamuotoiselle materiaalipankille, "työpajamuotoisen materiaalipankin kehittäjän" käsikirja sekä toimintamallin levittäminen valtakunnalliseksi. TPY:llä ei ole hankkeessa työntekijää, vaan yhdistyksen rooli rajoittuu ohjausryhmätyöskentelyyn sekä hankkeessa kertyvän tiedon levitykseen. 2.2 Koulutustoiminta Yhdistyksen koulutustoiminnan tavoitteena on vahvistaa työpajatoiminnan perusteiden tuntemusta sekä tukea työpajojen valmennushenkilöstön valmennuksellisen osaamisen kehittymistä ja siten parantaa työpajatoiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Koulutuksen tuottamisesta ja sen kehittämisestä vastaa yhdistyksen yhteisövalmentaja. Vuonna 2014 koulutustoiminta painottuu työ- ja yksilövalmennuksen perusteisiin, yksittäisiin teemakoulutuksiin sekä yhteisövalmennukseen. Koulutusta toteutetaan edelleen pääasiassa alueellisina ja paikallisina koulutuksina eri puolilla Suomea. Yhdistyksen koulutustoiminnan tavoitteena on palvella erilaisia jäsenorganisaatioita niiden koosta tai kehittämiseen varatuista resursseista riippumatta. Vuonna 2014 aikana kehitetään uusi koulutustuote, johon tarve on noussut kentältä. Uuden koulutustuotteen avulla tuetaan työpajan kiinnittymistä osaksi alueellista monialaista verkostoa sekä kirkastetaan työpajan perustehtävän ja valmennusosaamisen tunnettavuutta monialaisessa verkostossa. Vuoden aikana suunnitellaan, pilotoidaan ja toteutetaan joitakin yksipäiväisiä Valmennus monialaista yhteistyötä - koulutuksia. Koulutus toteutetaan joko yhteistyössä paikallisen työpajatoimijan tai alueellisen verkoston kanssa. Vuoden 2014 tavoitteena on tuottaa yhteensä 26 koulutuspäivää, joista 16 koulutuspäivää on Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet -koulutusta (yhteensä kahdeksan prosessia), neljä Valmennus - monialaista yhteistyötä -koulutusta sekä kuusi yksittäistä teemakoulutuspäivää. Koulutustoiminnan lisäksi myös yhdistyksen kehittämishankkeet tuottavat koulutusta työpajakentälle vuoden 2014 aikana. 2.2.1 Koulutustoiminnan koulutustuotteet Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet -koulutus on kaksipäiväinen työpajakentän valmentajille suunnattu peruskoulutus, jossa perehdytään muun muassa työpajatoiminnan ja työ- ja yksilövalmennuksen peruskäsitteistöön, tavoitteelliseen valmennukseen, arvioinnin merkitykseen valmennuksen työkaluna sekä tuetaan valmentajien ammatillisen identiteetin vahvistumista. Arviointi valmennuksessa -koulutus on yksipäiväinen työpajakentän valmennushenkilöstölle suunnattu vuorovaikutuskoulutus. Koulutuksessa perehdytään valmennuksen arviointiprosessiin ja erityisesti vuorovaikutukseen arvioinnin keskeisenä elementtinä. Koulutus antaa välineitä valmennustyöhön ja oppimista tukevaan vuorovaikutukseen työpajoilla. Uusi Valmennus - monialaista yhteistyötä -koulutus on yksipäiväinen työpajatoimijoille ja alueellisille verkostoille ja työpajojen sidosryhmille suunnattu koulutus, jossa perehdytään työpajatoimintaan, tavoitteelliseen valmennukseen työpajoilla ja monialaisen verkostotyön tuomiin mahdollisuuksiin. Sisältöjä tarkastellaan sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Teemakoulutukset ovat yksipäiväisiä, yhteen ajankohtaiseen ja kiinnostavaan aiheeseen keskittyviä koulutuksia. Yhdistyksen vakiintuneita teemakoulutustuotteita ovat esimerkiksi Perehdytys työpajatoimintaan, Lupa puhua päihteistä työpajalla sekä Toiminnalliset menetelmät ryhmävalmennuksessa. 11 (21)
2.2.2 Yhteisövalmennus Yhteisövalmennus osallistaa ja sitouttaa valmennusyhteisön jäsenet päihdeasioiden käsittelyyn, antaa perustietoa päihteistä ja päihteiden riskikäytöstä työelämässä. Se rakentaa ja päivittää yhteisön yhteisiä päihdepelisääntöjä ja kehittää yhteisön päihdetoimintamallia ja hoitoon ohjausta. Yhteisövalmennusprosessien suunnittelusta ja toteutuksesta sekä toiminnan edelleen kehittämisestä vastaa yhdistyksen yhteisövalmentaja. Yhteisövalmennuksen tavoitteena on vahvistaa monialaisen verkoston, kuntien ehkäisevän päihdetyön ja työpajojen yhteistyötä. Se tukee työpajan aktiivista roolia paikallisissa verkostoissa. Yhteisövalmennuksen avulla nostetaan esiin näkökulma, jossa päihteiden käytöstä johtuvien riskien, haittojen ja ongelmien ehkäisy ei kuulu yksin päihdetyön ammattilaisille, vaan myös työpajatoimijoille. Yhteisövalmennuksen avulla siis tuetaan työpajatoimijoiden itseymmärryksen syntyä ja kasvua omasta roolistaan ehkäisevän päihdetyön kentässä. Vuonna 2014 tavoitteena on toteuttaa 10 yhteisövalmennusprosessia. Yhteisövalmennusta on mahdollista toteuttaa yhden työpajaorganisaation yhteisöllisenä koulutuksena tai yhteisöä laajempana, työpajalle ja sen sidosryhmille suunnattuna verkostokoulutuksena. Prosessien lisäksi yhteisövalmentaja osallistuu mahdollisuuksien mukaan Ehyt ry:n sekä Preventiimin toimintaan. Tavoitteena on lisätä tietoa työpajojen roolista ehkäisevän päihdetyön kentällä. 2.2.3 Kumppanuusfoorumi Valtakunnallinen Kumppanuusfoorumi toteutetaan marraskuussa 2014. Kumppanuusfoorumi on laaja verkostoitumisen ja yhteisen dialogin rakentamisen areena työpajatoimijoille ja muille sosiaalisen työllistämisen parissa työskenteleville sekä heidän yhteistyökumppaneilleen. Tapahtuman sisältö rakentuu teemavuoden mukaisen laadun ja vaikuttavuuden ympärille. Tapahtuman asiantuntijapuheenvuoroissa tuodaan esiin mm. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminnan (Sova) sekä Tekemällä oppii -hankkeen tuloksia. 2.3 Julkaisutoiminta Vuonna 2014 yhdistys tuottaa yhteensä neljä uutta julkaisua: Työpajatoiminnan perusteet, Startti parempaan elämään - juurruttamishankkeen julkaisun, Tutkimusraportin sosiaalisen vahvistamisen ja sen lähikäsitteiden määrittelystä sekä Sosiaalisen vahvistamisen mittarit -työkirjan. Tarvittaessa yhdistys tuottaa sähköisiä julkaisuja ajankohtaisista aiheista. 2.4 Koulutus- ja kehittämisprosessin kehittäminen TPY:n järjestämät tapahtumat ja koulutukset kootaan koulutuskalenteriksi. Kehittämistoiminnassa jatketaan palaute- ja osallistujalomakkeiden käyttöä. Hankkeet raportoivat taloudestaan ja toiminnastaan kolmen kuukauden välein yhdistyksen johtoryhmälle ja hallitukselle kahdesti vuodessa. Kehittämistiimin kokoontumisia jatketaan, siihen osallistuvat hankkeet ja tarvittaessa yhteisövalmentaja. Kehittämistiimi kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. 12 (21)
3. Vaikuttaminen Yhdistyksen vaikuttamistyöhön sisältyvät yhdistyksen tekemä vaikuttamistyö, kansainvälinen yhteistyö muiden maiden katto-organisaatioiden kanssa, sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta sekä toimintavuonna myös toimialan tiedontuotannon kehittäminen. 3.1 Vaikuttamistyö Nykyaikainen työpajatoiminta ulottuu nuoriso- ja työllisyyspolitiikan ohella vahvasti myös koulutus- ja sosiaalipolitiikan alueille. Maahanmuuttajien kotoutumisasiat ovat työministeriön hallinnonalalla ja rikosseuraamusasioissa toiminta laajenee myös oikeusministeriön sektorille. Työpajatoiminta asemoituu yhteiskunnallisen järjestelmän väleihin ja sektoreiden reuna-alueille. Työpajojen valmennustyölle on ominaista sektorirajat ylittävä monialaisuus ja -ammatillisuus. Valmentautujien näkökulmasta työpajoilla toiminta tapahtuu neutraalilla, ei kenenkään maalla. Työmuodon vahvuus piilee juuri järjestelmän rajapinnoilla toimimisessa; siellä missä työllisyys kohtaa sosiaalisen, koulutus työllisyyden, sosiaalinen työllisyyden. Yksittäisen työpajan palvelurepertuaari ei aina kata palveluiden koko kirjoa, mutta toimijoiden kentästä muodostuu moniääninen valtakunnallinen kokonaisuus, joka valmentaa ihmisiä asiakaslähtöisesti ja suunnitelmallisesti kohti hyvää elämää sekä avoimia työ- ja koulutusmarkkinoita. Työpajatoiminta ulottuu monille eri hallinnonaloille ja se on myös muodoiltaan moninaista. Tästä syystä yhdistyksen vaikuttamistyötä tehdään usealla eri kärjellä, useaan suuntaan. Valtakunnallinen työpajayhdistys jatkaa vaikuttamistyötään seuraten keskeisten politiikkaohjelmien toteutumista. Se nostaa myös teemavuoden mukaisesti esiin työpajatoiminnan laatua, yhteistyötä ja verkostojen mahdollisuuksia, ja tätä työpajojen viestin viemistä kunnallisille päätöksentekijöille tuetaan. Vaikuttamistyön erityiset painopisteet vuonna 2014 ovat: - Nuorisotakuun toteutumisen seuranta ja kehittämistyö - Strategisten kehittämisen kärkien vahvistaminen: työpajatoiminta osana yksilöllistä koulutuspolkua, työpajatoiminnan laatu ja saatavuus sekä yritysyhteistyön kehittäminen - Matalan kynnyksen pajapalveluiden eli starttivalmennuksen juurruttaminen ja rahoituskanavien löytäminen Näiden lisäksi pyritään vahvistamaan yhdistyksen sidosryhmäyhteistyötä ja luomaan ja ylläpitämään eläviä suhteita keskeisiin yhteistyötahoihin. 3.1.1 Vaikuttamistyön näkökulmia Nuorisotakuun käytännön toteuttamiseen ja rakenteisiin liittyvässä vaikuttamistyössä korostetaan, että nuorten tulee voida siirtyä joustavasti ja tuetusti palvelusta toiseen. Lisäksi tarjottavien palveluiden kirjon on oltava riittävän laaja ja monipuolinen. TPY ottaa voimakkaasti kantaa takuun kuntoutuksellisten palveluiden kehittämistarpeeseen, ajaa työvaltaisissa oppimisympäristöissä hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä muita tekemällä oppijoita hyödyttäviä koulutuksellisia ratkaisuja ja tuo esiin työpajojen roolia yhteiskuntatakuun joustavana välineenä. 13 (21)
Työpajat tarjoavat turvallisen paikan nuoruuden kehitystehtävien läpikäyntiin sekä tukea kestävien tulevaisuuden suunnitelmien rakentamiselle. TPY haluaa nuorisotakuuseen liittyvässä keskustelussa tuoda esiin näkemyksen, jossa nuorten kokonaisvaltainen osallisuus ilmenee monin eri tavoin eikä yhteiskunnallista ulkopuolisuutta vastaavasti voida typistää yksinomaan koulutuksen tai työn puutteeseen. Tällä hetkellä takuun ihmiskuva näyttäytyy työpajatoiminnan näkökulmasta kapeana - nuoruuden ajatellaan olevan mahdollisimman suoraviivainen välivaihe, jonka päässä siintää aikuisuus ja työkansalaisuus. TPY pitää nuorisotakuukeskustelussa esillä nuorten oikeutta etsiä omaa suuntaansa. TPY:n näkemyksen mukaan tiukoilla aikapaineilla, erilaisilla pakoilla ja nopeiden tulosten tavoittelulla ei saavuteta kestäviä tuloksia. Työpajoilla pitää jatkossakin olla mahdollisuus toteuttaa perustehtäväänsä laadukkaasti ja niillä pitää olla mahdollisuus tarjota pajaperinteen mukaiset aikuinen ja aikaa niitä tarvitseville nuorille. Strategisiin painopisteisiin liittyvä vaikuttamistyö korostaa yksilöllisiä polkuja. Työpajat ovat yhteisöllisiä, toiminnallisia ja työvaltaisia oppimis- ja ohjausympäristöjä. Vaikuttamistyössä tuodaan esiin vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen ja tekemällä oppimisen merkitystä osaamisen kasvussa. TPY edistää sekä osaamisen kasvun tunnistamisen ja tunnustamisen mekanismien että oppilaitosyhteistyön kehittämistä. Työpajatoiminnan rooli koulutuspolun osana tulee tunnustaa. Yhdistyksen näkemyksen mukaan jokaiselle on voitava rakentaa hänelle soveltuva, yksilöllinen polku, joka johtaa koulutukseen ja sieltä edelleen työelämään. TPY:n mukaan valmentautujalla tulisi olla mahdollisuus siirtyä avoimille työmarkkinoille oman tarpeensa ja kykynsä mukaisesti. TPY pyrkii jäsentensä vertaiskehittämisen vahvistamiseen sekä hyvien toimintamallien ja käytäntöjen jakamiseen myös yritysyhteistyön kohdalla. Työpajatoiminta on todistettavasti kannattavaa, taloudellista ja tuloksellista. Työpajatoiminta on tehokas väline työttömyyden katkaisuun, arjen hallinnan lisäämiseen sekä koulutus- ja työmarkkinoille kiinnittymiseen. Työpajapalveluita on saatavilla noin 85 % Suomen kunnista. 2 Jokaisella tarvitsevalla tulisi olla mahdollisuus saavutettaviin, laadukkaisiin ja vaikuttaviin, omiin tarpeisiin vastaaviin työpajapalveluihin koko maassa. Laadukkaat työpajapalvelut tuottavat hyvää arkea, yksilöllistä kasvua ja kestäviä tulevaisuuden ratkaisuja. Tekemällä oppiminen on jokaisen oikeus. Matalimman kynnyksen pajatoiminnan, starttivalmennukseen liittyvänä tärkeimpänä tavoitteena on toiminnan rahoituspohjan kestävä varmistaminen lähivuosina. Vain vakiintuneella rahoitusmallilla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden vaikuttavuus voidaan varmistaa. Toisaalta juuri tämän kaltaisilla palveluilla saavutetaan suurimmat kustannussäästöt tulevaisuudessa. 3 Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys jatkaa keskusteluja opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton kanssa. 3.1.2 Yhteistyösuhteiden tiivistäminen vaikuttajiin, päättäjiin ja muihin sidosryhmiin TPY:n vaikuttamistyö perustuu tietoon. Visionsa mukaisesti TPY näkyy ja kuuluu silloin, kun tarvitaan työpajatoiminnan valtakunnallista asiantuntijaa. Vaikuttamistyössään TPY nauttii kentän luottamusta ja se on aidosti jäsentensä asialla. Vaikuttamistyön yhtenä tavoitteena on, että jäsenten lisäksi myös sidosryhmät arvostavat yhdistyksen asiantuntijuutta ja sen kumppanuuksia haetaan ahkerasti. Kokonaisuudessaan vaikuttamistyössä jatketaan strategisesti tärkeiden asioiden esiintuomista. Työllä pyritään vaikuttamaan työpajatoiminnan imagon kehittymiseen, arvostuksen nostamiseen, hyvien käytäntöjen levittämiseen sekä toiminnan resurssien turvaamiseen. Toimintavuoden aikana vaikuttamistyötä tehostetaan ja yh- 2 OKM tilastotieto 9/2013 3 kts.vtv:n toiminnantarkastuskertomus 146/2007 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy s. 59, 90-94 14 (21)
teiskuntasuhteita kehitetään. TPY pyrkii aktiivisesti toimialaa koskeviin työryhmiin, antaa lausuntoja sekä tekee säännöllisesti julkilausumia ja tiedonantoja. Myös lehtiin tarjotaan sosiaalisen työllistämisen teemoihin ja työpajatoimintaan liittyviä tekstejä ja artikkeleita. 3.1.3 Työryhmiin osallistuminen vuonna 2014 TPY:n henkilöstö työskentelee aktiivisesti erilaisissa verkostoissa vaikuttamistyön tehostamiseksi. Yhdistyksen työntekijöitä on nimettyinä jäseninä THL:n koordinoimassa Kuntouttavan työtoiminnan toimitusneuvostossa, OPH:n ja THL:n kokoamassa Oikeus- oppimiseen neuvottelukunnassa, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n nuorisotakuu-ryhmässä sekä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin asiantuntijaryhmässä. Lisäksi TPY on mukana OKM:n tukeman ja Plan Suomen sekä Ihmisoikeusliitto ry:n koordinoiman Ei vihapuheelle (2013-2014) -kampanjan toimikunnassa. TPY ja muut opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamat nuorisotyön valtakunnalliset palvelu- ja kehittämiskeskukset jatkavat yhteistyötään vuoden 2014 aikana. Lisäksi toimintavuonna pyritään erityisesti tiivistämään yhteistyötä alueellisten Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten nuorisotoimen kanssa aiemmin saatujen hyvien kokemusten pohjalta. TPY on jäsenenä myös kahdessa valtakunnallisessa keskusjärjestössä, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:ssä sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä. TPY hyödyntää aktiivisesti näitä jäsenyyksiään sekä toimintansa kehittämisessä että vaikuttamistyössä. 3.2 Kansainvälinen yhteistyö Yhdistys on hakenut kansainvälisen International Production School Organisation (IPSO)n jäsenyyttä. Yhdistys tekee vuoden 2014 aikana yhteistyötä Tanskan, Saksan, Itävallan, Ranskan sekä Ruotsin kanssa tekemällä oppimisen edistämiseksi. IPSO:n sääntöjen mukaiset kokoukset järjestetään kahdesti vuodessa. Toukokuun 2014 tapaaminen on alustavasti suunniteltu pidettäväksi Suomessa. 3.3 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta (Sova)(2012 2014) Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminnan tarkoituksena on OKM:n sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuden työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö, Nuotta-valmennus kokonaiskehittäminen. Työllä on kolme keskeistä tavoitetta: sosiaalista vahvistamista koskevan tietopohjan lisääminen (määrittelyprosessi), sosiaalisen vahvistamisen palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen (vaikuttavuusprosessi) sekä sosiaalisen vahvistamisen palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen (yhteistyöprosessi). Kehittämistoiminnassa työskentelee kehityspäällikkö, tutkija, asiantuntija ja koordinaattori. Toimintaa rahoittaa OKM. Toimintavuosi 2014 on kehittämistoiminnan viimeinen vuosi, ja tuolloin tuotetaan kunkin prosessin alueelta tulokset kokoavat julkaisut ja loppuraportti, toteutetaan vaikuttamistyötä sekä tehdään jatkosuunnitelmat tulosten jalkauttamisen jatkuvuuden varmistamiseksi. 3.3.1 Määrittelyprosessi Määrittelyprosessilla pyritään sosiaalisen vahvistamisen palveluita koskevan yhteisen käsitteistön selkiytymiseen ja palveluihin liittyvän vaikuttamistyön perusteiden vankistumiseen. Työtä toteutetaan tutkimuksen avulla. Tavoitteena on nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun analysointi, sosiaalisen vahvistamisen ja siihen liittyvien käsitteiden määrittely, sosiaaliseen vahvistamiseen liittyvien pal- 15 (21)
veluiden määritteleminen ja niiden asemointi nuorten palvelujärjestelmän kokonaisuudessa. Prosessissa kiteytetään sosiaalisen vahvistamisen palveluiden yhteisiä nuorisotyöllisiä nimittäjiä ja niiden tuomaa lisäarvoa suhteessa muihin palveluihin. Tutkimus on toisaalta käsiteanalyyttista ja toisaalta toiminta-tutkimusta, jossa aineistoa hankitaan osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen avulla. Määrittelyprosessin keskeiset tuotokset ovat syksyllä 2014 julkaistava tutkimusraportti sekä keskeisiä tuloksia levittävät kevään ja syksyn aikana pidettävät alueelliset ja valtakunnalliset koulutus- ja seminaaripuheenvuorot. Määrittelytyö on tutkijan tehtäväkenttää. 3.3.2 Vaikuttavuusprosessi Vaikuttavuusprosessilla pyritään sosiaalisen vahvistamisen palveluiden laadullisen vaikuttavuuden, laadun ja niiden tarpeellisuuden osoittamisen helpottumiseen. Siinä rakennetaan sosiaalisen vahvistamisen palveluiden laadullisten vaikutusten mittari, päivitetään TPY:n laadunarviointimallin työkaluja sekä kiinnitetään huomiota toiminnan dokumentoinnin ja tiedontuotannon kehittämiseen. Keskeisin tuotos vaikuttavuuden osalta on konkreettinen sosiaalisen vahvistumisen arvioinnin mittari, joka pilotoidaan erilaisilla työpajaorganisaatioilla kevään 2014 aikana ja rakennetaan valmiiksi alkusyksystä. Syksyn aikana mittari muokataan myös etsivän työn ja Nuotta-valmennuksen käyttöön. Mittarin käyttöä tukeva työkirja julkaistaan loppusyksystä 2014 ja tuolloin käynnistetään siihen liittyvät alueelliset työpajoille, etsiville ja Nuotta-koordinaattoreille suunnattavat koulutukset. Laatutyön kehittämisen osalta vuonna 2014 jatketaan Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimalliin (STLmalli) liittyviä alueellisia koulutuksia. Tässä voidaan hyödyntää konsulttitukea. Tiedontuotannon kehittämisen osalta tuotoksina ovat loppuraporttiin kirjattavat kehittämisehdotukset sosiaalisen vahvistamisen palveluiden tiedontuotannon kehittämisestä sekä niihin liittyvä vaikuttamistyö. Tietoa kootaan myös sosiaalisen vahvistamisen taloudellisista vaikutuksista konsulttipalveluina. Laadullisten vaikutusten mittarin rakentaminen kuuluu asiantuntijan tehtäviin, muut prosessin teemat kehityspäällikön työhön. 3.3.3 Yhteistyöprosessi Yhteistyöprosessilla pyritään sosiaalisen vahvistamisen palveluihin liittyvien hyvien yhteistyökäytäntöjen leviämiseen ja yhteistyön kehittymiseen sekä uuden kehittämistyön viriämiseen. Työssä on kerätty vuoden 2013 aikana kokemuksia palveluiden väliseen yhteistyöhön ja palveluketjujen toimivuuteen liittyvistä haasteista ja hyvistä käytännöistä sekä palvelupuutteista ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeista. Vuonna 2014 tuloksia levitetään koulutusten ja seminaaripuheenvuorojen avulla. Yhteistyössä TPY:n jäsenpalveluiden kanssa järjestetään myös alueellisia työpajatoimijoille ja sidosryhmille suunnattuja kehittämistilaisuuksia, kumppanuusfoorumeja. Kehittämistoiminnan aikana näkemyksiä on kerätty myös sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen liittyen, ja loppuraporttiin kootaan keskeiset kehittämisehdotukset. 3.4 Toimialan tiedontuotanto TPY hakee erillisrahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä vuodelle 2014. Tavoitteena on kehittää toimialan tiedontuotantoa. Vuonna 2014 aloitettavaksi suunnitellun työn henkilöresurssi on aluksi yksi henkilötyövuosi. 16 (21)
4. Tiedottaminen ja markkinointi Tiedotus on TPY:n perustoimintaa ja kiinteä osa yhdistyksen vaikuttamistyötä sekä jäsen- ja kehittämistoimintaa. Viestinnän avulla vaikutetaan työpajatoiminnan imagon kehittymiseen, arvostuksen nostamiseen sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen. Lisäksi sen avulla vahvistetaan mielikuvaa Valtakunnallisesta työpajayhdistyksestä tärkeänä työpajatoiminnan asiantuntijana ja toimijana. Yhdistyksen viestinnästä ja markkinoinnista vastaa tiedottaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä yhdistyksen muun henkilöstön kanssa. TPY on panostanut yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja tiedottamiseen ja tämän avulla saavuttanut julkisuudessa asiantuntija-aseman. Nykytilan ylläpitäminen ja parantaminen vaativat edelleen pitkäjänteistä työtä. Vuonna 2014 yhdistyksen viestinnässä pyritään vahvistamaan TPY:n roolia vahvana vaikuttajana ja asiantuntijana muun muassa tiedotteiden, lausuntojen, kannanottojen ja lehtijuttujen avulla. Samalla panostetaan näkyvyyteen ja nopeaan reagointiin. 4.1 Tiedottaminen Yhdistyksen tiedottamisen osa-alueet jakautuvat jäsenviestintään sekä ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. 4.1.1 Jäsenviestintä Jäsenviestinnän pääkohderyhmän muodostavat jäsenorganisaatiot ja niissä työskentelevät ammattilaiset. Jäsenviestinnän tavoitteena on kiinnostavan ja ajankohtaisen tiedon välittäminen sekä yhteisöllisyyden rakentaminen ja ylläpitäminen. Tärkeänä viestintäkanavana toimii 2 3 viikon välein postitettava uutiskirje Pajainfo, jossa tarjotaan jäsenkunnalle perustietoa yhdistyksen toiminnasta, koulutuksista ja julkaisuista sekä kiinnostavia toimialan uutisia. Jäsenistöä lähestytään myös säännöllisesti jäsenkirjeillä, joissa kerrotaan muun muassa tulevasta toiminnasta ja jäseneduista. Toimintavuonna 2014 vahvistetaan sosiaalisen median käyttöä yhdistyksen viestinnässä. Verkkosivustoa kehitetään toimintavuonna selkeämpään ja käyttäjäystävällisempään suuntaan. Lisäksi TPY:n verkkosivuille tuotetaan tietoa TPY:n toiminnasta ja henkilöstön liikkumisesta kentällä. 4.1.2 Ulkoinen viestintä TPY:n ulkoisen viestinnän kohderyhmään kuuluvat päättäjien, sidosryhmien, yhteistyökumppaneiden ja median lisäksi myös suuri yleisö. Verkkosivuilla ilmestyy edelleen asiantuntijahaastatteluja. Myös työpajojen esittelysarjaa jatketaan, ja näin tehdään työpajoja ja valmennusta näkyväksi myös suurelle yleisölle. Suurelle yleisölle on suunnattu myös Työpajatieto työpajatoiminnan tietopankki (www.tyopajatieto.fi), joka tarjoaa yleistietoa työpajatoiminnasta ja työpajoista ja niiden palveluista. Tietopankkia kehitetään ja päivitetään jatkuvasti. Sidosryhmäviestintää tukemaan tuotettu uutisjulkaisu jatkaa ilmestymistään vuonna 2014. Vuoden aikana julkaistaan 2-3 julkaisua, joissa tiedotetaan työpajatoiminnan ajankohtaisista aiheista sidosryhmille. Toimintavuonna panostetaan näkyvyyteen ja nopeaan reagointiin muun muassa lehtiartikkelien, tiedotteiden, lausuntojen ja julkilausumien myötä. 17 (21)