Vihdin kunta. VIHTI Palveluverkkoselvitys 2014 2029

Vihdin kunta VIHTI Palveluverkkoselvitys 2014 2029

TIIVISTELMÄ Vihdin kunnan palveluverkkoselvityksen tarkoitus on luoda yleiset tavoitteet kunnan kiinteistöjen omistamiselle ja hoidolle. Selvityksessä ei oteta kantaa yksittäisten rakennusten kohtaloon vaan koetetaan luoda yleinen toiminta- ja päätöksentekomalli, jota voidaan soveltaa investointi- ja korjauspäätöksiä tehtäessä. Malli sisältää kuvauksen tavasta ja tasosta, jolla kiinteistönpito hoidetaan. Työ aloitettiin keräämällä kaikki tarvittava kiinteistökannasta. Tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä tilatoimen palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla keskeisiä asiakkaita sekä tilatoimen johtoryhmää. Kun kaikki ennakkotieto oli kerätty, järjestettiin yhteinen tilaisuus, jossa koko hankkeelle määriteltiin visio. Samassa tilaisuudessa määriteltiin vaihtoehtoiset toimitilaverkkojen mallit, joita lähdettiin tutkimaan. Vihdin kiinteistöt muodostavat merkittävän osuuden kunnan varallisuudesta. Kiinteistökanta on kuntatasolla suhteellisen uutta, noin puolet rakennetuista neliöistä on ollut olemassa vasta 1990-luvun puolivälissä. Tilojen käyttäjistä hieman yli puolet on tyytyväisiä nykyisiin tiloihin. Kunnan tiloista osa toimii parakki- ja väliaikaisratkaisuissa, jotka eivät välttämättä aidosti vastaa toiminnan vaatimia tilatarpeita, eivätkä muodosta pitkällä tähtäimellä toimivaa kiinteistöverkon pohjaa. Palveluverkkoselvityksen yhteiseksi visioksi valittiin: Yhteisöllisesti johdettu Vihti rakentaa hyvin suunnitellun ja tehokkaan palveluverkon Granlund Oy:n ja Kuntamaisema Oy:n yhdessä luomalla simulaatiomallilla tutkittiin eri mallien vaikutukset perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen toiminta- ja kiinteistökustannuksiin. Mallien perusteella Vihdissä olisi mahdollista säästää vuodessa noin 3,2 7,5 miljoonaa euroa ja luopua n.5.200 19.000 huoneistoneliöstä. Laskennallinen säästö vastaisi noin 3-6 % kunnan vuoden 2013 verotuloista. Tässä selvityksessä tarkasteltiin kunnan omistamaa kiinteistökantaa, josta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laajuus on noin 64.000 hum 2. Kiinteistöjen neliömäärää voitaisiin tästä määrästä pienentää mallista riippuen noin 10 40 %:lla. Jotta selvityksen ehdotukset voidaan toteuttaa, tarvitaan uusi investoimisen ja kiinteistönpidon toimintamalli. Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtökohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet. Investoinnit ja kiinteistöpito tukevat toimintaa. Raportin lopussa on kuvattu eräitä uuden toimintamallin käyttöönotolle välttämättömiä toimenpiteitä vuosille 2014 2029.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ PALVELUVERKKOSELVITYKSESTÄ... 3 YLEINEN TILANNE... 3 LÄHTÖKOHTIA VIHDISSÄ... 4 RATKAISUMALLEJA... 4 UUSI TIE... 5 ONKO UUSI TIE MAHDOLLINEN?... 6 UUSI TOIMINTAMALLI... 7 TYÖSKENTELYPROSESSIN KUVAUS... 8 2 VIHDIN KIINTEISTÖVERKON TILANNE... 9 KÄYTTÄJÄTYYTYVÄISYYS... 9 TOIMITILAKUSTANNUKSET... 13 KORJAUSVELKA... 20 SISÄINEN VUOKRA... 20 JOHTOPÄÄTÖKSET KIINTEISTÖJEN TILANTEESTA... 21 3 KIINTEISTÖNPIDON ORGANISAATIO... 22 KÄYTTÄJÄTYYTYVÄISYYS KIINTEISTÖPALVELUIHIN... 22 YHTEENVETO ITSEARVIOSTA JA KÄYTTÄJIEN ARVIOSTA... 22 JOHTOPÄÄTÖKSET KIINTEISTÖNPIDON TILANTEESTA... 24 4 PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN TOIMINNAN KUSTANNUKSET... 25 NYKYISET TOIMINNAN KUSTANNUKSET... 25 5 VIHDIN NÄKEMYS TILANTEESTA... 27 TULOSSEMINAARI 6.5.2014... 27 KIINTEISTÖVERKON TULEVAISUUS... 27 6 KOLME MAHDOLLISTA TOIMITILAVERKKOA... 29 SIMULAATIOMALLI... 29 PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN SIMULAATIOMALLI... 30 NYKYINEN VERKKO... 31 TIIVIS MALLI... 32 VÄLIMALLI... 33 VÄLJÄ MALLI... 34 PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN MALLIEN VERTAILU 35

2 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS TOIMINNAN KUSTANNUKSET... 35 KIINTEISTÖKUSTANNUKSET... 36 TILATARVE... 37 KOKONAISKUSTANNUKSET... 38 INVESTOINNIT... 39 TAKAISINMAKSUAIKA... 40 YHTEENVETO MALLEISTA... 41 7 UUSI KIINTEISTÖNPIDON TOIMINTAMALLI... 42 VIHDIN KEHITYSASKELEET... 42 VUOSIEN 2015 JA 2016 TOIMENPITEET... 42 PALVELUVERKKOSUUNNITELMAT... 42 INVESTOINTIEN OHJAUKSEN JA TOTEUTUKSEN MALLI... 43 YHTEENVETO TOIMENPITEISTÄ... 47 8 LÄHTEET... 48 KUVALUETTELO... 49 LIITE 1: VÄESTÖPOHJA... 50 LIITE 2: KÄYTTÄJÄKYSELYN YHTEENVETO... 53 LIITE 3: TOIMITILAKUSTANNUKSET... 56 LIITE 4: TIMANTTIMALLIKUVAUS... 80 LIITE 5: KUNTAMAISEMA OY:N ANALYYSI TOIMINNAN KUSTANNUKSISTA... 83

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 3 1 YLEISTÄ PALVELUVERKKOSELVITYKSESTÄ Vihdin Vihdin kunta kunta Palveluverkkoselvityksen tarkoitus on luoda yleiset tavoitteet kiinteistöjen omistamiselle ja hoidolle. Tässä ohjelmassa ei oteta kantaa yksittäisten rakennusten kohtaloon vaan koetetaan luoda yleinen toiminta- ja päätöksentekomalli, jota voidaan soveltaa investointi- ja korjauspäätöksiä tehtäessä. Malli sisältää kuvauksen tavasta ja tasosta, jolla kiinteistönpito hoidetaan. Selvityksessä esitetään myös tapa, jolla kiinteistökannan kehittäminen on mahdollista rahoittaa ja järjestää. YLEINEN TILANNE Kuntien kiinteistöjen tila ei tunnu täysin tyydyttävän ketään. Monet käyttäjät valittavat terveysongelmista, joita kosteusvauriot ja muut huonokuntoisten rakennusten ongelmat aiheuttavat. He eivät ole myöskään tyytyväisiä palveluihin, joita he saavat. Suurin ongelma liittyy kiinteistöjen toiminnallisuuteen: vanhentuneissa ja huonokuntoisissa kiinteistöissä on vaikeaa tuottaa palveluita laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tilapalveluiden osalta näkökulma on hieman toisenlainen. Heidän pitäisi hoitaa puutteellisilla resursseilla suurta rakennuskantaa. Investointirahaa ei ole tarpeeksi ja suunnittelut korjaukset eivät siirry käytäntöön. Varojen ollessa niukkoja, tuntuvat käyttäjien aina kasvavat tarpeet ja lisäpyynnöt haastavilta. Oman ongelmansa luovat kuntien ilmastotavoitteet. Kunnille asetetaan velvoitteita kiinteistöjensä energiatalouden parantamiseen. Tämä merkitsee yleensä kalliita investointeja rakennusten ulkokuoreen ja kiinteistötekniikkaan. Kuntien lainakanta on kääntynyt viime vuosina nousuun, joka osaltaan asettaa haasteita tuleville investoinneille. Jos kiinteistöjen tilanne yllättävästi huononee, esim. kouluja joudutaan sulkemaan, on vaarana että tehdään paniikkitilanteessa vääriä valintoja. Myös kuntien toimintaympäristö on muuttunut. Aikaisemmin peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeisiin oli saatavissa valtionapuja, nyt ne ovat lähes poistuneet. Lisäksi lainakannan kasvu johtaa korkomenojen kasvuun. Näin ollen suureen lainamäärään sisältyy varsinkin korkojen kääntyessä nousuun merkittävä riski. Myös uudet energiadirektiivit asettavat paineita korjata kiinteistöt nopeassa tahdissa.

1800-1910 1913 1917 1921 1925 1929 1933 1937 1941 1945 1949 1953 1957 1961 1965 1969 1973 1977 1981 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 hum2 %-osuus 4 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 12000 10000 8000 Kiinteistömassan kasvu - % Asuinrakennukset Muut rakennukset Hoitoalan rakennukset Päiväkodit Koulurakennukset Liikuntarakennukset Kiinteistömassan kehitys 100 90 80 70 60 6000 4000 Kokoontumisrakennuks et Hallintorakennukset 50 40 30 2000 20 10 0 0 Vuosi Kuva 1 Vihdin kiinteistökannan kehittyminen vuoteen 2013 asti LÄHTÖKOHTIA VIHDISSÄ Vihdin väkiluku on 80-luvulla ja 90-luvun lopussa kasvanut voimakkaasti, jonka jälkeen kasvutahti hidastui. 80-luvun loppupuolella väestönkasvu oli jatkuvasti yli 10 %. Kasvu on koko 2000-luvun aikana ollut yli 6 %. Kuitenkin ennusteet osoittavat vuosikasvun tasaantuvan tulevaisuudessa muutamaan prosenttiin. 35 000 asukkaan raja ylittynee ennusteiden mukaan 2030-luvun taitteessa. Iäkkäiden määrä tulee tulevaisuudessa hieman kasvamaan nykyisestä, muuten kasvu jakaantuu lähes tasaisesti eri ikäluokkien välillä. (Kts. liite 1) Vihdin väestö ja palvelut sijoittuvat pääosin Nummelan ja Vihdin kk:n alueille, kuten myös merkittävin osa kiinteistöistä. Myös kaavoituksen painopisteet sijoittuvat näille alueille. Vihdin kiinteistömassasta noin puolet on rakennettu 1990-luvun jälkeen. Kiinteistökannan kunto on edellisinä vuosina ollut suhteellisen hyvällä tasolla korjausvelan ja käyttäjien tyytyväisyyden näkökulmasta. Kiinteistökanta ikääntyy kuitenkin jatkuvasti ja tämä tulee lisäämään korjaustarvetta. Vihti on 2000-luvun loppupuoliskolla myynyt ja korjannut huonokuntoisia kiinteistöjään, joka on myös vaikuttanut korjausvelan tasoon. Perusparannustarve ei myöskään ole kasvanut huomattavasti tehtyjen investointien ja kiinteistöjen myyntien myötä. Kiinteistöjen todellinen kunto ei kuitenkaan välttämättä ole pysynyt samalla tasolla vaan korjausvelka on myynnin ja korjausten jälkeen kasvanut selkeästi. On kuitenkin huomioitava, että kiinteistömassa on ikääntymässä ja nämä luvut saattavat tulevien vuosikymmenien aikana muuttua huomattavasti ilman suunnitelmallista toimintaa. Korjausvelkaa käsitellään myöhemmin raportissa tarkemmin. Vihdin vuoden 2013 olemassa olevasta rakennuskannasta lähes kaksi kolmasosaa muodostuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tiloista. Tilanne on vastaava muiden kuntien rakenteen kanssa. Kyseisten rakennusten suuresta osuudesta johtuen näiden muodostaman verkon tarkastelu on mielekästä. RATKAISUMALLEJA Mikä ratkaisuksi? Malleja on tarjolla useita. Yksi yksinkertaisimmista on kiinteistöjen määrän karsiminen ja esimerkiksi pienistä kouluista luopuminen. Tämä kohtaa kuitenkin kovaa poliittista vastustusta. Kiinteistökannan karsiminen olisi tärkeää, mutta se pitäisi tapahtua hallitusti ilman, että palvelutaso kärsii. Voidaan myös yrittää selvitä nykyisellä kiinteistökannalla niin pitkälle kuin mahdollista. Investointeja lykätään pitämällä kiinteistöt kunnossa vuosikorjauksien ja tehokkaan kiinteistöhoidon avulla.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 5 Tämä johtaa kuitenkin väistämättä kestämättömään tilanteeseen. Vaikeita rakenteellisia ja kosteusongelmia ei saada hoidettua pikkuparannuksilla, vaan rakennukset on korjattava uudisrakentamista vastaavalla tavalla. Rakennukset ovat toiminnallisesti vanhentuneita ja niitä olisi välttämättä muutettava, jotta toiminnan kulut eivät nousisi tai toiminnan laatu laskisi. Kiinteistökulut ovat kuitenkin vain 10 20% kuluista, eikä kiinteistönpito saisi vaikuttaa haitallisesti muuhun 80 %:iin. Energiatavoitteitakin on vaikeaa saavuttaa ilman suurempia kunnostuksia. Väestön kasvu ja toisaalta vähentyminen eri alueilla johtaa tilanteeseen, jossa nykyinen kiinteistökanta sijaitsee lopulta tarpeeseen nähden väärässä paikassa. Yksi vaihtoehto on tietenkin rohkeasti velkaantua, laittaa kiinteistökanta kuntoon ja maksaa velat tulevaisuuden korkeammilla verotuloilla. Tämä vaihtoehto sisältää suuren riskin. Väestönkasvu ei välttämättä enää johda kunnan tuloslaskelman kannalta positiiviseen lopputulokseen, kun tulevaisuuden kustannuspaineita on mahdoton arvioida. Kuntien käytettävissä olevat tulot eivät ole kasvamassa, menot ja velvoitteet kylläkin ovat. Suuri velkataakka voi johtaa ensisijaisesti joko palvelujen määrän ja laadun supistuksiin ja/tai verotuksen korkeaan tasoon. Energiatavoitteitakin on vaikeaa saavuttaa ilman suurempia kunnostuksia. Väestön kasvu ja toisaalta vähentyminen eri alueilla johtaa tilanteeseen, jossa nykyinen kiinteistökanta sijaitsee lopulta tarpeeseen nähden väärässä paikassa. Velkaantuminen voitaisiin välttää siirtymällä vuokraratkaisuun. Ulkopuolinen ottaa kunnan kiinteistöt haltuunsa, korjaa ne ja vuokraa kunnalle takaisin. Tämä malli on kuitenkin kalliimpi kuin nykyinen, koska yksityinen sijoittaja joutuu maksamaan korkeampaa korkoa pääomastaan. Vuokrien kautta joudutaan siis maksamaan suurempi summa kuin mitä omassa omistuksessa olevan kiinteistökannan pääoma- ja ylläpitokulut olisivat. Pitkäaikaiset vuokrasopimukset tekisivät kiinteistöistä luopumisen kalliiksi vuokra-aikana. Tuntuu siltä, että ongelmaan ei ole olemassa mitään ratkaisua. Rahaa ei ole ja tarpeet kasvavat koko ajan. Äkillisten, suurtenkin riskien uhka kasvaa. UUSI TIE Kun ongelma tuntuu omista lähtökohdistaan mahdottomalta ratkaista, yksi vaihtoehto on laajentaa näkökulmaa. Entä jos kyse ei olekaan pelkästään kiinteistöistä? Kiinteistökulut ovat vain pieni osa kuntien toimintabudjetista. Ne kuitenkin vaikuttavat suuresti tapaan ja tehokkuuteen, joilla palvelut voidaan tuottaa. Jos ylivoimaisesti suurimman menoerän eli palvelutuotannon tehokkuutta saataisiin nostettua edes hivenen, säästynyt rahasumma olisi kuitenkin suuri verrattuna kiinteistökuluihin. Jotta päästään taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävälle kiinteistönpidon polulle, on luotava tätä tukeva toimintamalli. Mallille voidaan asettaa seuraavia tavoitteita: Se varmistaa kestävän talouden pidon Kaikille investoinneille on tehtävä tuottavuustarkastelu, joka perustuu toiminnan yksikkökustannuksiin (euroa/käyttäjä tms.) Kiinteistönpito ja siihen liittyvät investoinnit ovat tukipalvelu, joka tukee tehokasta ydintoimintaa ja ne on organisoitava vastaavasti Kuntien tämänhetkistä investointien, kiinteistönpidon ja toiminnan suhdetta voidaan kuvata seuraavasti: Investointi Kiinteistön pito Kuva 2 Perinteinen investointimalli Toiminta Malli toimii niin, että kunta päättää ensin rakentaa uuden palvelupisteen, palvelupisteelle perustetaan kiinteistönpidon järjestelmät ja tätä kautta luodaan puitteet toiminnalle. Investoinneista päätettäessä tehdään samalla toimitilaverkkoa ja kiinteistönpitoa koskevat päätökset. Kärjistäen voidaan sanoa, että toimintaa ja kiinteistönpitoa harjoitetaan, koska palvelupisteet on rakennettu, ei päinvastoin. Investointiprosessi on siis tärkeämpi kuin palveluverkon suunnitteluprosessi tai kiinteistönpidon prosessi. Investointien peruste on yleensä kaupunkirakenteessa tapahtuneet muutokset: on rakennettu uusi alue ja siellä tarvitaan uusia palveluita. Peruskorjaus on eräs versio tästä: olemassa oleva rakennus on mennyt huonoon kuntoon ja se korjataan. Samassa yhteydessä voidaan ottaa huomioon toiminnassa tai kiinteistönpidossa tapahtuneita muutoksia, mutta vain sen verran, kuin olemassa oleva rakennus tai siihen tehtävä laajennus mahdollistavat. Kun investointeja pyritään minimoimaan, tulee prosessista summaava: lähtökohtana on aina jo syntynyt tilanne, johon reagoidaan pienimmällä mahdollisella lisäresurssilla. Toimipisteiden matto laajenee tasaisesti kuin kasvusto, rakennus rakennukselta. Toiminnan tarpeita ja toiminnalle tehokkainta mahdollista verkkoa ei päästä koskaan hahmottamaan.

6 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Kuva 3 Kasvamalla syntynyt verkko ja toiminnan kannalta optimaalinen verkko Uusi investointiohjelma lähtee aivan toisenlaisesta tavasta suhtautua toimintaan. Jotta investointiohjelma voidaan toteuttaa ja siitä saatavat laadulliset ja taloudelliset edut hyödyntämään, on toimintamallia muutettava toimintalähtöiseksi. Toiminta Kiinteistö npito Kuva 4 Uusi investointimalli Investoin nit Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtökohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet. Minkälaista toimitilaverkkoa ja minkälaisia rakennuksia toiminta tarvitsee voidakseen tuottaa palvelut laadukkaasti ja resursseja tuhlaamatta? Kun tähän kysymykseen on saatu vastaus, voidaan kiinteistönpidon palvelut suunnitella. Investoinnit ovat vain kiinteistönpidon eräs alaprosessi, jota tarvitaan, jotta toimitilaverkkoon voidaan tehdä muutoksia. Jos hetkeksi unohdetaan nykyisen kiinteistökannan asettamat rajoitteet, voidaan toimitilaverkko suunnitella tehokkaimmalla mahdollisella tavalla nykyinen ja tuleva väestö huomioon ottaen. Tämän jälkeen voidaan ottaa tarkasteluun olemassa oleva kiinteistökanta ja esittää kysymys, kuinka suuri muutos kiinteistöihin vaaditaan, jotta ihanteellisin mahdollinen palvelutuotannon malli voidaan toteuttaa. Sen sijaan, että yritetään paikkaamalla ja parsimalla pitää vanha takki kunnossa, mennään kauppaan ja ostetaan uusi takki. Kun muistetaan kulujen suhde 20 % kiinteistöt / 80 % toiminta, voidaan toiminnan kulujen 5 % säästöllä kasvattaa kiinteistökuluja 25 %. Tämä mahdollistaa suuretkin peruskorjaus- ja uudisrakennusinvestoinnit. Lisäksi on otettava huomioon, että uudet tai täysin korjatut kiinteistöt kuluttavat vähemmän energiaa ja ovat helpompia huoltaa. Laatu paranee sekä toiminnassa että toiminnan ympäristössä. Jos investointiohjelmassa onnistutaan hyvin, voi lopputuloksena olla kokonaiskulujen huomattava säästö ja merkittävä toiminnan laadun nosto. ONKO UUSI TIE MAHDOLLINEN? Miten säästöjä voi syntyä rakennuskantaa muuttamalla? Palkkakulut ovat joka tapauksessa suurin kuluerä. Eikö joka palvelutuotannon yksikössä ole sama määrä henkilökuntaa asiakasta (oppilas, potilas, päiväkotilapsi) kohti riippumatta yksikön koosta tai sijainnista? Valitettavasti näin ei ole. Vaikka esim. luokkatai päiväkotiryhmien kokoa ei kasvatettaisi yhtään, varsinaista tuottavaa työtä tekevien lisäksi tarvitaan johtoa, tukihenkilökuntaa ja tukipalveluita. Näitä on suhteessa vähemmän ideaalisesti mitoitetuissa yksiköissä. Jos halutaan laittaa rahat toimintaan eikä rakenteisiin, on yksikköjen koko harkittava tarkkaan. Myös palvelutarpeen määrän muutokset on helpompi hallita suuremmissa yksiköissä. Kun koulujen ryhmäkoko halutaan pitää pienenä, esim. alle kolmessakymmenessä oppilaassa, johtaa oppilasmäärään kasvaminen lopulta lisäluokkien perustamiseen. Yksisarjaisessa koulussa joudutaan kolmenkymmenen oppilaan luokka jakamaan kahtia ja seurauksena on pienimmillään 15 16 oppilaan luokkia. Kolmisarjaisessa koulussa jaetaan vastaavassa tilanteessa oppilaat kolmen luokan sijasta neljään luokkaan ja kukin luokka on 22 23 oppilaan suuruinen. Isommassa yksikössä voidaan luokkakokojen vaihtelua hallita paremmin ja jakaa siis opettajien työpanosta tasaisemmin useammalle oppilaalle kaikissa tilanteissa. Samaa ajattelua voidaan soveltaa myös muussa palvelutuotannossa, kuten päiväkodeissa ja terveyskeskuksissa. Henkilökulut ovat kunnan suurin menoerä ja jos halutaan saada aikaan laadukasta ja tehokasta palvelutuotantoa on henkilökunnan panos pyrittävä jakamaan mahdollisimman tasaisesti asiakkaiden kesken. Jos yksikkökoot kasvavat, eikö se laske palveluiden laatua ja saatavuutta? Liikennekin lisääntyy, kun joudutaan kulkemaan pidempiä matkoja. Ihan näin ei asia ole. Alueellinen saatavuus voi vähentyä, mutta saatavuuteen kuuluu myös ajallinen näkökulma. Pieniin yksiköihin ei voida taata riittävästi palveluita, joten odotusajat pitenevät. Matkasta säästynyt aika hukkuukin odotusaikoihin. Joitain palveluita, esim. opetuksen tukipalveluita, voi jäädä jopa kokonaan saamatta. Nykyaikana tietotekniikan käyttö lisääntyy. Riittävää teknistä varustelua ja teknistä tukea ei voida taata hajanaisessa palveluverkossa. Nykyajan ongelmat ovat monimutkaisia ja ratkaisut vaativat monialaista osaamista ja tiimejä. Voidakseen vastata haasteisiin tiimien on oltava riittävän isoja. Pienten yksikköjen välillä syntyy väistämättä myös liikennettä, koska kaikki eivät kuitenkaan käytä lähintä palvelua. Harvemmassa palvelu-

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 7 verkossa palveluyksiköt voidaan sijoittaa pääliikenneväylien varteen, jossa on toimivampi julkinen liikenne. Vaikka investointiohjelma olisi kuinka hyvä, niin pelko on, että laskelmat eivät pidä paikkaansa ja rakennusbudjetit ylitetään. Uudet energiamääräyksethän todennäköisesti antavat peruskorjauksille entistä kovemmat kriteerit ja tämä johtaa budjettien ylityksiin. Rakennusbudjettien ylittyminen on johtunut tähän asti siitä, että vuosikorjausluonteisin minimikorjauksin on koetettu selvitä tilanteessa, jossa rakennukset ovat käytännössä täydellisen peruskorjauksen tarpeessa. Hankkeet on lähtökohtaisesti alibudjetoitu. Uusi toimintamalli lähtisi kaikkien rakennusten korjaamisesta uutta vastaavaan kuntoon, jolloin budjetit ovat paljon realistisemmalla pohjalla ja uudet energiavaatimukset voidaan helpommin ottaa huomioon. UUSI TOIMINTAMALLI Uuteen malliin siirtyminen ei ole helppoa. Kuntien nykyinen, alirahoitettu malli ei palvele hyvin uudessa tilanteessa. Tarvitaan järjestely, joka on riittävän joustava ja jossa toimintaa ohjaa sisäisen ja ulkoisen asiakkaan tarve ja maksukyky. Vuokranmaksuun tarvittavat rahat on siksi aidosti siirrettävä asiakkaalle ja oma toiminta järjestettävä asiakasohjautuvasti. Kiinteistönpitoon käytettävät rahat on erotettava kunnan muusta taloudenpidosta. Kiinteistökantaa ohjataan nykyään käytännössä budjetin avulla. Suunnitelmat ovat olemassa, mutta siirtyminen käytäntöön ei etene resurssien puutteen takia. Tämä ei ole toimiva ratkaisu. Kiinteistöjen salkutuksen on perustuttava kiertävään malliin, jossa koko kanta käydään vuosittain läpi yhdessä sisäisten asiakkaiden kanssa ja pohditaan vuokrausta ja muita vaihtoehtoja. Jos halutaan tarjota kunnan jäsenille palveluita tasapuolisesti ja laadukkaasti, on huomio siirrettävä rakenteiden ylläpitämisestä palveluihin. Sen sijaan, että suunnitellaan investointeja ja sopeutetaan palvelut niihin, olisi suunniteltava toimintaa ja tehtävä investoinnit palveluiden ehdoilla. Palvelut tulevat ensin, kiinteistöt ovat vain tukitoiminto.

8 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS TYÖSKENTELYPROSESSIN KUVAUS Vihdin palveluverkkoselvityksen laadinta aloitettiin alkuvuodesta 2014 ja työ valmistui toukokuussa 2014. Vihdin palveluverkkoselvitys on osa Granlund Oy:n ja Kuntamaisema Oy:n käynnistämää kuntien ja kaupunkien verkostohanketta. Alkuvuoteen 2014 mennessä verkostohankkeeseen ovat osallistuneet Vihdin lisäksi Uudenmaan kunnat; Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Porvoo ja Loviisa. Näiden lisäksi selvityksen ovat tehneet Hollola, Mynämäki, Akaa ja Valkeakoski. Iisalmen kaupunki on osallistunut hankkeeseen pienemmällä osuudella. Yksittäisten kuntien lisäksi Granlund on laatinut yhteiset palveluverkkoselvitykset osana Itä- ja Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksiä. Osallistuneista kunnista on saatu arvokasta vertailutietoa, johon myös Vihdin tuloksia on voitu peilata ja tuoda myös sitä kautta lisäarvoa selvitykseen. Jatkossa vertailutietokanta luonnollisesti laajenee, kun mukaan lähtee uusia kuntia ja kaupunkeja. Työ aloitettiin keräämällä kaikki tarvittava tieto kunnan kiinteistökannasta. Tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä tilatoimen palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla kunnan virkamiehiä sekä keskeisiä asiakkaita. Kun tarvittava ennakkotieto oli kerätty ja alustavat analyysit tehty, järjestettiin kunnan virkamiehille tulosseminaari, jossa koko hankkeelle määriteltiin visio. Samassa tilaisuudessa määriteltiin strategiset toimitilaverkkovaihtoehdot, joita lähdettiin tutkimaan. Tämän jälkeen työstettiin määriteltyjä strategisia vaihtoehtoja ja tehtiin niille ennusteet, määriteltiin investointitarpeet ja arvioitiin vaikutukset kunnan talouteen. Palveluverkostoselvityksen raportti kirjoitettiin saatujen tulosten ja yhdessä valittujen periaatteiden pohjalta. Palveluverkkoselvityksen tekemisestä vastaavina konsultteina toimivat Heikki Lonka ja Antti Andelin Granlund Oy:stä. Alikonsulttina toimi toimitilaverkkoselvitysten osalta Sirpa Romppainen Kuntamaisema Oy:stä. Konsulttien työtä ohjasivat tilaajan edustajina kunnanjohtaja Sami Miettinen sekä tekninen ja ympäristöjohtaja Rauno Kujanpää. Työssä avustivat Joonas Alakomi ja Pasi Lindholm Granlund Oy:stä. Työtä seurasi koko ajan ohjausryhmä, joka valmisteli tilaisuudet ja teki lopulliset päätökset tilaisuuksissa syntyneen aineiston perusteella. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa. Alla olevassa taulukossa on esitelty hankkeen ohjausryhmä. Kunnanjohtaja Tilapäällikkö Sivistysjohtaja Kehittämispäällikkö Ruokapalvelupäällikkö Varhaiskasvatuspäällikkö Tekninen ja ympäristöjohtaja Kaavoituspäällikkö Sami Miettinen Mikko Hytönen Marjo Ojajärvi Timo Tuomi Tuija Wickström Kirsti Lehikoinen Rauno Kujanpää Suvi Lehtoranta

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 9 2 VIHDIN KIINTEISTÖVERKON TILANNE Vihdin kunta Toimitiloja analysoitiin selvittämällä kiinteistöjen ylläpidon kustannukset kiinteistöittäin tekemällä kysely kaikille kunnan tiloissa työskenteleville haastattelemalla kyselyn pohjalta käyttäjien edustajia Haastatteluissa keskityttiin yleistilanteeseen sekä kyselyssä esille tulleisiin kiinteistöihin, joissa oli havaittu jotain ongelmallista tai jotka muuten nousivat aineistosta esiin. Kaikista kiinteistöistä ei haastateltavilta saatu tietoja, joten ne on käsitelty kyselyn ja kustannustietojen perusteella. Tilapalvelut on lisäksi antanut omat kommenttinsa. Tärkeintä on ollut muodostaa kokonaiskuva tilanteesta. Kiinteistöpalveluihin liittyvät asiat käsitellään Kiinteistönpidon organisaatio luvussa. Toimitila-analyysin yhteenveto perustuu eri ominaisuuksien arviointiin liikennevalojen avulla. Vihreä väri merkitsee toimivaa kiinteistöä, jolla ei mainittavia ongelmia ole tai ne ovat hyvin vähäisiä. Keltainen väri viittaa välttävään kiinteistöön, jossa esiintyy joitain ongelmia, mutta niillä ei ole merkittävää vaikutusta. Punainen väri merkitsee ongelmakiinteistöä, jossa ongelmien vaikutukset ovat merkittäviä. Tarkoituksena on luoda yleiskuva koko kiinteistökannasta. Kyselyn tulosten analyysissä kiinnitettiin erityistä huomiota mahdollisiin käyttäjien kokemiin terveyshaittoihin. Jos useat vastaajat sanoivat kiinteistön tilanteen vaikuttaneen kielteisesti heidän terveyteensä, nähtiin kohde ongelmakiinteistönä. Haastatteluissa keskityttiin erityisesti näihin kiinteistöihin. Kyselyn tuloksista on tehty samalla liikennevaloperiaatteella osa-alueittain tarkempikin erittely, joka löytyy liitteestä 2. Kyselyn tarkemmat yhteenvedot on esitetty erillisessä liitteessä. 100 % Ylläpito-, kunnossapito- ja energiakulujen osalta kohteiden suhteellisia kustannuksia verrattiin vertailukuntien vastaavien kiinteistöjen keskiarvokustannuksiin. Ylläpito/oppilas- kentässä ylläpitokustannukset jaettiin koulun oppilasmäärällä ja tulosta verrattiin vertailukuntien keskiarvolukuun. Tulosten tarkempia erittelyjä, kuten keskiarvolukuja ja kiinteistöjen vertautumista niihin, löytyy raportin liitteestä 3. KÄYTTÄJÄTYYTYVÄISYYS Vihdin kiinteistöjen fyysiseen kuntoon on tyytyväisiä hieman yli puolet käyttäjäkyselyyn vastanneista. Tyytyväisten osuus on kokonaisuutena hieman suurempi mitä 18 kuntaa sisältävässä vertailuaineistossa. Osasyynä tuloksen positiivisuuteen voidaan pitää verrattain nuorta kiinteistökantaa, jolloin suurten peruskorjausten tarve on useassa kohteessa vielä edessä. 50 % 0 % Kaikki Koulut Pk Muut Samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä Kuva 5 Käyttäjäkyselyn vastausjakauma väittämään "Työtilani on hyvässä kunnossa" Seuraavissa alaluvuissa on esitetty kiinteistökohtaiset liikennevalot kyselyiden ja haastatteluiden tuloksista.

10 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS KOULUT Koulut Kysely Haastattelu Ylläpito Ylläpito/oppilas HUHMARNUMMEN KOULU VIHTIJÄRVEN KOULU Nummelanharjun koulun kohdalla kunto vaihtelee rakennusosittain. Koulun uusi osa on otettu käyttöön 2011, joka on hyvässä kunnossa. Vanhalla puolella on esiintynyt vakavia sisäilmaongelmia ja toiminta tapahtuu ahtaissa korvaavissa tiloissa ennen uuden yksikön rakentamista. KUOPPANUMMEN KOULUKESKUS NUMMELANHARJUN KOULU VANJÄRVEN KOULU KIRKKONIEMEN KOULU OTALAMMEN KOULU (OTALAMPI) TERVALAMMEN KOULU OJAKKALAN KOULU NUMMELAN KOULU HAIMOON KOULU VIHDIN LUKIO OINASJOEN KOULU OTALAMMEN KOULU (HÄRKÄLÄN TOIMIPISTE) PAPPILANPELLON KOULU VIHDIN YHTEISKOULU JOKIKUNNAN KOULU Kuva 6 Koulujen nykytilanne perustuen käyttäjähaastatteluihin ja numeerisiin tarkasteluihin Koulujen tilanne Vihdissä koetaan käyttäjäkyselyn ja haastattelun perusteella olevan kunnallisella tasolla melko hyvä. Tehdyn analyysin perusteella ainoastaan yhden koulun tilanne nähdään olevan merkittävän heikko, eikä kyseisen yksikön korjaamiseen enää panosteta kunnan toimesta. Kouluverkko on kuitenkin maantieteellisesti hajanainen, rakennuskanta on hyvin eriikäistä ja tilat ovat paikoin nykyiselle toiminnalle epäkäytännölliset. Huhmarnummen koulun nähdään käyttäjien mielestä olevan hyvässä kunnossa. Koulu on suhteellisen uusi (rv. 2006) ja käyttäjien mielestä rakennus edustaa kunnan kiinteistöjen parhainta osaa. Kiinteistön yhteydessä toimii päiväkoti. Kiinteistö on tiloiltaan iso, mutta oppilaita on tilaan nähden melko vähän. Vanjärven koulu koetaan rakennuksen ikä huomioiden (rv. 1950) tilojen käyttäjien mielestä toimivaksi. Rakenteellisia suuria ongelmia ei ole ollut, lähinnä iän aiheuttamaa kulumaa. Koulu on oppilasmäärältään kunnan pienimpiä. Vihtijärven koulun tila on käyttäjien mielestä hyvä. Koulu on kyläyhdistyksen omistuksessa ja kunnan perusopetus on tiloissa vuokralla. Kuoppanummen koulukeskus edustaa 2000- luvulla rakennettua kiinteistökantaa. Tilojen koetaan olevan hyvässä kunnossa. Kiinteistöön kuuluu koulun lisäksi päiväkoti, musiikkiopisto ja Hiidenopisto. Rakennus on ympärivuorokautisessa käytössä. Vihdin lukio on läheisessä yhteydessä Nummelanharjun koulua. Osa lukiota sijaitsee kiinni Nummelanharjun purettavassa osassa. Lukion tilojen nähdään olevan peruskuntoisia. Pappilanpellon koulu edustaa 90-luvun puolivälin rakennuskantaa. Rakennuksessa on esiintynyt joitain sisäilmaongelmia etenkin ilmanvaihdon riittävyyden kanssa. Muuten rakennus on peruskunnossa. Kirkkoniemen koulussa toimii Pappilanpellon 1-2 luokat. Koulu on rakennettu sotien jälkeen 50-luvulla. Rakennuksessa on ollut pahoja ongelmia sisäilman kanssa, mutta tilanne on rauhoittunut. Ilmanvaihtolaitteet ovat elinkaarensa päässä. Tilat ovat alun perin olleet lukion käytössä, joten ovat epäkäytännölliset alakoululaisten käyttöön. Ojakkalan koulu koostuu vanhasta 50-luvun ja uudesta 2000-luvun rakennusosasta. Uuden puolen rakentamisen yhteydessä myös vanha puoli peruskorjattiin. Vanhalla puolella on ilmoitettu olevan sisäilmaongelmia. Oinasjoen koulu muodostuu kahdesta osasta, joista toinen on rakennettu 1940- ja toinen 1970- luvun lopussa. Uudella puolella on koneellinen ilmanvaihto, mikä ei kuitenkaan riitä koko rakennuksen tarpeisiin. Koulu on oppilasmäärältään kunnan pienin. Otalammen koulu on 2000-luvun lopulta ja tilojen nähdään olevan hyvässä kunnossa. Koulu toimii Otalampitalon yhteydessä, jossa on myös muuta toimintaa. Otalammen koulu Härkälä on 1900-luvun alkupuolella rakennettu, useasta osasta koostuva koulu. Tiloissa on iästä johtuvia rakenteellisia ja toiminnallisia ongelmia. Vihdin yhteiskoulu koostuu kolmesta osasta, joista vanhimmat ovat 50- ja 60-luvuilta, ja uusin 2000- luvun lopusta. Koulun koetaan olevan peruskuntoinen ja koulussa odotetaan uuden osan käyttöönottoa. Haimoon koulu on yli 100-vuotias koulurakennus. Koulu muodostuu kahdesta vanhasta hirsirakennuksesta sekä parakista. Vanha rakennus korvataan uudella vuoden 2014 aikana. Jokikunnan koulu edustaa myös sotien jälkeistä rakennustuotantoa. Tämän aikakauden rakennuksille tyypillisesti kohteessa on ollut joitain si-

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 11 säilmaongelmia. Koulussa opiskelee noin 50 oppilasta. Nummelan koulun tilanne koetaan Vihdin näkökulmasta heikkona. Koulu koostuu kolmesta eri-ikäisestä rakennuksesta sekä pihalla olevista parakeista, joissa on 160 oppilasta. Rakennuksissa on esiintynyt sisäilmaongelmia ja oireita, ja näiden tutkimukset ovat käynnissä. Tervalammen koulu koostuu kahdesta osasta, joista vanhempi on rakennettu 1900 luvun ja uudempi 1990-luvun alussa. Uudemman puolen nähdään olevan paremmassa kunnossa koneellisine ilmanvaihtoineen, mutta kokonaisuutena koulun todetaan olevan perustasoinen. PÄIVÄKODIT Tervalammen päiväkodissa toiminta päättyy syksyllä 2014 kun Ojakkalan uusi Päiväkodit Kysely Haastattelu Ylläpito Ylläpito/lapsi päiväkoti valmistuu. Ympäristöterveydenhuollon päätöksen mukaan KUOPPANUMMEN PÄIVÄKOTI HUHMARNUMMEN PÄIVÄKOTI Tervalammen päiväkodin tiloissa voi MYRSKYLÄNMÄEN PÄIVÄKOTI ryhmäkoko olla korkeintaan 16 yli 2 PÄIVÄKOTI METSÄPOLKU -vuotiasta lasta, koska neliöitä päiväkodissa on 90 m2. Tilat ovat puut- LANKILAN PÄIVÄKOTI OTALAMMEN PÄIVÄKOTI teelliset sosiaali- ja eteistilojen osalta. PAPPILANPELLON PÄIVÄKOTI HIIDENRANNAN PÄIVÄKOTI TERVALAMMEN PÄIVÄKOTI OJAKKALAN PÄIVÄKOTI DAGHEMMET ALEKSANDRA NUMMENSELÄN PÄIVÄKOTI PAJUNIITYN PÄIVÄKOTI ASEMANVIERIN PÄIVÄKOTI VIHTIJÄRVEN PÄIVÄKOTI ENÄRANNAN PÄIVÄKOTI HAIMOON PÄIVÄKOTI VANJÄRVEN PÄIVÄKOTI Päiväkotiverkko on kyselyn ja haastattelun perusteella hyvällä tasolla. Osa päiväkodeista toimii tällä hetkellä parakeissa, mikä luonnollisesti heikentää näiden päiväkotien tilannetta. Heikoimmat arvosanat analyysissä saavatkin parakeissa olevat päiväkodit sekä Tervalammen päiväkoti, jossa tilat ovat erittäin ahtaat ja päiväkotitoiminnan harjoittaminen näin ollen on hyvin hankalaa. Päiväkotien kohdalla on sama tilanne kuin kouluissa eli verkko on hajanainen ja rakennuskannan ikä vaihtelee kiinteistöjen välillä. Myös osa päiväkodeista on alun perin rakennettu muuta tarkoitusta varten, joten ne eivät palvele toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kuoppanummen päiväkoti on rakennettu vuonna 2004 ja kiinteistö on hyvässä kunnossa. Myös kyselyn ja haastattelun perusteella kiinteistö saa hyvän arvosanan myös usein päiväkotien kohdalla ongelmallinen ulkovalaistus on Kuoppanummessa riittävä. Myrskylänmäen päiväkoti on myös varsin uusi rakennus eikä siinä ole ilmennyt suurempia ongelmia. Päiväkodissa ollaan tyytyväisiä tiloihin sekä niiden turvallisuuteen. Tilat on suunniteltu päiväkotikäyttöön joten ne tukevat toimintaa hyvin. Rakennuksessa on ilmennyt joitakin ongelmia vesikattovuotoina ja viemärien hajuhaittoina. Huhmarnummen päiväkodin vastaajat ovat tyytyväisiä tiloihin, ainoastaan ulkovalaistuksen heikko taso nähdään puutteellisena kiinteistössä. Päiväkoti Metsäpolku sijaitsee kaksikerroksisessa rakennuksessa, joka on saneerattu vuonna 2006. Vastaajat ovatkin tyytyväisiä tilojen ja rakennuksen kuntoon, ulkoalueissa nähdään kuitenkin puutteita ainakin jollain tasolla ja etenkin ulkovalaistuksen taso saa kritiikkiä. Kyselyssä vastaajat osoittivat myös tyytymättömyyttä ruoka- ja siivouspalveluiden tasoa kohtaan. Hiidenrannan päiväkoti on rakennettu 80 90- lukujen taitteessa ja rakennus olisikin pintaremontin tarpeessa, muuten rakennuksen ja tilojen kuntoon ollaan tyytyväisiä. Myös ilmanvaihto on remontoitu, eikä kohteessa näin ollen ollut sisäilmaongelmia. Lankilan päiväkoti on uusi vuonna 2007 rakennettu päiväkoti. Päiväkodin yleiskunto on näin ollen hyvä, mutta ilmanvaihdossa on joitakin puutteita. Ulkovalaistus sekä ulkoalueiden hoito saa kritiikkiä kyselyssä. Daghemmet Aleksandra nähdään toimivana, eikä suuria ongelmia ole tiedossa. Käyttäjät mainitsevat ongelmia ikkunoiden ja ovien toimivuuden kanssa. Ojakkalan päiväkoti on tällä hetkellä parakissa, joten tilankäyttäjät eivät näe yksikköä toimintaan sopivana, vaikka fyysisessä kunnossa ei suuria ongelmia ole ollut. Uuden päiväkotirakennuksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2014. Otalammen päiväkoti on vuonna 2007 rakennettu ja sijaitsee Otalammen koulukeskuksen yhteydessä. Rakennuksen ja tilojen yleiskuntoon

12 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS ollaan pääosin tyytyväisiä. Vastaajien mukaan tiloissa sekä ulkoalueella on ajoittain kuitenkin viemärin hajua. Myös pihavalaistuksen riittämättömyys on saanut kyselyssä kritiikkiä. Nummenselän päiväkoti on parakissa (parakkikylä). Parakit ovat hyväkuntoisia, mutta ne eivät ole soveltuvia päiväkotikäyttöön. Ajoittain sadevedet saattavat tulla tiloihin sisälle ja sisäilman laatuun ollaan vain osittain tyytyväisiä. Sisäilman heikosta laadusta huolimatta kukaan vastaajista ei kuitenkaan mainitse terveyshaittoja. Pappilanpellon päiväkoti on pääosin hyväkuntoinen. Kiinteistön ongelmina on voimakas viemärinhaju sekä siivouksen taso. Vastaajien mukaan myös tilojen lämpötiloissa olisi parantamisen varaa etenkin talvisin. Vihtijärven päiväkotia ei alun perin ole suunniteltu päiväkodiksi. Näin ollen päiväkoti ei palvele toimintaa. Tilojen kuntoon työntekijät kuitenkin ovat pääosin tyytyväisiä. Pajuniityn päiväkoti on rakennettu vuonna 2007. Päiväkodissa esiintyy kuitenkin kyselyn mukaan monia puutteita. Vastaajat ovat tyytymättömiä piha-alueisiin, sisäilman laatuun sekä siivouspalveluihin. Enärannan päiväkotissa tilat ovat ahtaat ja kiinteistössä löytyy ongelmia. Tilat on kuitenkin suunniteltu päiväkotikäyttöön. Tilojen ahtaus nousi esille myös tilojen käyttäjiltä kysyttäessä. Joissain tiloissa esiintyy ummehtunutta hajua ja myös ulkoalueilla ongelmia ulkovalaistuksessa sekä leikkikenttävarusteissa. Haimoon päiväkoti sijaitsee Haimoon koulun yhteydessä. Yksikkö toimii vanhassa puutalossa. Asemanvierin päiväkoti sijaitsee vuokrakiinteistöissä ja se on rakennettu ryhmäperhepäiväkodissa. Kiinteistö on hyvässä kunnossa ja tarvittavat pintaremontit on tehty. Vanjärven päiväkoti on asuntoihin hiljalleen rakennettu päiväkoti, joka ei näin ollen palvele toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Päiväkodin työntekijät ovat kuitenkin tyytyväisiä tiloihin vaikka kyseessä on vanha kiinteistö. MUUT KIINTEISTÖT Muut kiinteistöt Kysely Haastattelu Ylläpito KUNNATALO PÄÄKIRJASTO KIRKONKYLÄN KIRJASTO NUMMELAN NUORISOKESKUS KIRKONKYLÄN KERHOKESKUS PITÄJÄNKESKUS LANKILAN KULTTUURIKESKUS LINJAPORTTI MUSEO PIKKU-PAPPILA VIHDIN UIMAHALLI NIUHALAN VANHA KANSAKOULU Muista kiinteistöistä Kirkonkylän kirjasto ja Nummelan nuorisokeskus ovat kyselyn ja haastattelun perusteella suhteellisen hyvässä kunnossa. Kiinteistössä nähdään joitakin puutteita, mutta kokonaisuus on hyvä. Pääkirjaston tilanne on muuten tyydyttävä, mutta sisälämpötilat nousevat kesäisin haastattelujen perusteella liian korkeiksi. Kirkonkylän kerhokeskuksen tilanne on tyydyttävä. Osa käyttäjistä kokee ilmastoinnin olevan puutteellinen. Tilat eivät ole käyttötarkoituksen mukaisia. Pitäjänkeskuksen tilanne on välttävä. Kiinteistöä ei käytetä kokopäiväisesti sen huonon kunnon takia. Lankilan kulttuurikeskuksen tilanne on myös välttävä. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KIINTEISTÖT SOTE Kysely Haastattelu Ylläpito PAJUNIITYN PALVELUKESKUS KIRKONKYLÄN KOTIHOITO, OSA KK TERVEYSASEMAA NUMMELAN KOTIHOITO KIRKONKYLÄN TERVEYSASEMA NUMMELAN TERVEYSASEMA Sosiaali- ja terveysalan kiinteistöissä suurimmaksi ongelmaksi koetaan akuutti tilanpuute. Kunta on tehnyt vuonna 2013 erillisen tilatarveselvityksen terveysaseman tarpeista yhdessä kuntayhtymän kanssa. Käyttäjäarvioinneista hyvät arvosanat sai Pajuniityn palvelukeskus. Tilat toimivat päiväkodin yhteydessä. Käyttäjät kokevat tilojen olevan ahtaat nykyiseen toimintaan. Kirkonkylän kotihoidon tilat ovat vanhat ja sokkeloiset. Ikkunat ovat huonossa kunnossa. Kiinteistö saa kuitenkin hyvän arvosanan kyselyn perusteella. Nummelan terveysasema saa tyydyttävän arvosanan. Tilat ovat nykyiseen toimintaan ahtaat ja epäkäytännölliset. Suurin osa teknisistä ongelmista johtuu rakennuksen iästä ja peruskorjauksen puutteesta.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 13 Kirkonkylän terveysaseman tilanne on samankaltainen. Lisäksi tilat eivät ole tarkoituksenmukaisia ja terveysaseman sijainti on huono. Nummelan kotihoidon tilanne on huono. Tilat sijaitsevat pitkälti parakeissa ja ovat erittäin ahtaat. Lisäksi sisäilman laatu on huono käyttäjien mielestä. LIIKUNTAKIINTEISTÖT Liikunta Kysely Haastattelu Ylläpito VIHDIN UIMAHALLI Vihdin liikuntakiinteistöistä mukana oli uimahalli. Uimahallin osalta käyttäjät eivät nähneet suuria ongelmia. Halli on vanha ja vaatii jatkuvasti korjausta. TOIMITILAKUSTANNUKSET Vihdin toimitilojen ylläpitokustannukset arvioitiin vuoden 2013 toteutuneiden tilinpäätöskustannusten perusteella. Vihdin kiinteistöjen ylläpitokustannukset olivat vuonna 2013 noin 8,7M. Tämä vastaa 6 % kunnan vuoden 2013 kokonaistoimintamenoista (152M ). Kiinteistöjen yleinen ylläpidon kustannusindeksi on noussut vuosien 2007 2011 aikana 23 % On syytä olettaa, että kulut jatkossakin kasvavat keskimäärin 3-4 % vuodessa. Huomioitavaa on, että viime vuosien aikana kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi on kuitenkin noussut erittäin voimakkaastikin, joka näkyi esimerkiksi vuoden 2013 huomattavan korkeissa lämmityskustannuksissa. Kustannusten jatkuva nousu luo haasteita myös Vihdin ylläpidon kustannuksien pitämiselle budjetoidulla tasolla. Kuva 7 Ylläpidon kustannukset rakennustyypeittäin Rakennustyypeittäin tarkasteltuna ylläpidon kustannuksista noin kaksi kolmasosaa muodostuu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rakennuksista. Myös hoitoalan rakennuksista syntyy merkittävä kustannus (13 %). Kustannuserittäin tarkasteltuna siivous on suurin yksittäinen kustannuserä. Sähkön, lämmön ja vedenkulutuksen yhteenlaskettu osuus on reilu kolmannes (35 %) ylläpidon kokonaiskustannuksista. Yleishoidon ja valvonnan sekä kunnossapidon muodostamat kustannukset vastaavat noin 17 % kokonaiskuluista. Vihdin kulurakenne on melko samankaltainen muihin tutkittuihin kuntiin nähden, poikkeuksena yhteistehtävien korkea ja kunnossapidon hieman matalampi osuus kokonaisuudesta. Yhteistehtävän kokonaiskustannusten osuutta selittää parakkiratkaisuista koituvat vuokramaksut. Kunnossap ito 5,8 % Yhteisteht ävät 9,5 % Ulkoalueid en hoito 3,3 % Yleishoito ja valvonta 11,9 % Jätehuolto 2,2 % Sähköhuol to 13,3 % Vesihuolto 2,0 % Lämpöhuol to 20,8 % Siivous 30,5 % Kokoontu misrakenn ukset 5,7 % Muut rakennuks et 6,5 % Hoitoalan rakennuks et 14,3 % Hallintorak ennukset 3,8 % Päiväkodit 16,8 % Liikuntarak ennukset 3,4 % Koulut 49,5 % Kuva 8 Ylläpitokuluerät Yksittäisiä rakennuksia tarkasteltaessa lähes puolet ylläpidon kustannuksista muodostuu kahdeksan kustannuksiltaan suurimman kohteen kustannuksista. Näihin kahdeksaan kohteeseen kuuluu suurimmat koulukiinteistöt sekä terveysasemat. Tältä osin Vihti ei poikkea vertailuaineistosta. Suhteellisia kustannuksia tarkasteltaessa ( /hum²) aineiston kalleimmat yksiköt ovat parakillisia päiväkoteja sekä uimahalli. Kaikissa näissä suhteelliset kustannukset olivat yli 140 /hum², joka on lähes kaksinkertainen määrä kunnan rakennuskannan keskitasoon verrattuna.

14 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Muut kiinteistöt 50,1 % Kirkonkylän terveysase ma 3,6 % Nummelan harjun koulukesku s 9,5 % Kuva 9 Ylläpitokustannukset kiinteistöittäin Nummelan terveysase ma 8,6 % Vihdin yhteiskoulu 6,7 % Kunnanvira sto ja varikko 3,7 % Kuoppanu mmen koulukesku s 6,5 % Nummelan koulu 5,3 % Otalampital o 4,9 % Suhteessa muihin kuntiin Vihdin ylläpidon suhteelliset kustannukset kaikkien rakennusten osalta ovat noin 11 % vertailuaineiston keskiarvoa kalliimmat. Huomioitavaa on, että vertailuaineisto koostuu vuoden 2012 toteutuneista kustannuksista, jotka ovat indeksikorjattu vuoden 2013 tasolle. Etenkin lämmityksen osalta vuosi 2013 oli poikkeuksellisen kallis edellisvuosiin verrattuna. Yksittäisiä rakennustyyppejä tarkastellessa voidaan huomata, että hoitoalan rakennukset ja päiväkodit eroavat merkittävästi vertailuaineiston tasosta. Liikuntarakennusten kohdalla tarkasteltiin ainoastaan uimahallia, jonka muihin verrattuna korkeat kustannukset selittää erikoinen tila, joka on neliöiltään suhteellisen pieni, mutta käyttöaste on suuri.. Päiväkotien ja hoitoalan rakennusten kohdalla neliökustannukset ovat lähes 25 /neliö vuodessa korkeammat mitä vertailuaineiston keskiarvossa. Yksittäisistä kustannuseristä siivouksen, yhteisten tehtävien ja energian osuudet ovat kyseisissä rakennustyypeissä muuta aineistoa kalliimmat. Hieman korkeimmista kustannuksista huolimatta tilanne ei ole hälyttävä. Tilapalveluiden tarkka kustannusseuranta on poikkeava Suomen kuntakentässä ja antaa erittäin hyvät eväät toiminnan seurantaan sekä ohjaamiseen. Kustannusten kirjautumiskäytännöissä saattaa yleisesti olla etenkin hallinnollisten kustannusten kanssa ongelmia kirjautumisessa kiinteistöille, mutta Vihdin kohdalla tilanne on huomattavasti parempi, joka saattaa osaltaan näkyä myös kirjausten tarkkuuden myötä korkeampina kustannuksia tässä tarkastelussa. /hum 2 200 Ylläpitokustannukset /hum 2 /vuosi 150 148,5 Vihti KU-8 100 106,2 99,0 75,5 71,5 Vertailuaineisto 59,1 76,7 50 28,5 0 Kuva 10 Suhteelliset ylläpitokustannukset rakennustyypeittäin eri kunnissa.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 15 Koulu- ja päiväkotikiinteistöjen muodostama palveluverkko loi perusteet keskittyä tämän selvityksen jatkossa pääsääntöisesti näiden toiminnan ja ylläpitokustannusten tarkasteluun. Myös muut kiinteistöt muodostavat tärkeän osan kunnan palveluista, mutta näiden osalta ei ole löydettävissä yhtä selkeää verkkoa. Ylläpitokulujen tarkemmat yhteenvedot on esitetty liitteessä 3. Vihdin ylläpitokustannukset ovat keskimäärin 11 % vertailuaineistoa kalliimmat. Etenkin päiväkodit ja hoitoalan rakennukset olivat kustannustarkastelussa vertailuaineistoa kalliimpia.

16 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS KOULUT Lähtökohtaisesti suurissa kouluissa ylläpitokulut oppilasta kohti ovat pienemmät, koska samalla laite- ja henkilömäärällä hoidetaan suurempaa määrää oppilaita. Lisäksi yhteisissä yksiköissä voidaan hyödyntää yhteisiä tiloja, kuten liikuntasalia ja ruokalaa. 1000 Oppilaita hum²/oppilas 25 900 800 20 700 600 15 500 400 10 300 200 5 100 0 0 * Haimoon uuden koulun suunniteltu tilanne mukana vertailutietona Kuva 11 Yksikön koon suhde tilamäärään TILANKÄYTTÖ Koulujen tilanmäärä vaihtelee Vihdissä hieman alle 6 neliöstä 23 neliöön oppilasta kohden, keskiarvon ollessa noin 14 neliötä. Oppilaan käytettävissä olevan tilan määrä voi ääripäässä olla lähes nelinkertainen koulusta riippuen. Verkon tehokkaammalla suunnittelulla voitaisiin säästää huomattavasti ylläpitokustannuksissa. Nykyisissä kiinteistöissä tilankäyttöä ei voida tiivistää loputtomiin, koska vanhoissa kouluissa opetustilat eivätkä ilmanvaihto ole välttämättä riittävät suuremmalle oppilasmäärälle. Tiivistäminen vaatisi joko kiinteistökannan laajaa peruskorjaamista tai kokonaan uusia rakennuksia. Vertailussa on huomioitu Haimoon uuden koulun arvioitu tilankäyttö. Tilankäyttö asettuisi nykyisellä lapsimäärällä n. 14 neliöön, edustaen kunnan keskiarvoa. Vihdin tilankäyttö kokonaisuutena on kuitenkin vertailun keskitasoa. Opetushallituksen suuntaa antavien tilantarveperusteiden mukaan optimaalisesti toteutetussa koulussa olisi yli 4-sarjaisissa yksiköissä hieman yli 10 neliömetriä oppilasta kohden. Koulujen väljä tilankäyttö on Suomessa laajalti levinnyt ja yleisesti tunnistettu ilmiö, mutta kuntien kannattaa muistaa, että jokainen ylimääräinen neliömetri maksaa. Asialla on myös ekologinen puolensa. 20 15 10 5 0 hum²/ oppilas Vihdin koulukohtainen tilankäyttö voi olla yli kaksinkertainen väljimpien ja tehokkaimpien yksiköiden välillä.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 17 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Oppilaita ylläpito-kulut/oppilas 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Kuva 12 Yksikön koon suhde ylläpitokustannuksiin YLLÄPITOKUSTANNUKSET Erot oppilaskohtaisissa ylläpitokuluissa halvimman ja kalliimman yksikön välillä on yli 800 oppilasta kohden, näiden kahden tilankäytön ero on noin 17 m 2 /oppilas (halvimman on hieman alle 6 m 2 /oppilas ja kalleimman yli 22 m 2 /oppilas). Yksiköissä, joissa oppilasmäärä tilaan nähden on alhainen, oppilaskohtaiset kustannukset nousevat lähelle 1400 euroa/oppilas/vuosi. Mikäli jakajana käytetään rakennuksen neliöitä, voidaan todeta, että suhteelliset ylläpitokustannukset nousevat rakennuksen alan pienentyessä, eron ollessa 70 neliötä kohden edullisimman ja kalleimman välillä. On kuitenkin hyvä muistaa, että matalat ylläpitokulut eivät välttämättä ole ainoastaan hyvä asia. Paljon riippuu toki siitä, minkälainen kiinteistöverkko on ja miten kiinteistönpito on organisoitu. Vertailussa otoksen muihin kuntiin Vihdin ylläpitokustannukset oppilasta kohden ovat Uudenmaan alueen kalleimmasta päästä. Vertailun halvimmassa kunnassa ylläpitokustannukset ovat noin 400 euroa pienemmät oppilasta kohden kuin Vihdissä. 1 500 /oppilas 1 000 500 0 Pienemmissä yksiköissä oppilaskohtaiset ylläpitokustannukset ovat korkeammat.

18 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS PÄIVÄKODIT Päiväkoteihin pätee tilankäytön näkökulmasta samat periaatteet kuin koulukiinteistöihin, mutta yleisesti päiväkotien kohdalla erot kuntien ja yksiköiden välillä eivät ole yhtä suuret, sillä päiväkotien mitoitus on lähtökohtaisesti tarkemmin määriteltyä. 180 Lapsia hum²/lapsi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuva 13 Yksikön koon suhde tilamäärään päiväkodeissa P: Osa toiminnasta parakissa. * Haimoon uuden päiväkodin suunniteltu tilanne mukana vertailutietona TILANKÄYTTÖ Vihdin päiväkotien kohdalla voidaan todeta, että lapsikohtainen tilanmäärä vaihtelee yksiköiden välillä eikä aineistosta ole havaittavissa varsinaisia trendejä. Huhmarnummella ja Haimoossa tilaa on 5 neliötä lasta kohden kun vastaava luku Metsäpolussa on 13. Tilatehokkuuden näkökulmasta etenkin parakit näyttäytyvät tarkastelussa tehokkaina, mutta voivat olla tiloiltaan epäsopivat toimintaan. Isompien yksiköiden kohdalla lapsikohtainen tilamäärä osoittautui korkeaksi. Ilmiötä selittää osaltaan isojen yksiköiden yhteiskäyttö, jolloin erilaiset yhteiset tilat nostavat kyseistä lukemaa. Päiväkotien suunnitteluohjeistusten mukaiset tilatarveluvut esimerkiksi 120 lapsen yksiköissä olisi noin 10 neliötä lasta kohden. Haimoon uudessa yksikössä tilaa olisi nykyisellä lapsimäärällä noin 11 neliötä lasta kohden. Kokonaisuutena kunnassa tilankäyttö päiväkodeissa on erittäin tiivistä, keskimääräisen lapsikohtaisen alan ollessa noin 11 neliötä. Lukema on vertailuaineiston alhaisimmasta päästä. Ainoastaan kaupunkirakenteiset Kerava ja Järvenpää ovat päässeet tiiviimpiin lukuihin. Vihdin tapauksessa huomioitavaa kuitenkin on, ovatko tilat aidosti toiminnan tarvetta vastaavat. 25,0 hum/ lapsi 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Suuremmassa yksikössä lapsien määrä, ja tätä kautta ylläpitokulujen jakaja, olisi paremmin hallittavissa.

Pornainen Tuusula Hyvinkää Vihti Kirkkonummi Mäntsälä Sipoo Järvenpää Nurmijärvi Kerava Keskimäärin VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 19 180 Lapsia 160 ylläpito-kulut/lapsi 140 120 100 80 60 40 20 0 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Kuva 14 Yksikön koon suhde ylläpitokuluihin YLLÄPITOKUSTANNUKSET Ylläpitokustannusten kohdalla lapsikohtainen ylläpitokustannus vaihtelee merkittävästi aineistossa. Vähimmillään lapseen kohdistuvat ylläpitokulut ovat noin 400 euroa kun suurimmat kustannukset ovat yli nelinkertaiset. Mikäli jakajana käytetään rakennuksen neliöitä, voidaan todeta, että yksiköiden joiden ohessa toimii parakki erottuvat kokoluokassaan kalliimpina neliökohtaisina kustannuksina. Ero yksiköiden välillä voi vaihdella 60 neliöltä vuodessa 250. Vihdin lapsikohtaiset ylläpitokustannukset ovat vertailuaineiston keskitasoa. Koska lapsikohtainen tilanmäärä on vertailun pienempiä, voidaan todeta, että päiväkotien kalliimmat kustannukset ovat ennen kaikkea sidoksissa vertailukuntia kalliimpaan ylläpitoneliöhintaan. P: Yksikkö sisältää parakin vuokrakustannukset 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 /oppilas Ylläpitokustannukset lasta kohden voivat olla nelinkertaiset eri yksiköiden välillä.

20 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS KORJAUSVELKA Vihdissä kiinteistöjen korjausvelka on määritetty laskennallisesti konsulttitoimisto Trellumin avulla. Tämän hankkeen yhteydessä ei ole tehty korjausvelkalaskelmia, vaan luvut ovat Trellumin selvityksestä Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka tarvitaan rakennusten korjaukseen, jotta ne olisivat kohtuullisen käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon tavoitetasona on Trellumin laskelmissa käytetty 75 % kuntoluokkaa. Rakennuksen kuntoluokan ollessa alle määritellyn tavoitetason, arvioidaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta saavutetaan tavoitetaso. Korjausvelka laskea ja määrittää yksittäisten rakennusten ja koko omaisuuden kannalta. Vihdin kiinteistöt muodostavat merkittävän osan kunnan varallisuudesta. Kiinteistöjen uudishinta on 233 M ja tasearvo 176 M. Kiinteistömassasta puolet on ollut olemassa 90-luvun puolivälissä. Vihdin kiinteistöjen keskimääräinen kuntotaso on Trellumin tietojen mukaan vaihdellut 75 % ja 77 % välillä jota voidaan pitää suhteellisen hyvänä tilanteena. Vihdin kiinteistöjen kertynyt korjausvelka vuoden 2012 lopussa oli 13,7 M. Kertynyt korjausvelka tarkoittaa summaa, joka pitäisi sijoittaa kiinteistökantaan, jotta jokainen kiinteistö olisi tekniseltä arvoltaan vähintään 75 % määritellyllä rajalla. Vihdin tekemät investoinnit kiinteistökantaan on hillinnyt korjausvelan kasvua viime vuosina. Investoinnit ovat kuitenkin kohdistuneet pitkälti laajennuksiin ja uusien kiinteistöjen rakentamiseen, joka ei sinänsä paranna vanhojen kiinteistöjen tilaa, mutta parantaa koko kiinteistömassan tunnuslukuja. Trellumin tuottamien lukujen avulla tarkasteltiin korjausvelan suuruutta eri tilanteissa. Huonokuntoisten kiinteistöjen (kuntoluokitus alle 60 %) kunnostaminen vastaamaan 90 % alkuperäisestä yhdistettynä korjausvelkaan vaatisi nykyisellään 28 miljoonan euron investointeja. Mikäli huonokuntoiset kiinteistöt korjataan vastaamaan tämän päivän uuden vastaavan kiinteistön kuntoa ja lisäksi tehdään toiminnan vaatimat muutokset, joudutaan tekemään korjaukset jotka nostavat tason 20 % yli alkuperäisen (korjausaste 120 %). Tarvittavat investoinnit korjauksiin ja korjausvelkaan olisivat tällöin Vihdillä 40 M. Nykyinen poistojen osuus on noin 4,7 miljoonaa euroa vuodessa. Vihdissä on luotu pitkän tähtäimen suunnitelmat kiinteistöille investointivuosineen. Lähtökohtaisesti tilanne on ideaalitasolla, mutta kunnassa on varmistuttava, että resurssit myös ohjautuvat käytännössä suunniteltuihin kohteisiin. Tehdyn kiinteistökohtaisen tilinpäätöksen perustuvan kustannusanalyysin mukaan Vihti käyttää vuosittain kunnossapitoon reilut 500 000 euroa eli 4,5 euroa per huoneistoneliö, joka on hieman vertailukuntien keskiarvoa pienempi. Yksityisellä puolella esimerkiksi KTI Kiinteistötieto Oy:n tekemän ylläpitokustannusvertailun mukaisesti mediaani esimerkiksi toimistokiinteistöjen kohdalla koko maassa oli 7,3 euroa per neliö. Tällä tavoin tarkasteltuna Vihdin kunnossapitoon käytettäviä resursseja voidaan pitää hieman alhaisina, mutta huomattavaa on, että kunnan kiinteistökanta on verrokkiryhmään nähden uudempaa, joka osaltaan vaikuttaa korjaustarpeeseen. Vihdin talonrakennusinvestointeihin käytettiin 7,7 M vuonna 2012. Kuntien kirjanpidossa voi olla vaikea erottaa peruskorjausinvestointeja kunnossapidosta, koska säännöt siitä, mitä aktivoidaan taseeseen ja mikä on vuosittaista kulua vaihtelevat. Kuinka paljon investoinneista voidaan laskea korjausvelkaa poistavaksi? Korjausvelkatarkastelu on teoreettinen malli, ja se ei välttämättä tässä tapauksessa välttämättä kuvaa yksittäisten kohteiden todellista tilaa. Tässä tapauksessa se kuvaa enemmänkin koko kiinteistömassan tilannetta. Jotta päästään käsitykseen Vihdin todellisesta tilanteesta, olisi määriteltävä vaadittavien ominaisuuksien ja kunnon minimitaso ja PTS-suunnitelmien perusteella laadittava kattava suunnitelma korjauksista/peruskorjausinvestoinneista kaikille kiinteistöille. SISÄINEN VUOKRA Kunnan sisäisessä vuokrassa siirryttiin vuoden 2013 aikana aitoon sisäiseen vuokraan, jolloin ylläpitovuokra muodostuu suoraan toteutuneista kustannuksista. Vihti keräsi sisäisiä vuokria noin 15,5 M vuonna 2013, kun kiinteistökustannukset ilman siivouksen osuutta oli 6,1 M. Sisäisestä vuokrasta pääomavuokran osuus (60 %) on kunnallisesti tarkasteltuna hyvällä tasolla, sillä vuokran pitäisi riittää myös kiinteistökannan uudistamiseen.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 21 JOHTOPÄÄTÖKSET KIINTEISTÖJEN TILANTEESTA Väestö tullee tulevaisuudessakin kasvamaan maltillisella kasvunopeudella, 30 000 asukkaan rajan odotetaan ylittävän lähivuosina. Väestönkasvun oletetaan jakautuvan melko tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin, iäkkäiden osuuden kasvaessa maltillisesti. Kiinteistökanta on muihin alueen kuntiin verrattuna uudehkoa. Toimitiloista puolet on rakennettu ennen 1990-lukua. Teknisessä mielessä tällä on kuitenkin väistämättä vaikutusta esimerkiksi tilojen energiatehokkuuteen, eivätkä nykyiset tilat vastaa enää käyttötarkoitukseltaan nykyisiä toiminnan vaatimuksia. Käyttäjistä suuri osa on suhteellisen tyytyväisiä kiinteistöihin, mutta etenkin toiminnan kannalta ongelmallisiksi koettavia tilojakin on. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käytössä on merkittävän paljon parakkiratkaisuja, joiden toiminnallisuus koetaan käyttäjien keskuudessa heikoksi. Ylläpitokustannukset ovat koko kiinteistömassan osalta vertailukuntiin nähden noin 10 % korkeammat. Etenkin päiväkotien ja hoitoalan rakennusten kustannukset ylittivät vertailun keskitason merkittävästi. Päiväkotien osalta selittävänä tekijänä ovat osaltaan vuokraparakkien kustannukset, jotka nostavat neliökustannustasoa monessa kohteessa. Ylläpitohuollon ja kunnossapidon kustannukset olivat vertailukuntia matalammalla tasolla, joka osaltaan aiheutunee uudemmasta kiinteistökannasta. Kiinteistöjen kustannuksia kirjataan ja seurataan kuitenkin kunnalliseen tasoon nähden erittäin tarkasti, joka mahdollistaa kustannusseurannan ohjausvaikutukset varsinaiseen toimintaan. Tilankäytön näkökulmasta etenkin päiväkodit ovat jo nykyisellään neliöihin verrattuna tiiviissä käytössä. Osa yksiköistä toimii kuitenkin ahtaissa parakeissa, jotka eivät pysty täysin tukemaan toiminnan vaatimuksia. Korjausvelan taso on onnistuttu pitämään toistaiseksi suhteellisen hyvällä tasolla. Kunta on investoinut viime vuosina uusiin kiinteistöihin ja laajennuksiin, joka nostaa keskimääräistä tunnuslukua.

22 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 3 KIINTEISTÖNPIDON ORGANISAATIO Vihdin Tilapalvelu tuottaa, kehittää ja ylläpitää kunnan toimitiloja. Tilapalvelut ylläpitävät kunnan toimitiloja sekä hankkivat kunnan toiminnassaan tarvitsemia vuokratiloja. KÄYTTÄJÄTYYTYVÄISYYS KIINTEISTÖPALVELUIHIN Käyttäjäkyselyssä tiedusteltiin käyttäjien näkemystä kiinteistönhoitoon, siivoukseen ja ruokapalveluihin liittyen. Kyselyn perusteella Vihdin kiinteistönhoitoon ollaan hieman tyytyväisempiä, mitä vertailuaineistossa keskimäärin (Tyytyväisten osuus n. 60 %). Siivouksen osalta tyytyväisten osuus on vastaava, joka vastaa vertailuaineiston keskiarvoja. Ruokapalveluihin tyytyväisten osuus on kokonaisuutena noin 40 % (koulut ja päiväkodit n. 50 %), joka on noin 10 20% vertailun keskiarvoa heikompi. YHTEENVETO ITSEARVIOSTA JA KÄYTTÄJIEN ARVIOSTA Vihdin kiinteistönpidosta tehtiin analyysi käyttäen apuna Granlundin Timantti-mallia (liite 4). Timanttimallissa on kuusi sakaraa, jotka ovat kiinteistöpalvelut, korjaustarpeen hallinta, energia ja ympäristö, tiedon ja dokumenttien hallinta, sopimushallinta sekä kustannushallinta. Jokaista sakaraa arvioitiin neljästä eri Balanced scorecard (BSC) näkökulmasta, jotka ovat prosessit, osaaminen, asiakkaat sekä talous. Analyysi perustui tilojen käyttäjien kyselyyn sekä käyttäjien edustajien ja tilapalveluiden haastatteluihin. Sekä tilatoimi itse että sen asiakkaat arvioivat kiinteistönpidon toimintaa, tavoitteita ja vaikutusmahdollisuuksiaan konsultin esittämien kysymysten pohjalta. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät havainnot. Kustannu shallinta Sopimush allinta Kiinteistö palvelut 5 4 3 2 1 0 Tiedon ja dokumen ttien hallinta Korjausta rpeen hallinta Energia ja ympärist ö Kuva 15 Vihdin tilapalveluiden itsearvio omasta toiminnastaan. Konsultin mittariston perusteella tilapalveluiden toiminta voidaan todeta olevan hyvällä tasolla. Tilapalvelut näkevät toiminnan laadun säännöllisen seuraamisen ja mittaamisen ohjaavan kiinteistöjen hallintaa ja johtamista. Keskeisessä roolissa nähdään olevan kiinteistökohteen käyttötarkoituksen ja loppukäyttäjän tarpeiden huomioon ottaminen. Tilapalvelut kokevat toimintansa perustuvan riittävään osaamiseen, toimiviin prosesseihin, asiakkaiden huomioimiseen sekä erinomaiseen taloushallintaan. Pääosin tilapalvelut kokevat toimintamalliensa olevan yhdenmukaisia ja laadun olevan tasaista.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 23 Kustannu shallinta Sopimush allinta Kiinteistö palvelut 5 4 3 2 1 0 Tiedon ja dokument tien hallinta Korjaustar peen hallinta Energia ja ympäristö Kuva 16 Vihdin tilapalveluiden ja heidän asiakkaiden näkemys tilapalvelujen laadusta asiakasnäkökulmasta Tarkasteltaessa asiakasnäkökulmasta Vihdin tilapalveluiden ja sen asiakkaiden näkemystä tilapalveluiden toiminnasta nähdään selviä eroja. Suurimmat erot muodostuvat näkemyksestä energian ja ympäristön hallinnasta, sopimushallinnasta sekä tiedon ja dokumenttien hallinnasta. Suurin näkemysero on energian ja ympäristön hallinnan toiminnan toteutuksessa. Tilapalveluiden asiakkaat kokevat että toimintaa perustuu ainoastaan käytössä oleviin resursseihin eikä asiakasnäkökulma tai vastuu ohjaa tilapalveluiden toimintaa. Asiakkaiden mukaan viestintä energiaan ja ympäristöön liittyviin asioihin on puutteellista ja asiakkaat kokevat että ympäristöystävälliseen toimintaa ei kannusteta tilapalveluiden puolelta. Tämä jää loppukäyttäjän oman aktiivisuuden varaan. Tilapalvelut taas kokevat energiahallinnan olevan hyvällä tasolla. Uuteen kulutusseurantajärjestelmään ollaan parhaillaan siirtymässä ja kulutuslukemia seurataan kuukausitasolla. Merkittävimpiin kiinteistökohteisiin on tehty energiakatselmukset ja kuntatasoiset ilmastostrategia ohjeistukset ohjaavat tilapalveluiden toimintaa. Suunnitelmat käyttäjille tehtyjen ohjeistusten päivittämiseksi on aloitettu. On tärkeää huomata että merkittävimmät näkemyserot muodostuvat osa-alueilla, jotka eivät ole näkyvässä roolissa asiakasrajapinnassa tai tue suoraan asiakkaiden ydintoimintoja heidän käyttämissä tiloissa. Kiinteistöpalvelut, jotka tukevat asiakkaiden päivittäistä toimintaa kiinteistöissä ja ovat keskiössä tilapalveluiden ja asiakkaiden välistä yhteistyötä, arvioitiin laadultaan sekä tilapalveluiden että asiakkaiden näkökulmasta samankaltaisesti. Asiakkaat ovat tyytyväisiä sähköiseen vikailmoituspalveluun ja kokevat kiinteistönhoidon olevan suurimmalta osin ammattitaitoista. Kehittämisen varaa asiakkaiden mukaan kuitenkin löytyy mm. palvelupyyntöjen viiveen lyhentämisessä, toimintamallien ja työnjaon selkeyttämisessä sekä tiedonkulun parantamisessa. Toinen merkittävä osa-alue asiakasrajapinnassa tilapalveluiden osalta on korjaustarpeen hallinta. Korjaustarpeen hallinnan osalta tilapalvelut näkevät toimintatapansa yhdenmukaisiksi ja toiminnassa huomioidaan kohteen käyttötarkoitus ja tekniikka. Asiakkaat kokevat kuitenkin korjaustarpeen osalta että tilapalveluiden asiakasnäkökulmana on kiinteistökohde ja loppukäyttäjän huomioiminen on heikkoa. Korjaustarpeen hallinnassa ja kiinteistöpalveluiden tuottamisessa tilapalveluilla on edelleen kehitettävää ja painoarvo kehityksessä tulisikin olla näillä kahdella osa-alueella. Nämä osa-alueet muodostavat valtaosan tilapalveluiden asiakasrajapinnan toiminnasta ja kehitys näillä osa-alueilla heijastuu samalla myös muihin osa-alueisiin. Energia- ja ympäristöhallinnan kehitystä on jo näköpiirissä, kun energiankulutuksen vaikutukset sisäiseen vuokraan alkaa näkyä asiakkaille käytännössä vuodesta 2014 eteenpäin. Tämä antaa käyttäjille mahdollisuuden saada taloudellista hyötyä energiatehokkuudesta. Tilapalvelut suunnittelevat myös päivittävänsä käyttäjille suunnattuja ohjeistuksia energianhallintaan liittyen. Kustannush allinta Sopimushall inta Kiinteistöpa lvelut 5 4 3 2 1 0 Tiedon ja dokumentti en hallinta Korjaustarp een hallinta Energia ja ympäristö Kuva 17 Vihdin tilapalveluiden ja heidän asiakkaiden näkemys tilapalvelujen laadusta asiakasnäkökulmasta Vahvimpana osa-alueenaan BSC-näkökulmista tilapalvelut kokevat talousnäkökulman. Taloushallinnan prosessit on tilapalveluiden mukaan saatettu niin tarkalle tasolle, että se mahdollistaa kustannusten kohdistamisen ja seurannan tilikohtaisesti jopa yksittäisen kiinteistön osalta. Kiinteistöpalveluiden henkilökunnan ajankäyttöä seurataan 15 minuutin tarkkuudella mikä mahdollistaa kustannusten tarkan kohdistamisen kiinteistölle. Korjaustarpeen osalta kunnan kiinteistöjen korjausvelka on tiedossa ja kaikille

24 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS kiinteistöille on laadittu pitkän ajan korjaussuunnitelma (PTS). JOHTOPÄÄTÖKSET KIINTEISTÖNPIDON TILANTEESTA Tilapalveluiden ja sen asiakkaiden välillä on voimakkaitakin näkemyseroja tilapalveluiden toiminnan laatuun liittyen. On tärkeää huomata että merkittävimmät näkemyserot muodostuvat osa-alueilla, jotka eivät ole näkyvimmässä roolissa asiakasrajapinnassa. Toiminnan taas laatu arvioitiin yhteneväisesti kiinteistöpalveluiden osalta, joka osa-alueena tukee eniten asiakkaiden päivittäistä toimintaa kiinteistöissä ja on keskiössä tilapalveluiden ja asiakkaiden välisessä yhteistyössä. Suurin näkemysero on energian ja ympäristön hallinnan toiminnan toteutuksessa. Asiakkaiden mukaan viestintä energiaan ja ympäristöön liittyviin asioihin on puutteellista ja asiakasnäkökulma ei ohjaa tilapalveluiden toimintaa, kun taas tilapalvelut taas kokevat energiahallinnan olevan hyvällä tasolla. Tilapalveluiden haastatteluiden perusteella energianhallinta on paremmalla tasolla kuin mitä asiakkaiden arvio antaa ymmärtää, mikä johtaa kyseenalaistamaan energia ja ympäristöasioihin liittyvän viestinnän toteutuksen ja onnistumisen. Korjaustarpeen hallinnan osalta tilapalvelut näkevät toimintatapansa yhdenmukaisiksi ja toiminnassa huomioidaan kohteen käyttötarkoitus ja tekniikka. Asiakkaat kokevat kuitenkin korjaustarpeen osalta että tilapalveluiden asiakasnäkökulmana on kiinteistökohde ja loppukäyttäjän huomioiminen on heikkoa. Korjaustarpeen hallinnassa ja kiinteistöpalveluiden tuottamisessa tilapalveluilla on edelleen kehitettävää ja painoarvo kehityksessä tulisikin olla näillä kahdella osa-alueella. Nämä osa-alueet muodostavat valtaosan tilapalveluiden asiakasrajapinnan toiminnasta ja kehitys näillä osa-alueilla heijastuu samalla myös muihin osa-alueisiin. Tiiviimpi palveluverkko mahdollistaisi paremmat taloudelliset resurssit asiakkaiden ja tilojen palvelun laadun kehittämiseksi. Suurimmat vaikutukset näkyisivät etenkin korjaustarpeen hallinnassa, jossa kehittämisen varaa on niin tilapalveluiden kuin sen asiakkaiden mielestä. Energianhallinnan prosessien parantamista kunnassa edistetään ja prosessissa on syytä pitää huolta myös asiakasnäkökulman ja etenkin kattavan viestinnän huomioimisesta. Korjaustarpeen hallinnan määrärahoja tulee pyrkiä ohjaamaan PTS-toimenpiteiden toteuttamiseen.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 25 4 PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN TOIMINNAN KUSTANNUKSET Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnan kustannukset ja suoritetiedot analysoitiin Kuntamaisema Oy:n ja toimialojen yhdyshenkilöiden toimesta. Vertaillut kustannukset perustuvat vuoden 2013 tilinpäätöstietoihin ja suoritteisiin. Tarkemmat vertaillut on esitetty erillisessä liitteessä, seuraavassa on esitetty yhteenveto havainnoista. NYKYISET TOIMINNAN KUSTANNUKSET VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen laskennalliset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset Vihdissä (9 870 ) ovat kunta-aineiston keskitasoa. Kokonaisresursseissa on huomioitu lasten päivähoito, esiopetus, perhepäivähoito ja hoidon tuet (lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki kuntalisineen). Päiväkotihoidon asiakaskustannus ilman esiopetusta (11 490 ) ei ylitä paljon vertailukuntien keskitasoa. Alle 3-vuotiaiden osuus päiväkotiasiakkaista on 19 %, mikä on kuntaaineistossa keskimääräinen osuus. Päiväkodit ovat Vihdissä vertailukuntiin nähden keskikokoisia 79 lasta per päiväkotiyksikkö. Esiopetuksen asiakaskohtainen kustannus Vihdissä (5 280 ) on vertailukuntiin nähden korkea. Kustannusten läpinäkyvyyden ja seurannan näkökulmasta on erityisen tärkeää, että kustannukset jakautuvat oikein päiväkotihoidon ja esiopetuksen välillä. Perhepäivähoidon peittävyys varhaiskasvatuksen asiakkaista on Vihdissä 4,4 %, joka on kuntavertailussa pienimpien joukossa. Perhepäivähoidon asiakaskohtainen kustannus 14 410 on vertailukuntiin verrattuna korkea. Hoidon tukien (kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki) piirissä on 32 % 0-6 vuotiaista kuntalaisista. Varhaiskasvatuksen piirissä olevista asiakkaista osuus on 36 %. Molemmat peittävyydet ovat vertailukuntien keskitasoa alemmat. Hoidon tuen asiakaskohtainen kustannus on keskitasoa, yhteensä 4 560. Kuva 18 Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset

26 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS PERUSOPETUS Perusopetuksen oppilaskohtainen bruttokustannus on 9 040 ja se on kuntavertailussa keskimääräistä korkeampi. Laskennallinen opetusryhmäkoko (17) on vertailukuntien keskitasoa vähän matalampi. Vihdin koulut ovat keskimäärin hieman vertailukuntien keskimääräisiä kouluja isompia. Lasken- nallinen keskimääräinen koulukoko Vihdissä on 244 oppilasta. Vertailukuntiin nähden Vihdin oppilaskohtaiset koulukuljetuskustannukset ovat vähän keskitasoa korkeammat ja kouluruokailukustannukset keskitasoa. Koulukuljetuksien osalta oppilaskohtaiset kustannukset ovat vertailun pienimpiä (76 per oppilas). Kuva 19 Perusopetuksen kokonaiskustannukset

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 27 5 VIHDIN NÄKEMYS TILANTEESTA Vihdin kunta Edellä esitetyt analyysit olivat pohjana projektin aikana pidetyille tilaisuuksille. Tulosseminaarin ja ohjausryhmän kokousten tarkoituksena oli antaa virkamiesjohdolle entistä perusteellisempi käsitys Vihdin kiinteistöjen ja kiinteistönpidon nykytilasta ja lisäksi muodostaa yhdessä linjaukset siitä, millä tavalla nykyistä tilannetta voitaisiin kehittää parhaalla mahdollisella tavalla. TULOSSEMINAARI 6.5.2014 Tilaisuuteen osallistui Vihdin virkamiesjohdon sekä tilojen käyttäjien edustajia. Konsultit esittelivät tehtyjen tutkimusten ja analyysien tulokset. Tämän jälkeen pohdittiin ryhmätöinä Vihdin kiinteistöverkon nykytilaa sekä erilaisia tulevaisuuden skenaarioita, joihin kiinteistöstrategialla voisi varautua. Kiinteistöverkon nykytila Tilaisuudessa tehdyssä ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat jaettiin kuuteen ryhmään ja pohdittiin kunnan kiinteistö ja toimitilaverkon nykytilan hyviä ja huonoja puolia. Melkein jokainen ryhmä nosti hyvänä puolena esiin uudehkon rakennuskannan. Myös kiinteistöjen yhteiskäyttö esimerkiksi koulujen ja päiväkotien välillä nähtiin positiivisena asiana. Ryhmät totesivat palveluiden sijaitsevan nykyisellään lähellä kuntalaisia. Palveluiden puolelta ryhmät näkivät, että henkilöstömitoituksessa on onnistuttu etenkin kiinteistönhoidon ja siivouksen osalta. Lisäksi hyvinä puolina nähtiin kunnassa käyttöönotettu vikailmoitusjärjestelmä, rempparyhmien olemassaolo ja suuret yksiköt. Nykyisessä toiminnassa nähtiin kuitenkin paljon kehitettävää. Suurten yksiköiden vastakohtana pienet yksiköt nousivat esiin nykyisen verkon huonoina puolina. Kiinteistökannan todettiin olevan hajallaan sekä kiinteistöjen olevan hyvin eriarvoisia kunnoltaan ja sopivuudeltaan toimintaansa. Etenkin korvaavat tilat koettiin toiminnan kannalta haastaviksi. Lisäksi ryhmät totesivat, että verkon ja rakennusten ominaisuuksien suunnittelussa olisi vielä parantamisen varaa, esimerkiksi käyttäjien osallistamisen kanssa. Viimeisenä kohtana osallistujien tuli pohtia mitä nykytilanteessa pitäisi tehdä toisin. Suunnitteluteemasta esiin nousi toiminnallisten ryhmien tärkeys osana suunnittelua. Ryhmät toivoivat, että tilojen ja verkon suunnittelussa käytettäisiin enemmän esimerkiksi pedagogisia työryhmiä. Lisäksi todettiin, että muilta kunnilta oppiminen ja parhaiden käytäntöjen kopioiminen voisi tuoda tuoreita näkökulmia ajatusmaailmaan. Toimivamman ja tiiviimmän verkon suunnittelussa tärkeänä nähtiin myös liikenneyhteyksien (julkinen, pyörätiet) parantaminen. Tilojen pitäisi olla paremmin nykyaikaista toimintaa tukevia, ja olla soveltuvia myös monikäyttöisyyteen. Kiinteistöverkon ylläpidon ja korjaustarpeen suunnitelmallisuuden nähtiin korostuvan entisestään tulevaisuudessa. Myös alueellisen palvelutarpeen tarkempi määrittely nähtiin tärkeänä, palvelua pitäisi olla saatavissa tasapuolisesti ja yksiköiden sijaita siellä, missä väki on. KIINTEISTÖVERKON TULEVAISUUS Toinen ryhmätyö suoritettiin skenaariomenetelmässä, jossa eri ryhmille annettiin konsultin laatimat vaihtoehtoiset taustatarinat tulevaisuuden tilanteesta. Ryhmien tuli pohtia, millä keinoin Vihti pystyisi pärjäämään annetuissa skenaarioissa. Ei kurjuutta kummempaa tulevaisuudessa maailmantilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan, mutta Vihti on onnistunut pärjäämään seuraavien linjauksien ansiosta: Huonojen yksiköiden lakkautus ja tätä kautta tapahtuva verkon tiivistäminen toimintoja samoihin kiinteistöihin, esim. vapaa-aika koulujen ja päiväkotien yhteydessä yhteisöllinen johtaminen ei keskuskohtaisia rahoja (ei makseta toisillemme)

28 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS liikenneyhteyksien parantaminen junarata pääkaupunkiseudulle töiden priorisointi mistä voidaan luopua, mitkä työt tehtävä- vaihtoehtoiset toimintatavat osallisuuden lisääminen kolmannen sektorin yhteistyön lisääminen Kadun aurinkoisella puolella skenaariossa tilanne on kehittynyt vuosien varrella etenkin talouden kannalta merkittävän positiivisesti. Seuraavilla linjauksilla Vihti on pärjännyt tässä skenaariossa: Palveluverkko myydään yksityissektorille kunta hoitaa köyhät, yksityissektori varakkaat eriarvoistaminen kunnan viisasta hoitaa kilpailutus ja valvonta Mitäpä tässä tulevaisuudessa eletään keskinkertaisuudessa. Vihdin selviytymismenetelmäksi nähtiin: Toiminta palvelukeskuksissa; Nummela, Kirkonkylä ja Otalampi asutus ohjataan kaavoituksella palvelujen ympärille, huomioiden kuitenkin esimerkiksi koulumatkojen pituus kattavat kevyen liikenteen väylät ja palveluliikenne kiinteistöt monitoimipalvelukeskuksia mahdollistaen eri toiminnot ja esimerkiksi iltakäytön. Seuraavassa vaiheessa ryhmät äänestivät esiinnousseista teemoista palveluverkon tulevaisuuden kannalta tärkeimmät. Eniten ääniä keräsivät järjestyksessä seuraavat: Monitoimipalvelukeskukset toimivat kevyen liikenteen väylät ja palveluliikenne yhteisöllinen johtaminen, mietitään Vihdin kokonaisuutta, eikä yksittäisiä toimialoja yksiköiden lakkautus kolmannen sektorin hyödyntäminen laajemmin asutus ohjataan kaavoituksen avulla palvelujen ympärille. Tehtyjen ryhmätöiden perusteella muodostettiin Vihdille linjaus koskien tulevaisuuden palveluverkkoa: Yhteisöllisesti johdettu Vihti rakentaa hyvin suunnitellun ja tehokkaan palveluverkon Viimeisenä ryhmätyönä osallistujat pohtivat konsultin johdolla vaihtoehtoisia varhaiskasvatus- ja perusopetusverkkorakenteita, joiden pohjalta konsultti laskee toiminta- ja kiinteistökustannusten osalta vertailulaskelmat nykyiseen Vihdin palveluverkkoon. Syntyneet mallit olivat: Tiivis malli, joka osoittaa teoreettisen maksimipotentiaalin verkon tiivistämisestä. Mallissa palvelut ovat keskitettyjä täysin suurimpiin kuntakeskuksiin. Mallissa olisi: 3 kpl isoja yhtenäiskouluja 6 kpl päiväkotiyksikköjä (n. 235 lasta per yksikkö sisältäen esiopetuksen) Välimallissa toiminnot olisivat edelleen keskitetty kuntakeskuksiin, mutta yksiköt olisivat kooltaan hieman pienempiä. 2 kpl 4-sarjaista yhtenäiskoulua 1 kpl 3-sarjainen yhtenäiskoulu 1 kpl yhtenäiskoulu, jossa alakoulu 3- sarjainen ja yläkoulu 5-sarjainen 1 kpl 3-sarjainen alakoulu 7 kpl päiväkotiyksikköjä (n. 200 lasta per yksikkö sisältäen esiopetuksen) Väljässä mallissa ryhmä- ja yksikkökoot olisivat pienempiä, jolloin yksiköitä olisi myös suurten keskusten ulkopuolella. 3 kpl 3-sarjainen alakoulu 1 kpl 2-sarjainen alakoulu 1 kpl 3-sarjainen yhtenäiskoulu 1 kpl yhtenäiskoulu, jossa alakoulu 1- sarjainen ja yläkoulu 3-sarjainen 2 kpl 1-sarjaisia alakouluja 1 kpl 7-sarjainen yläkoulu 1 kpl 6-sarjainen yläkoulu 1 kpl 2-sarjainen alakoulu 10 kpl päiväkoteja Ylläpidettävää tilaa on ylläpidon resursseihin ja väestöpohjaan nähden liikaa. Nykyistä toiminnallista verkkoa on välttämätöntä uudistaa. Tämä on tehtävä vaiheittain ja hallitusti, aloittaen välittömästi toiminnallisesti tärkeistä ja kaikkein huonokuntoisimmista kiinteistöistä.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 29 6 KOLME MAHDOLLISTA TOIMITILAVERKKOA Tässä kappaleessa kuvataan menetelmää, jolla vaihtoehtoisia toimitilaverkkoja voidaan hahmotella ja esitetään kolme vaihtoehtoista Vihdille sovellettua mallia. Kuten edellä esitetystä ilmenee, merkittävimmät kiinteistö- ja toiminnalliset kokonaisuudet, joiden tehokkuutta on syytä tarkastella Vihdin tapauksessa, ovat: päiväkodit koulut Tässä luvussa esiteltävät mallit on tehty tulosseminaarissa 6.5.2014 esitettyjen ja ohjausryhmän kokouksessa 21.5.2014 vahvistettujen mallien mukaan. Ne ovat teoreettisia tarkasteluja, joiden avulla etsitään uutta suuntaa toimitilaverkon ylläpidolle eivätkä ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettaviksi. SIMULAATIOMALLI Seuraavassa esitellään simulaatiomalli, jonka avulla voidaan tutkia erilaisten toimitilaverkkojen vaikutusta kiinteistökantaan ja sen kustannuksiin. Simulaatiomallin avulla voidaan laskea erilaisiin yksikkökokoihin perustuvia vaihtoehtoja ja arvioida näin syntyviä kustannuksia ja säästöjä. Malli on puhtaasti teoreettinen. Siinä on otettu lähtökohdaksi joko koko kiinteistökannan korvaaminen uudella tai kaikkien kiinteistöjen korjaaminen uutta vastaavaan kuntoon. Tällöin voidaan rakennukset suunnitella täysin toiminnan ehdoilla mahdollisimman tehokkaiksi niin kiinteistönpidon kustannuksien kuin henkilökunnan mitoituksenkin näkökulmasta. Mallilla pyrittiin ennen muuta eri vaihtoehtojen mahdollisimman hyvään keskinäiseen vertailtavuuteen. Voidaan olettaa, että uudet tai uudenveroiset rakennukset ovat tilankäytöltään tehokkaampia kuin nykyiset. Mitoituksen lähtökohdaksi on otettu suunnittelu- ja rahoitusnormeista yms. saadut käyttäjäkohtaiset pinta-alat, jotka on kerrottu käyttäjien määrällä. Ylläpitokulut neliömetriä kohden on oletettu samoiksi kuin nykyiset vastaavien rakennustyyppien ylläpitokulut. Peruskorjausten ja uudisrakennusten hinnoittelu perustuu neliöpohjaisiin rakennuskohtaisiin viitehintoihin. Mallin lähtökohtana on, että ensin määritellään toiminnallisten yksiköiden koko ilman mitään kiinteistöistä aiheutuvia rajoituksia. Toiminnallisten yksiköiden koko ja sen kautta toiminnan kustannukset on siis mallinnettu ensin ja kiinteistökulut ovat määräytyneet niiden mukaan. Lähtökohtaisesti toiminnan ja kiinteistönpidon käyttäjäkohtaiset kulut ovat sitä alemmat, mitä enemmän käyttäjiä on, kuten seuraavasta VATT:n kouluja koskevasta kaaviosta ilmenee. VATT:n mukaan kustannukset minimoiva kunnan keskimääräinen koulukoko on noin 300-700 oppilasta. Kuva 20 VATT :in tutkimusten osoittama kustannustaso erikokoisissa kouluissa.

2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 30 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Vastaava malli pätee myös kaikkiin muihin julkisiin palveluihin, jotka muodostuvat usean toimipisteen muodostamasta verkostosta. PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN SIMULAATIOMALLI Päiväkoti-, esiopetus- ja kouluverkkoa on mallinnettu kolmen eri vaihtoehtoisen toteutustavan näkökulmasta tiivis malli, väljä malli ja välimalli. Tulevaisuuden tilannetta on näiden kolmen eri näkökulman osalta mallinnettu suhteessa alkuperäiseen ja olemassa olevaan alkutilanteeseen nähden, jotka perustuvat vuoden 2013 tilinpäätöstietoihin. Saadut kustannussäästöt perustuvat niin tilojen tehokkaampaan ja toimivampaan käyttöön kuin toimintojen tehostumiseen (laskennallisesti suuremmat opetusryhmäkoot) ja henkilömitoituksen optimointiin tai käyttöasteen kasvattamiseen. Alkutilanteen laskennallista opetusryhmäkokoa on saatu kasvatettua koulujen yksikkökokoa kasvattamalla. Kunnan kokonaisopetusryhmämassaa on vähennetty progressiivisesti tiiviistä mallista väljään malliin. Yhden luokan perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalantuvat muut kustannukset. Oppilashuolto ja aamu- ja iltapäivätoiminta ja laajennettu 11-vuotinen perusopetus on jätetty huomioimatta. Esiopetuksen osalta kunnan esiopetusryhmälukumäärää ja kasvattajahenkilökuntaa verrataan mitoituksen mukaisen optimitilanteeseen. Kunnan kokonaisesiopetusryhmämassaa /kasvattajahenkilökuntaa on vähennetty progressiivisesti tiiviistä mallista väljään malliin mahdollisuuksien mukaan. Yhden esiopetusryhmän perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalantuvat muut kustannukset. Päiväkotien (pl. esiopetus) kasvatushenkilöstömäärä on tilinpäätöstietojen 2013 perusteella optimaalinen, joten ko. henkilöstömitoitusta ei ole muutettu. Tilinpäätöstietojen 2013 mukaan päiväkodeissa on kuitenkin vertailukuntiin nähden keskimääräistä enemmän muuta kuin kasvatushenkilöstöä. Näin lasketut optimointivarat perustuvat siis päiväkotien osalta isommissa yksiköissä toimittaessa säästyvistä muista kuin kasvatushenkilöstön kustannuksista. Yksityinen päiväkotitoiminta on jätetty huomioimatta. Päiväkotihoidon osalta esitettävät mallit on mitoitettu 1 384 päiväkotiasiakkaan ja 386 esioppilaan (98 pelkässä esiopetuksessa) tarpeiden mukaisesti. Alle 3-vuotiaita päiväkotihoidossa oli vuonna 2013 yhteensä 245 lasta ja osa-aikaisessa hoidossa oli 42 asiakasta. Esioppilaista pelkässä esiopetuksessa oli 98 esikoululaista. Tilastokeskuksen väestöennustuksen mukaan 0-6-vuotiaiden osuus tulee seuraavien lähivuosien aikana pysymään lähes ennallaan. Perusopetuksen oppilaita oli vuonna 2013 yhteensä 3459. Tilastokeskuksen väestöennustuksen mukaan perusopetusikäisten määrä tulee seuraavien vuosien aikana kasvamaan. Korkeimmillaan ollaan vuonna 2033, jolloin perusopetusikäisiä olisi yhteensä 4221. 5000 4000 3000 2000 1000 0 0-6-v yht. 7-15-v yht. Kuva 21 Varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisen väestön kasvu kunnassa Kaikki esitettävät mallit on toteutettu campusmallin mukaisesti, joissa niin päiväkoti, esiopetus kuin perusopetusyksiköt sijaitsevat tiiviisti toistensa lähellä, tai ovat integroituneet yhteen. Oppilashuoltoa ja laajennettua 11-vuotista perusopetusta varten tulevat yksiköt tarvitsevat hieman lisätilaa, jota tässä mallissa ei ole otettu huomioon. Aamu- ja iltapäivähoitoa on mahdollista järjestää olemassa olevissa kiinteistöissä.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 31 NYKYINEN VERKKO Vihdin nykyinen varhaiskasvatus- ja perusopetusverkko muodostuu 16 kouluyksiköstä ja 18 varhaiskasvatuksen yksiköstä. Suurin osa yksiköistä sijaitsee keskustaajamien läheisyydessä. Väestöntiheys on suurimmillaan Nummelan ja Kirkonkylän alueella. Keskimääräinen tilamitoitus on nykytilanteessa kouluissa noin 14,2 neliötä oppilasta kohden. Päiväkotien keskimääräinen tilamitoitus on 10,8 neliötä. Laskennalliset opetusryhmäkoot ovat alakoulujen osalta 16,9 ja yläkoulujen 17,2 oppilasta. Väestöntiheys: Tilastokeskus Väestötietoruudukko 1kmx 1km 2012 Oppilaitosten sijainti: Tilastokeskus/ Vihdin kunta Kartta : Open street map Kuva 22 Vihdin koulu- ja päiväkotiyksiköiden sijainti 2012.

32 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS TIIVIS MALLI Tiivis malli osoittaa verkon teoreettisen potentiaalin. Mallissa on lähdetty kolmesta yhtenäiskoulusta, joista kaksi olisi 5-sarjaisia ja yksi 6- sarjainen. Päiväkotiyksiköitä olisi kuusi, jotka olisi kaikki mitoitettu noin 235 lapselle. Esiopetustoiminta olisi järjestetty sekä alakoulujen että päiväkotien yhteydessä. Yksiköt (alakoulut ja esikoulu ja päiväkoti) sijaitsevat campus-mallin mukaisesti läheisessä yhteydessä, jolloin synergia on hyödynnettävissä optimaalisesti niin pedagogisen polun kuin kustannusten näkökulmasta. Laskennalliset opetusryhmäkoot ovat alakoulun osalta 23,8 ja yläkoulun osalta 24,4 oppilasta. Keskimääräinen tilamitoitus olisi alakoulujen osalta noin 8,2 neliötä oppilasta kohden ja yläkouluissa noin 11,6 neliötä. Päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan optimiin ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti mitoituksen sallimiin rajoihin. Päiväkotien tilamitoitus olisi 10 neliötä lasta kohden. Tiiviissä mallissa muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksien odotetaan skaalautuvan kohtuullisesti, koska tarkasteltava koulu- ja pkverkko on supistunut erittäin merkittävästi. Päiväkoti Yhtenäiskoulu Jos siirryttäisiin tiiviiseen malliin, Vihdin vuosittaiset käyttökustannukset pienenisivät nykyisistä yhteensä vähintään n. 7,5M vuodessa ja tilaa tarvittaisiin n. 19.600 hum 2 vähemmän. Kuva 23 Tiiviin mallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 33 VÄLIMALLI Välimallissa on 5 koulua ja 7 päiväkotia. Kouluista neljä olisi yhtenäiskouluja ja yksi 3- sarjainen alakoulu. Yhtenäiskouluista kaksi olisi 4-sarjaisia, yksi 3-sarjainen ja yksi alakoulun osalta 3-sarjainen ja yläkoulun osalta 5-sarjainen. Laskennalliset opetusryhmäkoot olisivat alakoulun osalta 22,4 ja yläkoulun osalta 24,4 oppilasta. Keskimääräinen tilamitoitus olisi alakoulujen osalta noin 11,5 neliötä oppilasta kohden ja yläkouluissa noin 12,6 neliötä. Päiväkotiyksiköt (7 kpl) olisi mitoitettu kukin noin 200 lapselle. Esiopetusyksiköt on sijoitettu niin alakoulujen kuin päiväkotien yhteyteen. Päiväkotien tilamitoitus olisi 10 neliötä lasta kohden. Välimallissa päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan jonkin verran ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti jonkin verran nykytilanteeseen nähden. Muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksien odotetaan skaalautuvan jonkin verran, koska tarkasteltava koulu- ja pk-verkko on supistunut merkittävästi alkutilanteeseen nähden. Päiväkoti Alakoulu Yhtenäiskoulu Jos siirryttäisiin välimalliin, Vihdin vuosittaiset käyttökustannukset pienenisivät nykyisistä yhteensä vähintään n. 5,9M vuodessa ja tilaa tarvittaisiin n. 9.800 hum 2 vähemmän. Kuva 24 Välimallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko

34 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS VÄLJÄ MALLI Väljässä mallissa on 11 kappaletta kouluja ja 10 kappaletta päiväkoteja. Kouluista kaksi olisi yhtenäiskouluja; toisessa alakoulu olisi 1- sarjainen ja yläkoulu 3-sarjainen ja toinen olisi kokonaisuudessaan 3-sarjainen. Alakouluja olisi seitsemän, joista yksi olisi 2-sarjainen, kolme olisi 3-sarjaisia, yksi 2-sarjainen ja kaksi 1- sarjaisia. Laskennalliset opetusryhmäkoot alakoulun osalta 20,1 ja yläkoulun osalta ovat 20,6 oppilasta. Keskimääräinen tilamitoitus olisi alakoulujen osalta noin 12,9 neliötä oppilasta kohden ja yläkouluissa noin 14,1 neliötä. Päiväkoteja olisi yhteensä 10 ja ne olisi kukin mitoitettu noin 140 lapselle. Esiopetusyksiköitä olisi alakouluissa ja päiväkodeissa. Päiväkotien tilamitoitus olisi 10 neliötä lasta kohden. Väljässä mallissa päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan vain hieman ja esiopetusryhmien koko pidetään ennallaan nykytilanteeseen verrattuna. Muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksien odotetaan vähän skaalautuvan, koska tarkasteltava koulu- ja pk-verkko on supistunut kuitenkin alkutilanteeseen nähden. Päiväkoti Yhtenäiskoulu Alakoulu Yläkoulu Jos siirryttäisiin väljään malliin, Vihdin vuosittaiset käyttökustannukset pienenisivät nykyisistä yhteensä vähintään 3,2 M vuodessa ja tilaa tarvittaisiin n. 5 200 hum 2 vähemmän. Kuva 25 Väljän mallin mukainen koulu ja päiväkotiverkko

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 35 PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN MALLIEN VERTAILU TOIMINNAN KUSTANNUKSET Toiminnan kustannuksilla tarkoitetaan tässä opetusryhmien koosta ja opetushenkilökunnan määrästä aiheutuvia kustannuksia. Laskennallisesti määritellyistä optimimalleista kaikki toisivat merkittävän säästön nykyisiin toiminnan kustannuksiin, säästön ollessa 7 % -16 %. Suurimmat suhteelliset säästöt syntyisivät esiopetuksessa (parhaimmillaan 28 %), mutta kokonaisuutena perusopetuksen säästöpotentiaali on merkittävin. Perusopetuksen osalta säästöprosentit ovat 12 % -22 %. Varhaiskasvatuksessa säästöpotentiaali on päiväkotien kohdalla melko pieni 1 % -3 %, joka osoittaa, että päivähoidon henkilöstömitoitus on nykyisellään tehokasta. Laskennallisissa malleissa varhaiskasvatus- ja perusopetusverkon toiminnasta olisi löydettävissä 7 16 % säästö nykyiseen verrattuna. Taulukko 1 Toiminnan kustannukset 2013 40 000 000 Toiminnan kustannukset 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 Päiväkotit oiminta Esiopetus VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Kustannukset 12 900 000 1 800 000 14 700 000 14 100 000 8 900 000 23 000 000 37 700 000 Väljä malli 12 800 000 1 800 000 14 600 000 12 500 000 7 800 000 20 300 000 34 900 000 Välimalli 12 600 000 1 600 000 14 200 000 11 600 000 6 800 000 18 400 000 32 600 000 Tiivis malli 12 500 000 1 300 000 13 800 000 11 100 000 6 800 000 17 900 000 31 700 000

36 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS KIINTEISTÖKUSTANNUKSET Kiinteistökustannuksissa säästö nykyiseen olisi perusopetuksen osalta kaikissa malleissa huomattava, vaihdellen 8-36 % välillä. Varhaiskasvatuksen osalta laskennalliset säästöt ovat merkittävästi pienemmät, ollen eri malleissa noin 7 %. Tämä johtuu nykyisellään tilatehokkaasta päivähoitoverkosta. Laskelman pohjana on käytetty RT:n kortiston mukaista tilatarvemitoitusta yli 126 lapsen yksiköille. Mitoitusperusteita ei ole lähdetty pienentämään, vaikka päiväkotien koot on oletettu tätä isommiksi. Esiopetuksen osalta tilantarve on määritelty osana päiväkotirakennuksia. Kiinteistökustannusten erot selittyvät ennen muuta kiinteistöjen neliömäärien muutoksilla, koska neliökohtaiset kustannukset on oletettu lähtötilannetta vastaavaksi. Malleissa kaikki kiinteistöt olisivat uutta vastaavassa kunnossa eikä voida olettaa, että niiden hoidossa olisi eroja. Laskennallisissa malleissa varhaiskasvatus- ja perusopetusverkon kiinteistökustannuksista olisi löydettävissä 8 28 % säästö nykyiseen verrattuna. Kiinteistöjen kustannukset 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Kustannukset 1 520 000 2 850 000 1 010 000 3 860 000 5 380 000 Väljä malli 1 410 000 2 550 000 1 000 000 3 550 000 4 960 000 Välimalli 1 410 000 2 270 000 930 000 3 200 000 4 610 000 Tiivis malli 1 410 000 1 610 000 850 000 2 460 000 3 870 000

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 37 TILATARVE Tilanäkökulmasta eniten säästöpotentiaalia löytyy alakouluissa, joissa potentiaali olisi 4000 17000 hum 2, joka vastaa tiiviissä mallissa noin 43 % alakoulujen tämänhetkisistä kokonaistiloista. Päiväkotien kohdalla neliömäärän vähennys olisi noin 500 hum 2 nykyiseen verrattuna. Huomioitavaa on, että toiminnan säästöihin päästäkseen myös tilojen tulisi tukea toimintaa optimaalisella tasolla. Tästä syystä myös päiväkotien neliöiden tarkastelu on avainasemassa uudessa mallissa. Malleissa kaikki kiinteistöt on mitoitettu ihanteellisen tilaohjelman mukaan ja siksi säästöä syntyy toiminnan kannalta väljässäkin verkossa. Kyseessä on siis hukkatila, joka ei nyt hyödytä ketään ja joka vain kuluttaa luonnonvaroja turhaan. Laskennallisissa malleissa varhaiskasvatus- ja perusopetusverkon kiinteistöneliöitä voitaisiin vähentää 5.200 19.000 huoneistoneliötä. Taulukko 2 Huoneistoneliöt eri vaihtoehdoissa 70 000 Huoneistoneliöt eri vaihtoehdoissa 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Tilaa nyt 14 780 38 909 10 638 49 547 64 327 Väljä malli 13 730 34 856 10 499 45 355 59 085 Välimalli 13 730 31 009 9 757 40 767 54 497 Tiivis malli 13 730 22 021 8 955 30 977 44 707

38 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS KOKONAISKUSTANNUKSET Kun lasketaan yhteen toiminnan kulut ja kiinteistökulut saadaan eri malleista syntyvä kokonaissäästö. Se on suurin tiiviissä mallissa (17 %). Välimallissa vuotuisia säästöjä syntyisi 14 % nykyisestä. Väljässäkin mallissa säästöjä syntyisi vielä lähes 8 % nykyiseen verrattuna. Laskennallisissa malleissa varhaiskasvatus- ja perusopetusverkon toiminnasta olisi löydettävissä kokonaisuutena 8 17 % vuotuinen säästö nykyiseen verrattuna. Taulukko 3 Kustannukset yhteensä Kustannukset yhteensä 50 000 000 45 000 000 40 000 000 35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Päiväkotit oiminta Esiopetus VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Kustannukset 14 310 000 1 910 000 16 220 000 16 950 000 9 910 000 26 860 000 43 080 000 Väljä malli 14 110 000 1 900 000 16 010 000 15 050 000 8 800 000 23 850 000 39 860 000 Välimalli 13 910 000 1 700 000 15 610 000 13 870 000 7 730 000 21 600 000 37 210 000 Tiivis malli 13 810 000 1 400 000 15 210 000 12 710 000 7 650 000 20 360 000 35 570 000

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 39 INVESTOINNIT Tässä laskelmassa on oletettu, että koko kiinteistökanta rakennettaisiin uudestaan. Oletuksena investointiohjelmalle on, että kaikki kiinteistöt joko peruskorjataan täydellisesti 80 % korjausasteella tai korvataan uudisrakennuksilla. Kiinteistökannan uudistumisaste on siis keskimäärin 90 %. Koulujen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden keskimääräiseksi neliöhinnaksi on oletettu 2200 euroa/ hum 2 ja päiväkotien 2500 euroa/ hum 2. Suuret koulut ovat neliöhinnaltaan jonkin verran em. lukuja edullisempia ja pienet kalliimpia, joten kyseessä on vain suuntaa-antava tulos. Myös laskelmien päiväkotien ideaali tilantarve on mitoitettu samoilla periaatteilla, vaikka nykytilanne antaisi olettaa, että verkko on tehokkaampi, millä mitoitussuosituksilla päästäisiin. Tässä ei ole otettu kantaa, mitä poistuvalle rakennuskannalle tapahtuu. Suurin osa siitä on huonossa kunnossa. Vaihtoehtoja ovat joko purku ja tontin myyminen/ottaminen toiseen käyttöön tai sitten rakennusten myynti tontteineen. Jälkimmäisessä tapauksessa uusi omistaja joutuu korjaamaan rakennukset uutta käyttötarkoitusta vastaavaksi. Tällöin vain rakennuksen rungolle voidaan laskea joku arvo. Todennäköinen myyntihinta vastaa näin ollen korkeintaan tontin arvoa. Koska ohjelma on teoreettinen, eikä ota kantaa mitkä rakennukset poistuvat käytöstä ei niille ole tässä tarkastelussa annettu mitään hintaa. Kaikki mahdollisesti saatava myyntitulo tekee siis ohjelmasta entistä kannattavamman. Uuteen malliin siirtyminen merkitsee koulu- ja päiväkotikiinteistöjen osalta 92-121 miljoonan euron investointeja. Huomioitavaa on, että laskelmassa ei ole huomioitu nykyistä rakennuksille kerääntynyttä korjausvelkaa. Taulukko 4 Tarvittavat investoinnit, mikäli oletetaan, että koko verkko rakennettaisiin uudestaan. 140 000 000 Tarvittavat investoinnit 120 000 000 100 000 000 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0 VK Yhteensä Perusopetus Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Väljä malli 30 892 500 69 014 484 20 788 416 89 802 900 120 695 400 Välimalli 30 892 500 61 398 659 19 319 818 80 718 476 111 610 976 Tiivis malli 30 892 500 43 602 174 17 731 296 61 333 470 92 225 970

40 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS TAKAISINMAKSUAIKA Kun investointien arvo jaetaan vuosittaisella säästöllä, voidaan investoinneille laskea kuoletusaika. Oletuksena on, että malliin ei siirrytä kerralla, vaan se voidaan rahoittaa suoraan syntyvillä säästöillä. Malliin ei ole laskettu mukaan korkokustannuksia. Tarkoituksena on vain tarkastella mallien ja eri kiinteistöryhmien eroja. Taulukko 5 Investoinnit jaettuna vuosittaisilla säästöillä 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Investoinnit jaettuna vuosittaisilla säästöillä Kaikista malleista kannattavin on tiivis malli, koska investoinnit ovat pienimmät ja saavutettavat vuosittaiset säästöt suurimmat, koko kiinteistökannan uusiminen vastaa vain 12 vuoden syntyneitä säästöjä. Pelkästään perusopetuksen lukuja tarkastellen uusiminen vastaisi kustannuksiltaan 9 30 vuoden takaisinmaksuaikaa. Vihdin perusopetus- ja varhaiskasvatusverkko on nykyisellään suhteellisen tiivis, mutta etenkin perusopetuksen osalta kaikki mallit maksaisivat itsensä takaisin ajassa joka on lyhyempi kuin kiinteistöjen normaali elinkaari. Rahoituskustannuksia ei ole otettu huomioon, koska kunta on joka tapauksessa investoimassa vastaavan määrän. VK Yhteensä Perusopetus Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Väljä malli 147 36 19 30 37 Välimalli 51 20 9 15 19 Tiivis malli 31 10 8 9 12

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 41 YHTEENVETO MALLEISTA Edellä esitettyjen mallien perusteella Vihdissä olisi mahdollista säästää vuodessa noin 3,2 7,5 miljoonaa euroa ja luopua n. 5.200 19.000 kiinteistöneliöstä. Säästö olisi noin 3-6 % kunnan vuoden 2013 verotuloista. Tässä selvityksessä tarkasteltiin kiinteistökantaa, jonka laajuus on 65.000 hum 2. Kiinteistöjen neliömäärää voitaisiin tästä määrästä pienentää mallista riippuen noin 10 40%. Kun kiinteistökulut ovat kaikkien kunnan kiinteistöjen osalta noin 8,7 M vuodessa, vastaa saavutettava kokonaissäästö parhaimmillaan lähes 90 % kunnan kiinteistökustannusten osuudesta. Koulut ja päiväkodit Investointi 92-121 M Toiminnan säästö 2,8-6,0 M Ylläpidon säästö 0,4-1,5 M Uuden investointiohjelman lopputuloksena olisi uusi tai uudenveroinen kiinteistökanta, jolloin toiminnan laatu paranisi huomattavasti. Edellä esitetyt mallit ja laskelmat ovat puhtaasti teoreettisia ja tarkastelevat mahdollisia tulevaisuuden kehityssuuntia. Jotta uuteen malliin voidaan siirtyä, tarvitaan uusi toimitilaverkkojen suunnittelun, rakentamisena ja ylläpidon toimintamalli. Vihdin varhaiskasvatus- ja perusopetusverkossa olisi nykyistä toimintaa paremmin tukevilla tiloilla mahdollista saavuttaa tehokkaampi verkko, joka olisi osaltaan rahoitettavissa nykyisellä tulorahoituksella ja toiminnasta saatavilla säästöillä.

42 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 7 UUSI KIINTEISTÖNPIDON TOIMINTAMALLI Tässä luvussa kuvataan eräitä toimenpiteitä, jotka olisivat tehtävä, jotta selvityksen kappaleessa 1 esitettyyn uuteen toimintamalliin voidaan siirtyä tulevaisuudessa. Luvussa esitetyt toimenpiteet ovat kokonaisnäkökulmasta katsottuna tärkeitä, joten näiden päätösten tekeminen tulisi ajoittaa lähivuosille. VIHDIN KEHITYSASKELEET Seuraavassa on esitetty toimenpiteet, jotka on tehtävä, jotta uuteen malliin voidaan siirtyä. Toimenpiteet on jaettu vuosille 2015 2029 seuraavasti: 2015-2016 Välittömästi toimeenpantavat asiat, uuden toimintamallin rakentaminen 2016-2020 Uuden toimintamallin käyttöönotto- ja kokeiluvaihe 2021-2029 Toimintamalli käytössä ja tulokset hyödynnettävissä VUOSIEN 2015 JA 2016 TOIMENPITEET Tässä luvussa kuvataan toimenpiteet, jotka olisivat välittömästi tehtäviä, jotta uuteen toimintamalliin voidaan siirtyä tulevaisuudessa. Luvussa esitetyt toimenpiteet ovat kokonaisnäkökulmasta katsottuna tärkeitä, joten näiden päätösten tekeminen tulisi ajoittaa vuosille 2015 16. PALVELUVERKKOSUUNNITELMAT Jotta investointiohjelmaa voidaan lähteä suunnittelemaan, on toimialojen tehtävä palveluverkkosuunnitelmat yleiskaavan pohjalta. Suunnitelmissa on otettava huomioon se mahdollisuus, että palvelukokonaisuuksia kiinteistöpalveluineen hankitaan ulkopuolisilta toimittajilta. Samassa yhteydessä tehdään selvitys yksityisistä palveluista niin, että myös niiden yhteensovittaminen osaksi uutta palveluverkkoa on otettu huomioon. Selvityksessä kartoitetaan kunnan toimintaan liittyviä tai sitä tukevia olemassa olevia yksityisiä palveluita sekä kysyntää mahdollisille uusille palveluille. Voiko esimerkiksi kaupan tiloissa tarjota julkisia palveluita? Suunnitelmissa on esitettävä: mitä palveluja kunta tarjoaa ja mitä ei mikä olisi palvelupisteiden ihanteellinen sijoittuminen vuoteen 2029 mennessä, jos nykyistä palveluverkkoa ei olisi lähipalveluiden määrittäminen ja sen tarjoaminen minkä kokoisia palvelupisteet olisivat (kuinka monta lasta, oppilasta, hoidettavaa tms. niissä kussakin olisi) minkä tasoista palvelua missäkin annetaan kuinka tukipalvelut ja kuljetukset olisi paras järjestää mitä palveluista tuotetaan itse ja mitä voidaan hankkia muualta kuinka tilaajatoiminnot organisoidaan mitä tavoitteita kiinteistönpidolle ja kiinteistöpalveluille asetetaan

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 43 INVESTOINTIEN OHJAUKSEN JA TOTEUTUKSEN MALLI Jotta investointiohjelman tavoitteet saavutetaan, on otettava käyttöön uusi investointiprosessi. Tarvitaan ennen muuta toimiva projektisalkun eli kunnan investointiohjelman hallintajärjestelmä. On päätettävä millä ehdoilla projektit pääsevät talousarvioon ja millä ehdolla ne siellä pysyvät. Tällaisia päätöksiä ei voida tehdä, jos yksittäisiä hankkeita ei analysoida riittävästi. Päätavoitteena tulee olla, että investoinnit vahvistavat pitkällä tähtäimellä kunnan kykyä tuottaa palveluita kuntalaisille tehokkaasti ja laadukkaasti. Ennen kuin kunnan hankkeita voidaan ottaa edes suunnitelmavuosille, niistä olisi tehtävä tarveselvitys, jossa edellä mainitut kysymykset selvitetään. Jo tarveselvitysvaiheessa on asetettava tavoitteet elinkaaren näkökulmasta, ylläpitokuluille ja etenkin toiminnan ja tilankäytön tehokkuudelle. Paras mittari on käyttäjäpohjainen tai muu toimintaan pohjaava tehokkuusluku. Merkittävin osa investointi- ja elinkaarikustannuksista ovat kiinteistön laajuuteen sidottuja, jolloin tehokkuuden nostaminen on tehokkain keino vaikuttaa toimitilakustannuksiin pitkällä aikavälillä. Hankesuunnitteluvaiheessa tarveselvityksessä esitetyt tavoitteet on yhdessä hankkeen osallisten kanssa pystyttävä purkamaan selkeiksi toteutusstrategioiksi. Hankkeet on puristettava tavoitteiden asettamiin raameihin. Hankesuunnitelmassa on kuvattava tilat sillä tasolla, että toiminnan tarpeet pystytään yksiselitteisesti määrittelemään. Kaikki tilatavoitteet on asetettava huone- ja kalustesuunnitelman tasolla. Tämä on tehtävä yhdessä käyttäjien ja muiden osallisten kanssa, jotta syntyy sitoutuminen tavoitteisiin. Huolellisesti tehdyn hankesuunnitelman pohjalta on mahdollista valita eri toteutusmalleja. Suunnittelijan tehtävä on miettiä suunnitteluratkaisuja esitettyjen tarkkojen tavoitteiden pohjalta, ei pohtia tavoitteita tai muuten kyseenalaistaa jo tehtyä työtä. Osalliset ja käyttäjät eivät enää suunnitteluvaiheessa esitä lisävaatimuksia vaan tarkkailevat, että luvatut tavoitteet saavutetaan. Tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien tekemisessä noudatetaan valtuuston päättämää mallia investointien ohjauksesta. Hankesuunnitelmat luodaan Vihdin kunnan tai yleisten kunnallisten hankeohjeiden mukaan Toimialojen on tehtävä tarveselvitys ennen kuin hanke otetaan talousarvion suunnitelmavuosille. Investointiyksikkö antaa tukea. Tarveselvityksen tekemisen yhteydessä käydään aina läpi palveluverkon tilanne ja hankkeen asema siinä. Tarveselvityksessä asetetaan tavoitteet elinkaarelle, toiminnan ja tilankäytön tehokkuudelle käyttäjäkohtaisena tai muuna toimintaa kuvaavana lukuna. Hankesuunnitelma keskittyy toteutuksen tarkkaan kuvaamiseen tarveselvityksen tavoitteiden pohjalta. Tilapalvelut vastaavat tekemisestä. Hankesuunnitteluvaiheessa käyttäjät ilmaisevat vuorovaikutteisessa prosessissa kaikki tarpeensa ja ne sopeutetaan tavoitteisiin. Suunnitteluvaiheessa etsitään ratkaisuja tavoitteiden saavuttamiseksi, ei aseteta enää uusia tavoitteita tai kyseenalaisteta aikaisempia tavoitteita.

44 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS ALUEELLISET TARVESELVITYKSET Edellisessä kappaleessa kuvatun mallin sekä tehtyjen palveluverkkosuunnitelmien ja uuden yleiskaavan pohjalta tehdään tarveselvitykset koko kiinteistökannasta alueittain. Tarveselvityksistä vastaavat toimialat, mutta tilapalvelut auttavat niiden tekemisessä. Kultakin alueelta nimetään henkilö, joka vastaa tarveselvityksen kokoamisesta. Tarveselvitykset on vastuuhenkilön johdolla koordinoitava toimialojen kesken niin, että mahdollisuudet yhteisiin palvelupisteisiin on selvitetty. Samalla otetaan huomioon mahdollisuus yhteistyöhön yksityisen sektorin ja muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa. KIINTEISTÖJEN SALKUTUS Kiinteistöjen salkutus on tehtävä tavalla, joka tukee projektisalkun hallintaa. Kiinteistösalkkua määriteltäessä pitäisi ottaa huomioon ainakin seuraavat näkökulmat: Toiminnan merkitykseen perustuva salkutus: mihin kiinteistöihin halutaan tai on perusteltua panostaa toiminnan näkökulmasta Taloudelliseen arvoon, rakennuksen kuntoon tai korjausvelkaan perustuva salkutus Näin rakennettu salkku on syytä käydä läpi aina valtuustokausittain. Onko toiminnassa tai kiinteistöjen kunnossa tapahtunut tai tapahtumassa muutoksia, jotka on otettava huomioon? Salkutus tehdään ensimmäisen kerran kun alueelliset tarveselvitykset ovat valmistuneet. Tehdään vuoden 2015 aikana kaikista kiinteistöistä alueittain tarveselvitykset. Tarveselvitysten tekemisestä vastaavat toimialat, tilapalvelut avustavat. Kiinteistöjen salkutus tehdään ja käydään läpi joka talousarviovalmistelun yhteydessä ja se tehdään ensisijaisesti toiminnan näkökulmasta. Ensimmäisen kerran salkutus tehdään 2016 kun alueelliset tarveselvitykset ovat valmistuneet.

Talous Osaaminen Asiakas Prossessi VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 45 OMAN ORGANISAATION RAKENNE Jotta uusi omistajaohjauksen malli toimisi, on tilapalvelut ja sen harjoittama kiinteistönpito organisoitava aidon tukipalvelun lailla. Toiminnan fokuksena on oltava käyttäjä ja hänen tarpeensa, eikä pelkästään kiinteistö tai ylläpitotoiminta - asiakas on kuningas. Käyttäjälle on pystyttävä antamaan palvelulupaus. Suhteen asiakkaan ja tilakeskuksen välillä on oltava vuokrasuhteen luontoinen: jos tilat eivät ole käytettävissä, ei myöskään vuokraa makseta. Jotta tähän päästään, tarvitaan kahta asiaa: aitoa kiinteistökohtaista sisäistä vuokraa tilapalveluiden eriyttämistä kunnan muusta toiminnasta erilliseksi yksiköksi, joka saa tulonsa vuokrista Ilman aitoa vuokraa ei synny aitoa asiakkuutta. Palvelulupausta ei ole mahdollista antaa, jos resurssit on sidottu muualle. Vuokriin menevää rahaa ei saisi käyttää muuhun toimintaan. Jos vuokrat tuottavat liikaa, niitä on alennettava. Malli edellyttää tarpeiden ja laatutasojen tarkkaa määrittelyä ja palveluiden tuotteistamista ja hinnoittelua. Kun nämä on tehty, voivat eri osapuolet neuvotella tasavertaisessa asemassa keskenään. Toiminnan kustannuksia voidaan vertailla markkinoilla tarjolla oleviin palveluihin ja tehdä päätöksiä edullisimmista tuotantotavoista. Jonkinlainen kilpailutilanne yksityisen kanssa edistää oman tuotannon laadun ja tehokkuuden kehittämistä. Toimiakseen malli vaatii kulujen ja tuottojen tarkastelua kiinteistökohtaisesti. On myös sovittava käyttäjän ja omistajan välillä kustannusten jaosta. Mitkä toiminnalliset muutokset rahoittaa omistaja ja mitkä käyttäjä. Tähän löytyvät käytännöt yksityisen sektorin vuokraustoiminnasta: omistaja voi rahoittaa muutokset ja sisällyttää ne vuokraan, jos vuokralainen sitoutuu riittävän pitkään vuokrasopimukseen. Alla olevassa taulukossa on esitetty erilaisia tapoja organisoida kunnan kiinteistönpito. Vihdin kohdalla nykyinen tilanne on pääsääntöisesti tilaaja -malli, ja naapurikuntien kanssa yhteistä liikelaitosta voidaan pitää tästä tilanteesta mahdollisena tavoitteena. Tilaaja (pääasiallinen) Tuotanto itse Tuotantoyksikkö Kiinteistökeskus Kunnan johto (tilapalvelu valmistelee) Tilaaja-tuottaja - malli Tilapalvelun sisäinen yksikkö Yhteinen liikelaitos naapurikuntien kanssa Toimialat(tp tukee) Osakeyhtiö Toimintayksikkö, asiakas (toimialat tukee) Yksityisen Resurssi Alihankkija Tuottaja Kumppani Omistaja rooli Ulkoistaminen Kaoottinen prosessi Erittäin työlästä Mahdollinen, vaikka vaikea Optio Helposti toteutettavissa Oman tuotannon osuus 90 % 70 % 50 % 30 % 0-10 % Asiakas Ei ole Rakennus Sisäinen tilaaja Toimiala Toimintayksikkö, asiakas Ei ole Tekninen asiantuntemus riittää Koko kunnan taso Lisäksi kustannusten hallinta Toimialakohtainen Tuotannon ohjaus, tuotteiden hallinta Vuokraperuste Osaamisen taso Kiinteistökohtainen Asiakastaidot korostuvat Markkinaperusteinen Liiketoiminnan johtaminen Hallinnon kulut Minimoitu Kohtuulliset Suuret (oman työnjohdon lisäksi tilaajayksikkö) Kohtuulliset (oma työnjohto vähenee) Pienet (pelkkä tilaajatoiminto) Kiinteistöomaisuus Joukko rakenteita Taseen osa Tuotannon-tekijä Tuotannon tekijä ja tuoton lähde Likvidi omaisuus

46 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS TYÖKALUT HALLINTAAN TOIMINNAN On luotava hyvät toimintaprosessit ja tavat, joita tukemaan valitaan työkalut. Tarvitaan eri osapuolien - omistaja/tilaaja, tuottaja sekä käyttäjä - tarpeita tukevat tietojärjestelmät, joiden on varmistettava mahdollisuus läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen. Tärkeimmissä kohteissa olisi oltava myös teknisen toimivuuden seuranta. On määriteltävä, mihin hoito- ja huoltotoiminnalla pyritään. Sen jälkeen voidaan määritellä dokumentoidut vaatimukset ja kuvaukset palveluiden laadulle ja sisällölle toimijasta ja toteutustavasta riippumatta voidaanko antaa palvelulupaus vai ei. Tärkeää on asiakkaan ja loppukäyttäjän huomioon ottaminen. On myös määriteltävä tavoitteet tuotantotavalle: onko kunnan tärkeä tuottaa vai järjestää hoito- ja huoltopalvelut. On tehtävä ylläpitosuunnitelma. On varmistettava, että toteutunut laatu on mitattavissa ja todennettavissa ja että toiminta jatkuvasti kehittyy. Tämä tapahtuu niin, että asetetaan tavoitteet ja mittarit, joita myös seurataan. Kaikkien rakennusten käytön ja ylläpidon toimia ohjeistetaan energiatehokkuusohjeilla (suunnittelu, rakennuttaminen, käyttäjät ja tekninen huolto), jotka on jo laadittu tilapalveluiden toimesta. Tehdään vuoden 2015 aikana ylläpitosuunnitelma ja asetetaan tavoitteet hoito- ja huoltotoiminnalle.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 47 VUOSIEN 2017 2020 TOIMENPITEET Vuoden 2017 alusta on otettu uusi toimintamalli käyttöön. Käyttäjät suunnittelevat toimintaansa pitkäjänteisesti. Kaikista kiinteistöistä on tehty palvelutarvekartoitukseen perustuvat tarveselvitykset. Investointiohjelma perustuu hankesuunnitelmiin, ilman niitä on mahdotonta saada investointi suunnitelmaan. Käytössä on uusi ylläpidon ja energia-asioiden toimintamalli. VUOSIEN 2020-2029 TILANNE Kaikki vaihtoehdot ovat käytettävissä: oma tuotanto, ulkoistaminen, vuokraus, elinkaarimallit ym. ja niitä käytetään tarpeen mukaan. Asiakkailla on välineet, joilla he voivat suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti ja toisaalta kiinteistönpito pystyy nopeasti reagoimaan muutoksiin. On siirrytty markkinaohjattuun kiinteistökohtaiseen vuokraan: lähtökohtana on aina markkinoiden määrittämä vuokra. Oma toiminta on vaihtoehto, jos se pystyy tarjoamaan palvelut markkinavuokralla. Kiinteistönpidon ja kunnan muun talouden välille on rakennettu palomuuri : vuokrarahat käytetään aidosti rakennusten kiinteistönpitoon ja kehittämiseen. Investointiohjelmaa toteuttamaan ryhdytään YHTEENVETO TOIMENPITEISTÄ palveluverkkosuunnitelmat investointien ohjausmalli ylläpitostrategia alueelliset tarveselvitykset kiinteistöjen salkutus kaupallinen selvitys PTS-työkalu aito sisäinen vuokra liikelaitosselvitys selvitys hankintamalleista elinkaarimallin pilotti liikelaitos aloittaa Investointiohjelman toteutus 2015 2016 2017 2018

48 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 8 LÄHTEET Aaltonen, Kirjavainen, Moisio (2006) Perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus 1998-2004. VATT-tutkimuksia nro 127 Kari Nissinen (2003) Toimitilojen tehokkuuden ja toimivuuden mittaaminen työpitetarkastelun perusteella. Yhteenvetoraportti. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kari Nissinen (2006) Tilateho-hankkeen loppuraportti N:o1. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KTI Ylläpidon kustannusvertailu, 2012 Leponiemi, Siitonen, Anttiroiko (2010): Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö. TY/Yhdyskuntatieteiden laitos Nippola, Vainio, Huuhtala (2006) Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa. Kuntaliitto RT 96-11003 Päiväkotien suunnittelu. 2010. 28 s. Tilastokeskus: Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 2011 Tilastokeskus: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, 2012 Kuvat: Vihdin kunta/granlund Oy/ Wikipedia

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 49 KUVALUETTELO Kuva 1 Vihdin kiinteistökannan kehittyminen vuoteen 2013 asti... 4 Kuva 2 Perinteinen investointimalli... 5 Kuva 3 Kasvamalla syntynyt verkko ja toiminnan kannalta optimaalinen verkko... 6 Kuva 4 Uusi investointimalli... 6 Kuva 5 Käyttäjäkyselyn vastausjakauma väittämään "Työtilani on hyvässä kunnossa"... 9 Kuva 6 Koulujen nykytilanne perustuen käyttäjähaastatteluihin ja numeerisiin tarkasteluihin... 10 Kuva 7 Ylläpidon kustannukset rakennustyypeittäin... 13 Kuva 8 Ylläpitokuluerät... 13 Kuva 9 Ylläpitokustannukset kiinteistöittäin... 14 Kuva 10 Suhteelliset ylläpitokustannukset rakennustyypeittäin eri kunnissa.... 14 Kuva 11 Yksikön koon suhde tilamäärään... 16 Kuva 12 Yksikön koon suhde ylläpitokustannuksiin... 17 Kuva 13 Yksikön koon suhde tilamäärään päiväkodeissa... 18 Kuva 14 Yksikön koon suhde ylläpitokuluihin... 19 Kuva 15 Vihdin tilapalveluiden itsearvio omasta toiminnastaan.... 22 Kuva 16 Vihdin tilapalveluiden ja heidän asiakkaiden näkemys tilapalvelujen laadusta asiakasnäkökulmasta... 23 Kuva 17 Vihdin tilapalveluiden ja heidän asiakkaiden näkemys tilapalvelujen laadusta asiakasnäkökulmasta... 23 Kuva 18 Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset... 25 Kuva 19 Perusopetuksen kokonaiskustannukset... 26 Kuva 20 VATT :in tutkimusten osoittama kustannustaso erikokoisissa kouluissa.... 29 Kuva 21 Varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisen väestön kasvu kunnassa... 30 Kuva 22 Vihdin koulu- ja päiväkotiyksiköiden sijainti 2012.... 31 Kuva 23 Tiiviin mallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko.... 32 Kuva 24 Välimallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko... 33 Kuva 25 Väljän mallin mukainen koulu ja päiväkotiverkko... 34 Kuva 26 Vihdin arvioitu väestönkasvu 1980-2040... 51 Kuva 27 Vihdin ikärakenne 2012... 51 Kuva 28 Vihdin ikärakenne 2030... 52 Kuva 29 Vihdin ylläpitokustannuksien ( ) muodostuminen vuosi 2013... 68 Kuva 30 Vihdin ylläpitokustannuksien ( /brm²) muodostuminen 2013... 69 Kuva 31 ylläpitokustannuksien muodostuminen kiinteistöryhmittäin 2013.... 70 Kuva 32 Siivouksen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin. Sisältää henkilöstö- ja materiaalikulut... 71 Kuva 33 Kunnossapidon ja ylläpidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin.... 71 Kuva 34 Energian (lämpö ja sähkö) suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin.... 72 Kuva 35 Vesihuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin.... 73 Kuva 36 Ulkoalueiden hoidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin.... 73 Kuva 37 Jätehuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin.... 74 Kuva 38 Timantti-mallin näkökulmat... 81

50 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS LIITE 1: Väestöpohja

Väkiluku Väestönkasvu 5-vuotis kausittain VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 51 Toimitilojen sijainti ja väestöpohja 40000 35000 Väestönkasvu Väestömäärät 16 % 14 % 30000 12 % 25000 10 % 20000 8 % 15000 6 % 10000 4 % 5000 2 % 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 0 % Kuva 26 Vihdin arvioitu väestönkasvu 1980-2040 Kuva 27 Vihdin ikärakenne 2012

52 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Kuva 28 Vihdin ikärakenne 2030

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 53 LIITE 2: Käyttäjäkyselyn yhteenveto

54 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Kiinteistöjen käyttäjäkyselyn liikennevaloanalyysi VIHTI Kiinteistöt Vastaajat lkm Kunto Sisäilma Terveyshaitat Turvallisuus KH ja UA Siivous Ruokapalvelu Kiinteistö Palvelut KUNNANTALO 93 75 % 65 % 85 % 75 % 70 % 60 % 50 % 69 % 60 % Yhteensä 93 75 % 65 % 85 % 75 % 70 % 60 % 50 % 75 % 60 % OTALAMMEN PALVELUKESKUS 1 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % PÄÄKIRJASTO 7 70 % 70 % 100 % 100 % 100 % 70 % 85 % 85 % MUSEO PIKKU-PAPPILA 2 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 60 % 100 % 80 % NUMMELAN LINJA-AUTOASEMA 1 100 % 100 % 100 % 60 % 100 % 100 % 60 % 90 % 87 % NUMMELAN NUORISOKESKUS 2 100 % 100 % 100 % 60 % 100 % 60 % 100 % 90 % 87 % KIRKONKYLÄN KIRJASTO 3 65 % 100 % 100 % 100 % 60 % 70 % 100 % 91 % 77 % KIRKONKYLÄN KERHOKESKUS 3 65 % 40 % 80 % 70 % 70 % 70 % 100 % 64 % 80 % LUKSIA 1 60 % 60 % 100 % 60 % 100 % 60 % 60 % #JAKO/0! 60 % 73 % Yhteensä 20 83 % 84 % 98 % 81 % 91 % 74 % 87 % 86 % 84 % HUHMARNUMMEN KOULU 7 80 % 75 % 70 % 80 % 70 % 70 % 70 % 76 % 70 % VANJÄRVEN KOULU 2 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % VIHTIJÄRVEN KOULU 1 70 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 93 % 100 % KUOPPANUMMEN KOULUKESKUS 20 75 % 66 % 72 % 90 % 75 % 60 % 70 % 76 % 68 % NUMMELANHARJUN KOULU 19 66 % 66 % 60 % 90 % 70 % 70 % 70 % 71 % 70 % KIRKKONIEMEN KOULU 2 70 % 60 % 100 % 60 % 60 % 100 % 50 % 73 % 70 % OJAKKALAN KOULU 6 70 % 60 % 60 % 80 % 60 % 100 % 60 % 65 % 73 % VIHDIN LUKIO 10 75 % 60 % 60 % 60 % 60 % 75 % 60 % 64 % 65 % OINASJOEN KOULU 4 60 % 60 % 85 % 100 % 75 % 75 % 85 % 76 % 78 % OTALAMMEN KOULU (HÄRKÄLÄ) 3 60 % 50 % 70 % 80 % 80 % 70 % 80 % 65 % 77 % PAPPILANPELLON KOULU 13 60 % 60 % 70 % 100 % 70 % 70 % 50 % 60 % 63 % VIHDIN YHTEISKOULU 13 35 % 45 % 45 % 60 % 60 % 90 % 60 % 46 % 70 % HAIMOON KOULU 5 50 % 50 % 60 % 50 % 50 % 50 % 50 % 53 % 50 % JOKIKUNNAN KOULU 2 50 % 50 % 60 % 60 % 60 % 50 % 100 % 55 % 70 % OTALAMMEN KOULU (OTALAMPI) 5 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % NUMMELAN KOULU 8 60 % 60 % 45 % 60 % 60 % 60 % 100 % 56 % 73 % Yhteensä 120 65 % 64 % 70 % 77 % 69 % 75 % 73 % 69 % 72 %

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 55 KUOPPANUMMEN PÄIVÄKOTI 2 70 % 100 % 100 % 100 % 70 % 100 % 70 % 93 % 80 % MYRSKYLÄNMÄEN PÄIVÄKOTI 5 100 % 90 % 80 % 100 % 70 % 100 % 70 % 93 % 80 % TERVALAMMEN PÄIVÄKOTI 1 75 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 94 % 100 % HUHMARNUMMEN PÄIVÄKOTI 2 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 70 % 50 % 100 % 73 % PÄIVÄKOTI METSÄPOLKU 11 70 % 70 % 70 % 80 % 100 % 60 % 50 % 73 % 70 % HIIDENRANNAN PÄIVÄKOTI 5 70 % 100 % 100 % 100 % 55 % 100 % 60 % 93 % 72 % LANKILAN PÄIVÄKOTI 7 100 % 60 % 90 % 100 % 60 % 60 % 60 % 88 % 60 % DAGHEMMET ALEKSANDRA 1 50 % 100 % 100 % 50 % 100 % 83 % 75 % OJAKKALAN PÄIVÄKOTI 1 60 % 100 % 100 % 87 % OTALAMMEN PÄIVÄKOTI 13 65 % 60 % 70 % 100 % 70 % 70 % 70 % 74 % 70 % NUMMENSELÄN PÄIVÄKOTI 5 60 % 60 % 90 % 75 % 85 % 60 % 60 % 71 % 68 % PAPPILANPELLON PÄIVÄKOTI 2 60 % 60 % 100 % 100 % 60 % 0 % 100 % 80 % 53 % VIHTIJÄRVEN PÄIVÄKOTI 1 60 % 60 % 0 % 100 % 100 % 100 % 60 % 55 % 87 % PAJUNIITYN PÄIVÄKOTI 3 60 % 60 % 65 % 70 % 60 % 60 % 60 % 64 % 60 % VANJÄRVEN PÄIVÄKOTI 1 60 % 60 % 60 % 60 % 100 % 100 % 100 % 60 % 100 % ENÄRANNAN PÄIVÄKOTI 11 50 % 50 % 50 % 50 % 65 % 50 % 66 % 65 % 54 50 % #JAKO/0! 60 % Yhteensä 71 69 % 77 % 78 % 90 % 75 % 76 % 70 % 79 % 74 % KARVIAISEN LASTENSUOJELU 1 80 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 95 % 100 % PAJUNIEMEN PALVELUKESKUS 5 80 % 70 % 80 % 90 % 75 % 60 % 80 % 68 % KIRKONKYLÄN KOTIHOITO 7 70 % 60 % 80 % 90 % 100 % 80 % 75 % 90 % KANERVARINNE 1 30 % 60 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 60 % 100 % NUMMELAN KOTIHOITO 6 60 % 60 % 80 % 70 % 60 % 70 % 60 % 65 % KIRKONKYLÄN TERVEYSASEMA 10 50 % 60 % 80 % 60 % 90 % 60 % 63 % 75 % NUMMELAN TERVEYSKESKUS 33 60 % 50 % 60 % 70 % 70 % 70 % 60 % #JAKO/0! 60 % 67 % Yhteensä 63 61 % 66 % 83 % 83 % 85 % 77 % 80 % 73 % 81 % KUNNAN VARASTO 1 60 % 60 % 100 % 60 % 100 % 60 % 60 % 60 % 73 % VIHDINTIE 1 1 60 % 60 % 100 % 100 % 100 % 60 % 100 % 60 % 87 % VIHDIN UIMAHALLI 3 60 % 75 % 75 % 80 % 70 % 70 % #JAKO/0! 73 % 70 % Yhteensä 5 60 % 65 % 92 % 80 % 90 % 63 % 80 % 74 % 78 % Yhteensä 372 69 % 70 % 84 % 81 % 80 % 71 % 73 % 76 % 75 %

56 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS LIITE 3: Toimitilakustannukset

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 57 Käsitteet ja taustatiedot Käsitteet Bruttoala brm2 Rakennuksen bruttopinta-ala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Brutto-alaan lasketaan kaikki kerrostasoalat riippumatta kerrosten sijainnista ja sen sisältämien huoneiden käyttötarkoituksesta. Huoneistoala hum2 Huoneistoala on yhtä huoneisto ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Huoneistoalaan ei lasketa lämpöeristämättömiä tiloja, kellarikerroksessa sijaitsevaa varastotilaa, eikä teknisiä tiloja. Korjausvelka Korjausvelka kuvaa tekemättä jätettyjä investointiluontoisia korjauksia. Korjausvelkaa muodostuu, kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle 75 %:n. Korjausvelan määrää kertoo kuinka paljon rahaa rakennuksen arvoa palauttaviin, eli investointiluonteisiin korjauksiin tulisi panostaa, jotta rakennuksen kuntoluokka saataisiin takaisin 75 %:n tasolle. Kuntoluokka Kuntoluokka on prosenttiluku, joka kuvaa sitä, kuinka suuri rakennuksen arvo on tietyllä hetkellä verrattuna uuden rakennuksen arvoon. Kuntoluokka pienenee rakennuksen kulumisen ja vanhenemisen myötä vuosittain. Kuntoluokkaa nostavat rakennukseen tehdyt investointiluontoiset korjaukset. Taustatiedot Ylläpitokustannusvertailut Toteutuneet ylläpitokustannukset ovat ilmoitettu kustannusvertailuissa suhteessa bruttoalaan kaikista vertailun kunnista. Kustannusvertailuiden vertailuaineisto koostuu Keski-Uudenmaan KUUMAkuntien osalta Mäntsälästä, Tuusulasta, Järvenpäästä, Keravasta, Sipoosta, Pornaisista, Nurmijärvestä ja Hyvinkäästä. Itä-Uudenmaan vertailuissa mukana ovat Sipoon ja Pornaisten lisäksi Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Loviisa ja Porvoo. Muu vertailuaineisto sisältää lisäksi Akaan, Valkeakosken, Mynämäen ja Hollolan tiedot. Kustannukset ovat kuntien tilinpäätöstietojen toteutuneita lukuja. Mikäli kunnat eivät ole pystyneet jakamaan kustannuksia kiinteistöittäin, kuluerät on jaettu neliöiden suhteessa. Vertailuaineisto koostuu vuoden 2012 kustannuksista, joita on vertailtavuuden vuoksi indeksikorjattu vuoden 2013 tasoon. Toiminnan kustannukset Toiminnan kustannukset on kerätty toimialojen ja Kuntamaisema Oy:n yhteistyönä vuoden 2013 toteutuneista tilinpäätöstiedoista. Simulaatiomallit Simulaatiomallien tiedot perustuvat toteutuneisiin toiminnan ja ylläpidon kustannuksiin ja lapsimääriin. Perusopetuksen keskimääräisten ryhmäkokojen laskennassa lähtökohtana on käytetty OPH:n suositusta 20 25 oppilaan ryhmistä. Varhaiskasvatuksen osalta lähtökohtana on lakimääräinen lapsihoitajasuhde.

58 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Toiminnan vertailulaskelmien osalta käyttöasteet ja henkilökuntamitoitukset on kohotettu optimiin mitoituksen sallimien rajojen sisällä. Kiinteistöjen ylläpidon laskelmien osalta säästöt perustuvat tilojen mitoittamiseen optimaalisesti säädösten ja suositusten sallimissa rajoissa. Varhaiskasvatuksen kohdalla tilamitoituksessa on käytetty RT:n kortin (RT 96-11003) mukaisia suosituksia päiväkotien mitoitukselle. Suurissa, yli 126 lapsen yksiköissä tilantarpeen ei ole katsottu enää skaalautuvan suositellusta minimimäärästä, jolloin kiinteistöjen osalta suhteellinen säästö on laskelmissa pienempi. Perusopetuksen osalta lähtökohtana ovat OPH:n viitteelliset taulukot oppilaskohtaisesta tilantarpeesta erikokoisissa yksiköissä. Tilatarpeeseen pätevät samat periaatteet kuin varhaiskasvatuksessa, jolloin yli 22 opetusryhmän yksiköissä oppilaskohtainen tilantarve on pysynyt samalla minimitasolla. Simulaatiomalleissa käytetyt kiinteistölaskelmat on laskettu huoneistoaloina. Mikäli huoneistoalatietoja ei ole luotettavasti ollut saatavissa on bruttoalan ja huoneistoalan välisenä suhteena pidetty suhdetta 0,88. Kiinteistöjen ylläpidon neliökustannusten on oletettu pysyvän vuoden 2013 tasolla, jolloin mahdollisesti kalliimman uuden tekniikan hoidon kustannukset korjaantuvat vähemmistä huoltokohteista saaduilla logistisilla säästöillä. Alla esitetyissä taulukoissa on esitetty simulaatiomallilaskelmien perusteena olevat luvut.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 59 TOIMINNAN KUSTANNUKSET ERI MALLEISSA Oppilaat Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali PERUSOPETUS Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulujen oppilaat 2287 2287 Yläkoulujen oppilaat 1172 1172 Yhteensä 2287 1172 2287 1172 Oppilaat, yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat 3459 236 145 3459 236 145 Opetusryhmien lkm 135 68 96 48 Opetusryhmien muutos 39 20 Säästö muista kuluista / opetusryhmä 1 172 963 635 977 Arvioitu säästövaikutus 10 % 117 296 63 598 Henkilöstökulut yhteensä 10 045 464 6 723 912 7 143 441 4 746 291 Muut kustannukset yhteensä 4 060 258 2 162 320 3 942 962 2 098 723 Henkilöstökulut / oppilas 4 392 5 737 3 123 4 050 Muut kulut / oppilas 1 775 1 845 1 724 1 791 /oppilas (hlökust + muut kust) 6 168 7 582 4 848 5 840 Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat % 10 % 12 % 10 % 12 % Opetusryhmäkoko 16,9 17,2 23,8 24,4 Yhden luokan lisäämiskustannus (hlökust / luokkien määrä) 74 411 98 881 74 411 98 881 Muut kustannukset / opetusryhmä 30 076 31 799 41 073 43 723 Kustannukset YHT 14 105 722 8 886 232 11 086 403 6 845 013 Säästöpotentiaali, alakoulut Säästöpotentiaali, yläkoulut SÄÄSTÖPOTENTIAALI YHT TIIVIS MALLI Toteutuneet luvut VIHTI Vaihtoehtoiset vertailuluvut VIHTI 3 019 319 2 041 219 5 060 538 Oppilaat Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali PERUSOPETUS Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulujen oppilaat 2287 2287 Yläkoulujen oppilaat 1172 1172 Yhteensä 2287 1172 2287 1172 Oppilaat, yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat 3459 236 145 3459 236 145 Opetusryhmien lkm 135 68 102 48 Opetusryhmien muutos 33 20 Säästö muista kuluista / opetusryhmä 992 508 635 977 Arvioitu säästövaikutus 10 % 99 251 63 598 Henkilöstökulut yhteensä 10 045 464 6 723 912 7 589 906 4 746 291 Muut kustannukset yhteensä 4 060 258 2 162 320 3 961 007 2 098 723 Henkilöstökulut / oppilas 4 392 5 737 3 319 4 050 Muut kulut / oppilas 1 775 1 845 1 732 1 791 /oppilas (hlökust + muut kust) 6 168 7 582 5 051 5 840 Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat % 10 % 12 % 10 % 12 % Opetusryhmäkoko 16,9 17,2 22,4 24,4 Yhden luokan lisäämiskustannus (hlökust / luokkien määrä) 74 411 98 881 74 411 98 881 Muut kustannukset / opetusryhmä 30 076 31 799 38 833 43 723 Kustannukset YHT 14 105 722 8 886 232 11 550 913 6 845 013 Säästöpotentiaali, alakoulut Säästöpotentiaali, yläkoulut SÄÄSTÖPOTENTIAALI YHT VÄLIMALLI Toteutuneet luvut VIHTI Vaihtoehtoiset vertailuluvut VIHTI 2 554 809 2 041 219 4 596 027

60 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Oppilaat Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut PERUSOPETUS VIHTI VIHTI Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulujen oppilaat 2287 2287 Yläkoulujen oppilaat 1172 1172 Yhteensä 2287 1172 2287 1172 Oppilaat, yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat 3459 236 145 3459 236 145 Opetusryhmien lkm 135 68 114 57 Opetusryhmien muutos 21 11 Säästö muista kuluista / opetusryhmä 631 596 349 787 Arvioitu säästövaikutus 10 % 63 160 34 979 Henkilöstökulut yhteensä 10 045 464 6 723 912 8 482 836 5 636 220 Muut kustannukset yhteensä 4 060 258 2 162 320 3 997 098 2 127 341 Henkilöstökulut / oppilas 4 392 5 737 3 709 4 809 Muut kulut / oppilas 1 775 1 845 1 748 1 815 /oppilas (hlökust + muut kust) 6 168 7 582 5 457 6 624 Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat % 10 % 12 % 10 % 12 % Opetusryhmäkoko 16,9 17,2 20,1 20,6 Yhden luokan lisäämiskustannus (hlökust / luokkien määrä) 74 411 98 881 74 411 98 881 Muut kustannukset / opetusryhmä 30 076 31 799 35 062 37 322 Kustannukset YHT 14 105 722 8 886 232 12 479 935 7 763 562 Säästöpotentiaali, alakoulut Säästöpotentiaali, yläkoulut SÄÄSTÖPOTENTIAALI YHT VÄLJÄ MALLI 1 625 787 1 122 670 2 748 458

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 61 Asiakkaat Henkilökunta Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali TIIVIS MALLI PÄIVÄKOTITOIMINTA VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Päiväkotiasiakkaat (yhden sotun mukaan) 1313 1313 joista alle 3-vuotiaat 245 245 joista osa-aikaiset 3-6-vuotiaat 39 39 joista osa-aikaiset 0-3-vuotiaat 3 3 Yhteensä (osa-aikaiset 0,5 kertoimella) 1292 1292 Erityistä tukea tarvitsevat 92 92 Työntekijämäärä 227 227 Henkilökuntamitoitus, ero optimista ja muutosehdotus -2 Säästö muista kuluista, campus-malli (prosentuaalinen) 15,0 % Säästösumma kirjatulla prosentilla 483 294,25 Henkilöstökulut yhteensä 9 922 126 9 922 126 Muut kustannukset yhteensä 3 221 962 2 738 667 Henkilöstökulut / asiakas 7 557 7 557 Muut kulut / asiakas 2 454 2 086 /asiakas (hlökust + muut kust) 10 011 9 643 Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat % 7 % 7 % Yhden työntekijän lisäämiskustannus (hlökust / työntekijät) 43 710 43 710 Kustannukset YHT 12 933 863 12 458 298 Säästöpotentiaali, päiväkoti 475 564 Opetusryhmät Kustannukset Tunnusluvut TIIVIS MALLI ESIOPETUS VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Esiopetuksen asiakkaat 386 386 joista pelkässä esiopetuksessa 98 98 Yhteensä 386 386 Työntekijämäärä 30 30 Esiopetusryhmien lkm nyt ja muutettuna 31 21 Opetusryhmien muutosehdotus -10,0 Säästö muista kuluista, campus-malli (prosentuaalinen) 15,0 % Säästösumma kirjatulla prosentilla 73 704,44 Henkilöstökulut yhteensä 1 342 004 902 003 Muut kustannukset yhteensä 491 363 417 658 Henkilöstökulut / asiakas 3 477 2 337 Muut kulut / asiakas 1 273 1 082 /asiakas (hlökust + muut kust) 4 750 3 419 Yhden työntekijän lisäämiskustannus (hlökust / työntekijät) 44 733 30 067 Opetusryhmäkoko (esiopetus) 12,7 18,8 Yhden esiopetusryhmän lisäämiskustannus (hlökust / opetusryhmien määrä) 44 000 44 000 Muut kustannukset / opetusryhmä 16 110 20 374 Kustannukset YHT 1 833 367 1 319 661 Säästöpotentiaali, esiopetus 513 706

62 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Asiakkaat Henkilökunta Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali VÄLIMALLI PÄIVÄKOTITOIMINTA VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Päiväkotiasiakkaat (yhden sotun mukaan) 1313 1313 joista alle 3-vuotiaat 245 245 joista osa-aikaiset 3-6-vuotiaat 39 39 joista osa-aikaiset 0-3-vuotiaat 3 3 Yhteensä (osa-aikaiset 0,5 kertoimella) 1292 1292 Erityistä tukea tarvitsevat 92 92 Työntekijämäärä 227 227 Henkilökuntamitoitus, ero optimista ja muutosehdotus -2 Säästö muista kuluista, campus-malli (prosentuaalinen) 10,0 % Henkilöstökulut yhteensä 9 922 126 9 922 126 Muut kustannukset yhteensä 3 221 962 2 899 765 Henkilöstökulut / asiakas 7 557 7 557 Muut kulut / asiakas 2 454 2 209 /asiakas (hlökust + muut kust) 10 011 9 765 Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat % 7 % 7 % Yhden työntekijän lisäämiskustannus (hlökust / työntekijät) 43 710 43 710 Kustannukset YHT 12 933 863 12 616 820 Säästöpotentiaali, päiväkoti 317 043 Opetusryhmät Kustannukset Tunnusluvut VÄLIMALLI ESIOPETUS VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Esiopetuksen asiakkaat 386 386 joista pelkässä esiopetuksessa 98 98 Yhteensä 386 386 Työntekijämäärä 30 30 Esiopetusryhmien lkm nyt ja muutettuna 31 26 Opetusryhmien muutosehdotus -5 Säästö muista kuluista, campus-malli (prosentuaalinen) 10,0 % Henkilöstökulut yhteensä 1 342 004 1 122 003 Muut kustannukset yhteensä 491 363 442 227 Henkilöstökulut / asiakas 3 477 2 907 Muut kulut / asiakas 1 273 1 146 /asiakas (hlökust + muut kust) 4 750 4 052 Yhden työntekijän lisäämiskustannus (hlökust / työntekijät) 44 733 37 400 Opetusryhmäkoko (esiopetus) 12,7 15,1 Yhden esiopetusryhmän lisäämiskustannus (hlökust / opetusryhmien määrä) 44 000 44 000 Muut kustannukset / opetusryhmä 16 110 17 342 Kustannukset YHT 1 833 367 1 564 230 Säästöpotentiaali, esiopetus 269 137

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 63 Asiakkaat Henkilökunta Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali VÄLJÄ MALLI PÄIVÄKOTITOIMINTA VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Päiväkotiasiakkaat (yhden sotun mukaan) 1313 1313 joista alle 3-vuotiaat 245 245 joista osa-aikaiset 3-6-vuotiaat 39 39 joista osa-aikaiset 0-3-vuotiaat 3 3 Yhteensä (osa-aikaiset 0,5 kertoimella) 1292 1292 Erityistä tukea tarvitsevat 92 92 Työntekijämäärä 227 227 Henkilökuntamitoitus, ero optimista ja muutosehdotus -2 Säästö muista kuluista, campus-malli (prosentuaalinen) 5,0 % Säästösumma kirjatulla prosentilla 161 098,08 Henkilöstökulut yhteensä 9 922 126 9 922 126 Muut kustannukset yhteensä 3 221 962 3 060 864 Henkilöstökulut / asiakas 7 557 7 557 Muut kulut / asiakas 2 454 2 331 /asiakas (hlökust + muut kust) 10 011 9 888 Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat % 7 % 7 % Yhden työntekijän lisäämiskustannus (hlökust / työntekijät) 43 710 43 710 Kustannukset YHT 12 933 863 12 775 341 Säästöpotentiaali, päiväkoti 158 521 Opetusryhmät Kustannukset Tunnusluvut KIINTEISTÖKUSTANNUKSET VÄLJÄ MALLI ESIOPETUS VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Esiopetuksen asiakkaat 386 386 joista pelkässä esiopetuksessa 98 98 Yhteensä 386 386 Työntekijämäärä 30 30 Esiopetusryhmien lkm nyt ja muutettuna 31 31 Opetusryhmien muutosehdotus 0 Säästö muista kuluista, campus-malli (prosentuaalinen) 5,0 % Henkilöstökulut yhteensä 1 342 004 1 342 004 Muut kustannukset yhteensä 491 363 466 795 Henkilöstökulut / asiakas 3 477 3 477 Muut kulut / asiakas 1 273 1 209 /asiakas (hlökust + muut kust) 4 750 4 686 Yhden työntekijän lisäämiskustannus (hlökust / työntekijät) 44 733 44 733 Opetusryhmäkoko (esiopetus) 12,7 12,7 Yhden esiopetusryhmän lisäämiskustannus (hlökust / opetusryhmien määrä) 44 000 44 000 Muut kustannukset / opetusryhmä 16 110 15 305 Kustannukset YHT 1 833 367 1 808 799 Säästöpotentiaali, esiopetus 24 568

64 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Oppilaat Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut VIHTI VIHTI Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulujen oppilaat 2287 2287 Yläkoulujen oppilaat 1172 1172 Yhteensä 2702 772 2702 772 Oppilaat, yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat 3474 236 145 3341 236 145 Opetusryhmien lkm 135 68 96 48 PERUSOPETUS Huoneistoneliöt / oppilas 14,4 13,8 8,2 11,6 Huoneistoneliöitä yhteensä 38 909 10 638 22 021 8 955 Kiinteistöjen ylläpito / hum2 73 95 73 95 Kiinteistöjen ylläpito / asiakas 1053 1310 596 1103 Kiinteistöjen ylläpito yhteensä 2 846 179 1 011 263 1 610 858 851 281 Säästöpotentiaali, alakoulut Säästöpotentiaali, yläkoulut SÄÄSTÖPOTENTIAALI YHT TIIVIS MALLI 1 235 321 159 982 1 395 303 Oppilaat Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut VIHTI VIHTI Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulujen oppilaat 2287 2287 Yläkoulujen oppilaat 1172 1172 Yhteensä 2702 772 2702 772 Oppilaat, yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat 3459 175 51 3459 175 51 Opetusryhmien lkm 109 52 88 44 PERUSOPETUS Kustannukset Huoneistoneliöt / oppilas 14,4 13,8 11,5 12,6 Huoneistoneliöitä yhteensä 38 909 10 638 31 009 9 757 Kiinteistöjen ylläpito / hum2 73 95 73 95 Tunnusluvut Kiinteistöjen ylläpito / asiakas 1053 1310 840 1201 Kiinteistöjen ylläpito yhteensä 2 846 179 1 011 263 2 268 339 927 546 Säästöpotentiaali Säästöpotentiaali, alakoulut Säästöpotentiaali, yläkoulut SÄÄSTÖPOTENTIAALI YHT VÄLIMALLI 577 839 83 717 661 556

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 65 Oppilaat Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut VIHTI VIHTI Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulujen oppilaat 2287 2287 Yläkoulujen oppilaat 1172 1172 Yhteensä 2702 772 2702 772 Oppilaat, yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat 3459 0 1172 3459 0 1172 Opetusryhmien lkm 2702 772 114 57 PERUSOPETUS Kustannukset Huoneistoneliöt / oppilas 14,4 13,8 12,9 13,6 Huoneistoneliöitä yhteensä 38 909 10 638 34 856 10 499 Kiinteistöjen ylläpito / hum2 73 95 73 95 Tunnusluvut Kiinteistöjen ylläpito / asiakas 1053 1310 944 1293 Kiinteistöjen ylläpito yhteensä 2 846 179 1 011 263 2 549 702 998 054 Säästöpotentiaali Säästöpotentiaali, alakoulut Säästöpotentiaali, yläkoulut SÄÄSTÖPOTENTIAALI YHT VÄLJÄ MALLI 296 477 13 210 309 686 Asiakkaat Kustannukset Säästöpotentiaali Opetusryhmät Kustannukset TIIVIS MALLI PÄIVÄKOTITOIMINTA VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Päiväkotiasiakkaat (yhden sotun mukaan) 1313 1313 joista alle 3-vuotiaat 245 245 joista osa-aikaiset 3-6-vuotiaat 39 39 joista osa-aikaiset 0-3-vuotiaat 3 3 Yhteensä (kaupungin päivkodeissa) 1313 1313 Huoneistoneliöt per asiakas 10,8 10,0 Huoneistoneliöitä yhteensä 14 180 13 130 Kiinteistöjen ylläpito / hum2 100 100 Kiinteistöjen ylläpito / asiakas 1 076 996 Kiinteistöjen ylläpito yhteensä 1 412 793 1 308 142 Säästöpotentiaali, päiväkoti 104 651 TIIVIS MALLI ESIOPETUS VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Esiopetuksen asiakkaat 386 386 joista pelkässä esiopetuksessa 98 98 Yhteensä 98 98 Työntekijämäärä 27 27 Esiopetusryhmien lkm nyt ja muutettuna 16 12 Huoneistoneliöt per asiakas 10,8 10,0 Huoneistoneliöitä yhteensä 1 058 980 Kiinteistöjen ylläpito / hum2 100 100 Kiinteistöjen ylläpito / asiakas 1 076 996 Kiinteistöjen ylläpito yhteensä 105 448 97 637 Säästöpotentiaali, esiopetus 7 811

66 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Asiakkaat Kustannukset Säästöpotentiaali VÄLIMALLI PÄIVÄKOTITOIMINTA 0 Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Päiväkotiasiakkaat (yhden sotun mukaan) 1313 1313 joista alle 3-vuotiaat 245 245 joista osa-aikaiset 3-6-vuotiaat 39 39 joista osa-aikaiset 0-3-vuotiaat 3 3 Yhteensä (kaupungin päivkodeissa) 1313 1313 Huoneistoneliöt per asiakas 10,8 10,0 Huoneistoneliöitä yhteensä 14 180 13 130 Kiinteistöjen ylläpito / hum2 100 100 Kiinteistöjen ylläpito / asiakas 1 076 996 Kiinteistöjen ylläpito yhteensä 1 412 793 1 308 142 Säästöpotentiaali, päiväkoti 104 651 Opetusryhmät Kustannukset VÄLIMALLI ESIOPETUS 0 Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Esiopetuksen asiakkaat 386 386 joista pelkässä esiopetuksessa 98 98 Yhteensä 98 98 Työntekijämäärä 27 27 Esiopetusryhmien lkm nyt ja muutettuna 16 13 Huoneistoneliöt per asiakas 10,8 10,0 Huoneistoneliöitä yhteensä 1 058 980 Kiinteistöjen ylläpito / hum2 100 100 Kiinteistöjen ylläpito / asiakas 1 076 996 Kiinteistöjen ylläpito yhteensä 105 448 97 637 Säästöpotentiaali, esiopetus 7 811 Asiakkaat Kustannukset Säästöpotentiaali VÄLJÄ MALLI PÄIVÄKOTITOIMINTA 0 Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Päiväkotiasiakkaat (yhden sotun mukaan) 1313 1313 joista alle 3-vuotiaat 245 245 joista osa-aikaiset 3-6-vuotiaat 39 39 joista osa-aikaiset 0-3-vuotiaat 3 3 Yhteensä (kaupungin päivkodeissa) 1313 1313 Huoneistoneliöt per asiakas 10,8 10,0 Huoneistoneliöitä yhteensä 14 180 13 130 Kiinteistöjen ylläpito / hum2 100 100 Kiinteistöjen ylläpito / asiakas 1 076 996 Kiinteistöjen ylläpito yhteensä 1 412 793 1 308 142 Säästöpotentiaali, päiväkoti 104 651 Opetusryhmät Kustannukset VÄLJÄ MALLI ESIOPETUS 0 Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Esiopetuksen asiakkaat 386 386 joista pelkässä esiopetuksessa 98 98 Yhteensä 98 98 Työntekijämäärä 27 27 Esiopetusryhmien lkm nyt ja muutettuna 16 14 Huoneistoneliöt per asiakas 10,8 10,0 Huoneistoneliöitä yhteensä 1 058 980 Kiinteistöjen ylläpito / hum2 100 100 Kiinteistöjen ylläpito / asiakas 1 076 996 Kiinteistöjen ylläpito yhteensä 105 448 97 637 Säästöpotentiaali, esiopetus 7 811

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 67 Toimitilakustannukset Kustannuksien tiliöinti Vihdin toimitilakustannukset analysoitiin vuoden 2013 tilinpäätöstietojen perusteella. Tässä selvityksessä toimitilakustannuksilla tarkoitetaan kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuneita kustannuksia. Tässä työssä käsitellään kustannuksia seuraavan kustannusjaottelun mukaisesti: - Yhteiset tehtävät - Yleishoito ja valvonta - Lämpöhuolto - Sähköhuolto - Vesihuolto - Siivous - Kunnossapito

68 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Kuva 29 Vihdin ylläpitokustannuksien ( ) muodostuminen vuosi 2013

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 69 Kuva 30 Vihdin ylläpitokustannuksien ( /brm²) muodostuminen 2013

70 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Kuva 31 ylläpitokustannuksien muodostuminen kiinteistöryhmittäin 2013.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 71 /hum 2 Vihti KU-8 Vertailuaineisto 50,00 46,41 45,00 39,25 40,00 35,00 32,16 30,00 24,98 23,81 25,00 20,00 16,62 15,00 10,00 5,79 5,00 2,04 0,00 Kuva 32 Siivouksen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin. Sisältää henkilöstö- ja materiaalikulut. /hum 2 Vihti KU-8 Vertailuaineisto 25,00 21,79 19,29 20,00 15,00 10,00 5,00 13,49 13,27 11,36 8,17 7,37 13,87 0,00 Kuva 33 Kunnossapidon ja ylläpidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin.

72 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS /hum 2 80,00 70,00 Lämpöhuolto Vihti KU-8 Vertailuaineisto 71,52 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 19,44 18,55 17,20 16,68 7,65 16,27 0,00 /hum 2 Sähköhuolto Vihti KU-8 Vertailuaineisto 18,00 16,00 14,00 13,72 13,02 13,68 12,00 10,00 9,87 9,49 9,45 8,69 10,41 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Kuva 34 Energian (lämpö ja sähkö) suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 73 /hum 2 Vihti KU-8 Vertailuaineisto 16,00 14,85 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 2,62 2,48 1,29 0,64 0,40 0,39 1,57 0,00 Kuva 35 Vesihuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin. /hum 2 Vihti KU-8 Vertailuaineisto 7,00 6,00 5,00 5,01 4,60 4,00 3,49 3,00 2,33 2,25 2,59 2,00 1,39 1,23 1,00 0,00 Kuva 36 Ulkoalueiden hoidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin.

74 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS /hum 2 Vihti KU-8 Vertailuaineisto 3,00 2,65 2,50 2,37 2,00 1,86 1,74 1,50 1,00 1,10 0,90 0,71 0,50 0,00 0,04 Kuva 37 Jätehuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin.

Nummelan terveysasema Vihdin yhteiskoulu Otalampitalo Nummelan koulu Nummelan vanhustentalo Päiväkoti Metsäpolku Ojakkalan koulu Vihdin Pirtti Härkälän koulu Pitäjänkeskus Haimoon vanha koulu Otalammen päiväkoti Huhmarnummen koulukeskus Jokikunnan koulu Vanjärven koulu Kuoppanummen päiväkoti Uimahalli Vihtijärven päiväkoti Vanjärven päiväkoti Nummenselän päiväkoti (P) Kansalaisopisto Nummela Pääkslahden vanhainkoti Kuvataidekoulu Ojakkalan päiväkoti (P) Perhekoti Niiuhalan vanha kansakoulu Kirkonkylän paloasema Nummelan kotihoito Karviainen Kirkonkylän kerhokeskus Kulmala Nuorten työpaja Kanvervala Palma Nummelan koulu Hiidenrannan päiväkoti (P) Nummelan nuorisokeskus Nummelanharjun koulukeskus TVL:n vuokratila Kirkonkylän kerhokeskus Haimoon vanha koulu Museo Pikku-Pappila Nummelan vanhustentalo Kansalaisopisto Nummela Pajuniityn perhekeskus Lankilan päiväkoti Nummelan terveysasema Vihtijärven päiväkoti Pappilanpellon koulu Kirkkoniemen koulu Pääkslahden vanhainkoti Pääkirjasto Nummela Kuoppanummen koulukeskus Tervalammen koulu Otalammen päiväkoti Huhmarnummen päiväkoti VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 75 YKSITTÄISET KIINTEISTÖT 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 YHTEISET TEHTÄVÄT /hum² 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 YLEISHOITO JA VALVONTA /hum² 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0

Kunnanvirasto ja varikko Kuoppanummen koulukeskus Vihdin yhteiskoulu Nummelan koulu Kirkonkylän terveysasema Lankilan päiväkoti Päiväkoti Metsäpolku Hiidenrannan päiväkoti (P) Pajuniityn perhekeskus Haimoon vanha koulu Pääkirjasto Nummela Lankilan kulttuurikeskus Vihdin Pirtti Kuoppanummen päiväkoti Otalammen päiväkoti Myrskylänmäen perhekeskus Oinasjoen koulu Vihtijärven päiväkoti Museo Pikku-Pappila Niiuhalan vanha kansakoulu Pitäjänkeskus Vanjärven päiväkoti Kuvataidekoulu Huhmarnummen päiväkoti Nummelan nuorisokeskus Kirkonkylän paloasema Perhekoti Tienhaara Kulmala Nummelanharjun koulukeskus Vihdin yhteiskoulu Kuoppanummen koulukeskus Uimahalli Otalampitalo Nummelan koulu Nummelan terveysasema Kirkonkylän terveysasema Huhmarnummen koulukeskus Ojakkalan koulu Pappilanpellon koulu Nummelan paloasema Hiidenrannan päiväkoti (P) Nummelan vanhustentalo Kirjasto Kuntala Pajuniityn perhekeskus Pääkirjasto Nummela Lankilan päiväkoti Päiväkoti Metsäpolku Härkälän koulu Kirkkoniemen koulu Otalammen päiväkoti Myrskylänmäen perhekeskus Jokikunnan koulu Kuoppanummen päiväkoti Tervalammen koulu Pääkslahden vanhainkoti Pitäjänkeskus Oinasjoen koulu Kirkonkylän paloasema Lankilan kulttuurikeskus Vanjärven koulu Kansalaisopisto Nummela Tervalammen päiväkoti Huhmarnummen päiväkoti Kuvataidekoulu Vanjärven päiväkoti Tienhaara Perhekoti Vihtijärven koulu Huhdanpaju Kulmala 76 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS LÄMPÖHUOLTO /hum² 80 70 60 50 40 30 20 10 0 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 SÄHKÖHUOLTO 70 60 50 40 30 20 10 0 /hum² 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0

Nummelan terveysasema Kuoppanummen koulukeskus Otalampitalo Pappilanpellon koulu Ojakkalan koulu Pajuniityn perhekeskus Kunnanvirasto ja varikko Päiväkoti Metsäpolku Pääkirjasto Nummela Otalammen päiväkoti Myrskylänmäen perhekeskus Härkälän koulu Jokikunnan koulu Kirjasto Kuntala Enärannan päiväkoti Nummenselän päiväkoti (P) Pappilanpellon päiväkoti Vihtijärven päiväkoti Vanjärven päiväkoti Oinasjoen koulu Nummelan nuorisokeskus Lankilan kulttuurikeskus Pitäjänkeskus Kirkonkylän paloasema Museo Pikku-Pappila Vihdin Pirtti Uimahalli Kuoppanummen koulukeskus Otalampitalo Nummelan vanhustentalo Nummelanharjun koulukeskus Nummelan terveysasema Vihdin yhteiskoulu Kirkonkylän terveysasema Pajuniityn perhekeskus Kunnanvirasto ja varikko Pappilanpellon koulu Hiidenrannan päiväkoti (P) Nummelan koulu Päiväkoti Metsäpolku Lankilan päiväkoti Ojakkalan koulu Huhmarnummen koulukeskus Kuoppanummen päiväkoti Otalammen päiväkoti Myrskylänmäen perhekeskus Nummelan paloasema Kirkkoniemen koulu Pappilanpellon päiväkoti Nummenselän päiväkoti (P) Enärannan päiväkoti Pääkirjasto Nummela Daghemmet Aleksandra Tervalammen koulu Härkälän koulu Ojakkalan päiväkoti (P) Perhekoti Kansalaisopisto Nummela Kirkonkylän paloasema Kirjasto Kuntala Tienhaara Oinasjoen koulu Tervalammen päiväkoti Huhmarnummen päiväkoti Kuvataidekoulu Pitäjänkeskus Lankilan kulttuurikeskus Museo Pikku-Pappila Niiuhalan vanha kansakoulu VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 77 VESIHUOLTO /hum² 16 14 12 10 8 6 4 2 0 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 SIIVOUS /hum² 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0

Vihdin yhteiskoulu Pappilanpellon koulu Kunnanvirasto ja varikko Nummelan terveysasema Kirkonkylän terveysasema Otalampitalo Kirkkoniemen koulu Nummelan koulu Nummelanharjun koulukeskus Jokikunnan koulu Kuoppanummen koulukeskus Härkälän koulu Hiidenrannan päiväkoti (P) Pääkirjasto Nummela Uimahalli Lankilan päiväkoti Kirjasto Kuntala Ojakkalan päiväkoti (P) Nummelan paloasema Päiväkoti Metsäpolku Tienhaara Otalammen päiväkoti Nummenselän päiväkoti (P) Pappilanpellon päiväkoti Daghemmet Aleksandra Ojakkalan koulu Pajuniityn perhekeskus Vihdin Pirtti Vanjärven koulu Museon varasto (vuokrattu Oinasjoen koulu Myrskylänmäen perhekeskus Vihtijärven päiväkoti Pitäjänkeskus Nummelan vanhustentalo Kuoppanummen päiväkoti Vanjärven päiväkoti Palma Kuvataidekoulu Huhmarnummen koulukeskus Linjaportti Tervalammen koulu Haimoon vanha koulu Enärannan päiväkoti Kirkonkylän paloasema Tervalammen päiväkoti Kumpulan mökki Vihtijärven koulu Nummelan kotihoito Karviainen Kansalaisopisto Nummela Huhmarnummen päiväkoti Niiuhalan vanha kansakoulu Kirkonkylän kerhokeskus Museo Pikku-Pappila 78 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS KUNNOSSAPITO /hum² 30 25 20 15 10 5 0 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0

Vihdin yhteiskoulu Kuoppanummen koulukeskus Nummelanharjun koulukeskus Nummelan terveysasema Otalampitalo Kirkonkylän terveysasema Pajuniityn perhekeskus Nummelan koulu Kunnanvirasto ja varikko Vihdin Pirtti Ojakkalan koulu Vihtijärven koulu Nummelan vanhustentalo Huhmarnummen koulukeskus Kuoppanummen päiväkoti Pappilanpellon koulu Hiidenrannan päiväkoti (P) Haimoon vanha koulu Lankilan päiväkoti Otalammen päiväkoti Päiväkoti Metsäpolku Oinasjoen koulu Myrskylänmäen perhekeskus Pääkslahden vanhainkoti Pappilanpellon päiväkoti Jokikunnan koulu Härkälän koulu Kuvataidekoulu Nummelan paloasema Kirkkoniemen koulu Enärannan päiväkoti Nummenselän päiväkoti (P) Pitäjänkeskus Vanjärven koulu Kansalaisopisto Nummela Tienhaara Daghemmet Aleksandra Pääkirjasto Nummela Vanjärven päiväkoti Tervalammen koulu Perhekoti Ojakkalan päiväkoti (P) Kirjasto Kuntala Kumpulan mökki Huhmarnummen päiväkoti Palma Rakves Lankilan kulttuurikeskus Niiuhalan vanha kansakoulu Tervalammen päiväkoti Vihtijärven päiväkoti Kirkonkylän paloasema Museo Pikku-Pappila Uimahalli Sampola Nummelanharjun Vihdin yhteiskoulu Kuoppanummen Lankilan päiväkoti Ojakkalan koulu Perhekoti Kirkonkylän terveysasema Uimahalli Huhmarnummen Pappilanpellon koulu Daghemmet Aleksandra Tervalammen koulu Myrskylänmäen Linjaportti Enärannan päiväkoti Pappilanpellon päiväkoti Ojakkalan päiväkoti (P) Nummenselän päiväkoti (P) Tervalammen päiväkoti Museo Pikku-Pappila Vihdin Pirtti Nummelan vanhustentalo Huhmarnummen päiväkoti Niiuhalan vanha kansakoulu Kuvataidekoulu Tienhaara Nummelan kotihoito VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 79 ULKOALUEIDEN HOITO /hum² 30 25 000 25 20 15 10 5 20 000 15 000 10 000 5 000 0 0 JÄTEHUOLTO /hum² 30 25 000 25 20 000 20 15 000 15 10 10 000 5 5 000 0 0

80 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS LIITE 4: Timanttimallikuvaus

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 81 Kiinteistönpidon Timantti-malli Kuva 38 Timantti-mallin näkökulmat Granlundin timanttimalli on kiinteistönpidon toimintamalli. Malli toimii organisaation strategisena työkaluna kiinteistöjen ylläpidon hallintaan, johtamiseen ja kehittämiseen. Timanttimallissa on kuusi sakaraa, jotka ovat kiinteistöpalvelut, korjaustarpeen hallinta, energia ja ympäristö, tiedon ja dokumenttien hallinta, sopimushallinta sekä kustannushallinta. Jokaisella sakaralla on asteikko (tasot 1-5), jolla mitataan kyseisen osa-alueen tämänhetkistä tasoa. Samalla sakaralla osoitetaan, mikä on kyseisen osa-alueen tavoitetaso organisaatiossa. Timanttimalli on toimintamalli kokonaisvaltaisen kiinteistönpidon hallintaan. Timantin lähtökohtana on kiinteistöjen ylläpitotoiminnan nykytilan kattava arviointi eli nykytila-analyysi. Muun muassa kyselyn ja asiantuntijahaastatteluin tehdyn arvion perusteella tunnistetaan organisaation vahvuudet, kehittämistarpeet ja asetetaan tavoitteet eri osaalueiden kehittämiselle (=Toimenpideohjelma). Timanttimallia voidaan hyödyntää muun muassa kiinteistö- tai palvelustrategian laadinnan lähtökohtana sekä niiden toteutusta tukevana työkaluna. Kyselyn ja asiantuntijahaastattelujen avulla tehtävä nykytila-analyysi sisältää myös tavoitejohtamisen näkökulmat (Balanced Scorecard, BSC ) eli talousnäkökulman, asiakasnäkökulman, sisäisten prosessien näkökulman sekä oppimis- ja kasvunäkökulman. Jokaiselle timanttimallin osa-alueelle määriteltiin BSC-näkökulmien avulla tavoitteita, joita ti-

82 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS lapalvelut arvioi itsearvioinnissaan. Asiakkaat puolestaan arvioivat tilapalveluiden toimintaa asiakasnäkökulman avulla. Toimenpideohjelma sisältää konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla asetetut tavoitteet saavutetaan. Toimenpiteitä kutsutaan hyväksi kiinteistönpidon poluksi. Timanttimallin avulla voidaan helposti todentaa ylläpidon nykytila suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tarkastelussa huomioidaan RESURSSIT Mitkä ovat käytössä olevat resurssit ja miten niitä hyödynnetään MÄÄRITTELYT Miten tehtävät on kuvattu ja määritelty TOIMINTAMALLI Miten resursseja hyödynnetään ja määrittelyjä noudatetaan MITTAAMINEN Miten toiminnan laatua seurataan ja miten se todennetaan EDELLÄKÄVIJYYS Miten kehittäminen, asiakasnäkökulma ja läpinäkyvyys on huomioitu Timanttimalli auttaa organisaatiota tunnistamaan ja valitsemaan sille parhaiten soveltuvan kiinteistöjen ylläpidon tason. Nykytila-analyysi kertoo missä tällä hetkellä ollaan suhteessa tavoitteisiin. Toimenpideohjelma sisältää konkreettiset toimenpiteet, hyvän kiinteistönpidon polun, jota pitkin etenemällä tavoitteeseen pääsy on helppoa ja etenemistä voidaan seurata. Tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen mittaaminen on edellytys laadun, tehokkuuden, toiminnan tulosten ja organisaation kyvykkyyden kehittämiselle. Seuraavassa tilapalveluiden itsearvio ja asiakkaiden arvio toiminnasta Timantti-mallin pohjalta. Kysely Vihdin palveluverkkoselvityksen laadintaan kuului myös kiinteistöjen käyttäjille suunnattu kysely, joka toteutettiin keväällä 2014. Kyselyn laadinnassa konsultti käytti Internet-pohjaista Survey Monkey kyselyohjelmaa. Kysely lähetettiin Vihdin kunnan kiinteistöissä työskenteleville työntekijälle. Työntekijät saivat vastata anonyymisti, mutta vastaajalta kysyttiin joitakin perustietoja, jolla arvioitiin olevan merkitystä vastausten analysoinnissa. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä strategiatyötä varten mahdollisimman paljon tietoa Vihdin kiinteistökannan kunnosta ja toiminnallisuudesta. Lisäksi käyttäjiltä kysyttiin kunnan tarjoamien kiinteistöpalvelujen tasosta. Vastauksia saatiin 406 kappaletta. Haastattelu Haastattelujen tarkoituksena oli vastavuoroisesti saada palveluja tuottavien tahojen näkemyksiä Vihdin kiinteistöihin ja kiinteistönpidon tilaan liittyen. Kyselyssä pyrittiin keräämään tietoa yksittäisten kiinteistöjen tilasta, mutta haastatteluissa keskityttiin kiinteistönpitoon ja kiinteistöpalveluihin yleisemmällä tasolla. Haastattelut tehtiin huhtikuussa 2014. Haastattelut toteutettiin Vihdissä. Haastatteluihin osallistuivat rehtoreita, päiväkotien johtajia, muiden kiinteistöjen edustajia sekä tilapalveluiden edustajia.

VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 83 LIITE 5: Kuntamaisema Oy:n analyysi toiminnan kustannuksista

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen Maisemakuntavertailuraportti Vihti 2013 Versio 25042014