TYÖELÄMÄN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ ALUMNIEN NÄKÖKULMASTA

TYÖELÄMÄN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ ALUMNIEN NÄKÖKULMASTA Kyselytutkimus ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenliittojen jäsenille Marjut Vanha-aho Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 2009

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 4 2. KYSELYN TOTEUTUS JA RAKENNE... 5 2. KYSELYN TOTEUTUS JA RAKENNE... 5 3. KYSELYYN OSALLISTUNEET... 6 3.1 Suoritettu tutkinto... 6 3.2 Tutkinnon suorittamisvuosi... 7 3.3 Ammattikorkeakoulu, josta valmistunut... 8 3.4 Työskentelysektori... 9 3.5 Toimiala... 9 3.6 Asema työpaikalla... 11 3.7 Työpaikan koko... 11 3.8 Yhteistyö ammattikorkeakoulun/-koulujen kanssa... 12 3.8.1 Yhteistyö vs. työskentelysektori... 13 3.8.2 Yhteistyö vs. toimiala... 14 3.8.3 Yhteistyö vs. yrityksen koko... 15 4. YHTEISTYÖN OMINAISUUDET... 15 4.1 Yhteistyön muodot... 15 4.1.1 Yhteistyön muodot; jotain muuta... 16 4.1.2 Yhteistyön muodot vs. työskentelysektori... 16 4.1.3 Yhteistyön muodot vs. toimiala... 17 4.2 Konkreettisia esimerkkejä yhteistyöstä... 23 4.3 Yhteistyön kesto... 25 4.4 Yhteistyön laajuus yrityksessä... 25 4.5 Yhteistyön hyödyllisyys... 27 4.5.1 Perustelut hyödyllisyydelle... 28

4.5.2 Hyödyllisyys vs. yhteistyön kesto... 30 4.5.3 Hyödyllisyys vs. yhteistyön muodot... 31 4.6 Aloite yhteistyölle... 32 4.7 Yhteistyön tulevaisuus... 33 4.7.1 Tulevaisuus vs. yhteistyön kesto... 33 4.7.2 Tulevaisuus vs. hyödyllisyys... 34 4.7.3 Perustelut yhteistyön paranemiselle... 34 4.7.4 Perustelut yhteistyön heikkenemiselle... 35 4.8 Mahdolliset uudet yhteistyön muodot... 37 4.8.1 Yhteistyön mahdollisuudet, jotain muuta... 39 4.8.2 Mahdolliset uudet yhteistyön muodot vs. toimiala... 40 4.9 Mahdolliset uudet yhteistyön muodot; konkreettisia esimerkkejä... 45 5. MAHDOLLINEN YHTEISTYÖ... 46 5.1 Suoritettu tutkinto... 46 5.2 Työskentelysektori... 47 5.3 Toimiala... 48 5.4 Asema työpaikalla... 50 5.5 Työpaikan koko... 50 5.6 Yhteistyön mahdolliset muodot... 51 5.6.1 Yhteistyön mahdolliset muodot: jotain muuta, mitä... 52 5.6.2 Yhteistyön mahdolliset muodot vs. työskentelysektori... 53 5.6.3 Yhteistyön mahdolliset muodot vs. toimiala... 54 5.7 Yhteistyön mahdolliset muodot; konkreettisia esimerkkejä... 58 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 59 LIITE 1... 60 3

1. JOHDANTO Tämä kysely on toteutettu osana Korkeakouluhenkilöstön työelämäkumppanuus- ja työelämäyhteistyöosaamisen kehittäminen (KOHO) -projektia. KOHO-projekti on osa Stepit Kolme askelmaa yhteisölliseen työelämäkumppanuuteen -hanketta, jonka päätoteuttaja on Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Hankkeen päärahoittajia ovat Euroopan unionin sosiaalirahasto (ESR) ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Stepit KOHO-projektin toteuttajina ovat Ammatilliset opettajakorkeakoulut Jyväskylän ja HAAGA-HELIA:n ammattikorkeakouluista sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Stepit KOHO-projektissa suunnitellaan ja toteutetaan korkeakouluhenkilöstölle suunnattu työelämäkumppanuutta ja työelämäyhteistyöosaamista kehittävä toimintatapa, johon sisältyy kahdelle ammattikorkeakoululle pilotoitava valmennusohjelma. Valmennusohjelman aikana opettajat vahvistavat jo olemassa olevia työelämäkumppanuuksiaan, rakentavat uusia kumppanuuksia ja monipuolistavat ja kehittävät tapaansa, osaamistaan ja tietoisuuttaan tehdä työelämäyhteistyötä. Valmennusohjelman taustoittamiseksi projektin ohjausryhmä (JAMK:n, HAAGA-HELIA:n ja STTK:n edustajat) päätti kartoittaa pilotissa mukana olevien ammattikorkeakoulujen toiminta-alueiden elinkeinoelämän yhteistyötarpeet ja -toiveet. Koska koko STEPIT-hankkeen keskeisenä osana on ammattikorkeakoulujen alumnit (ammattikorkeakoulusta valmistuneet henkilöt), syntyi ohjausryhmässä ajatus hankkia taustatietoa myös alumneilta. Miten alumnit näkevät oman työpaikkansa ja alueen ammattikorkeakoulun yhteistyön: tehdäänkö yhteistyötä ja jos kyllä, niin millaista? Mikäli yhteistyötä ei tehdä, olisiko alumnin mielestä joitain yhteistyön mahdollisuuksia olemassa? Koska STTK:n jäsenliitoissa on runsaasti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita jäseniä, oli alumnikyselyn toteuttaminen STTK:n jäsenliittojen jäsenistölle hyvä tapa kerätä edellä mainittua tietoa. 4

2. KYSELYN TOTEUTUS JA RAKENNE Kysely toteutettiin sähköisesti Webropol-ohjelman avulla. Kyselyyn johtava linkki lähetettiin sähköpostitse STTK:sta sen 20 jäsenliittoon, jotka välittivät viestiä edelleen omille jäsenilleen. Kysely aukesi 18.helmikuuta, ja siihen oli mahdollista vastata 8.maaliskuuta saakka. Vastausaikaa oli näin ollen noin kaksi ja puoli viikkoa. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä kaikkiaan 5 397 STTK:laisten liittojen jäsentä. Määrää voidaan pitää erittäin hyvänä. STTK:laisissa liitoissa olevien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden jäsenten määrää ei valitettavasti tiedetä tarkasti, mutta määrän voidaan arvioida olevan vähintään 50 000. Kyselyn valmistelusta vastasivat STTK:n asiantuntijat Marjut Vanha-aho ja Mikko Koskinen. Kysymyksistä keskusteltiin myös KOHO-projektin ohjausryhmässä, ja näiden keskustelujen pohjalta muodostui kyselylomakkeen lopullinen muoto. Kyselylomake on raportin liitteenä (LIITE 1). Kysely muodostui sekä monivalintakysymyksistä että avoimista kysymyksistä. Kysymyksissä selvitettiin vastaajan taustatiedot sekä näkemykset hänen työpaikkansa tekemästä yhteistyöstä alueen ammattikorkeakoulun /-koulujen kanssa: onko yhteistyötä, millaista se on ja jos yhteistyötä ei ole, olisiko sille kuitenkin olemassa mahdollisuuksia. Kysymyksiä oli kaikkiaan kahdeksantoista. 5

3. KYSELYYN OSALLISTUNEET 3.1 Suoritettu tutkinto Vastaajista suurin osa oli sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneita (35,9 % eli 1 935 vastaajaa). Toiseksi suurin joukko oli tradenomeja (21,8 % eli 1177 vastaajaa) ja kolmantena tulivat insinöörit (11,7 % eli 630 vastaajaa). Muiden tutkintoryhmien edustajia oli selkeästi vähemmän. Suorittamasi tutkinto (n=5392) sairaanhoitaja tradenomi jokin muu insinööri terveydenhoitaja fysioterapeutti restonomi sosionomi medianomi 7,1 % 5,0 % 1,7 % 0,8 % 0,7 % 11,7 % 15,2 % 21,8 % 35,9 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % 35,0 % 40,0 % Jokin muu -vastauksen antaneiden joukosta suurimpina ryhminä erottautuivat kätilö (21 vastaajaa), Bachelor of Business Administration (BBA) ja bioanalyytikko (8 vastaajaa kummassakin), ensihoitaja (7 vastaajaa) ja laboratorioanalyytikko (6 vastaajaa). Yhdeksän vastaajaa oli ilmoittanut suorittaneensa sekä sairaan- että terveydenhoitajan tutkinnon. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita vastaajia oli kaikkiaan 12. 6

3.2 Tutkinnon suorittamisvuosi Suurin osa vastaajista oli valmistunut vuonna 2003 tai sitä ennen, joten heidän vastauksensa pohjautuvat melko pitkään työkokemukseen. Tätä voidaan pitää positiivisena asiana. Kyselyssä ei tosin selvitetty, kuinka pitkään vastaaja on nykyisessä työpaikassaan työskennellyt voi olla, että yli kuuden vuoden työuran aikana työpaikka on ehtinyt vaihtua useampaankin kertaan, jolloin tämä seikka ei hyödytä tuloksia kovin paljoa. Tutkinnon suorittamisvuosi (n=5387) 30,0 % 26,5 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 12,8 % 14,6 % 16,1 % 16,1 % 13,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 2003 tai aiemmin 2004 2005 2006 2007 2008 2009 0,9 % 7

3.3 Ammattikorkeakoulu, josta valmistunut Vastaajamäärät eri ammattikorkeakoulujen välillä jakaantuivat melko tasaisesti. Ilahduttavaa oli huomata, että vastaajia löytyi joka puolelta Suomea olettaen, että ainakin osa vastaajista työskentelee samalla alueella kuin on opiskellut. AMK josta valmistuit (n=5383) Arcada YH Diakonia AM K Etelä-Karjalan AM K EVTEK AM K Haaga insituutin AM K HAAGA-HELIA Helsingin AM K Helsingin liiketalouden AM K Humanistinen AM K Hämeen AM K Högskolan på Åland Jyväskylän AM K Kajaanin AM K Kemi-Tornion AM K Keski-Pohjanmaan AM K Kymenlaakson AM K Lahden AM K Laurea AM K M etropolia AM K M ikkelin Amk Oulun seudun AM K Pirkanmaan AM K Pohjois-Karjalan AM K Pohjois-Savon AM K Rovaniemen AM K Satakunnan AM K Savonia AM K Seinäjoen AM K Svenska YH Tampereen AM K Turun AM K Vaasan AM K YH Novia YH Sydväst 1,1 % 0,5 % 1,0 % 0,7 % 0,2 % 0,0 % 0,9 % 0,6 % 0,6 % 0,1 % 0,4 % 5,0 % 2,3 % 2,9 % 2,1 % 4,2 % 3,3 % 5,1 % 2,6 % 2,0 % 2,3 % 2,1 % 3,4 % 3,7 % 4,3 % 3,4 % 3,4 % 3,2 % 4,9 % 5,6 % 5,8 % 6,5 % 7,0 % 9,0 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % 8

3.4 Työskentelysektori Vastaajista suurin osa työskenteli kunnalla, mikä oli hyvin ennakoitavissa ottaen huomioon vastanneiden sairaanhoitajien suuren määrän. Yksityisen sektorin edustajia oli kunnan suhteen melkein yhtä paljon, mutta valtion ja kolmannen sektorin edustajia oli vastanneiden joukossa harmillisen vähän. Sektori, jolla työskentelet (n=5337) 3,1 % 48,2 % 44,1 % 4,6 % kunta valtio yksityinen sektori kolmas sektori 3.5 Toimiala Toimialojen jakauma toistaa samaa, mitä suoritettu tutkinto ja sektori, jolla työskentelee: ylivoimainen enemmistö vastaajista työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluiden parissa lähes 60 prosenttia vastaajista. Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuutta edustavien vastaajien osuus nousee myös yli kymmenen prosenttiyksikön, mutta muut toimialat jäävät selvästi alle kymmenen prosentin. Näin ollen tuloksista ei voida kovin yleistävää analyysiä tehdä muiden toimialojen osalta. 9

Toimiala (n=5371) terveys- ja sosiaalipalvelu 59,7 % teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus jokin muu tietoliikenne muu teollisuus rahoitus- ja vakuutusala rakentaminen hallinto- ja tukipalvelut kuljetus ja varastointi tukku- ja vähittäiskauppa kiinteistöala opetus- ja koulutusala järjestötoiminta maa- ja metsätalous 11,7 % 6,7 % 5,9 % 4,9 % 2,3 % 1,8 % 1,8 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,3 % majoitus- ja ravitsemustoiminta taideala 0,2 % 0,2 % 10 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 %

3.6 Asema työpaikalla Suurin osa vastanneista työskenteli toimihenkilö- tai asiantuntijatehtävissä, mikä sopii hyvin STTK:n jäsenprofiiliin. Asema työpaikalla (n=5351) 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,3 % 0,7 % 3,5 %5,5 % 14,4 % 61,7 % 13,8 % ylin johto johto keskijohto ylempi toimihenkilö asiantuntija toimihenkilö jokin muu 0,0 % 3.7 Työpaikan koko Sekä suurissa (yli 100 henkeä) että pienissä (10-50 henkeä) yrityksissä työskentelevien osuudet olivat lähes 40 prosenttia vastanneista. Hyvin pienten (alle 10 henkeä) ja keskisuurten (50-100 henkeä) yritysten edustavuus jäi kymmenen prosentin tuntumaan. 11

Työpaikan koko (n=5356) alle 10 henkeä 9,6 % 10-50 henkeä 39,4 % 51-100 henkeä 12,6 % yli 100 henkeä 38,4 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % 35,0 % 40,0 % 3.8 Yhteistyö ammattikorkeakoulun/-koulujen kanssa Vastaajista suurin osa työskenteli yrityksissä, joissa yhteistyötä tehdään. Toki tämän voi ajatella siten, että yleensä suurin osa niistä, jotka vaivautuvat tämäntyyppisiin kyselyihin vastaamaan, ovat kyselyn oikeaa kohderyhmää. Jos kyselyn vastaanottaja työskentelee yrityksessä, joka ei tee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa, ajattelee vastaanottaja helposti että ei hänen kannata vastata, koska ei hänellä ole mitään annettavaa. 12

Tehdäänkö yhteistyötä AMK:n kanssa (n=5373) 13,5 % 14,2 % 72,3 % kyllä ei en osaa sanoa Ei ja en osaa sanoa vastaajien osalta tuloksia käsitellään kappaleessa 5. 3.8.1 Yhteistyö vs. työskentelysektori Kysymyksen vastauksia verrattiin ristiintaulukoinnin avulla kysymykseen, jossa kysyttiin millä sektorilla vastaaja työskentelee. Vertailusta käy ilmi, että kunnalla työskentelevistä jopa 93,5 prosenttia tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulun /-koulujen kanssa. Valtiolla työskentelevistä vastaava osuus on 73,5 prosenttia ja kolmannella sektorilla 64,3 prosenttia. Yksityisellä sektorilla kyllä -vastaajien osuus sen sijaan jää hieman alle puoleen: 49,6 prosenttia. Ei -vastanneista suurin osa työskenteli yksityisellä sektorilla (81,2 %) kuten myös en osaa sanoa - vastaajista (79,2 %). Kaikista yksityisellä sektorilla työskentelevistä vastaajista 24,9 prosentin työpaikalla ei tehty yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Kolmannella sektorilla työskentelevistä 21,4 prosenttia vastasi kielteisesti yhteistyökysymykseen, ja valtiolla työskentelevistä 11,8 prosenttia. Kuntatyöntekijöiden keskuudessa osuus oli kaikista pienin, vain 2,7 prosenttia. 13

3.8.2 Yhteistyö vs. toimiala Kysymyksen vastauksia verrattiin myös kysymykseen vastaajan toimialasta. Suhteessa yleisintä yhteistyön tekeminen oli vertailun mukaan majoitus- ja ravitsemusalalla, jonka edustajista 91,7 prosenttia ilmoitti työpaikkansa tekevän yhteistyötä. Tosin tulee huomioida, että kyseisen toimialan edustajia oli kyselyssä vain 12 henkilöä. Toiseksi yleisintä yhteistyö oli terveys- ja sosiaalialalla (89,6 %). Ei-vastaajien osuus oli suurinta taidealalla (66,7 %) sekä tukku- ja vähittäiskaupassa (49,1 %). Alla olevassa taulukossa on eritelty vastaukset toimialoittain seitsemän yleisimmän toimialan osalta (toimialat, joissa vastaajajoukko yli 90 vastaajaa), lukuun ottamatta jokin muu -toimialan edustajia. Toimiala vs. yhteistyön tekeminen kyllä ei eos terveys- ja sosiaalipalvelut teknologia-, metsä- tai kemianteollisuus tietoliikenne muu teollisuus rahoitus- ja vakuutus rakentaminen hallinto- ja tukipalvelu 89,6 % 5,8 % 4,6 % 57,1 % 17,8 % 25,1 % 31,1 % 23,8 % 45,1 % 51,7 % 21,1 % 27,2 % 54,4 % 13,6 % 32,0 % 47,9 % 31,3 % 20,8 % 46,3 % 29,5 % 24,2 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 14

3.8.3 Yhteistyö vs. yrityksen koko Vertailtaessa yrityksen kokoa suhteessa yhteistyön tekemiseen, ei huomattu merkittäviä eroja: yli 70 prosenttia niin 10-50 hengen, 51-100 hengen kuin yli 100 hengen yrityksistäkin tekee yhteistyötä. Sen sijaan pienimmistä, alle 10 hengen yrityksistä vain hieman yli puolet (52,9 %) tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tämän kokoluokan yritysten edustajista 36,1 prosenttia taas ilmoittaa, että yhteistyötä ei tehdä. 4. YHTEISTYÖN OMINAISUUDET 4.1 Yhteistyön muodot Ylivoimaisesti suosituimmat yhteistyön muodot olivat työharjoittelupaikkojen ja opinnäytetyöaiheiden tarjoaminen, mitä voidaan pitää ennalta arvattuna. Vierailijaluennoitsijana toimimisen osuus yllätti tutkijan positiivisesti. Mentoroinnin ja alumniyhteistyön pienet osuudet kertovat siitä, että yrityksissä/ammattikorkeakouluissa ei ole ymmärretty näiden toimintojen hyötyä ja mahdollisuuksia antoisassa yhteistyössä. 15

Yhteistyön muodot (n=3898) työharjoittelupaikat 94,5 % opinnäytetyöt 64,5 % vierailijaluennot projektityöt mentorointi jotain muuta alumniyhteistyö 24,0 % 17,3 % 5,9 % 4,5 % 1,4 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % 4.1.1 Yhteistyön muodot; jotain muuta Avoimia vastauksia saatiin noin 140. Tyypillisimmät yhteistyön muut muodot liittyivät koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen (esim. jatkokoulutus, erikoistumisopinnot ja oppisopimuskoulutus), yhteisiin hankkeisiin ja projekteihin sekä työpaikkavierailuihin. Lista avoimista vastauksista löytyy raportin liitteenä (LIITE 2). 4.1.2 Yhteistyön muodot vs. työskentelysektori Vastaajien työskentelysektoreita verrattiin suhteessa eri yhteistyömuotojen toteuttamiseen ristiintaulukoinnin avulla. Sektorien osalta vertailukohtana olivat ne sektorilla työskentelevät, jotka ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä ammattikorkeakoulun/-koulujen kanssa. Työharjoittelupaikkoja tarjottiin melkein jokaisen kunnalla (98,5 %) ja valtiolla (96,1 %) työskentelevän työpaikalla. Yksityisellä ja kolmannella sektorilla osuudet olivat myös kovin korkeat (88,5 % ja 84,3 %). 16

Opinnäytetöiden tarjoaminen oli kullakin sektorilla työharjoittelupaikkoja harvinaisempaa. Suhteessa eniten opinnäytetyöaiheita tarjottiin valtiolla: 72,7 prosentissa tapauksia. Yksityinen sektori oli toisena (70,0 %) ja kunta kolmantena (62,1 %). Kolmannella sektorilla opinnäytetöiden merkeissä yhteistyötä toteutti reilu puolet vastanneista sektorin edustajista (57,4 %). Mentorointiin osallistuminen oli kaikilla sektoreilla hyvin vähäistä, alle 10 prosenttia. Kunnan toimijat olivat tässä aktiivisimpia (7,3 %). Kolmannella sektorilla osuus oli 5,6 prosenttia ja valtiolla tasan 5 prosenttia. Yksityisellä sektorilla mentorointiin osallistui 3,4 prosenttia sektorin edustajista. Mentorointia harvinaisempaa oli alumniyhteistyön tekeminen. Tässä jopa kahden toimialan kohdalla yleisyys oli alle prosentin luokkaa: 0,6 prosenttia valtion edustajista ja 0,9 prosenttia kolmannen sektorin edustajista. Kunta ja yksityinen sektori olivat melko tasaväkisiä 1,4 ja 1,5 prosentin yleisyydellä. Projektitöiden teettämisessä kolmas (23,1 %) ja yksityinen sektori (21,1 %) olivat valtiota (16,1 %) ja kuntaa (15,5 %) aktiivisempia. Kolmas sektori oli yllättäen aktiivisin myös vierailijaluennoitsijana toimimisessa (39,8 % sektorin edustajista). Kunnan osalta osuus oli 25,7 prosenttia, valtiolla 22,2 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 19,7 prosenttia. 4.1.3 Yhteistyön muodot vs. toimiala Vastaajien toimialaa suhteessa eri yhteistyömuotojen toteuttamiseen vertailtiin ristiintaulukoinnin avulla. Koska useamman eri toimialan edustajien määrä jäi hyvin pieneksi, on alla olevissa taulukoissa huomioitu ne viisi yleisintä toimialaa, jotka ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä. Näissä kaikissa vastaajamäärä oli yli 50 henkeä. Joukosta on jätetty kuitenkin pois jonkin muun toimialan edustajat. Työharjoittelupaikkojen tarjoamisessa terveys- ja sosiaaliala oli ehdoton ykkönen. Yllättäen rahoitus- ja vakuutusalalla harjoittelupaikkoja tarjoaa myös hieman reilu yhdeksän kymmenestä muissa yhteistyön muodoissa kyseinen toimiala on huomattavasti passiivisempi. Ilahduttavaa on, että kaikki suurimmat toimialaryhmät osallistuvat työharjoittelupaikkojen tarjoamiseen yli 80 prosenttisesti. 17

Työharjoittelupaikkojen tarjoaminen terveys- ja sosiaalipalvelut 98,6 % rahoitus- ja vakuutustoiminta 91,2 % muu teollisuus 85,2 % teknologia-, metsäja kemianteollisuus tietoliikenne 84,6 % 83,7 % 75,0 % 80,0 % 85,0 % 90,0 % 95,0 % 100,0 % Opinnäytetyöaiheiden tarjoamisessa terveys- ja sosiaaliala yllätti jäämällä viiden suurimman toimialan joukosta vähiten aktiiviseksi. Myös rahoitus- ja vakuutusalalla olisi voinut olettaa opinnäytetöiden teettämisen olevan yleisempää. 18

Opinnäytetyöaiheiden tarjoaminen teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tietoliikenne muu teollisuus 86,7 % 82,2 % 91,9 % rahoitus- ja vakuutustoiminta terveys- ja sosiaalipalvelut 66,2 % 59,2 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % 19

Mentorointiin osallistuminen oli vähäistä kaikilla toimialoilla. Terveys- ja sosiaalipalveluiden paras aktiivisuus tässä yhteistyön muodossa on alan luonteen vuoksi ymmärrettävää. Mentorointiin osallistuminen terveys- ja sosiaalipalvelut 6,5 % tietoliikenne muu teollisuus 4,4 % 5,1 % teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus 3,6 % rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,5 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % 7,0 % Alumniyhteistyön teettäminen oli vielä mentorointiakin vähäisempää. Muussa teollisuudessa yllettiin melkein neljään prosenttiin, kun taas rahoitus- ja vakuutusalalla alumniyhteistyötä ei tehty kenenkään vastaajan työpaikalla. Tässä on siis selkeästi parantamisen varaa. Avointen kommenttien perusteella alumniyhteistyön kehittämisen tulisi kuitenkin lähteä siitä, että niin yrityksille kuin valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille tehdään alumniyhteistyön tarkoitus ja hyöty tutuksi. On myös ammattikorkeakoulun omasta aktiivisuudesta kiinni, kuinka hyvin se huomioi alumninsa ja pitää heihin yhteyttä. 20

Alumniyhteistyön tekeminen muu teollisuus 3,7 % teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus terveys- ja sosiaalipalvelut tietoliikenne 1,1 % 1,0 % 2,0 % rahoitus- ja vakuutustoiminta 0,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % Vierailijaluennoitsijana toimimisessa toimialat olivat melko tasaväkisiä. Kyseisen yhteistyömuodon lisäämisessä voisi kuitenkin nähdä potentiaalia enempäänkin. 21

Vierailijaluennoitsijana toimiminen terveys- ja sosiaalipalvelut muu teollisuus rahoitus- ja vakuutustoiminta teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tietoliikenne 25,0 % 23,0 % 20,6 % 19,3 % 18,4 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % Projektitöiden teettäminen oli selkeästi yleisintä teollisuuden toimialoilla, joissa vajaa kolmannes ilmoitti tekevänsä niitä. Sen sijaan sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa että rahoitus- ja vakuutusalalla projektitöiden hyötyä ei tunnuta näkevän kovin laajalti varmasti näilläkin aloilla mahdollisuuksia moniin erilaisiin projekteihin olisi. 22

Projektitöiden teettäminen muu teollisuus teknologia-, metsäja kemianteollisuus 29,6 % 29,1 % tietoliikenne 22,4 % terveys- ja sosiaalipalvelut 14,6 % rahoitus- ja vakuutustoiminta 10,3 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % 4.2 Konkreettisia esimerkkejä yhteistyöstä Esimerkkejä yhteistytöstään kertoi noin 250 vastaajaa. Monessa vastauksessa kävi ilmi vastaajan oma historia: työharjoittelun ja/tai opinnäytetyön jatkona oli poikinut työpaikka nykyisessä yrityksessä. Harjoittelupaikkojen ja opinnäytetyöaiheiden tarjoaminen korostui myös monissa vastauksissa, samoin kuin (kesä-)työntekijöiden rekrytointi ammattikorkeakoulun kautta. Monilla työpaikoilla myös tehdään koulutusyhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa: työpaikan tarvitsema täydennyskoulutus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Valitettavasti useammasta vastauksesta kävi ilmi, että yhteistyö ei ole mitenkään suunnitelmallista, vaan sitä tehdään projekti kerrallaan silloin kun sopiva aihe tulee eteen. Muutamissa vastauksissa kuitenkin kerrottiin yhteistyön syventämisen olevan parhaillaan työn alla. 23

Vastauksista poimittuja muutamia hyviä käytäntöjä: AMK:ssa opiskelee kummioppilaita, joille on taattu työharjoittelut ja opinnäytetyöt sekä osalle myös työpaikka. Räätälöity koulutusyhteistyö, jossa koulutuksen suoritettuaan työllistyy juuri tähän työpaikkaan. Oppilaitoksessa aloitti 25 hengen yritysryhmä, joka suorittaa insinööri (AMK) tutkintoa. Työnantaja tulee vastaan avoimen AMK:n lukukausimaksuissa ja antaa 4h/viikko työaikaa opiskeluun. Olemme hyvien kokemuksien jälkeen laittaneet kesätyöntekijät hakuun vain lähellä oleviin ammattikorkeakouluihin, emme siis julkiseen hakuun esim. TE-keskuksiin. Projektityönä yhteenveto henkilöstökyselystä. Opiskelijat tekevät kilpailija-analyysin yrityksellemme. Toimihenkilöille suunnattu 90 opintopisteen opintopaketti. Kaupallisia ja teknisiä aineita. Työnantaja kustansi materiaalit ja kurssit sekä opiskeluajasta puolet. Yritykseeni on tekeillä opinnäytetyönä perehdytyskansio. Kunnan vanhustyön strategia on tehty opinnäytetyönä AMK:n kanssa. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat pitivät työhyvinvointipäivän. AMK:n opettaja piti meille ruotsin kurssin liittyen rahoitusalan sanastoon ja asiakastapaamisiin. Avoimet vastaukset löytyvät täydellisenä raportin liitteestä (LIITE 3). 24

4.3 Yhteistyön kesto Vastaajista puolet ei osannut vastata kysymykseen yhteistyön kestosta. Positiivista kuitenkin oli huomata, että hyvin harvassa tapauksessa yhteistyö on kestänyt vasta alle vuoden tämä on ehkä merkki pitkäaikaisista kumppanuuksista. 50,0 % 40,0 % Yhteistyön kesto (n=3922) 38,9 % 49,5 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 1,4 % 10,2 % 0,0 % alle vuoden 1-5 vuotta yli 5 vuotta en osaa sanoa 4.4 Yhteistyön laajuus yrityksessä Noin puolet vastaajista ilmoitti yhteistyöhön osallistuvan työpaikalla useampi kuin yksi henkilö. Ilahduttavaa oli, että vain alle viidessä prosentissa tapauksia yhteistyö on yhden henkilön varassa. 25

Yhteistyöhön osallistuvien määrä (n=3908) 4,9 % 43,3 % yksi henkilö useampi henkilö en osaa sanoa 51,8 % Arviot yhteistyöhön osallistuvien määrästä vaihtelivat muutamasta henkilöstä muutamaan sataan. Noin kolmasosassa tapauksista, joissa yhteistyöhön osallistui useampi henkilö, kuului yhteistyöhön osallistuminen tavalla tai toisella koko henkilöstön tai koko osaston henkilökunnan tehtäviin. Useimmiten nämä tapaukset tulivat hoitoalalta, jossa esimerkiksi harjoittelijoiden ohjaaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus. Näissä tapauksissa saattoi toki olla, että muut yhteistyön muodot (esim. luentojen järjestäminen) kuuluivat suppeamman joukon vastuulle. Samoin lähes kolmasosa vastaajista ilmoitti yhteistyöhön osallistuvien määräksi 1-10 henkeä. Näistä suurin osa (60 tapausta 91:stä) painottui alle viiden hengen vastuujoukkoon. 26

Vastaajien arviot yhteistyöhön osallistuvien määrästä on luokiteltu seuraavan taulukon mukaisesti: 1-10 henkilöä 91 tapausta 11-20 henkilöä 27 tapausta 21-30 henkilöä 12 tapausta 31-40 henkilöä 6 tapausta 41-50 henkilöä 2 tapausta 51-100 henkilöä 7 tapausta 101-200 henkilöä 3 tapausta yli 200 henkilöä lähes jokainen työntekijä osallistuu määrittelemätön luku 2 tapausta 94 tapausta 25 tapausta 4.5 Yhteistyön hyödyllisyys Ammattikorkeakouluyhteistyön hyödyllisyydestä kertoo myös tämän tutkimuksen tulos: lähes kahdeksankymmentä prosenttia vastaajista pitää yhteistyötä työpaikkansa kannalta vähintään melko hyödyllisenä. Erityisen positiivista on, että täysin hyödyttömäksi yhteistyön arvioi alle puoli prosenttia vastaajista. 27

Arvio yhteistyön hyödyllisyydestä (n=3924) erittäin hyödyllistä 23,3 % 54,8 % melko hyödyllistä 5,0 % 0,3 % 16,6 % jokseenkin hyödytöntä täysin hyödytöntä 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % en osaa sanoa 4.5.1 Perustelut hyödyllisyydelle Edellisen vastauksen perusteli jopa 2 149 vastaajaa. Näistä melko menossa kerrottiin vastaajan itsensä saaneen työpaikan harjoittelun tai opinnäytetyön kautta, tai todettiin perustelun olevan hankalaa lyhyen työkokemuksen takia. Yhteistyön tekeminen koettiin hyväksi tavaksi rekrytoida tulevaisuuden työvoimaa: yli kolmasosa vastaajista mainitsi uusien (kesä-)työntekijöiden ja sijaisten löytämisen yhteistyöstä saatavaksi hyödyksi. Opiskelijoiden mukanaan tuomia uusia tuulia sekä ajantasaista tietoa uusista menetelmistä arvostettiin laajasti, kuten myös opiskelijoiden tekemien opinnäyte- ja projektitöiden kautta syntyviä tuloksia. Lisäksi kiiteltiin myös sitä, että harjoittelijoiden ohjaaminen pakottaa työntekijät tarkastelemaan olemassa olevia toimintatapoja kriittisemmin, kun niitä joutuu perustelemaan harjoittelijoille. Vaikka harjoittelijoiden tuomaa helpotusta työtaakkaan kiiteltiin, kritisoi moni vastaaja silti sitä, että heidän omaa työaikaansa sidotaan liiaksi harjoittelijan ohjaamiseen muutenkin kiireisessä työympäristössä (useimmiten hoitoalalla). 28

Positiivista oli havaita, että monet vastaajista näkivät hyödyllisyyden opiskelijan saaman työkokemuksen ja asiantuntijatiedon kautta. He kokivat velvollisuudekseen omalta osaltaan tuottaa työmarkkinoille ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa osallistumalla esimerkiksi harjoittelun ohjaukseen. Perustelujen yleisimmät aiheet on luokiteltu seuraavassa taulukossa. Siinä ei ole huomioitu vastaajien kertomuksia omasta taustaan tai selvityksiä arvioinnin puuttumisesta. Uusien työntekijöiden rekrytointimahdollisuus Opiskelijoiden tuomat uudet tuulet ; olemassa olevien toimintatapojen tarkastelu 776 vastausta 454 vastausta Opinnäyte-/projektitöistä saatava hyöty Opiskelijan saaman hyödyn korostaminen Työharjoittelijat ovat avuksi töiden hoidossa Harjoittelijoiden ohjaaminen sitoo liiaksi henkilöstöresursseja Yhteistyöllä saadaan työpaikalle/alalle näkyvyyttä Yhteistyön laatu on hyvin vaihtelevaa Yhteistyöstä on hyvin vähän konkreettista hyötyä yritykselle Yhteistyö ei ole niin hyödyllistä kuin se voisi olla 221 vastausta 101 vastausta 64 vastausta 55 vastausta 31 vastausta 25 vastausta 14 vastausta 5 vastausta 29

Perusteluista on lisäksi nostettu muutama yksittäinen kommentti: Harjoittelijat ovat ovi työelämän ja koulutuksen kehittämisen välillä. Yhteistyön tekeminen koulujen suuntaan on todella vaikeaa. Opettajilla ei ole aikaa tulla kentälle. Muutenkin asiat tuntuvat menevän ammattikorkeakoulujen suunnalta aikatavalla sanelupolitiikalla, ei paljon kuulla työelämän tarpeita ja realistisia mahdollisuuksia toteuttaa asioita. Verkostoituminen ja työelämän ja oppilaitoksen välinen yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta pystyisimme jatkossa vastaamaan työelämän tarpeisiin ja haasteisiin. Tämän päivän trendi on jatkuva oppiminen, ja tätä silmällä pitäen yhteistyö AMK:n kanssa tarkoittaa sitä, että opiskelijat tuovat tullessaan uutta tietoa, joka parhaimmillaan auttaa myös henkilökuntaa pysymään ajan hermolla. Saadaan koulutus vastaamaan työelämän tarpeisiin. Työnantajan näkövinkkelistä voidaan esittää toiveita koululle, mitä asioita pitäisi enemmän ottaa huomioon ja kouluttaa. Toimitaan yhdessä nuorten auttamiseksi elämässä eteenpäin. Tämän päivän opiskelija on tulevaisuuden työkaveri. Tiivis, jo vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö on meille arkipäivää. Olemme voineet kehittää opiskelijaohjausta, opiskelijoilta saamamme palaute on erittäin hyvää ja monet ovat valmistuttuaan palanneet meille töihin. Puolin ja toisin olemme voineet jakaa uusinta alan tietoa ja näin kaventaa koulun ja työelämän välistä kuilua. 4.5.2 Hyödyllisyys vs. yhteistyön kesto Hyödyllisyys-kysymyksen tuloksia verrattiin kysymykseen yhteistyön kestosta ristiintaulukoinnin avulla. Vertailusta selvisi, että jo alle vuoden kestäneen yhteistyön perusteella reilusti yli puolet 30

(61,1 %) pitää yhteistyötä vähintään melko hyödyllisenä. 1-5 vuotta yhteistyötä tehneiden keskuudessa vastaava osuus on 81,2 prosenttia, ja yli 5 vuoden kestoisissa yhteistyökuvioissa jo 88,8 prosenttia. En osaa sanoa -vastanneiden osuus oli suhteessa suurin niissä tapauksissa, joissa yhteistyö oli kestänyt vasta alle vuoden (29,6 %). On tietysti ymmärrettävää, että kovin lyhytkestoisessa yhteistyössä sen hyödyllisyyttä on vielä hankala arvioida. Jos vertailu toteutetaan toisin päin (eli perusjoukon muodostavat tietyn hyödyllisyys-arvion antaneet vastaajat) huomataan, että erittäin hyödylliseksi yhteistyön arvioivista enemmistö (50,5 %) kertoo yhteistyön jatkuneen yli 5 vuotta. Voitaneen siis päätellä, että mitä pidempi yhteistyö, sitä parempi tyytyväisyys. 4.5.3 Hyödyllisyys vs. yhteistyön muodot Arviota yhteistyön hyödyllisyyttä verrattiin myös vastaajan ilmoittamiin yhteistyön toteuttamismuotoihin. Tästä kävi yllättäen ilmi, että suhteessa hyödyllisimmäksi yhteistyön muodoksi koettiin alumniyhteistyön tekeminen (81,9 % siihen osallistuvista arvioi yhteistyön vähintään melko hyödylliseksi). Huomattavaa oli myös, ettei kukaan alumniyhteistyöhön osallistuvista ollut antanut arvosanaa täysin hyödytön. Tätä tulosta ei kuitenkaan ole todennettu Chi-Square - menetelmällä, mikä tulee huomioida kyseisen tuloksen luotettavuutta arvioidessa. Myös mentoroinnin osalta 80,9 prosenttia vastaajista arvioi yhteistyön vähintään melko hyödylliseksi. Ehkä tästä löytyisi kimmoke useammalle yritykselle laajentaa yhteistyötä alumnitoiminnan ja mentoroinnin piiriin. Muidenkin yhteistyömuotojen toteuttajien antama arvosana hyödyllisyydestä oli vähintään melko hyödyllinen lähemmäs 80 prosentin osuuksilla: työharjoittelupaikkojen tarjoaminen 76,6 prosenttia; opinnäytetyöaiheiden tarjoaminen 77,5 prosenttia; projektitöiden teettäminen 79,0 prosenttia; vierailijaluennoitsijana toimiminen 79,8 prosenttia. 31

4.6 Aloite yhteistyölle Vastausten anti jäi kysymyksessä yhteistyön aloitteen tekijästä melko suppeaksi, sillä lähes 70 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, miten yhteistyö on saanut alkunsa. Saatujen vastausten perusteella ammattikorkeakoulut näyttävät olevan huomattavasti yrityksiä aloitteellisempia yhteistyön käynnistäjiä. Aloitteen tekijä (n=3891) 69,9 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 24,5 % 5,6 % AMK työpaikka en osaa sanoa 32

4.7 Yhteistyön tulevaisuus Reilut puolet vastaajista näkee yhteistyön pysyvän tulevaisuudessa ennallaan, mitä voidaan pitää positiivisena asiana etenkin kun heikentymiseen uskoo vain noin viisi prosenttia vastaajista. Tässäkin en osaa sanoa -vastausten osuus on yli neljäsosa kaikista vastauksista. Yhteistyön tulevaisuus (n=3889) paranee 10,9 % pysyy ennallaan 57,0 % heikentyy 5,2 % en osaa sanoa 26,9 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 4.7.1 Tulevaisuus vs. yhteistyön kesto Alle vuoden kestoisen yhteistyön perusteella melkein kolmasosa (30,2 %) arvioi yhteistyön paranevan tulevaisuudessa. 41,5 prosenttia arvioi sen pysyvän ennallaan, eikä kukaan arvioinut sen heikentyvän. Enemmistö niistä vastaajista, joiden työpaikalla yhteistyötä on tehty 1-5 vuotta, arvioi yhteistyön pysyvän ennallaan myös tulevaisuudessa (57,8 %). Yli 5 vuotta kestäneiden yhteistyösuhteiden perusteella tämän arvion antaa jo 64,8 prosenttia vastaajista. Kehittymiseen sen sijaan ei enää uskota yhtä vahvasti kuin alle vuoden kestoisissa yhteistyösuhteissa; vastanneista 16,5 prosenttia 1-5 vuoden ja 12,9 prosenttia yli 5 vuoden kestoisten yhteistyösuhteiden perusteella arvioi yhteistyön paranevan tulevaisuudessa. Heikentyvän tulevaisuuskuvan arvioijista reilu kolmannes (38,8 %) ilmoitti yhteistyön jatkuneen yli 5 vuotta. Voi siis olla, että yhteistyön jatkuessa pidempään, hiipuu yhteistyökumppaneilta innostus 33

panostaa siihen, ja sen annetaan vain edetä omalla painollaan samoin kuin aina ennenkin. Toisaalta myös yhteistyön parantumiseen uskovista melkein puolet (46,3 %) edusti niitä vastaajia, joiden yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa oli jatkunut yli 5 vuotta. 4.7.2 Tulevaisuus vs. hyödyllisyys Heistä jotka arvioivat yhteistyön tulevaisuudessa paranevan, jopa 90,7 prosenttia arvioi yhteistyön olevan työpaikkansa kannalta vähintään melko hyödyllistä. Myös heistä, jotka arvioivat yhteistyön heikentyvän, jopa 73,6 prosenttia oli antanut yhteistyölle vähintään melko hyödyllisen arvion. Näissä tapaukissa syynä heikentyvään arvioon todennäköisesti oli muut syyt kuin varsinainen yhteistyön laatu. 4.7.3 Perustelut yhteistyön paranemiselle Perusteluja arviolle yhteistyön paranemisesta esitettiin kaikkiaan 326 kpl. Niiden luokittelu kovin tarkasti ei ollut mahdollista, mutta vastaukset voidaan kuitenkin jaotella seuraaviin teemoihin: Yhteistyötä kehitetään/ halutaan kehittää jatkuvasti Alalla vallitseva työvoimapula / tuleva eläköityminen / rekrytointitarve Yhteistyön mahdollisuudet / resurssit tulevat lisääntymään Yhteistyöstä saatava hyöty Hyvät kokemukset kannustavat kehittämään yhteistyötä Harjoittelijoista saadaan ilmaista työvoimaa Jokin muu perustelu 83 vastausta 60 vastausta 46 vastausta 28 vastausta 6 vastausta 2 vastausta 96 vastausta Vastausten hyvin laaja kirjo aiheutti sen, että suurta osaa vastauksista ei voinut luokitella minkään teeman sisälle. Vastauksissa oli hyvin yksityiskohtaisia perusteluja tietyn yrityksen näkökulmasta, tai silkka vastaajan esittämä toive yhteistyön paranemisesta. Nämä etenkin olivat sellaisia vastauksia, joilla ei tutkimuksen kannalta ollut juurikaan painoarvoa. 34

Vastauksista poimittuja muutamia hyviä perusteluita yhteistyön paranemiselle: Ammattitaitomme kehittyy jatkuvasti ja on enemmän annettavaa. Hyvä yhteistyö kantaa aina pitkälle ja viinin lailla se paranee vanhetessa. Koska huomataan kuinka paljon yhteistyöstä voi olla hyötyjäkin työpaikalle. Mielestäni on tärkeää, että yritys tarjoaa opiskelijoille työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja, koska silloin voimme hyödyntää heidän tietotaitoaan sekä samalla ehkä ilmaiseksi kouluttaa tulevaisuuden työntekijöitämme. Olemattomasta on vain yksi tie. Pakko parantaa yhteistyötä mikäli haluaa uusia työntekijöitä tähän organisaatioon. Tänä päivänä kaikki asiat kehittyy ja kehityksen edellytyksenä on toimiva yhteistyö, ajantasaisuus, ammattitaidollisuus ja sen ylläpitäminen ym. eli yhteistyötä oltava tulevaisuutta ajatellen. Toivottavaa olisi, koska opetus ei voi olla erillään työelämästä, jossa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, ja koulutuksen on pystyttävä vastaamaan työelämän haasteisiin. Yhteisöllisenä aikana tärkeä verkostoitua, hyöty molemmille, opiskelijalle käden taidon oppiminen tärkeää laaja-alaisen näkemyksen lisäksi. 4.7.4 Perustelut yhteistyön heikkenemiselle Perusteluja arviolle yhteistyön heikkenemisestä esitti yhteensä 190 vastaajaa. Vastaukset voidaan luokitella seuraavan jaottelun mukaisesti: 35

Oma resurssipula (aika, henkilöstö, säästötoimet, ei tarjottavia yhteistyön kohteita) 49 vastausta AMK:sta johtuva syy (esim. tietty koulutus paikkakunnalla loppuu, opiskelijamäärät vähenevät, AMK:n resurssipula, opetushenkilöstö ei panosta yhteistyöhön) 46 vastausta Lama, heikentyvä taloustilanne Lisääntynyt kiire työpaikalla ei aikaa ohjata Opiskelijoita on vaikea saada Yhteistyöhön ei olla tyytyväisiä Jokin muu perustelu 45 vastausta 9 vastausta 8 vastausta 3 vastausta 31 vastausta Vastauksista poimittuja muutamia huomionarvoisia perusteluja: Ammattikorkeakoulujen teoriaopetuksen taso on heikentynyt, joten pohjatiedot ovat huonompia. Ei kaikkea ehdi opettaa viiden viikon harjoittelussa, jos perusasiatkin ovat utopiaa. Ammattikorkeakoulujen resurssien vähentyessä, vähentyy myös opiskelijoiden mahdollisuudet saada arvokasta kokemusta sekä tietoa työelämästä. Pakollisten harjoittelujen määrä ja laatu heikkenee. Ei ole aikaa ohjata, kun opiskelijat eivät osaa edes sänkyä pedata. Kaikki oheistoiminta on jäänyt pois. TA ei ole kiinnostunut mistään mikä ei tuota voittoa. Konkreettista, hedelmällistä yhteistyötä on todella vaikea suorittaa. 36

Käytännön harjoittelujaksoja on kuulemma uudessa OPS:ssa taas vähennetty, joka on suoraan verrannollinen yhteistyön määrään ja opiskelijoiden ammattitaitoon. Ei hoitajaksi lueta/käydä kirjekurssilla. Korkeakouluopetus on liian teoreettista, ei se liity enää mitenkään itse työhön. Lähiopetus oppilaitoksissa vähenee jatkuvasti, samoin kuin opettajien osallistuminen harjoittelun ohjaamiseen. Ohjaavat opettajat eivät ole enää perillä työelämän vaatimuksista ja työtavoista. Lisäksi aikaa harjoittelun ohjaamiseen ja harjoittelupaikan toimintaan osallistumiseen on todella vähän. Ohjaavat opettajat eivät enää osallistu opiskelijoiden tavoitekeskusteluihin ja arviointeihin, mikä on herättänyt paljon negatiivista palautetta työyhteisössäni. Työntekijät väsyneitä työmäärään opiskelija lisää sitä joidenkin silmissä kohtuuttomasti. Ei osata ajatella opiskelijaa mahdollisuutena uusia näkökulmia ja tietoa. Yrityksen turha tuhlata aikaa projekteihin, jotka epäonnistuvat. Ajantuhlausta tehdä haihatteluprojekteja, jotka saavatkin epäonnistua. 4.8 Mahdolliset uudet yhteistyön muodot Osa niistä vastaajista, jotka ilmoittivat yrityksensä tekevän yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa, olivat erheellisesti vastanneet myös kysymykseen, joka oli tarkoitettu vain niille vastaajille, jotka eivät tee tai eivät tiedä tekevätkö yhteistyötä. Kysymyksessä selvitettiin niitä yhteistyön muotoja, joita yritys ja ammattikorkeakoulu voisivat toteuttaa. Koska vääriä vastaajia oli huomattava määrä (1 768 vastaajaa), on alla olevassa taulukossa eritelty heidän antamat vastaukset. Vastaukset on tulkittu siten, että vastaaja on tarkoittanut niillä niitä yhteistyön muotoja, joita yritys ja ammattikorkeakoulu vastaajan mielestä voisivat toteuttaa nykyisten yhteistyömuotojen lisäksi. 37

Myös tässä työharjoittelupaikkojen ja opinnäyteyöaiheiden tarjoaminen nousevat yleisimmiksi vastausvaihtoehdoiksi. Projektityöt ja vierailijaluennot saavat myös positiivisen kannatuksen, mutta ilahduttavinta on huomata mentoroinnin saaneen noin 20 prosentin kannatuksen. Mahdolliset uudet yhteistyön muodot (n=1768) työharjoittelupaikat 92,5 % opinnäytetyöt 89,6 % mentorointi alumniyhteistyö projektityöt vierailijaluennot jotain muuta 9,1 % 3,6 % 20,2 % 57,8 % 54,2 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % 38

4.8.1 Yhteistyön mahdollisuudet, jotain muuta Avoimia vastauksia tuli yhteensä 36 kappaletta, ja niiden luokittelu on melko mahdotonta pienen vastausmäärän vuoksi. Alle on listattu ne vastaukset, jotka olivat merkityksellisiä: AMK voisi olla asiakas AMK voisi tarjota enemmän ilmaisia luentoja henkilöstön rekrytointi hoitotyön kehittäminen kesätöitä koulutusta työyhteisölle (esim. ensihoito, johtaminen), erikoistumisopintoja, täydennyskoulutusta työelämän tarpeiden mukaan kumppanuutta, osaamisen kasvattamista luennoitsijana toimiminen AMK:ssa markkinointi: halua tulla kertomaan työyksikkömme toiminnasta ja saada opiskelijat innostumaan terveyskeskustyöstä; samalla arvostuksen nousu opettajien tutustuttaminen työelämään, opettajille pakollisia käytännöntyöjaksoja opettamalleen alalle opintokäyntejä opiskelijoiden vertaisryhmien tapaaminen harjoittelun jälkeen, keskustelua, uusia ajatuksia ja näkemyksiä oppisopimuskoulutus sosiaali- ja terveysalan opettajat voisivat käydä päivittämässä hoitotyön tietoja ja taitoja käytännössä teematapahtumien järjestäminen; opiskelijat voisivat osallistua tempauksiin työmaakäynnit työpaikka esittäytyy koulussa viriketoiminta yhteistyö koulutussuunnitelmia tehtäessä yritysvierailuja 39

4.8.2 Mahdolliset uudet yhteistyön muodot vs. toimiala Myös tämän kysymyksen vastauksia vertailtiin ristiintaulukoinnilla suhteessa vastaajien toimialaan. Alla olevissa taulukoissa on esitetty tulokset viiden yleisimmän toimialan (pois lukien jonkin muun toimialan edustajat) osalta. Mahdollinen yhteistyön muoto: Työharjoittelupaikkonen tarjoaminen tietoliikenne muu teollisuus teknologia-, metsäja kemianteollisuus 45,4 % 47,4 % 49,0 % rahoitus- ja vakuutustoiminta 44,1 % terveys- ja sosiaalipalvelut 41,1 % 36,0 % 38,0 % 40,0 % 42,0 % 44,0 % 46,0 % 48,0 % 50,0 % 40

Mahdollinen yhteistyön muoto: Opinnäytetyöaiheiden tarjoaminen tietoliikenne muu teollisuus teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus 50,0 % 48,9 % 46,8 % terveys- ja sosiaalipalvelut rahoitus- ja vakuutustoiminta 39,1 % 36,8 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 41

Mahdollinen yhteistyön muoto: Mentorointiin osallistuminen tietoliikenne terveys- ja sosiaalipalvelut 10,2 % 9,9 % muu teollisuus 8,1 % teknologia-, metsäja kemianteollisuus rahoitus- ja vakuutustoiminta 2,9 % 5,3 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % 12,0 % 42

Mahdollinen yhteistyön muoto: Alumniyhteistyön tekeminen tietoliikenne 7,1 % rahoitus- ja vakuutustoiminta teknologia-, metsäja kemianteollisuus 5,3 % 5,9 % muu teollisuus terveys- ja sosiaalipalvelut 4,4 % 3,9 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % 7,0 % 8,0 % 43

Mahdollinen yhteistyön muoto: Projektitöiden teettäminen teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus muu teollisuus tietoliikenne terveys- ja sosiaalipalvelut 32,5 % 31,9 % 29,6 % 25,0 % rahoitus- ja vakuutustoiminta 17,6 % 0,0 % 5,0 % 10,0 %15,0 %20,0 % 25,0 %30,0 %35,0 % 44

Mahdollinen yhteistyön muoto: Vierailijaluennoitsijana toimiminen rahoitus- ja vakuutustoiminta terveys- ja sosiaalipalvelut teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus muu teollisuus tietoliikenne 26,5 % 25,4 % 22,4 % 22,1 % 19,4 % 0,0 % 5,0 % 10,0 %15,0 %20,0 %25,0 %30,0 % 4.9 Mahdolliset uudet yhteistyön muodot; konkreettisia esimerkkejä Avoimia vastauksia annettiin yhteensä 80 kappaletta. Vastaukset löytyvät raportin liitteenä (LIITE 4). 45

5. MAHDOLLINEN YHTEISTYÖ Tähän kappaleeseen on eritelty niiden vastaajien tiedot, jotka vastasivat kysymykseen Tekeekö työpaikkasi yhteistyötä ammattikorkeakoulun /-koulujen kanssa ei tai en osaa sanoa. 5.1 Suoritettu tutkinto Suurin osa vastaajista, joiden työpaikalla ei tehdä yhteistyötä, oli tradenomitutkinnon suorittaneita (46,4 %). Toiseksi suurin ryhmä oli insinöörit (19,8 %) ja kolmantena sairaanhoitajat (11,0 %). Suorittamasi tutkinto (n=1510) tradenomi insinööri jokin muu sairaanhoitaja fysioterapeutti terveydenhoitaja restonomi medianomi sosionomi 3,6 % 3,2 % 2,6 % 1,3 % 0,6 % 11,6 % 11,0 % 19,8 % 46,4 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 46

5.2 Työskentelysektori Ylivoimainen enemmistö näistä vastaajista työskenteli yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla toimivien yritysten kirjo on kovin laaja, mikä tekee tuloksesta jossain määrin ymmärrettävän. Toisaalta se myös kertoo siitä, että yksityisellä sektorilla ei ehkä ole ymmärretty kovin laajasti yhteistyön tuomia hyötyjä. Sektori, jolla työskentelet (n=1484) 4,0 % 11,5 % 4,4 % kunta valtio yksityinen sektori 80,1 % kolmas sektori 47

5.3 Toimiala Toimialoista yllättäen yleisin oli terveys- ja sosiaalipalvelut, vaikka se oli yleisin toimiala myös yhteistyötä tekevien kohdalla. Yllättävää se oli myös siitä syystä, että edellisen kysymyksen vastauksessa kuntasektorilla työskentelevien osuus osoittautui vain reiluksi kymmeneksi prosentiksi. Tähän löytyi vastaus ristiintaulukoimalla sektori- ja toimialakysymyksiä, mistä selvisi että terveys- ja sosiaalipalveluiden työntekijöistä jopa 44 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla. 48

Toimiala (n=1495) terveys- ja sosiaalipalvelut 22,7 % teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus 18,0 % jokin muu 14,8 % tietoliikenne 14,6 % muu teollisuus 8,5 % rahoitus- ja vakuutusala 3,8 % hallinto- ja tukipalvelut 3,4 % rakentaminen 3,3 % kuljetus ja varastointi 2,8 % tukku- ja vähittäiskauppa 2,7 % kiinteistöala 2,6 % opetus- ja koulutusala 1,2 % järjestötoiminta 0,7 % taideala 0,4 % maa- ja metsätalous 0,3 % majoitus- ja ravitsemustoiminta 0,1 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 49

5.4 Asema työpaikalla Enemmistö myös näistä vastaajista työskenteli toimihenkilötehtävissä. Asema työpaikalla (n=1489) 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 0,3 %1,0 % 3,4 % 8,5 % 18,1 % 60,4 % 8,3 % ylin johto johto keskijohto ylempi toimihenkilö asiantuntija toimihenkilö jokin muu 5.5 Työpaikan koko Myös työpaikan koko niissä yrityksissä, joissa AMK-yhteistyötä ei tehdä, vastasi hyvin pitkälle samaa jakaumaa kuin kaikkien vastaajien osaltakin. Pienten, alle 10 henkeä työllistävien, yritysten osuus oli kuitenkin tässä vajaa seitsemän prosenttiyksikköä suurempi. 50

Työpaikan koko (n=1487) alle 10 henkeä 16,3 % 10-50 henkeä 31,1 % 51-100 henkeä 12,2 % yli 100 henkeä 40,3 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 5.6 Yhteistyön mahdolliset muodot Vastaajat näkivät työharjoittelupaikkojen tarjoamisen ja opinnäytetöiden teettämisen selkeästi yleisimpinä yhteistyön mahdollisina muotoina. Projektitöiden teettäminen ja vierailijaluentojen toteuttaminen sijoittuivat myös hyvin tässä arviossa. Sen sijaan mentoroinnin ja alumniyhteistyön hyötyjä ei nähdä kovin laajasti. 51

Yhteistyön mahdolliset muodot (n=1489) työharjoittelupaikat opinnäytetyöt 68,8 % 67,4 % mentorointi alumniyhteistyö projektityöt vierailijaluennot 4,3 % 8,5 % 32,4 % 27,7 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 5.6.1 Yhteistyön mahdolliset muodot: jotain muuta, mitä Avoimia vastauksia tuli yhteensä 16 kappaletta, joissa viidessä todettiin että sellaisia ei ole tai että ei osaa sanoa. Alle on listattu loput avoimista ehdotuksista: järjestää lisäkoulutusta kalusto-/tilavuokraus (kamerat, studiot, yms.) kertoa millaista työ oikeasti on markkinointi- ja viestintätutkimukset, asiakastutkimukset, tapahtumajärjestelyt, jne. opintokäyntejä opiskelijoiden koulutusjatkumon mielekkyyden havainnollistaminen palkattomat harjoittelut pankkitoiminnan esittelyä, luentoja rahoituksesta tiedonvälitys työelämäkonsultointi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteiset vierailevat luennoitsijat. 52

5.6.2 Yhteistyön mahdolliset muodot vs. työskentelysektori Yhteistyön mahdollisia muotoja verrattiin vastaajan ilmoittamaan työskentelysektoriin ristiintaulukoinnin avulla. Työharjoittelupaikkojen tarjoamisessa erot eivät olleet kovin suuria eri sektoreiden edustajien kesken: eniten tätä yhteistyömuotoa kannatettiin kuntasektorilla (69,4 %) ja vähiten kolmannella sektorilla, jossa sielläkin kuitenkin 60 prosenttia vastaajista. Opinnäytetyöaiheiden tarjoaminen nähtiin mahdolliseksi enimmissä määrin sen sijaan juuri kolmannella sektorilla, tasan 70 prosenttia sektorin edustajista piti sitä mahdollisena. Vähiten kannatusta kyseinen yhteistyön muoto sai valtion edustajien keskuudessa (64,6 %). Kunnan työntekijät suhtautuivat mentorointiin mahdollisena yhteistyön muotona kaikkein positiivisimmin, mutta silti heistäkin vain 10,6 prosenttia näki yhteistyömuodon mahdollisena. Yksityisellä ja kolmannella sektorilla osuus lähenteli yhdeksää prosenttia kummassakin mutta valtion edustajista vain 1,5 prosenttia näki mentorointiyhteistyön mahdollisena. Alumniyhteistyö sai myös melko pienen kannatuksen kaikilla sektoreilla. Parhaiten se menestyi yksityisen sektorin edustajien keskuudessa (6,7 %). Muilla sektoreilla kannatus jäi alle viiden prosenttiyksikön, heikoimmaksi kuntasektorilla (2,3 %). Eri sektorit suhtautuivat melko tasaväkisesti myös projektitöiden teettämisen mahdollisuuteen. Parhaiten sen mahdollisuuteen yhteistyömuotona uskoivat kolmannen sektorin edustajat (41,2 %). Eroa vähiten yhteistyömuotoa kannattavaan yksityiseen sektoriin oli kymmenisen prosenttiyksikköä (31,3 %). Myös vierailijaluennoitsijana toimimisen saama kannatus mahtui noin kymmenen prosenttiyksikön sisään kaikkien sektoreiden osalta. Suurin kannatus tälle yhteistyön muodolle oli kolmannella sektorilla (35,0 %) ja alhaisin kuntasektorilla (24,1 %). 53

5.6.3 Yhteistyön mahdolliset muodot vs. toimiala Yhteistyön mahdollisia muotoja verrattiin myös vastaajien toimialaan. Alla on esitetty eritellyt tulokset kunkin yhteistyön muodon kohdalla seitsemän yleisimmän toimialan osalta, joissa kaikissa vastaajamäärä on ollut vähintään 50. Tässä ei ole mukana jokin muu toimiala -vaihtoehdon valinneita. Vertailun mielenkiintoinen havainto on se, että rahoitus- ja vakuutusala on ensimmäisenä kaikissa muissa yhteistyön muodoissa paitsi projektitöiden teettämisessä, jossa se on viimeisin. Näyttäisi siis siltä, että kyseisellä alalla ollaan kovin avoimia ammattikorkeakouluyhteistyöhön monissa eri ilmenemismuodoissa. Erot eri toimialojen välillä eivät veny kovin suuriksi minkään vaihtoehdon kohdalla. Eri toimialojen edustajat näkevät eri yhteistyön muodot aikalailla samantasoisesti mahdollisiksi. Suurin eroavaisuus löytyy opinnäytetöiden osalta, jossa eroa suurimman ja pienimmän kannatuksen välillä on noin 20 prosenttiyksikköä. Mentorointi ja alumniyhteistyö nähdään näissäkin vastauksissa mahdolliseksi yhteistyön muodoksi hyvin pienen vastaajajoukon keskuudessa. Työharjoittelupaikat ja opinnäytetyöaiheet taas saavat kullakin toimialalla yli 60 prosentin kannatuksen. 54

Mahdollinen yhteistyön muoto: Työharjoittelupaikkojen tarjoaminen 84,2 % 74,3 % 72,5 % 70,9 % 70,6 % 68,4 % 68,0 % rahoitus- ja vakuutustoiminta teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus hallinto- ja tukipalvelutoiminta muu teollisuus tietoliikenne terveys- ja sosiaalipalvelut rakentaminen 0,0 % 50,0 % 100,0 % Mahdollinen yhteistyön muoto: Opinnäytetyöaiheiden tarjoaminen 80,7 % 79,6 % 72,0 % 69,3 % 64,0 % 62,7 % 61,7 % rahoitus- ja vakuutustoiminta teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tietoliikenne muu teollisuus rakentaminen hallinto- ja tukipalvelutoiminta terveys- ja sosiaalipalvelut 0,0 % 50,0 % 100,0 % 55