Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Transkriptio

1 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Vuosiraportti Diaarinumero 1306/ Hankkeen numero: HAMKin kohdenumero: Hankkeen toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu, KT Biotalous, Evo Lisätietoja: Projektipäällikkö Petra Korkiakoski, puh sähköposti:

2 VUOSIRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto hankkeesta Tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen tavoitteet vuodelle Hankkeen toteutus vuonna Toimenpiteet ja aikataulu Valuma-aluetarkastelu ja kohdevaluma-alueiden valinta Valuma-alueiden alustava tarkastelu Valuma-alueiden ojien inventointi Ojien kunnostussuunnitelmat kohdevaluma-alueille Mallikohteiden valinta Vesiseuranta Hankkeen tiedotus ja viestintä Tiedotteet ja niiden läpimeno Nettisivut Maanomistajayhteistyö Tapahtumat Toteutuksen organisaatio Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta Ohjausryhmätyöskentely Projektiryhmä Muut kokoukset Yhteistyökumppanit Vuoden 2012 tulokset ja tavoitteiden toteutuminen Kannen kuvat: vasen: Ritobäcken-puron tulvatasanne , Ida-Mari Toivonen, keskellä: pelto-oja , Petra Korkiakoski, oikealla: metsäoja, Henri Solismaa

3 VUOSIRAPORTTI 1 1 Yhteenveto hankkeesta OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hankkeen tavoitteena on edistää luonnonmukaisten peruskunnostusmenetelmien käyttöä maa- ja metsätalousalueiden ojien kunnossapidossa. Ojien luonnonmukaisella peruskunnostuksella parannetaan peltojen ja talousmetsien kuivatusta ottaen huomioon ympäristön- ja vesiensuojelun näkökulmat. Hankkeen lopputuloksena valmistuu mallikohteisiin perustuva koulutusmateriaalipaketti ojien luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta maanomistajien, urakoitsijoiden ja ojitusten suunnittelijoiden käyttöön. Koulutusmateriaalia voidaan hyödyntää myös maa- ja metsätalouden sekä ympäristöalan opetuksessa. Lisäksi hankkeen mallikohteiden toteutuksen yhteydessä saadaan kokemuksia vuoden 2012 alussa vesilainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksista ojitukseen ja ojien kunnossapitoon. 2 Tavoitteet Hanke toteutetaan välisenä aikana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. Rahoituksen on myöntänyt Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Hämeen ELY-keskus) antamallaan päätöksellä (päätösnumero 22127, dnro 1306/ ). Hankkeen toteuttajana on Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksen Evon yksikkö. Hankkeessa valitaan kaksi kohdevaluma-aluetta, joiden ojien tila ja kunnostustarve selvitetään maastoinventoinnilla. Kunnostustarpeessa oleville ojille laaditaan luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä hyödyntävät kunnostussuunnitelmat, joista valitaan pienemmät, hankkeen aikana toteutettavat mallikohteet. Kunnostussuunnitelmia ja mallikohteita käytetään apuna ojituksen luonnonmukaisen peruskunnostuksen koulutusmateriaalin laadinnassa. Hankkeen loppupuolella järjestetään Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaksi koulutustilaisuutta, joissa esitellään hankkeessa tuotettua koulutusmateriaalia. Lisäksi hanketta esitellään tarpeen mukaan pienemmissä tilaisuuksissa sekä perustetaan hankkeesta ja ojien luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta kertovat verkkosivut. 2.1 Ylemmän tason tavoitteet toteuttaa Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteen 311 (taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle) tavoitteiden toteutumista ja tukee alueellisen maaseutuohjelman painotuksia. Toimenpiteen 311 tavoitteena on kannustaa viljelijäperheitä harjoittamaan maatilatalouden ohella myös muuta yritystoimintaa, säilyttää työpaikkoja ja lisätä uusia työpaikkoja maaseudulla. Hankkeessa pyritään lisäämään maa- ja metsätalousyrittäjien, urakoitsijoiden ja ojitusten suunnittelijoiden tietoisuutta ja ammattitaitoa ojien luonnonmukaisessa peruskunnostuksessa. Kustannustehokkaan maa- ja metsätalouden kannalta riittävän kuivatuksen ylläpitäminen ympäristönäkökulmat huomioivalla tavalla parantaa maaseudun elinkeinojen kannattavuutta ja lisää ympäristön viihtyisyyttä. Luonnonmukaiseen peruskuivatukseen liittyvän osaamisen lisääntyminen parantaa esimerkiksi koneyrittäjien ja suunnittelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmien käytön edistäminen maa- ja metsätalousalueiden ojituksessa ja ojien kunnossapidossa tukee maa- ja metsätalousministeriön

4 VUOSIRAPORTTI 2 Vesitalousstrategian sekä Hämeen ELY-keskuksessa laaditun Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 tavoitteita. Vesitalousstrategian tavoitteisiin kuuluu valuma-aluetarkastelun lisääminen vesistökunnostuksissa ja vesiin vaikuttavassa toiminnassa sekä luonnonmukaisten menetelmien käytön lisääminen mm. maa- ja metsätalouden kuivatuksessa. Vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on parantaa vesien tilaa Hämeessä muun muassa vähentämällä maa- ja metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Luonnonmukaisilla ojien peruskunnostuksen menetelmillä voidaan myös lisätä luonnon monimuotoisuutta ojitetuilla metsä- ja peltoalueilla. 2.2 Hankkeen tavoitteet vuodelle 2012 Kaksivuotisen OPET-hankkeen ensimmäisen vuoden tavoitteiksi on hankesuunnitelmassa määritelty hankkeen käynnistäminen, kohdevaluma-alueiden valinta, valumaalueiden ojien inventointi sekä ojien kunnostussuunnitelmien laatiminen valumaalueelle. Ensimmäisen vuoden tavoitteet painottuvat valmistelemaan vuoden 2013 toimintaa, jolloin hankkeessa on tarkoitus saada aikaan konkreettisia tuloksia. Näitä ovat luonnonmukaisen peruskunnostuksen mallikohteiden perustaminen Kanta- ja Päijät- Hämeeseen sekä koulutusmateriaalin tuottaminen ja esittely. Hankkeen käynnistämiseen liittyen tavoitteena on laatia vuoden 2012 alkupuolella hankkeelle puolivuosittain päivitettävä toimintasuunnitelma, viestintäsuunnitelma sekä tiedottaa hankkeen käynnistymisestä. Kohdevaluma-alueista toinen valitaan Kanta- Hämeestä ja toinen Päijät-Hämeestä. Kohdevaluma-alueiden ojien tila ja kunnostustarve selvitetään maastoinventoinneilla ja inventointien perusteella laaditaan alueille luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä soveltavat kunnostussuunnitelmat. Vuoden 2012 aikana on tarkoitus myös etsiä sopivat kunnostustarpeessa olevat ojat luonnonmukaisen peruskunnostuksen mallikohteiksi. 3 Hankkeen toteutus vuonna 2012 OPET-hanke käynnistettiin vuoden 2012 alussa. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana saatiin valittua hankkeelle kohdevaluma-alueet ja selvitettyä niiden ojaverkoston tila ja kunnostustarve. Kohdealueille laadittiin luonnonmukaisiin menetelmiin perustuvat ojien kunnostussuunnitelmat. Ensimmäisen vuoden aikana hankeviestinnässä keskityttiin tiedottamaan hankkeen käynnistymisestä ja ojien luonnonmukaisesta kunnostamisesta. 3.1 Toimenpiteet ja aikataulu OPET-hanke käynnistyi Hämeen ammattikorkeakoulun Biotalouden koulutusja tutkimuskeskuksen Evon yksikössä. Hankkeen valmistelusta vastasi metsätalouden koulutusohjelman päätoiminen tuntiopettaja Henrik Lindberg. Projektipäällikön tehtävään haki 35 henkilöä, joista haastateltiin viisi henkilöä. Tehtävään valittiin ympäristötekniikan diplomi-insinööri Petra Korkiakoski, joka aloitti työt Hankkeen alussa keskityttiin organisointiin ja tiedottamiseen. Hankkeen toiminta vuonna 2012 on esitetty kuukausittain taulukossa 1.

5 VUOSIRAPORTTI 3 Kuukausi (2012) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu TAULUKKO 1 Vuoden 2012 toiminta OPET-hankkeessa. Hankkeen tapahtumat Hanke käynnistyy Projektipäällikön rekrytointi Ohjausryhmän 1. kokouksen valmistelu Projektipäällikkö aloittaa työt Toimintasuunnitelma Viestintäsuunnitelma Aloituspalaveri rahoittajan kanssa Ohjausryhmän kokous HAMKin sisäinen aloituspalaveri Toukokuu Tiedote hankkeen käynnistymisestä 2.5. Nettisivut ( Kohdevaluma-alueiden etsintä Hanketyöntekijöiden rekrytointi Projektiryhmän kokous Kesäkuu Heinäkuu Elokuu ELY-keskusten peruskuivatusverkoston koulutuspäivä, 28.5., Seinäjoki Kohdealueiden selvittäminen ja valinta Kohdealueiden alustava tarkastelu Kirje kohdealueiden maanomistajille (Tammela 29.6., Padasjoki 13.7.) Miniseminaari luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta ja maastokäynti (ohjausryhmä, Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat) 20.6., Helsinki Hanketyöntekijät aloittavat työt Kohdealueiden alustava tarkastelu Maastotöiden valmistelu Ojien inventoinnin aloitus Ojien inventointi, maastomittaukset Vesiseurannan kilpailutus Projektiryhmän kokous Syyskuu Ohjausryhmän kokous 4.9. Ojien inventointi, maastomittaukset Hahjärven-Lummenenojan ojitusyhteisön aktivointikokous (Padasjoki) Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ojien inventointi, maastomittaukset Kunnostussuunnitelmien laadinta Osallistuminen Metsätalouden vesiensuojeluseminaariin (Lahti) Ojien luonnonmukaisen peruskunnostuksen seminaari Hämeenlinnassa (järjestäjänä OPET-hanke) Vesiseurannan ensimmäinen näytekierros Kunnostussuunnitelmien laadinta Keskustelutilaisuus Tammelan kohdealueen maanomistajille Hanketyöntekijöiden työsopimukset päättyvät Kunnostussuunnitelmaluonnokset kommentoitavana Keskustelutilaisuus Padasjoen kohdealueen maanomistajille Hahjärven-Lummenenojan ojitusyhteisön kokous Neuvottelut maanomistajien kanssa mallikohteiden valinnasta

6 VUOSIRAPORTTI Valuma-aluetarkastelu ja kohdevaluma-alueiden valinta Kevään ja alkukesän 2012 aikana valittiin OPET-hankkeelle kaksi kohdevaluma-aluetta Kanta- ja Päijät-Hämeestä. Valuma-aluetarkastelun tarkoituksena on selvittää alueiden ojaverkoston tila ja ongelmakohdat, jotta ojien kunnostusta ja vesiensuojelutoimenpiteitä voidaan sijoittaa kohteisiin, joissa niistä on eniten hyötyä kuivatuksen parantamisen, vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. OPET-hankkeen kohdevaluma-alueiden valintaperusteina olivat valuma-alueen koko (alle 10 km 2 ), sijainti, monipuolinen maankäyttö (maa- ja metsätalous), ojien määrä valuma-alueella, vanhat ojitushankkeet sekä maanomistajien määrä. Valuma-alueiden koko sekä ojien ja maanomistajien määrä haluttiin pitää kohtuullisen pienenä, jotta hankkeen resurssit riittäisivät ojien inventointiin, kunnostussuunnitelmien laatimiseen sekä toimivaan yhteistyöhön maanomistajien kanssa. Valintaan vaikuttivat myös alueiden sijainti koulutusta ajatellen, alueen ojien kunnostustarve sekä maanomistajien kiinnostus. Kohdevaluma-alueiden etsintä aloitettiin huhtikuussa projektipäällikön aloitettua työt. Ehdotuksia kohdealueiksi pyydettiin ohjausryhmän jäseniltä, Hämeen ELY-keskuksen vesistökunnostustiimiltä, Vanajavesikeskukselta, Vesijärvisäätiöltä sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen kuntien ympäristö- ja maaseutusihteereiltä. Valuma-alueiden ominaisuuksia ja soveltuvuutta kohdealueeksi selvitettiin karttatarkastelulla ja vanhojen ojitushankkeiden avulla sekä maastokäynneillä. Kohdevaluma-alueet saatiin valittua kesäkuun lopulla. Kanta-Hämeestä valittiin Riuskanojan valuma-alue Tammelasta. Aluetta ehdotti HAMKin lehtori ja Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Lindroos. Riuskanojan valuma-alue valittiin, koska sen maankäyttö on monipuolista ja suuri osa alueen pelto- ja metsäalueesta on Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän (HAKKY, käyttäjänä Mustialan maatalousoppilaitos) omistuksessa tai hallinnassa. Lisäksi alueen sijainti Mustialan lähellä helpottaa mallikohteiden käyttöä koulutuksessa. Päijät-Hämeen kohdealueeksi valittiin Hahjärven laskuojan valuma-alue Padasjoelta. Ehdotuksen alueesta teki Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen Jyrki Mäkiranta. Valintaperusteena oli ensisijaisesti tarve kuivatuksen parantamiseen metsä- ja peltoalueella sekä merkittävien maanomistajien myönteinen suhtautuminen OPET-hankkeeseen ja luonnonmukaiseen peruskunnostukseen. Kartta kohdevaluma-alueista on kuvassa 1.

7 VUOSIRAPORTTI 5 KUVA 1 Kohdevaluma-alueiksi valittiin Hahjärven laskuojan valuma-alue Padasjoelta ja Riuskanojan valuma-alue Tammelasta. Kohdealueiden ojanvarsien maanomistajille lähetettiin kirjeellä tietoa OPEThankkeesta, luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta sekä kysely hankkeeseen osallistumisesta ja ojien kunnostustarpeesta. Riuskanojan valuma-alueen maanomistajille (31 kpl) kirjeet lähetettiin Kirjeiden postituksen jälkeen havaittiin valumaaluerajauksen olleen virheellinen ja kirje oli lähtenyt 13 valuma-alueen ulkopuoliselle maanomistajalle. Alueen rajausta korjattiin. Vastauksia saatiin yhteensä 15, joista 10 oli oikean valuma-alueen maanomistajilta. Vastaajista kahdeksan mielestä ojissa on tai saattaa olla kunnostustarvetta. Vastaava kirje ja kysely postitettiin Hahjärven laskuojan valuma-alueen maanomistajille (25 kpl) Vastauksia kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 17 kpl. Vastaajista kaikki halusivat olla mukana hankkeessa ja yhdeksän vastaajista kertoi, että ojien kunnostukselle on tarvetta Valuma-alueiden alustava tarkastelu Valuma-alueiden ominaisuuksia ja maankäyttöä selvitettiin aluksi paikkatietoaineiston, karttojen sekä aiempien selvitysten ja hankkeiden avulla. Alustavassa tarkastelussa selvitettiin muun muassa valuma-alueen ojien määrä, maankäyttö, järvisyys, maalajit, historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet, kaavoitustilanne sekä suojelukohteet ja -alueet. Hämeen ELY-keskuksen arkistosta saatujen tietojen perusteella selvitettiin alueen vanhat ojitus- ja perkaushankkeet. Paikkatietoaineistoa saatiin käyttöön Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen verkkopalvelusta, yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille, -tutkijoille sekä henkilökunnan jäsenille tarkoitetusta PaITuli -paikkatietojen latauspalvelusta, ympäristöhallinnon ympäristötietopalvelusta (Oiva) sekä Hämeen ELY-keskuksesta.

8 VUOSIRAPORTTI 6 Alustavaa tarkastelua paikkatietoaineiston avulla tehtiin hankkeeseen valittujen kohdevaluma-alueiden lisäksi myös muille ehdolla olleille valuma-alueille Valuma-alueiden ojien inventointi OPET-hankkeeseen palkattiin heinäkuun alussa kaksi hanketyöntekijää tekemään kohdevaluma-alueiden ojien inventointia ja laatimaan valuma-alueen ojille kunnostussuunnitelmia. Myös projektipäällikkö osallistui inventointiin ja suunnitelmien tekoon. Hanketyöntekijöiksi valikoituivat toukokuun lopun valintaprosessissa metsätalouden opiskelija Ida-Mari Toivonen sekä kestävän kehityksen opiskelija ja metsätalousinsinööri Henri Solismaa. Hanketyöntekijät olivat mukana hankkeessa heinäkuun alusta marraskuun loppuun. Ojien inventoinnin tavoitteena oli selvittää valuma-alueen pelto- ja metsäojien tila ja kunnostustarve sekä uomien mahdolliset luontoarvot. Inventoinneissa kiinnitettiin huomiota muun muassa ojien ja penkkojen kasvillisuuteen ja mahdolliseen umpeenkasvuun, maalajiin, uoman sortumiseen ja liettymiseen, virtausoloihin ja vedenjohtokykyyn sekä arvioitiin ojien kuivatustehoa ympäröivän metsän tai pellon tilan perusteella. Inventoinneista sovittiin etukäteen maanomistajien kanssa ja heillä oli mahdollisuus myös osallistua maastokäynnille. Maanomistajilta saatiin arvokasta tietoa ojien tilasta ja toimivuudesta etenkin tulva-aikana. Ennen maastotöiden aloitusta laadittiin inventointilomake helpottamaan maastotyöskentelyä. Maastotyöt dokumentoitiin inventointilomakkeisiin koottujen tietojen ja valokuvien avulla. Maastohavainnot tallennettiin toimistolla paikkatietoaineistoksi ja valokuvat liitettiin paikkatietoaineistoon. Maastossa arvioitiin uomien kunnostustarvetta ja tehtiin alustavia suunnitelmia kuhunkin kohteeseen soveltuvista kunnostusmenetelmistä. Kunnostustarpeessa olevista kohteista mitattiin tarkkuus-gps:llä ja vaaituskoneella ojan pohjan ja penkkojen korkeustasoja. Peltojen painumista selvitettiin myös muutamassa kohteessa tarkkuus-gps:llä. Hahjärven laskuojan valuma-alueella Padasjoella mitattiin myös valuma-alueen järvien ja kahden talousvesikaivon vedenkorkeutta Ojien kunnostussuunnitelmat kohdevaluma-alueille Inventointien perusteella löydetyille kunnostustarpeessa oleville uomaosuuksille laadittiin luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä hyödyntävät kunnostussuunnitelmat. Suunnitelmat tehtiin valuma-aluekohtaisina ja yleissuunnitelmatasoisina. Kunnostussuunnitelmat Riuskanojan valuma-alueen ja Hahjärven laskuojan valumaalueen ojille saatiin luonnosvaiheeseen marraskuun 2012 lopulla. Suunnitelmissa esitettiin molemmille kohdevaluma-alueille seitsemää kunnostustoimenpidettä. Toimenpiteiksi ehdotettiin tulvatasanteiden kaivua, kosteikkoja, laskeutusaltaita, pohjakynnyksiä sekä puuston ja pensaiden raivausta uomasta ja ojan penkoilta. Suunnitelmaluonnokset olivat ohjausryhmän ja projektiryhmän sekä Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kommentoitavana joulukuun alusta tammikuun puoleen väliin. Kunnostussuunnitelmat viimeistellään kevään 2013 aikana ja toimitetaan kohdevalumaalueiden maanomistajien käyttöön Mallikohteiden valinta Koko valuma-alueen ojia koskevat kunnostussuunnitelmat tehtiin yleissuunnitelmatasoisina ja niistä valitaan alkuvuoden 2013 aikana OPET-hankkeessa loppukesällä

9 VUOSIRAPORTTI toteutettavat mallikohteet, joille tehdään yksityiskohtaisemmat suunnitelmat. Mallikohteiden valintaan vaikuttaa mm. maanomistajien suhtautuminen, hankkeen budjetti sekä toimenpiteillä saavutettava hyöty kuivatuksen, vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Mallikohteiden toteutukseen on hankkeen budjetissa varattu yhteensä (sis. alv). Kunnostussuunnitelmaluonnoksissa ehdotettiin molemmille kohdevaluma-alueille kahta mallikohdetta ja niitä suunniteltiin pidemmälle. Mallikohde-ehdotuksille laskettiin myös alustavat kustannusarviot. Riuskanojan valuma-alueen mallikohteiksi ehdotettiin pohjapadon ja tulvatasanteen rakentamista Valtatie 10:n eteläpuolelle Riuskanojan mutkaan. Ojan mutkan laajentamisella tulvatasanteeksi ja pohjapadon rakentamisella saadaan hidastettua veden virtausta ja lisättyä avointa vesipintaa, mikä edistää veden mukana kulkevan kiintoaineen laskeutumista. Tulvatasanteen kasvillisuus pidättää myös veden mukana kulkevia ravinteita. Toiseksi mallikohteeksi ehdotettiin Myllyperänojaan metsän ja pellon rajalle pohjakynnyksiä hidastamaan virtausta. Suunnitelmaan saatujen kommenttien perusteella mallikohteeksi ehdotetaan myös metsitetyn pellonkulman ojien perkausta ja olemassa olevan painanteen laajentamista laskeutusaltaaksi tai pienkosteikoksi. Hahjärven laskuojan valuma-alueella mallikohteiksi ehdotettiin tulvatasanteiden kaivamista pelto-ojan varteen ojan vedenjohtokyvyn parantamiseksi sekä Alhonjärven suoalueen reunaojan avaamista. Kustannusarvion tarkistamisen ja maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen todettiin, että myös Alhon Pastilan laskeutusallas voidaan toteuttaa mallikohteena. Padasjoen alueella maanomistajien kanssa päästiin yksimielisyyteen mallikohteista jo joulukuun aikana. Padasjoen kohdealueella Hahjärven laskuojan ojitusyhteisö on halukas toteuttamaan omana hankkeenaan kunnostussuunnitelmassa esitetyn Koivulan kosteikon ja peltoalueen rumpujen suurentamisen. Näiden kohteiden suunnitelmia tarkennetaan OPEThankkeessa kevään aikana. OPET-hanke ei osallistu kohteiden toteutukseen Vesiseuranta Kohdevaluma-alueilla aloitettiin syksyllä 2012 vedenlaadun seurata. Vesiseurannan tarkoituksena on selvittää kohdevaluma-alueiden ojien vedenlaatua eri vesitilanteissa ennen ojien kunnostustoimenpiteitä ja niiden jälkeen. Seuranta-aika kunnostustoimenpiteiden jälkeen ei ole riittävä kunnostusten pitkäaikaisten vesistövaikutusten havaitsemiseen. Seurannan aloittaminen ennen toimenpiteiden toteutusta on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi, jotta vaikutusten arviointi tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavissa seurantahankkeissa olisi mahdollista. Molemmilta kohdevaluma-alueilta valittiin kuusi näytepistettä, joissa vedenlaatua seurataan hankkeen aikana yhteensä kuudella näytteenottokerralla. Taulukossa 2 on esitetty näytteenoton aikataulu. Näytepisteistä T1 ja T4 ei oteta kuivan ajan näytteitä, koska ojien vesisyvyys ei riitä näytteenottoon. Näytteenoton ajankohdat valittiin siten, että näytteitä otetaan kevään ja syksyn tulva-aikoina ja elokuussa kuivaan aikaan. Hankkeen aikataulun vuoksi kunnostustoimenpiteiden jälkeen syksyllä 2013 ehditään ottamaan vain kaksi tulva-ajan näytekierrosta.

10 VUOSIRAPORTTI 8 TAULUKKO 2 Vesiseurannan näytepisteet ja näytteenoton aikataulu. Tunnus Näytepisteen nimi Loppusyksy (lokakuu) 2012 Kevättulva (huhtikuu) 2013 Kuiva-aika (elokuu) 2013 Loppusyksy (lokakuu) 2013 T1 Myllyperänoja 1 x x x x x T2 Myllyperänoja 2 x x x x x x T3 Kylmäoja 1 x x x x x x T4 Kylmäoja 2 x x x x x T5 Kylmäoja 3 x x x x x x T6 Kylmäoja 4 x x x x x x P1 Hahjärven laskuoja 1 x x x x x x P2 Hahjärven laskuoja 2 x x x x x x P3 Hahjärven laskuoja 3 x x x x x x P4 Rätkänsuo x x x x x x P5 Juntinkorpi x x x x x x P6 Pukkiniittu x x x x x x Heinä-elokuun vaihteessa laadittiin tarjouspyyntö vesiseurannan toteuttamisesta. Tarjouspyyntö lähetettiin 3.8. neljälle akkreditoidulle, vesianalyyseja tekevälle laboratoriolle (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Ramboll Analytics, Novalab Oy, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry). Tarjousten määräaikaan mennessä saatiin yksi tarjous, joka täytti tarjouspyynnön vaatimukset. Ojavesien vedenlaadun seuranta tilattiin Lahdessa toimivalta Ramboll Analyticsilta. Vesiseurannan ensimmäiset näytteenotot tehtiin lokakuussa 2012 korkean veden aikaan. Riuskanojan valuma-alueella vesinäytteet otettiin ja Hahjärven laskuojan valuma-alueella ja näytteenoton suorittivat sertifioidut näytteenottajat. Vesinäytteiden tulokset on esitetty taulukoissa 3 ja 4. TAULUKKO 3 Riuskanojan valuma-alueen otettujen ojavesinäytteiden tulokset. Havaintopaikka T1 T2 T3 T4 T5 T6 Näytteenottosyvyys m 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Virtaama l/s Lämpötila C 7 7,4 6,8 7,1 7,1 7 Väriluku mg Pt/l ph 5,6 6,3 5,2 4,9 6 6,3 Sähkönjohtavuus ms/m 6,4 12 5,9 5, Alkaliteetti mmol/l 0,057 0,42 0,022 <0,020 0,25 0,34 Kiintoaine mg/l 3,5 9, TOC mg/l Typpi (N), kokonais- µg/l Nitraattityppi (NO3-N) µg/l Nitriittityppi (NO2-N) µg/l <2 6 2 < Ammoniumtyppi (NH4-N) µg/l Fosfori (P), kokonais- µg/l Fosfaattifosfori (PO4-P) µg/l

11 VUOSIRAPORTTI 9 TAULUKKO 4 Hahjärven laskuojan valuma-alueen otettujen ojavesinäytteiden tulokset. Havaintopaikka P1 P2 P3 P4 P5 P6 Näytteenottosyvyys m 0,5 0,2 0,2 0,1 0,2 0,2 Näkösyvyys m 0,5 0,5 0,5 0,3 0,4 0,5 Maksimisyvyys m 1 0,5 0,5 0,3 0,4 0,5 Ulkonäkö k,ru k,ru k,ru k,vru k,ru k,ru Haju smt smt smt smt smt smt Virtaama l/s Lämpötila C 5,8 6,5 6,9 4,5 6,2 6,3 Väriluku mg Pt/l ph 5,7 5,8 5,9 4,5 5 5,4 Sähkönjohtavuus ms/m 4,8 4,6 4 5,4 3,7 4,4 Alkaliteetti mmol/l 0,05 0,062 0,062 <0,020 <0,020 0,039 Kiintoaine mg/l 2,2 2,6 2,6 <2,0 <2,0 <2,0 TOC mg/l Typpi (N), kokonais- µg/l Nitraattityppi (NO3-N) µg/l Nitriittityppi (NO2-N) µg/l 2 3 < Ammoniumtyppi (NH4-N) µg/l Fosfori (P), kokonais- µg/l Fosfaattifosfori (PO4-P) µg/l 6 5 < Hankkeen tiedotus ja viestintä Vuoden 2012 aikana OPET-hankkeen tiedotus ja viestintä painottui hankkeen käynnistymisestä kertomiseen ja verkostoitumiseen. Kevään ja kesän aikana avattiin hankkeelle nettisivut ja julkaistiin kaksi tiedotetta. OPET-hanketta esiteltiin muutamissa muiden hankkeiden järjestämissä tapahtumissa ja hankkeen omissa tilaisuuksissa Tiedotteet ja niiden läpimeno Projektipäällikkö laati hankkeen aloituksesta tiedotteen, joka julkaistiin HAMKin ja sidosryhmien viestintäkanavien kautta. Tiedote välitettiin e-pressi tiedotuskanavan kautta Kanta- ja Päijät-Hämeen tiedotusvälineille sekä useille maa- ja metsätalousalan ammattilehdille. Ensimmäisen tiedotteen perusteella OPET-hankkeen käynnistymisestä kerrottiin YLE-Hämeen verkkosivuilla ja paikallisradion uutisissa Hankkeen toisessa tiedotteessa kerrottiin kohdevaluma-alueiden valinnasta. Se julkaistiin OPET-hankkeen ja HAMKin nettisivuilla ja e-pressi tiedotuskanavan kautta Toinen tiedote pääsi myös läpi YLE-Hämeen verkkosivuilla Sen perusteella tehtiin jutut myös Forssan lehteen (24.7.) ja Padasjoen sanomiin (26.7.). Myös Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys kertoi nettisivuillaan OPEThankkeen kohdealueiden valinnasta. Padasjoen sanomien ilmestyneessä numerossa oli haastatteluun perustuva kuvallinen juttu OPET-hankkeesta. Hämeenlinnassa järjestetystä Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaarista tiedotettiin syksyn aikana monella tavalla. Seminaarikutsu ja ohjelma lähetettiin sähköpostilla hankkeen sidosryhmille ja Hämeen alueen vesiensuojeluyhdistyksille. Tiedote seminaarista julkaistiin OPET-hankkeen nettisivuilla ja HAMKin intranetissä. Seminaarista tiedotettiin myös Kanta- ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistysten sekä MTK-Hämeen jäsenlehdissä ja jäsenkirjeissä sekä maaseutuverkoston tapahtumakalenterissa.

12 VUOSIRAPORTTI Nettisivut Hankkeelle avattiin nettisivut osoitteeseen joilla kerrotaan ojien luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta sekä hankkeen etenemisestä. Sivuille on koottu myös tietoa eri rahoitusmahdollisuuksista. Nettisivuja päivitettiin vuoden 2012 aikana useaan kertaan Maanomistajayhteistyö Toimiva yhteistyö maanomistajien kanssa on erittäin tärkeää OPET-hankkeen onnistumisen kannalta, koska ojien kunnostuksia suunnitellaan yksityisten maanomistajien maille. Maanomistajien kiinnostus hanketta ja luonnonmukaisten menetelmien käyttöä kohtaan on tärkeää jo alueita valittaessa, sillä kunnostusten toteutukseen tarvitaan maanomistajien suostumus ja mahdollisten rakenteiden kunnossapito jää hankkeen päätyttyä maaomistajien vastuulle. Maanomistajilla on myös eniten tietoa ojaverkoston tilasta, kunnostushistoriasta ja kuivatukseen mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Lisäksi koulutukseen liittyvät vierailut mallikohteilla saattavat lisätä ihmisten liikkumista maanomistajien mailla Tapahtumat Kohdevaluma-alueiden maanomistajille lähetettiin heinäkuussa kirje, jonka liitteenä olleella kyselyllä tiedusteltiin halukkuutta osallistua hankkeeseen. Saatujen vastausten perusteella maanomistajien suhtautuminen hankkeeseen oli pääosin myönteistä molemmilla kohdealueilla, joten alueiden valinta voitiin vahvistaa. Maastokäyntejä ja ojien inventointeja suunniteltaessa maanomistajiin oltiin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla ja heille tarjottiin mahdollisuutta osallistua maastokäynnille. Maanomistajilta saatiin tärkeää tietoa ojien tilasta ja kaivuhistoriasta. Lisäksi useilla maanomistajilla oli suunnitelmia ja ehdotuksia mahdollisista kunnostuskohteista. Kun kunnostussuunnitelmat saatiin marraskuun lopulla luonnosvaiheeseen, niitä esiteltiin kohdealueiden maanomistajille Tammelassa ja Padasjoella järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa. Maanomistajiin, joiden kiinteistöille suunnitelmissa ehdotettiin toimenpiteitä, oltiin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla. Projektipäällikkö osallistui 9.5. Tammelassa järjestettyyn Huomisen osaajat -hankkeen asiantuntijaluentopäivään, jonka tavoitteena oli antaa tietoa maatalouden ympäristötoimenpiteistä ja edistää ympäristöhankkeissa toimivien henkilöiden verkostoitumista. Toukokuun lopussa projektipäällikkö kävi esittelemässä hanketta elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten valtakunnallisen kuivatusverkoston koulutuspäivillä Seinäjoella ( ) Projektipäällikkö esitteli OPET-hanketta järjestetyssä Huomisen osaajat - hankkeen asiantuntijaluentopäivässä Asikkalassa. OPET-hanke järjesti yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa miniseminaarin ja maastokäynnin luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta. Tilaisuuteen osallistui OPEThankkeen ohjausryhmän jäseniä sekä SYKEn asiantuntijoita. Miniseminaarissa SYKEn asiantuntijat kertoivat SYKEssä toteutetuista luonnonmukaisen vesirakentamisen hankkeista ja Petra Korkiakoski esitteli OPET-hanketta. Luento-osuuden jälkeen käytiin tutustumassa Ritobäcken-puron luonnonmukaiseen kunnostukseen Sipoossa.

13 VUOSIRAPORTTI 11 Petra Korkiakoski ja Henri Solismaa osallistuivat metsänomistajien liitto Etelä-Suomen ja Hämeen ELY-keskuksen järjestämään Metsätalouden vesiensuojelukoulutuspäivään Lahdessa. Koulutus käsitteli mm. kunnostusojituksen vesiensuojelua ja ojitusta pohjavesialueilla, mitkä liittyvät tiiviisti myös OPET-hankkeen teemoihin. Tilaisuus oli maksuton ja se toteutettiin osana metsänomistajien liiton Metsäverkko-hanketta. OPET-hanke järjesti Hämeenlinnassa seminaarin ojien luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta. Tilaisuus toimi hankkeen aloitusseminaarina ja sen tarkoituksena oli esitellä hanketta ja ojien luonnonmukaista peruskunnostusta maanomistajille, ojitusten suunnittelijoille, urakoitsijoille sekä kuntien ja ELY-keskusten viranomaisille. Seminaariin osallistui 46 henkilöä. Seminaarin esitykset ja palauteyhteenveto tallennettiin tilaisuuden jälkeen hankkeen nettisivuille ( Loppuvuodesta kunnostussuunnitelmaluonnoksia esiteltiin kohdevaluma-alueiden maanomistajille keskustelutilaisuuksissa. Kohdealueiden maanomistajille lähetettiin tilaisuuksiin kutsu postitse noin kaksi viikkoa ennen tilaisuuksia. Tilaisuuksien osanotto jäi pieneksi. Riuskanojan valuma-alueen tilaisuus pidettiin klo 19 Tammelan kunnantalolla. Tilaisuuteen osallistui projektipäällikön ja hanketyöntekijöiden lisäksi kuusi henkilöä. Hahjärven laskuojan valuma-alueen tilaisuus pidettiin klo 18 Padasjoen kunnantalolla ja siihen osallistui hanketyöntekijöiden, projektipäällikön ja kunnan ympäristösihteerin lisäksi kolme maanomistajaa. 3.3 Toteutuksen organisaatio Hankkeelle palkattu täysiaikainen projektipäällikkö Petra Korkiakoski vastaa hankkeen hallinnosta, suunnittelusta ja toteutuksesta alkaen. Projektipäällikön tukena on ohjausryhmä, joka seuraa hankkeen edistymistä ja toteutusta. Ohjausryhmään kuuluvat: Kari Aikio. MTK Häme Lauri Arvola, Lammin Biologinen Asema Marja Hiitiö, Hämeen ELY-keskus Lassi Hurskainen, Hämeen ELY-keskus Mikko Kallioinen, Suomen metsäkeskus, Häme-Uusima Marjatta Kariniemi, HAMK T&K Palveluiden Hankepalvelu Lauri Laaksonen, Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys Henrik Lindberg, HAMK/Evo Tommi Muilu, Hämeen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Jyrki Mäkiranta, Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys Esa Peltonen, maanrakennusurakoitsija Janne Pulkka, Etelä-Suomen salaojakeskus Jarno Rantala, Rantala Timber Oy Mikko Ylinen, Suomen metsäkeskus, Häme-Uusimaa Ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Henrik Lindberg ja sihteeriksi projektipäällikkö Petra Korkiakoski. Kussakin ohjausryhmän kokouksessa valitaan lisäksi kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Hankkeelle perustettiin toukokuussa 2012 projektiryhmä, jolle ei nimetty tarkkaa kokoonpanoa. Projektiryhmä kokoontuu tarpeen mukaan ja sen kokouksiin voidaan kutsua asiantuntijoita käsiteltävien aiheiden mukaan. Projektiryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden 2012 aikana.

14 VUOSIRAPORTTI 12 Hankkeelle on nimetty projektikirjanpitäjä Maarit Päärni, joka vastaa hankkeen kirjanpidosta ja laatii maksatushakemukset yhdessä projektipäällikön kanssa. HAMKin T&K palveluiden Hankepalvelu tarjoaa myös apua hankkeen hallintaan liittyvissä asioissa. Hankkeessa työskenteli vuonna 2012 kaksi hanketyöntekijää viiden kuukauden ajan ( ). Hanketyöntekijöiden rekrytointi oli toukokuussa ja tehtäväiin haki 10 henkilöä, joista neljä haastateltiin. Hanketyöntekijöiksi valikoituivat metsätalouden opiskelija Ida-Mari Toivonen sekä kestävän kehityksen opiskelija ja metsätalousinsinööri Henri Solismaa. Hanketyöntekijöiden tehtävänä oli kohdevaluma-alueiden ojien inventointi ja ojien valuma-aluekohtaisten kunnostussuunnitelmien laatiminen. 3.4 Kustannukset ja rahoitus OPET-hankkeen rahoituspäätöksessä hyväksytyn kustannus- ja rahoitusarvion mukaan hankkeen kokonaisbudjetti on (sis. alv). Julkisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävästä rahoituksesta on 100 %, josta EU-rahoituksen osuus on 45 %. Vuodelle 2012 rahaa on varattu hankkeen hyväksytyssä kustannusarviossa yhteensä Vuoden 2012 lopussa hankkeen kokonaisbudjetista oli käytetty ,39. Taulukkoon 5 on koottu vuoden 2012 aikana toteutuneet kustannukset ja niitä on verrattu hanketukipäätöksessä hyväksyttyyn kustannusarvioon. TAULUKKO 5 OPET-hankkeen kustannusarvio ja vuoden 2012 aikana toteutuneet kustannukset kululajeittain. Kululaji Kustannusarvio, koko Kustannusarvio Toteuma Jäljellä hanke 1. Palkat ja palkkiot , ,57 2. Ostopalvelut , ,67 3. Vuokrat , ,04 4. Kotimaan matkakulut , ,58 5. Muut kustannukset , ,75 YHTEENSÄ , ,61 Vuoden 2012 aikana hankkeen budjettiin tehtiin ohjausryhmän ja rahoittajan hyväksymiä kustannuslajien sisäisiä muutoksia siten, että rahoja siirrettiin vuodelta 2012 vuodelle 2013 tai päinvastoin. Hankkeen ensimmäisen vuoden osalta budjetissa pysyttiin hyvin ja seuraavalle vuodelle siirtyi yhteensä noin Raportointi ja seuranta OPET-hankkeen etenemistä on vuoden 2012 aikana seurattu ohjausryhmän kokouksissa ja maksatusten yhteydessä. Hankkeen ensimmäinen maksatuskausi päättyi Maksatushakemuksen liitteenä rahoittajalle toimitettiin raportti hankkeen toiminnasta välisenä aikana. Toisen maksatuskauden päätyessä tehtiin vastaava toimintaraportti koko vuoden toiminnasta. Hankkeen edistymistä ja toteutumista seuraava ohjausryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kaksi kertaa. Hankkeelle toukokuussa perustettu projektiryhmä kokoontui myös kahdesti. Lisäksi vuoden aikana oli muutamia muita kokouksia, joissa käsiteltiin hankkeen toteutusta.

15 VUOSIRAPORTTI 13 HAMKissa on käytössä Projektori-tietokanta, johon tallennetaan hankkeiden tietoja ja asiakirjoja. Tietokannan kautta hankkeessa mukana olevat HAMKin työntekijät pääsevät seuraamaan hankkeen etenemistä. Projektoriin on tallennettu muun muassa OPEThankkeeseen liittyvät päätökset, ohjausryhmän pöytäkirjat, kokousmuistioita, hankkeessa julkaistut tiedotteet sekä kilpailutusasiakirjat Ohjausryhmätyöskentely OPET-hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin Hämeenlinnassa. Kokouksessa ryhmä järjestäytyi ja sovittiin toimintatavoista. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Henrik Lindberg ja sihteeriksi Petra Korkiakoski. Ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin luonnokset vuoden 2012 toimintasuunnitelmasta ja viestintäsuunnitelmasta. Ohjausryhmän päätöksellä hankesuunnitelmaan (hyväksytty ) tehtiin pieniä muutoksia, jotka olivat pääasiassa hankesuunnitelman vanhoista versioista jääneiden virheiden korjauksia. Ohjausryhmää täydennettiin yhdellä jäsenellä. Ohjausryhmän toinen kokous oli Hämeenlinnassa Tässä kokouksessa käsiteltiin hankkeen taloustilanne ensimmäisen maksatuskauden osalta. Kokouksessa käsiteltiin myös alkuvuoden toimintaa, loppuvuoden 2012 toimintasuunnitelma, vesiseurannan järjestämistä sekä lokakuun lopulla pidettävän seminaarin järjestelyjä Projektiryhmä Hankkeelle perustettiin toukokuussa 2012 projektiryhmä, jolle ei nimetty tarkkaa kokoonpanoa. Projektiryhmä kokoontuu tarpeen mukaan ja sen kokouksiin voidaan kutsua asiantuntijoita käsiteltävien aiheiden mukaan. Projektiryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden 2012 aikana. Projektiryhmän kokouksiin kutsuttiin ohjausryhmän jäsenten lisäksi henkilöitä Hämeen ELY-keskuksesta, Vanajavesikeskuksesta ja Vesijärvisäätiöstä. Projektiryhmän ensimmäinen kokous oli Hämeenlinnassa ja sen aiheena oli kohdevaluma-alueiden valinta ja hanketyöntekijöiden rekrytointi. Kokouksessa saatiin valittua Kanta-Hämeen kohdevaluma-alue, joka kuitenkin vaihtui kesäkuun aikana. Projektiryhmän toinen kokous pidettiin Mustialassa. Kokouksessa käsiteltiin valuma-alueiden inventointeja ja kohdealueille ehdotettavia toimenpiteitä. Kokouksen jälkeen käytiin maastossa tutustumassa muutamaan ehdotettuun kunnostuskohteeseen Muut kokoukset Hankkeen alussa pidettiin aloituspalaveri rahoittajan kanssa, jossa käsiteltiin rahoittajan kannalta oleelliset asiat, kuten hankkeen raportointi ja maksatus. Huhtikuun lopussa ( ) pidettiin Hämeen ammattikorkeakoulun sisäinen aloituspalaveri, jonka tarkoituksena oli selventää hankkeen työnjakoa ja organisointia HAMKin sisällä. Heinäkuussa, Riuskanojan kohdevaluma-alueen valinnan jälkeen, pidettiin Tammelan kunnan ja HAMKin Mustialan toimipaikan henkilökunnan kanssa 5.7. kokous Tammelan kunnantalolla. Kokouksessa kerrottiin kunnan ja Mustialan edustajille OPEThankkeesta ja saatiin tietoja Riuskanojan valuma-alueen ojien tilanteesta ja maankäytöstä sekä aiemmin toteutetuista vesistöhankkeista. Padasjoen kohdealueella Hahjärvestä Lummeneen laskevaa ojaa on perattu 1940-luvun lopulla valtion tuella ja alueella on pitkään toimimattomana ollut ojitusyhteisö. Koska

16 VUOSIRAPORTTI 14 ojitusyhteisöllä on velvollisuus perkaushankkeen ojien kunnossapitoon, ojien kunnostamiseen tarvitaan yhteisön suostumus. Projektipäällikkö osallistui syksyn aikana kahteen Hahjärven-Lummenenojan perkaushankkeen ojitusyhteisön kokoukseen. Ensimmäisessä kokouksessa ojitusyhteisön toiminta aktivoitiin ja yhteisö päätti osallistua OPET-hankkeeseen kunnostussuunnitelmien laadinnan osalta. Toisessa kokouksessa ojitusyhteisö päätti, että Hahjärven laskuojaan kunnostussuunnitelmassa ehdotetut tulvatasanteet, laskeutusallas ja suon reunaojan perkaus voidaan toteuttaa OPEThankkeen mallikohteina, ja että ojitusyhteisö toteuttaa omana hankkeenaan tierumpujen suurentamisen ja kosteikon rakentamisen ojan alajuoksulle. 4 Yhteistyökumppanit Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä ohjausryhmän ja projektiryhmän asiantuntijoiden lisäksi kohdevaluma-alueiden maanomistajien, Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden ja kuntien ympäristösihteerien kanssa. Etenkin maanomistajayhteistyö on ollut tärkeässä roolissa. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana tehtiin yhteistyötä jonkin verran myös paikallisten tiedotusvälineiden kanssa. 5 Vuoden 2012 tulokset ja tavoitteiden toteutuminen OPET-hankkeen ensimmäisen vuoden tavoitteena oli hankkeen käynnistäminen ja siitä tiedottaminen, kahden kohdevaluma-alueen valinta, valuma-alueiden ojien inventointi, kunnostussuunnitelmien laatiminen kohdealueiden ojille sekä vuonna 2013 toteutettavien mallikohteiden valinta. Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet saavutettiin pääasiassa hyvin. Tiedotus hankkeesta toteutui suunnitellusti. Hanke pääsi esiin mediassa ja aloitusseminaariin saatiin osallistujia odotusten mukaisesti. Myös maanomistajayhteistyö käynnistyi hyvin. Kohdevaluma-alueet valittiin ja niiden ojat inventoitiin. Kunnostustarpeessa olevien ojien kunnostussuunnitelmat saatiin luonnosvaiheeseen ja ne viimeistellään kevään 2013 aikana. Mallikohteista osa saatiin valittua ja sovittua maanomistajien kanssa jo vuoden 2012 puolella ja kahden mallikohteen osalta neuvottelut jatkuvat tammikuussa Toimintasuunnitelmassa esitetystä aikataulusta ollaan vuoden 2012 lopussa hieman jäljessä muun muassa mallikohteiden urakoitsijoiden kilpailutuksen osalta, mutta aikataulu saadaan kiinni kevään 2013 aikana. Kohdevaluma-alueiden valintaan hankkeen alkuvaiheessa meni odotettua enemmän aikaa. Myös kunnostussuunnitelmien tekemisessä tuli hieman kiire ja aikataulua jouduttiin muokkaamaan. Suunnitelmat saatiin kuitenkin luonnosvaiheeseen ja kommentoitavaksi vuoden 2012 puolella ja mallikohteiden valinta eteni hyvin. Vuoden 2012 aikana tehtiin hankkeen tulosten kannalta tärkeää pohjatyötä, minkä ansiosta vuonna 2013 päästään toteuttamaan ojien luonnonmukaisen peruskunnostuksen mallikohteita ja laatimaan koulutusmateriaalipakettia. Hämeenlinnassa Petra Korkiakoski