OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Samankaltaiset tiedostot
Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Luonnonmukainen peruskuivatus

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Luonnonmukainen peruskuivatus

Riuskanojan valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelma. Tammela. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Hahjärven laskuojan valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelma

ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

EI TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KORVAUS

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Pintavesien virtausmalli

METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

ristöjen hoito - Vesilinnut

Vesistövaikutusten arviointi

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Kosteikkoja käytännössä

Op

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14

Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari. Tammelan kunnantalo Valtuustosali Jenni Kemppi, Erja Klemelä

Sivu 1 (7) LIITE 1. Yleiskustannukset (noin 20 %) 2559

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Niittykummun koirapuisto

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

TASO-hankkeen esittely

Kosteikkoja monelta kantilta

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Transkriptio:

Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Loppuseminaari 5.11.2014, Hämeenlinna Sivu 1 5.11.2014 Petra Korkiakoski, HAMK

OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Toteutusaika: 1.1.2012 31.12.2014 Rahoitus: - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 - Tuen myöntäjä: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Kokonaisbudjetti: 218 574 Hankealue: Kanta- ja Päijät-Häme Toteutusvastuu: Hämeen ammattikorkeakoulu, Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus, Evon yksikkö Henkilöstöresurssit: - Projektipäällikkö 1.4.2012 31.12.2014 - Kaksi hanketyöntekijää (2012-2013 yhteensä 2*9 kk) Yhteistyötahot: - Ohjausryhmässä: HAMK, MTK Häme, Hämeen ELY-keskus, Suomen metsäkeskus (Häme-Uusimaa), Kanta- ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset, Helsingin yliopisto (Lammin biologinen asema), Etelä-Suomen salaojakeskus ja kaksi maanrakennusyrittäjää - Muita yhteistyökumppaneita: Suomen ympäristökeskus, Suomen riistakeskus, Vanajavesikeskus, Vesijärvisäätiö, kohdealueiden maanomistajat Petra Korkiakoski

OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä hanke Tavoitteena on edistää luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmien käyttöä pelto- ja metsäojien kunnossapidossa Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella Kohderyhmänä maanomistajat, ojitusten suunnittelijat ja toteuttajat, kuntien ja valtion viranhaltijat, luonnonvara- ja ympäristöalojen opiskelijat Toteutus: - Laaditaan kahdelle pilottialueelle valuma-aluetason suunnitelmat ojien kunnostamiseksi, - toteutetaan luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita, - laaditaan koulutusmateriaalia ojien luonnonmukaisesta kunnostamisesta sekä - järjestetään koulutustilaisuuksia Ojien luonnonmukainen peruskunnostus Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden soveltamista maa- ja metsätalouden ojien peruskorjauksessa ja kunnossapidossa Tavoitteita: - Peltojen ja metsien kuivatustila paranee tai säilyy - Ojien kunnossapidossa otetaan huomioon uomien ekologia ja uomien tarjoamat elinympäristöt - Ojien kunnostuksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vesistöihin minimoidaan - Ojien virtaama pitää uomat auki, jolloin kunnossapidon ja uusintaperkausten tarve vähenee Sivu 3 5.11.2014

Miksi hanke käynnistettiin? Tarve vanhojen ojitusten kunnostamiseen - Suurin osa metsä- ja pelto-ojitushankkeista tehty 1950-70- luvulla Lainsäädäntö, tukipolitiikka ja valtakunnalliset linjaukset kannustavat luonnonmukaisten menetelmien käyttöön ojituksessa Tarve viedä luonnonmukaisen peruskuivatuksen periaatteet käytännön toimintaan Kokemuksia valuma-aluetarkastelusta ojien kunnossapidossa Maanomistajien sekä ojitusten suunnittelijoiden ja toteuttajien ammattitaidon lisääminen Hämeeseen ojien luonnonmukaisen kunnostuksen mallikohteita Sivu 4 5.11.2014 Presentation name and author

Koulutusmateriaali Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin julkaisu - Julkaistu sähköisenä ja painettuna (400 kpl + 600 kpl) Luonnonmukaisia menetelmiä maankuivatukseen video Diaesitysten sarja luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta - Tulossa nettisivuille loppuvuoden aikana Koulutusmateriaalit saatavilla www.hamk.fi/opet > Materiaalit Sivu 5 5.11.2014 Presentation name and author

Koulutustilaisuudet ja seminaarit - Aloitusseminaari, 29.10.2012 Hämeenlinnassa - Ojien luonnonmukainen kunnostus - Koulutustilaisuus ja maastokäynti: 12.11.2013 Evolla 14.11.2013 Mustialassa - Valuma-alueiden ravinnehuutoumat hallintaan! - seminaari- ja maastopäivä 4.6.2014 - Loppuseminaari 5.11.2014 Hämeenlinnassa - Muita tilaisuuksia OPET-hankkeen esittely muiden hankkeiden tilaisuuksissa Hankkeen ja mallikohteiden esittely toimittajille, HAMKin luonnonvara-alojen opiskelijoille sekä ohjausryhmän ja projektiryhmän asiantuntijoille Sivu 6 5.11.2014 Presentation name and author

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden suunnitelmat ja ojakunnostukset 5.11.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 7 5.11.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke

Riuskanojan valuma-alue, Tammela Valintaperusteita: - hyvä sijainti koulutuksen kannalta (HAMK, Mustiala) - maanomistajien pieni määrä (n. 20 maanomistajaa) - HAMK ja valtio merkittäviä maanomistajia - valuma-alueen monipuolinen maankäyttö - valuma-alueen koko Pinta-ala n. 6,6 km 2 ojien pituus n. 28 km, josta 2-5 m leveää on noin 3,2 km Peltoa 27 % Järvisyys 0 % Taustakartta: Maanmittauslaitos 2012 Sivu 8 5.11.2014

Riuskanojan valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelma SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VALUMA-ALUEEN KUVAUS 2 2.1 Alue- ja vesistöselvitys 2 2.2 Pohjavesialueet 4 2.3 Uhanalaiset lajit 4 2.4 Kalat ja pohjaeläimet 4 2.5 Muinaismuistot 5 2.6 Suojelualueet, luonnonsuojeluohjelma-alueet ja kulttuurihistorialliset alueet 5 2.7 Kaava-alueet 5 2.8 Riuskanojan laskeutusallas 6 2.9 Vanhat ojitushankkeet 6 2.10 Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma 7 3 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KOKO VALUMA-ALUEELLE 9 3.1 Kohde 1. Mustialan tulvatasanne ja pohjapato 10 3.2 Kohde 2. Riuskanojan suojavyöhykkeet 12 3.3 Kohde 3. Tulvatasanne tai toispuolinen kaivu 13 3.4 Kohde 4. Pensaikon raivaus ja alivesiuoman avaus Pellinsuon peltoalueella 15 3.5 Kohde 5. Ojien perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas 16 3.6 Kohde 6. Myllyperänojan pohjapadot 17 3.7 Kohde 7. Ojan perkaus ja lietekuopat 18 LÄHTEET 20 Liitteet: Liite 1 OPET-hankkeen maastoinventointi lomake Liite 2 Riuskanojan valuma-alueen ojien inventoinnit 2012 Sivu 9 5.11.2014 Presentation name and author

Inventoidut uomat: yhteensä 16 km Sivu 10 5.11.2014 Presentation name and author

Riuskanojan valuma-alueelle ehdotetut kunnostukset 1. Mustialan pienkosteikko ja pohjapato 2. Riuskanojan suojavyöhykkeet 3. Tulvatasanne tai toispuolinen kaivu 4. Pensaikon raivaus ja alivesiuoman avaus 5. Ojien perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas 6. Myllyperänojan pohjapadot 7. Ojan perkaus ja lietekuopat Sivu 11 5.11.2014

Toteutetut mallikohteet 2 3 1 Sivu 12 5.11.2014

Kunnostusten toteutus Toteutusajankohta: 30.9.-2.10.2013, 29 h kaivinkonetyötä ja 14 h traktorityötä Kustannukset: yhteensä n. 5400, josta pohjapatojen materiaalien osuus oli 900 (sis. alv 24 %), maanomistajat vastasivat tarvittavista puuston raivauksista Urakoitsija: Markku Laurila, kaivinkoneenkuljettaja Juha-Pekka Perälä Kone: Kaivinkone Hyundai 210 LC 7 ja kaivumaiden kuljetukseen traktori +perävaunu Sivu 13 5.11.2014 Presentation name and author

1. Mustialan pienkosteikko ja pohjapato Ojan mutkan laajennus pienkosteikoksi 50 cm korkea pohjapato 100 m ojan mutkan alapuolelle Suunnittelussa huomioitava maakaapeli, salaojaputki, tierummut Toteutus 30.9.2013 Konetyötä 10 h (kaivinkone + traktori ja peräkärry), patoon: suodatinkangas 50 m 2, louhe 12 tn, murske 21 tn Toteutuskustannukset - Konetyö 1500 (alv 0), patomateriaalit noin 190 (alv 0) - Yhteensä 2095 (sis alv 24 %) Kaivumaat Pohjapato Pienkosteikko Sivu 14 5.11.2014

Pienkosteikko Ennen Jälkeen Kuva: Ida-Mari Toivonen 22.5.2013 Kuva: Petra Korkiakoski 9.10.2013 Sivu 15 5.11.2014

Pohjapato Ennen Jälkeen Kuva: Ida-Mari Toivonen 22.5.2013 Pohjapadon tiivisteosa tehtiin pienkosteikon kaivumaista ja se peitettiin suodatinkankaalla. Padon verhoilussa käytettiin kivilouhetta ja mursketta. Kuva: Petra Korkiakoski 9.10.2013 Sivu 16 5.11.2014

2. Myllyperänojan tulvatasanne ja pohjakynnykset Syöpyneen ojaluiskan porrastaminen tulvatasanteeksi Kaksi pohjakynnystä, tavoitteena kiintoaineen pidättäminen ja eroosion vähentäminen Toteutus 1.10.2013 Konetyö noin 10 h (kaivinkone + traktori ja peräkärry), kynnyksiin: sähkötolpat 2 kpl, vanerit 3 kpl, suodatinkangas 50 m 2, murske 32 tn Toteutuskustannukset: konetyö 930, materiaalit 560 (alv 0) - Yhteensä 1850 (sis. Alv 24 %) tulvatasanne Sivu 17 5.11.2014

Tulvatasanne Kuva: Henri Solismaa 25.4.2013 Sortuvaa ojan penkkaa porrastettiin tulvatasanteeksi. Mutkitteleva alivesiuoma jätettiin ennalleen. Kuva: Petra Korkiakoski 24.4.2014 Sivu 18 5.11.2014

Ylempi pohjakynnys Pohjakynnyksen paikka ennen toteutusta. Kuva: Ida-Mari Toivonen 22.5.2013 Pohjakynnys rakennettiin kokonaan kivimurskeesta. Kuva: Petra Korkiakoski 24.4.2014 Sivu 19 5.11.2014

Alempi pohjakynnys Ennen Jälkeen Pohjakynnyksen paikka ennen toteutusta. Kuva: Henri Solismaa 25.4.2013 Pohjakynnys toteutusta seuraavana keväänä. Tiivisteosa rakennettiin vesivanerista, joka tuettiin maa-aineksella ja suodatinkankaalla. Verhoiluna kivimurske. Kuva: Petra Korkiakoski 24.4.2014 Sivu 20 5.11.2014

3. Metsäojan perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas Vepsälän ja Luikon tiloilla Tavoitteena metsän kuivatustilan parantaminen Metsäojaa perattiin yhteensä noin 300 m Kaivun aiheuttamaa vesistökuormitusta vähennettiin kaivukatkolla (40 m) ja laskeutusaltaalla (leveys 7 m, pituus 15 m, syvyys noin 1 m ojan pohjasta) Toteutus 2.10.2013 Kaivua 9 h + koneen siirto Kustannukset: noin 700 (alv 0) - Yhteensä noin 900 (sis. Alv 24 %) Sivu 21 5.11.2014

Perattu oja: 300 m Kaivukatko: 40 m Lietekuopat: 3 kpl Laskeutusallas: noin 100 m 2 Sivu 22 5.11.2014

Kaivukatko Kaivukatkon alku perkauksen jälkeen. Loivassa rinteessä vesi valuu maanpintaa pitkin. Kuva: Petra Korkiakoski 15.4.2014 Sivu 23 5.11.2014

Laskeutusallas Ennen Jälkeen Laskeutusaltaan paikka ennen kaivua. Kuva: Henri Solismaa, 11.6.2013 Laskeutusallas kaivun jälkeen. Kuva: Petra Korkiakoski 15.4.2014. Sivu 24 5.11.2014

Hahjärven laskuojan valuma-alue, Padasjoki Valintaperusteita - valuma-alueen monipuolisuus - tarve kuivatuksen parantamiseen etenkin Hahjärvi-Lummene välillä - maanomistajien pieni määrä (25 kpl) sekä keskeisten maanomistajien myönteinen suhtautuminen Valuma-alueen pinta-ala 8,0 km 2. Järvisyys on 7,8 % Peltopinta-ala noin 57 ha ja peltoprosentti 7,1 %. Ojien pituus valuma-alueella noin 37,2 km, josta 2,8 km on 2-5 m leveää uomaa. Sivu 25 5.11.2014

Inventoidut uomat: yhteensä 9,5 km Sivu 26 5.11.2014 Presentation name and author

Hahjärven laskuojan valuma-alueelle ehdotetut kunnostukset 1. Koivulan kosteikko 2. Alhonjärven suoalueen reunaojan perkaus 3. Alhon-Pastilan laskeutusallas 4. Hahjärven laskuojan tulvatasanteet 5. Rätkänsuon kosteikko 6. Juntinkorven perkauskatko 7. Palojärven perkauskatko Sivu 27 5.11.2014 Presentation name and author

1. Mallikohteet Syrjälän tulvatasanteet 2. Alhon-Pastilan laskeutusallas 3. Alhonjärven suoalueen reunaojan perkaus ja laskeutusallas 2 1 3 Huomioitavaa: - Alhonjärven ympäristötukikohde, vähäpuustoinen suo - Toritunharjun vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue - Hahjärven-Lummenenojan perkaushankkeen (Tnro 1956) ojitusyhteisön kunnossapitovelvoite > hankkeelle ojitusyhteisön hyväksyntä Sivu 28 5.11.2014

Kunnostusten toteutus Toteutusajankohta: 15. 20.8.2013, 17 h kaivinkonetyötä ja 5. 12.6.2014, 45,5 h kaivinkonetyötä Kaivukustannukset: yhteensä n 5500 (sis. alv 24 %), maanomistajat vastasivat puuston raivauksista ja tulvatasanteiden kaivumaiden kuljettamisesta Urakoitsija: Rantala Timber Oy, kaivinkoneenkuljettajat: Teemu Kiiski (2013) ja Jani Uussilta (2014) Kone: metsäalustainen Doosan DX160 HD vm. 2009, varustettu leveillä teloilla (1 m), kauhan pyörittäjällä sekä pidennetyllä kaivupuomistolla Syksyn 2013 kaivuajankohdan runsaiden sateiden vuoksi osa kunnostuksista siirrettiin vuodelle 2014-2013 tehtiin kaksi laskeutusallasta ja perattiin uomaa noin 400 m - 2014 tehtiin tulvatasanne, laajennettiin laskeutusaltaita ja perattiin uomaa noin 500 m - Keväällä 2014 kunnostussuunnitelmaa täydennettiin uoman perkauksella laskeutusaltaiden välisellä osuudella (virtauksen parantaminen, ojan pohjalle kertyneen lietteen poistaminen), koska syksyllä 2013 tehty pelkän suoalueen reunaojan perkaus ei parantanut riittävästi uoman vedenjohtokykyä. Kunnostuksesta tehtiin ojitusilmoitus Hämeen ELY-keskukseen keväällä 2014. Sivu 29 5.11.2014 Presentation name and author

Sivu 30 5.11.2014 Presentation name and author

1. Syrjälän tulvatasanteet Tulvatasanteen pituus 150 m Tasanteen leveys 3 m, josta 1,5 m luiskaa (1:3 kaltevuudessa) Kaivumaat levitettiin viereiselle pellolle, juurakot metsään Toteutus 5.6.2014 Kaivua noin 10 h, kaivumaiden siirto traktorilla 4 h Sivu 31 5.11.2014 Presentation name and author

Ida-Mari Toivonen Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski Sivu 32 5.11.2014 Presentation name and author

Kaivumaat siirrettiin traktorilla ja peräkärryllä Syrjäläntien pohjoispuolella olevalle peltolohkolle. Kuva: Petra Korkiakoski 5.6.2014 Tulvatasannetta Syrjäläntien eteläpuolella. Oikealla tasanne heti kaivun jälkeen ja vasemmalla kaksi kuukautta kaivun jälkeen. Kuva: Petra Korkiakoski 5.6.2014 ja 13.8.2014 Sivu 33 5.11.2014 Presentation name and author

2. Alhon Pastilan laskeutusallas - Laskeutusaltaan leveys 7 m, pituus 40 m - Toteutus 16.8.2013 ja laajennus 6.6.2014 - Kaivua n. 7 h - Kustannukset: 520 (sis. alv 24 %) - Altaan jälkeen uomassa kivikynnys (vesitilavuuden lisääminen ja virtauksen hidastaminen Sivu 34 5.11.2014 Presentation name and author

Ida-Mari Toivonen Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski Sivu 35 5.11.2014 Presentation name and author

3. Alhonjärven reunaojan laskeutusallas Alhon Pastilan laskeutusaltaan jälkeen uomaa perattiin noin 700 Alhonjärven suoalueen reunaojaan perkauksen loppuun tehtiin laskeutusallas, jonka pituus on 40 m ja leveys 5 m Toteutus 16.8.2013 ja laajennus 12.6.2014 Sivu 36 5.11.2014 Presentation name and author

Alhonjärven reunaojan laskeutusallas Laskeutusaltaan paikka ennen kaivua. Kuva: Petra Korkiakoski 15.8.2013 Laskeutusallas valmiina. Kuva: Petra Korkiakoski 12.6.2014 Sivu 37 5.11.2014 Presentation name and author

Kiitos! Nettisivut: www.hamk.fi/opet Petra Korkiakoski, projektipäällikkö puh. 03 6465319 sähköposti: petra.korkiakoski@hamk.fi Sivu 38 5.11.2014