Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Transkriptio

1 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Loppuraportti Diaarinumero 1306/ Hankkeen numero: HAMKin kohdenumero: Hankkeen toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu, Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus, Evo Lisätietoja: Projektipäällikkö Petra Korkiakoski, puh , sähköposti:

2 LOPPURAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto hankkeesta Tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen tavoitteet Hankesuunnitelman muutokset Hankkeen toteutus Toimenpiteet ja aikataulu Valuma-aluetarkastelu ja kohdevaluma-alueiden valinta Valuma-alueiden alustava tarkastelu Valuma-alueiden ojien inventointi Valuma-aluesuunnitelmat Mallikohteiden toteutussuunnitelmat Mallikohteiden toteutus Vesiseuranta Koulutusmateriaali Video mallikohteiden toteutuksesta Ojitusopas Diaesitykset Koulutuspäivät ja seminaarit Hankkeen tiedotus ja viestintä Nettisivut Maanomistajayhteistyö Tapahtumat Lehtijutut ja muu media Toteutuksen organisaatio ja resurssit Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta Ohjausryhmätyöskentely Projektiryhmä Muut kokoukset Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esitykset jatkotoimenpiteiksi Liite 1 Hankkeen aikataulu Kannen kuvat: vasen: tulvatasanne, Petra Korkiakoski 2014 oikea: Pohjapato valtaojassa, Petra Korkiakoski 2013

3 LOPPURAPORTTI 1 1 Yhteenveto hankkeesta OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hankkeen tavoitteena oli edistää luonnonmukaisten peruskunnostusmenetelmien käyttöä maa- ja metsätalousalueiden ojien kunnossapidossa. Ojien luonnonmukaisella peruskunnostuksella parannetaan peltojen ja talousmetsien kuivatusta ottaen huomioon ympäristön- ja vesiensuojelun näkökulmat. Hankkeen lopputuloksena valmistui pilottialueille tehtyihin valumaaluesuunnitelmiin ja mallikohteisiin perustuva koulutusmateriaalipaketti ojien luonnonmukaisesta kunnostuksesta maanomistajien, urakoitsijoiden ja ojitusten suunnittelijoiden käyttöön. Koulutusmateriaalia voidaan hankkeen päätyttyä hyödyntää myös maa- ja metsätalouden sekä ympäristöalan opetuksessa. Hankkeen aikana saatiin kokemuksia vuoden 2012 alussa vesilainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksista ojitukseen ja ojien kunnossapitoon. 2 Tavoitteet Hankkeen alussa valittiin kaksi kohdevaluma-aluetta, joiden ojien tila ja kunnostustarve selvitettiin maastoinventoinnilla. Kunnostustarpeessa oleville ojille laadittiin luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä hyödyntävät kunnostussuunnitelmat, joista valittiin pienemmät, hankkeen aikana toteutettavat mallikohteet. Kunnostussuunnitelmia ja mallikohteita käytettiin apuna ojituksen luonnonmukaisen peruskunnostuksen koulutusmateriaalin laadinnassa. Syksyllä 2013 järjestettiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaksi koulutustilaisuutta, joissa esiteltiin hankkeessa tuotettua koulutusmateriaalia. Lisäksi hanketta esiteltiin pienemmissä tilaisuuksissa sekä nettisivuilla osoitteessa Hanke toteutettiin välisenä aikana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella, jonka on myöntänyt Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Hämeen ELY-keskus) antamallaan päätöksellä (päätösnumero 22127, dnro 1306/ ). Hankkeelle myönnettiin Hämeen ELY-keskuksen päätöksellä viiden kuukauden jatkoaika saakka. Toisen kerran hankkeelle haettiin jatkoa keväällä 2014 ja rahoittaja myönsi jatkoaikaa saakka antamallaan päätöksellä. Hankkeen toteuttajana oli Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksen Evon yksikkö. 2.1 Ylemmän tason tavoitteet toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteen 311 (Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle) tavoitteita ja tuki alueellisen maaseutuohjelman painotuksia. Toimenpiteen 311 tavoitteena oli kannustaa viljelijäperheitä harjoittamaan maatilatalouden ohella myös muuta yritystoimintaa, säilyttää työpaikkoja ja lisätä uusia työpaikkoja maaseudulla. Hankkeessa pyrittiin lisäämään maa- ja metsätalousyrittäjien, urakoitsijoiden ja ojitusten suunnittelijoiden tietoisuutta ja ammattitaitoa ojien luonnonmukaisessa peruskunnostuksessa. Kustannustehokkaan maa- ja metsätalouden kannalta riittävän kuivatuksen ylläpitäminen ympäristönäkökulmat huomioivalla tavalla parantaa maaseudun elinkeinojen kannattavuutta ja lisää ympäristön viihtyisyyttä. Luonnonmukaiseen peruskuivatukseen liittyvän osaamisen lisääntyminen parantaa esimerkiksi koneyrittäjien ja suunnittelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmien käytön edistäminen maa- ja metsätalousalueiden ojituksessa ja ojien kunnossapidossa tuki maa- ja metsätalousministeriön

4 LOPPURAPORTTI 2 Vesitalousstrategian sekä Hämeen ELY-keskuksessa laaditun Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 tavoitteita. Vesitalousstrategian tavoitteisiin kuuluu valuma-aluetarkastelun lisääminen vesistökunnostuksissa ja vesiin vaikuttavassa toiminnassa sekä luonnonmukaisten menetelmien käytön lisääminen mm. maa- ja metsätalouden kuivatuksessa. Vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on parantaa vesien tilaa Hämeessä muun muassa vähentämällä maa- ja metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Luonnonmukaisilla ojien peruskunnostuksen menetelmillä voidaan myös lisätä luonnon monimuotoisuutta ojitetuilla metsä- ja peltoalueilla. 2.2 Hankkeen tavoitteet OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hankkeen tavoitteena oli edistää maankuivatuksen toimijoiden ammattitaitoa maa- ja metsätalouden ojitusten luonnonmukaisessa kunnostamisessa ja lisätä luonnonmukaisten kuivatusmenetelmien käyttöä Hämeessä. Hankkeen toiminnallisina tavoitteina oli laatia ojitusten luonnonmukaisen peruskunnostuksen koulutuspaketti kuivatushankkeiden toteuttajille ja suunnittelijoille, perustaa kaksi kokeilu- ja mallialuetta koulutuksen tueksi sekä järjestää kaksi koulutustilaisuutta, joista toinen Päijät-Hämeessä ja toinen Kanta-Hämeessä. Koulutustilaisuuksien lisäksi tavoitteena oli järjestää paikallisia esittely- ja keskustelutilaisuuksia sekä viestiä aktiivisesti alueellisille ja paikallisille tiedotusvälineille sekä sidosryhmille. Vuoden 2012 alussa voimaan tullut vesilaki (578/2011) toi joitain muutoksia ja tarkennuksia ojitushankkeiden käytäntöihin. Esimerkiksi vähäistä suuremmasta ojituksesta on nykyisen vesilain mukaan ilmoitettava etukäteen alueelliselle ELY-keskukselle. Vesilaissa korostetaan myös valuma-aluetarkastelun tuomista entistä vahvemmin osaksi peruskuivatus- ja kunnostusojitushankkeita. Ojiin mahdollisesti muodostuneita luontoarvoja pyritään säilyttämään. Luonnontilaisen kaltaiseksi palautuneita uomia ei nykyisen vesilain mukaan saa perata vanhan suunnitelman mukaan, vaan niiden kunnossapito tulee käsitellä uutena ojituksena (VL 5:8). Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli uusien ojitusta koskevien säädösmuutosten tuominen osaksi ojitushankkeiden nykykäytäntöä. Hankkeen koulutusmateriaalissa ja -tilaisuuksissa pyrittiin tuomaan esiin nykyisen vesilain ojitusta koskevia säädöksiä ja niiden vaikutuksia ojitushankkeiden toteutukseen. Yhteisen ojituksen toteutusta ja kunnossapitoa varten on vanhan vesilain säädösten mukaisesti etenkin maatalouden peruskuivatushankkeissa perustettu ojitusyhdistyksiä. Uudistuneessa vesilaissa ojitusyhdistykset muuttuivat vesioikeudellisiksi yhteisöiksi. Ojitusyhteisöllä on vastuu ojien kunnossapidosta, ja kunnossapitovelvoite on voimassa niin kauan kuin oja on kuivatuskäytössä. Mikäli ojitusyhteisö halutaan purkaa, ojat on saatettava olosuhteet huomioon ottaen luonnontilaisen kaltaiseen tilaan. Ojitusyhteisön purkautumista koskeva asia on käsiteltävä ojitustoimituksessa (VL 5:26). Kunnossapitovelvoitteen vuoksi ojien kunnostushankkeissa joudutaan usein käynnistämään uudestaan pitkään toimimattomana olleen ojitusyhteisön toiminta. Ojitusyhteisön roolia kuivatushankkeissa haluttiin tuoda esiin OPET-hankkeessa. OPET-hankkeen ensimmäisen vuoden tavoitteiksi määriteltiin hankkeen käynnistäminen, kahden kohdevaluma-alueen valinta, valuma-alueiden ojien inventointi sekä ojien kunnostussuunnitelmien laatiminen valuma-alueelle. Ensimmäisen vuoden tavoitteet painottuivat valmistelemaan vuoden 2013 toimintaa, jolloin hankkeessa oli tarkoitus saada aikaan konkreettisia tuloksia. Toisen vuoden tavoitteena oli kohdevaluma-alueiden ojien kunnostussuunnitelmien viimeistely, toteutettavaksi valittujen mallikohteiden toteutussuunnittelu ja toteutus sekä

5 LOPPURAPORTTI 3 koulutusmateriaalin laadinta. Lisäksi syksyn 2013 tavoitteena oli järjestää kaksi koulutustilaisuutta ojien luonnonmukaisesta kunnostamisesta sekä hankkeen tuloksista tiedottaminen. Vuoden 2014 tavoitteena oli tehdä loppuun mallikohteiden toteutukset ja koulutusmateriaali sekä tiedottaa hankkeen tuloksista. Tuloksista tiedottaminen oli loppuvuoden 2014 keskeisin tehtävä Hankesuunnitelman muutokset Hämeen ELY-keskuksen antamassa rahoituspäätöksessä hyväksyttyä hankesuunnitelmaa muutettiin hankkeen aikana neljä kertaa. Muutokset käsiteltiin hankkeen ohjausryhmän kokouksissa ja niistä tehtiin tarvittaessa muutoshakemus rahoittajalle. Ensimmäiset muutokset ja täydennykset hankesuunnitelmaan tehtiin keväällä Muutokset olivat pieniä täsmennyksiä, ohjausryhmän täydennystä ja korjauksia hankesuunnitelmaan ja ne käsiteltiin hankkeen ohjausryhmän kokouksessa Näistä muutoksista ei tehty muutoshakemusta, vaan ohjausryhmän hyväksyntä riitti muutosten tekemiseen. Toisen kerran hankesuunnitelmaa muutettiin keväällä 2013 ja muutokset käsiteltiin ohjausryhmän kokouksessa Tällöin tehtiin kululajien välisiä korjauksia hankkeen budjettiin sekä tarkistuksia hankesuunnitelmaan. Rahoittajalle tehtiin muutoshakemus, jonka Hämeen ELY-keskus hyväksyi antamallaan päätöksellä. Kolmannen kerran hankesuunnitelmaa muutettiin marraskuussa 2013, jolloin hankkeelle haettiin jatkoaikaa saakka. Samalla tehtiin tarkistuksia budjettiin. Jatkoaika oli tarpeen, koska kaikkia mallikohteiden toteutuksia ei sääolojen vuoksi pystytty toteuttamaan vuoden 2013 aikana. Muutokset käsiteltiin ohjausryhmän kokouksessa Rahoittaja hyväksyi muutoshakemuksen antamallaan päätöksellä. Samassa päätöksessä päätettiin myös hakemuksesta poiketen, että arvonlisävero ei ole tukikelpoinen hankkeessa. Tämä arvonlisäveron tukikelpoisuuden muutos tehtiin Euroopan tilintarkastusviraston ohjeistuksen perusteella kaikkiin julkisyhteisöjen hankkeisiin. Hankkeelle myönnetyn rahoituksen määrä (yhteensä ) pysyi päätöksessä ennallaan. Arvonlisäveron osuus OPET-hankkeen ostopalveluihin hyväksytystä budjetista oli noin Hankesuunnitelmaa muutettiin neljännen kerran keväällä Hankkeelle haettiin jatkoa saakka, toimenpiteisiin lisättiin yksi koulutuspäivä sekä tehtiin budjetin tarkistuksia. Jatkoaikaa haettiin, jotta hankkeessa toteutettuja mallikohteita ja koulutusmateriaalia pystyttäisiin paremmin hyödyntämään. Lisäksi valtakunnallista ojitukseen liittyvää ohjeistusta oli valmistumassa syksyllä 2014 ja nämä haluttiin huomioida koulutusmateriaalissa. Rahoittaja hyväksyi muutoshakemuksen antamallaan päätöksellä. 3 Hankkeen toteutus 3.1 Toimenpiteet ja aikataulu Hankkeen varsinainen toiminta alkoi huhtikuussa 2012 kun hankkeelle palkattiin kokopäiväinen projektipäällikkö. Ensimmäisen vuoden aikana hankkeelle valittiin kohdevaluma-alueet ja laadittiin niille luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä hyödyntävät ojien kunnostussuunnitelmat. Vuoden 2013 aikana valittiin toteutettavat mallikohteet ja tarkennettiin niiden suunnitelmia. Mallikohteet toteutettiin syksyn 2013 ja kesän

6 LOPPURAPORTTI aikana. Vuosien aikana hankkeessa laadittiin koulutusmateriaalia ja järjestettiin koulutustilaisuuksia. Liitteen 1 taulukossa on kuvattu hankkeen aikataulu Valuma-aluetarkastelu ja kohdevaluma-alueiden valinta Kevään ja alkukesän 2012 aikana valittiin OPET-hankkeelle kaksi kohdevaluma-aluetta Kanta- ja Päijät-Hämeestä. Valuma-aluetarkastelun tarkoituksena oli selvittää alueiden ojaverkoston tila ja ongelmakohdat, jotta ojien kunnostusta ja vesiensuojelutoimenpiteitä voitiin sijoittaa kohteisiin, joissa niistä oli eniten hyötyä kuivatuksen parantamisen, vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. OPET-hankkeen kohdevaluma-alueiden valintaperusteina olivat valuma-alueen pieni koko, (alle 10 km 2 ), sijainti, monipuolinen maankäyttö sisältäen metsää ja peltoa, ojien määrä valuma-alueella, vanhat ojitushankkeet sekä maanomistajien määrä. Valuma-alueiden koko sekä ojien ja maanomistajien määrä haluttiin pitää kohtuullisen pienenä, jotta hankkeen resurssit riittäisivät ojien inventointiin, kunnostussuunnitelmien laatimiseen sekä toimivaan yhteistyöhön maanomistajien kanssa. Valintaan vaikuttivat myös alueiden sijainti koulutusta ajatellen, alueen ojien kunnostustarve sekä maanomistajien kiinnostus. Kohdevaluma-alueiden etsintä aloitettiin huhtikuussa 2012 projektipäällikön aloitettua työt. Ehdotuksia kohdealueiksi pyydettiin ohjausryhmän jäseniltä, Hämeen ELY-keskuksen vesistökunnostustiimiltä, Vanajavesikeskukselta, Vesijärvisäätiöltä sekä Kantaja Päijät-Hämeen kuntien ympäristö- ja maaseutusihteereiltä. Valuma-alueiden ominaisuuksia ja soveltuvuutta kohdealueeksi selvitettiin karttatarkastelulla, vanhojen ojitushankkeiden selvittämisellä sekä maastokäynneillä. Kohdevaluma-alueet valittiin kesäkuun lopulla. Kanta-Hämeestä valittiin Riuskanojan valuma-alue Tammelasta, jota ehdotti HAMKin lehtori ja Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Lindroos. Riuskanojan valuma-alue valittiin, koska sen maankäyttö on monipuolista ja suuri osa alueen pelto- ja metsäalueesta on Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän (HAKKY, käyttäjänä Mustialan maatalousoppilaitos) omistuksessa tai hallinnassa. Lisäksi alueen sijainti Mustialan lähellä helpottaa mallikohteiden käyttöä koulutuksessa. Päijät-Hämeen kohdealueeksi valittiin Hahjärven laskuojan valuma-alue Padasjoelta. Ehdotuksen alueesta teki Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen Jyrki Mäkiranta. Valintaperusteena oli ensisijaisesti tarve kuivatuksen parantamiseen metsä- ja peltoalueella sekä maanomistajien myönteinen suhtautuminen OPET-hankkeeseen ja luonnonmukaiseen peruskunnostukseen. Kohdevaluma-alueiden kartat ovat kuvassa 1.

7 LOPPURAPORTTI 5 KUVA 1 Kohdevaluma-alueiksi valittiin Hahjärven laskuojan valuma-alue Padasjoelta ja Riuskanojan valuma-alue Tammelasta. Kohdealueiden ojanvarsien maanomistajille lähetettiin kirjeellä tietoa OPET-hankkeesta, luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta sekä kysely hankkeeseen osallistumisesta ja ojien kunnostustarpeesta. Riuskanojan valuma-alueen maanomistajille (31 kpl) kirjeet lähetettiin Kirjeiden postituksen jälkeen havaittiin valuma-aluerajauksen olleen virheellinen ja kirje oli lähtenyt 13 valuma-alueen ulkopuoliselle maanomistajalle. Alueen rajausta korjattiin. Vastauksia saatiin yhteensä 15, joista 10 oli oikean valuma-alueen maanomistajilta. Vastaajista kahdeksan mielestä ojissa on tai saattaa olla kunnostustarvetta. Vastaava kirje ja kysely postitettiin Hahjärven laskuojan valuma-alueen maanomistajille (25 kpl) Vastauksia kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 17 kpl. Vastaajista kaikki halusivat olla mukana hankkeessa ja yhdeksän vastaajista kertoi, että ojien kunnostukselle on tarvetta Valuma-alueiden alustava tarkastelu Valuma-alueiden ominaisuuksia ja maankäyttöä selvitettiin aluksi paikkatietoaineiston, karttojen sekä aiempien selvitysten ja hankkeiden avulla. Alustavassa tarkastelussa selvitettiin muun muassa valuma-alueen ojien määrä, maankäyttö, järvisyys, maalajit, historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet, kaavoitustilanne sekä suojelukohteet ja -alueet. Hämeen ELY-keskuksen arkistosta saatujen tietojen perusteella selvitettiin alueen vanhat ojitus- ja perkaushankkeet. Paikkatietoaineistoa saatiin käyttöön Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen verkkopalvelusta, yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille, -tutkijoille sekä henkilökunnan jäsenille tarkoitetusta PaITuli -paikkatietojen latauspalvelusta, ympäristöhallinnon ympäristötietopalvelusta (Oiva) sekä Hämeen ELY-keskuksesta.

8 LOPPURAPORTTI 6 Alustavaa tarkastelua paikkatietoaineiston avulla tehtiin hankkeeseen valittujen kohdevaluma-alueiden lisäksi myös muille ehdolla olleille valuma-alueille Valuma-alueiden ojien inventointi OPET-hankkeeseen palkattiin heinäkuun 2012 alussa kaksi hanketyöntekijää tekemään kohdevaluma-alueiden ojien inventointia ja laatimaan valuma-alueen ojille kunnostussuunnitelmia. Myös projektipäällikkö osallistui inventointiin ja suunnitelmien tekoon. Ojien inventoinnin tavoitteena oli selvittää valuma-alueen pelto- ja metsäojien tila ja kunnostustarve sekä uomien mahdolliset luontoarvot. Inventoinneissa kiinnitettiin huomiota muun muassa ojien sekä piennarten ja ojaluiskien kasvillisuuteen ja mahdolliseen umpeenkasvuun, maalajiin, uoman sortumiseen ja liettymiseen, virtausoloihin ja vedenjohtokykyyn sekä arvioitiin ojien kuivatustehoa ympäröivän metsän tai pellon tilan perusteella. Inventoinneista sovittiin etukäteen maanomistajien kanssa ja heillä oli mahdollisuus myös osallistua maastokäynnille. Maanomistajilta saatiin arvokasta tietoa ojien tilasta ja toimivuudesta etenkin tulva-aikana. Maastossa arvioitiin uomien kunnostustarvetta ja tehtiin alustavia suunnitelmia kuhunkin kohteeseen soveltuvista kunnostusmenetelmistä. Kunnostustarpeessa olevista kohteista mitattiin tarkkuus-gps:llä ja vaaituskoneella ojan pohjan ja penkkojen korkeustasoja. Peltojen painumista selvitettiin myös muutamassa kohteessa tarkkuus-gps:llä. Hahjärven laskuojan valuma-alueella Padasjoella mitattiin myös valuma-alueen järvien ja kahden talousvesikaivon vedenkorkeutta. Ennen maastotöiden aloitusta laadittiin inventointilomake helpottamaan maastotyöskentelyä. Maastotyöt dokumentoitiin inventointilomakkeisiin koottujen tietojen ja valokuvien avulla. Maastohavainnot tallennettiin toimistolla paikkatietoaineistoksi ja valokuvat liitettiin paikkatietoaineistoon. Ojien inventoinnista laadittiin raportit, jotka liitettiin valuma-aluesuunnitelmiin. Valuma-aluesuunnitelmat ja inventointiraportit julkaistiin hankkeen nettisivuilla Valuma-aluesuunnitelmat Inventointien perusteella löydetyille kunnostustarpeessa oleville uomaosuuksille laadittiin luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä hyödyntävät kunnostussuunnitelmat. Suunnitelmat tehtiin valuma-aluekohtaisina ja yleissuunnitelmatasoisina. Suunnitelmiin liitettiin raportti valuma-alueiden ojien inventoinnista. Kunnostussuunnitelmat Tammelan Riuskanojan valuma-alueen ja Padasjoen Hahjärven laskuojan valuma-alueen ojille saatiin luonnosvaiheeseen marraskuun 2012 lopulla. Suunnitelmaluonnokset olivat ohjausryhmän ja projektiryhmän asiantuntijoiden kommentoitavana joulukuun alusta tammikuun puoleen väliin. Kunnostussuunnitelmat viimeisteltiin kevään 2013 aikana ja toimitettiin kohdevaluma-alueiden maanomistajien käyttöön (postitus ). Suunnitelmissa esitettiin molemmille kohdevaluma-alueille seitsemää kunnostustoimenpidettä. Toimenpiteiksi ehdotettiin tulvatasanteiden kaivua, kosteikkoja, laskeutusaltaita, pohjakynnyksiä sekä puuston ja pensaiden raivausta uomasta ja ojan pientareelta. Kuvassa 1 on Riuskanojan valuma-alueelle ehdotetut toimenpiteet ja kuvassa 2 Hahjärven laskuojan valuma-alueelle ehdotetut toimenpiteet.

9 LOPPURAPORTTI 7 1. Mustialan pienkosteikko ja pohjapato 2. Riuskanojan suojavyöhykkeet 3. Tulvatasanne tai toispuolinen kaivu 4. Pensaikon raivaus ja alivesiuoman avaus 5. Ojien perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas 6. Myllyperänojan pohjapadot 7. Ojan perkaus ja lietekuopat KUVA 2 Tammelan Riuskanojan valuma-alueelle ehdotetut ojien kunnostustoimenpiteet. Vihreällä ympyröidyt kohteet valittiin hankkeessa toteutettaviksi mallikohteiksi.

10 LOPPURAPORTTI 8 1. Koivulan kosteikko 2. Alhonjärven suoalueen reunaojan perkaus 3. Alhon-Pastilan laskeutusallas 4. Hahjärven laskuojan tulvatasanteet 5. Rätkänsuon kosteikko 6. Juntinkorven perkauskatko 7. Palojärven perkauskatko KUVA 3 Padasjoen Hahjärven laskuojan valuma-alueelle ehdotetut ojien kunnostustoimenpiteet. Vihreällä ympyröidyt kohteet valittiin hankkeessa toteutettaviksi mallikohteiksi Mallikohteiden toteutussuunnitelmat Molemmilta kohdevaluma-alueilta valittiin kolme mallikohdetta toteutettavaksi. Mallikohteiden valintaan vaikuttivat mm. maanomistajien suhtautuminen, kustannusarvio sekä toimenpiteillä saavutettava hyöty kuivatuksen, vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Riuskanojan valuma-alueelta toteutukseen valittiin Mustialan pienkosteikko ja pohjapato, Myllyperänojan pohjakynnykset sekä metsäojan perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas. Hahjärven laskuojan valuma-alueelta toteutettavaksi valittiin Alhonjärven reunaojan perkaus ja laskeutusallas, Alhon Pastilan laskeutusallas sekä peltoalueen tulvatasanteet. Kevään 2013 aikana hanketyöntekijät ja projektipäällikkö laativat mallikohteille erilliset toteutussuunnitelmat. Toteutussuunnitelmat valmistuivat huhtikuun lopulla. Hahjärven laskuojan kunnostusten toteutussuunnitelmaa muokattiin keväällä Suunnitelmaan lisättiin maanomistajien toivomuksesta uoman perkaus Alhon Pastilan ja Alhonjärven reunaojan altaan välillä. Perattavan osuuden pidentäminen katsottiin tarpeelliseksi, koska syksyllä 2013 tehty lyhyt Alhonjärven reunaojan perkaus ei parantanut riittävästi uoman virtausta. Lisäksi tulvatasanteiden pituutta lyhennettiin ja laskeutusaltaita suurennettiin.

11 LOPPURAPORTTI 9 Molempien kohdealueiden mallikohteiden suunnitelmista pyydettiin lausunnot Hämeen ELY-keskuksen vesivarayksiköltä. Hämeen ELY-keskuksen lausuntojen ( , Dnro HAMELY/211/07.00/2013 ja HAMELY/188/07.00/2013) mukaan kunnostukset voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupaa ei tarvita. Riuskanojan valuma-alueen kunnostuksista ei tehty ojitusilmoitusta ELY-keskukseen, koska suunnitelluissa toimenpiteissä oli vain vähän varsinaista ojitusta. Vähäisestä ojituksesta ei vesilain mukaan tarvita ilmoitusta. Hahjärven laskuojan kunnostuksesta tehtiin keväällä 2014 päivitetyn suunnitelman perusteella ojitusilmoitus. Ilmoitus oli tarpeen, koska suunnitelman päivityksessä perattavaa uomaosuutta lisättiin, mikä suurensi hankkeen vaikutusaluetta. Hankkeessa tehtiin näin ollen vähäistä suurempi ojitus, josta tulee ilmoittaa Mallikohteiden toteutus Riuskanojan valuma-alueen mallikohteet Tammelassa toteutettiin Toteutuksesta vastasi maanrakennusurakoitsija Markku Laurila. Työnjohdossa oli asiantuntija-apuna riistasuunnittelija Marko Muuttola Suomen riistakeskuksesta. Tammelan mallikohteina toteutettiin Mustialan pienkosteikko ja pohjapato, Myllyperänojan kaksi pohjakynnystä ja tulvatasanne sekä metsäojan perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas. Kohteet toteutettiin suunnitelman mukaisesti ja kaivuaikana vedenpinta ojissa oli matalalla. Padasjoen mallikohteet toteutettiin ja Toteutuksesta vastasi Rantala Timber Oy. Työnjohtoon saatiin asiantuntija-apua Suomen metsäkeskuksen metsätalousinsinööri Jukka Markkaselta. Mallikohteiden toteutuksesta osa jouduttiin siirtämään vuodelle 2014, koska syksyn 2013 kaivua edeltävällä viikolla Padasjoen alueella satoi runsaasti ja ojien vedenpinta nousi lähelle tulvakorkeutta. Korkea vedenpinta Hahjärven laskuojassa esti Syrjälän tilan peltoalueelle suunniteltujen tulvatasanteiden kaivun. Syksyllä 2013 perattiin Alhonjärven reunaojaa sekä kaivettiin reunaojan laskeutusallas ja Alhon Pastilan laskeutusallas. Padasjoen kunnostuksia jatkettiin kesäkuussa 2014, kun ojitusilmoitus oli käsitelty Hämeen ELY-keskuksessa. Peltoalueella Hahjärven laskuojaan tehtiin tulvatasannetta 150 metrin matkalle. Metsäalueella Hahjärven laskuojaa perattiin yhteensä noin 750 m matkalta poistamalla uoman pohjalle kertynyttä lietettä. Lisäksi syksyllä kaivettuja kahta laskeutusallasta laajennettiin kaivun aiheuttaman kiintoainekuormituksen vähentämiseksi. Tammelaan Mustialan pienkosteikolle ja Padasjoelle Syrjälän tulvatasanteille pystytettiin syksyllä 2014 esittelykyltit, joissa kerrottiin luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta ja hankkeessa toteutetuista mallikohteista. Esittelykylttien painatus tilattiin HAMKin kilpailuttamalta Grano Oy:ltä ja kylttien kehysten teko tilattiin tarjouspyynnön perusteella Evon metsäosuuskunnalta Vesiseuranta OPET-hankkeen vesiseurannan tarkoituksena oli selvittää kohdevaluma-alueiden ojien vedenlaatua eri vesitilanteissa ennen ojien kunnostustoimenpiteitä ja niiden jälkeen. Valuma-alueen eri osista otetuilla näytteillä haluttiin lisäksi selvittää pelto- ja metsäalueilta tulevien ojavesien laatua sekä vedenlaadussa mahdollisesti tapahtuva, kunnostustoimista aiheutuvia muutoksia. Hankesuunnitelman kustannusarviossa oli varattu vesiseurannan toteuttamiseen ostopalveluna Vesiseurannan toteutus kilpailutettiin ja tarjoukset pyydettiin

12 LOPPURAPORTTI lähetetyllä tarjouspyynnöllä neljältä akkreditoidulta laboratoriolta. Vesiseurannan toteuttajaksi valittiin Lahdessa toimiva Ramboll Analytics. Vesiseurannan tulokset tallennettiin ympäristöhallinnon Oiva-ympäristötietopalveluun, missä ne ovat kaikkien saatavilla. Vesiseuranta kohdevaluma-alueilla aloitettiin syksyllä Vesinäytteitä otettiin hankkeen aikana kuusi kertaa 13 näytepisteeltä, joista kuusi sijaitsi Hahjärven laskuojan valuma-alueella (Padasjoki) ja seitsemän Riuskanojan valuma-alueella (Tammela). Koska hankkeen toiminta-aikaa jatkettiin muutoshakemuksilla ja osa mallikohteiden toteutuksista siirtyi vuodelle 2014, Padasjoen kohdealueelle tilattiin yksi lisänäytteenotto kolmelle näytepisteelle. Näin seuranta-aikaa saatiin jatkettua ja myös Padasjoen kohdealueelta saatiin mitattua vedenlaatu kunnostusten jälkeen. Näytepisteet ja vesiseurannan aikataulu on esitetty taulukossa 1. TAULUKKO 1 Vesiseurannan näytepisteet ja näytteenoton aikataulu. Tunnus Näytepisteen nimi Syksy 2012 Kevät 2013 Kesä 2013 Syksy 2013 Kevät 2014 Syksy 2014 T1 Myllyperänoja T2 Myllyperänoja T3 Kylmäoja T4 Kylmäoja T5 Kylmäoja T6 Kylmäoja T7 Riuskanoja P1 Hahjärven laskuoja P2 Hahjärven laskuoja P3 Hahjärven laskuoja P4 Rätkänsuo P5 Juntinkorpi P6 Pukkiniittu Tiedot ojavesien laadusta saatiin hankkeen käyttöön kunkin näytteenottokierroksen jälkeen. Vesiseurannan loppuraportti valmistui viimeisen näytteenoton jälkeen joulukuussa 2014 ja se julkaistiin hankkeen nettisivuilla. Vesiseurannan tulosten perusteella ojakunnostuksen mallikohteilla ei ollut merkittävää vaikutusta ojavesien laatuun. Kunnostusten toteuttamisen jälkeen otettiin vain yhdet vesinäytteet, joten tulos oli odotettu. Vesiseurannassa havaittiin vedenlaadun eroja valuma-alueiden eri osien välillä. Metsäisiltä alueilta tulevien ojien vedenlaatu erosi peltoalueiden vedenlaadusta. Jotta kunnostustoimenpiteiden mahdolliset vaikutukset vedenlaatuun saataisiin selville, seurantaa tulisi jatkaa huomattavasti pidemmällä aikavälillä ja tiheämmällä näytteenotolla Koulutusmateriaali Hankesuunnitelman mukaisesti hankkeessa laadittiin koulutusmateriaalia luonnonmukaisesta ojakunnostuksesta. Koulutusmateriaalin teko painottui syksyyn 2013 ja loppuvuoteen Materiaaliin kuuluvat video luonnonmukaisesta ojakunnostuksesta, opas ojitushankkeen toteutuksesta ja luonnonmukaisista kunnostusmenetelmistä sekä diaesitysten sarja. Lisäksi seminaarien ja koulutustilaisuuksien esitykset on julkaistu hankkeen nettisivuilla ja ne täydentävät koulutusmateriaalin esityksiä. Koulutusmateriaali on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi luonnonvara- ja ympäristöalan opetusmateriaalina.

13 LOPPURAPORTTI Video mallikohteiden toteutuksesta Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteiden toteutuksesta kuvattiin koulutusvideo. Videon kuvaus, editointi ja dvd-painatus kilpailutettiin toukokuussa Tarjoukset pyydettiin yhteensä neljältä media-alan yritykseltä ja tarjouksia saatiin määräaikaan mennessä kolme kappaletta. Videon toteuttajaksi valittiin JJ-Video. Mallikohteiden toteutusta kuvattiin yhteensä viitenä päivänä elo-lokakuun 2013 aikana. Projektipäällikkö Petra Korkiakoski vastasi videon käsikirjoituksesta. Kertojana videolla toimi Mika Soramäki Viestejä Vanajavedeltä -hankkeesta. Videon nettiversio valmistui ja se on saatavilla HAMKin YouTube-kanavalla ja hankkeen nettisivuilla. Videosta otettiin 100 kappaleen dvd-painos, jota jaettiin hankkeen seminaareissa ja postitettiin sidosryhmille. Painos jaettiin loppuun hankkeen aikana Ojitusopas Hankkeessa laadittiin Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin -opas, jossa kerrotaan ojitushankkeen etenemisestä ja esitellään luonnonmukaisen ojakunnostuksen menetelmiä. Oppaan kohderyhmänä pidettiin ensisijaisesti maanomistajia sekä maa- ja metsätalouden sekä ympäristöalan opiskelijoita. Hanketyöntekijä Ida-Mari Toivonen ja Petra Korkiakoski vastasivat oppaan kirjoittamisesta. Oppaan taitto tehtiin HAMKin viestintäpalveluissa. Opas julkaistiin sähköisenä julkaisuna ( ja OPET-hankkeen nettisivuille tehtiin linkki julkaisuun. Oppaasta otettiin syksyllä kappaleen painos. Painopaikkana oli Tammerprint Oy, joka on HAMKin kilpailuttama. Painettua opasta jaettiin hankkeen tilaisuuksissa ja sitä toimitettiin hankkeen sidosryhmille ja yhteistyötahoille. Ensimmäinen painos loppui kesällä Lokakuussa 2014 oppaasta otettiin 600 kpl lisäpainos, johon tehtiin pieniä tarkistuksia ja päivityksiä. Joulukuussa 2014 otettiin ohjausryhmän ja yhteistyötahojen toivomuksesta vielä toinen 600 kpl painos. Lisäpainokset jaettiin HAMKin Evon, Mustialan, Forssan ja Lepaan yksiköihin sekä yhteistyötahoille. Oppaaseen saatiin kommentteja seuraavilta asiantuntijoilta: Kari Aikio (MTK Häme), Tommi Muilu, Marja Hiitiö, Matti Koponen ja Lassi Hurskainen (Hämeen ELY-keskus), Väinö Haapamäki ja Outi Leppiniemi (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus), Pinja Kasvio ja Liisa Hämäläinen (Suomen ympäristökeskus), Marko Muuttola (Suomen Riistakeskus), Mikko Kallioinen (Suomen metsäkeskus), Henrik Lindberg ja Antti Sipilä (HAMK), Jyrki Mäkiranta (Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys), Lauri Laaksonen (Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys) ja Esa Peltonen (koneurakoitsija) Diaesitykset Luonnonmukaisesta maankuivatuksesta ja ojituksen ympäristövaikutuksista laadittiin diaesitysten sarja. Esityksissä kerrotaan maankuivatuksen käsitteistä, ojituksen ympäristövaikutuksista, luonnonmukaisen ojakunnostuksen menetelmistä sekä ojitukseen liittyvästä lainsäädännöstä. Esitykset on laadittu käytettäväksi opetusmateriaalina esimerkiksi luonnonvara- ja ympäristöalan opetuksessa. Hanketyöntekijät aloittivat keväällä 2013 luonnonmukaista ojakunnostusta käsittelevien PowerPoint-esitysten kokoamisen. Projektipäällikkö jatkoi esitysten muokkausta ja ne valmistuivat syksyllä Esitysten valmistumisen siirtyminen hankkeen loppuun oli perusteltua siksi, että mm. luonnontilaisen kaltaiseksi palautuneiden uomien määrittelyä sekä maankuivatuksen suunnitteluun liittyvää valtakunnallista ohjeistusta päivitettiin

14 LOPPURAPORTTI 12 syksyllä Uusimmat ohjeistukset haluttiin saada mukaan materiaaleihin. Myös hankkeen järjestämien seminaarien esitykset ja materiaalit on julkaistu hankkeen nettisivuilla, ja ne täydentävät koulutusmateriaalia Koulutuspäivät ja seminaarit Hankkeessa järjestettiin aloitus- ja lopetusseminaarit mukaan luettuna yhteensä viisi seminaari- ja koulutuspäivää (taulukko 2). Kolmeen koulutuspäivään kuului luentojen lisäksi maasto-osuudet, joiden aikana tutustuttiin luonnonmukaisen kunnostuksen esimerkkikohteisiin Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus -seminaari Koulutustilaisuus: Ojien luonnonmukainen kunnostus Koulutustilaisuus: Ojien luonnonmukainen kunnostus Valuma-alueiden ravinnehuuhtoumat hallintaan! -seminaari ja maastopäivä Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä - Loppuseminaari TAULUKKO 2 OPET-hankkeessa järjestetyt seminaarit ja koulutuspäivät. Ajankohta Nimi Paikka Osallistujamäärä Osallistujapalautteen kokonaisarvosana 1 (vastaajia) Hämeenlinna 46 4,11 (27) Evo 29 3,77 (11) Mustiala 31 4,34 (20) Hämeenlinna, maastot Hämeenlinna ja Tammela 1 Arvioinnissa asteikkona 1-5 (1 = huono, 5 = hyvä). 42 4,09 (20) Hämeenlinna 23 4,20 (16) OPET-hanke järjesti Hämeenlinnassa seminaarin ojien luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta. Tilaisuus toimi hankkeen aloitusseminaarina ja sen tarkoituksena oli esitellä hanketta ja ojien luonnonmukaista peruskunnostusta maanomistajille, ojitusten suunnittelijoille, urakoitsijoille sekä kuntien ja ELY-keskusten viranomaisille. Seminaarissa kerrottiin pelto- ja metsäojien luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta, uudistuneen vesilain vaikutuksista ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon sekä ojien kunnossapidon rahoitusmahdollisuuksista. Seminaariin osallistui 46 henkilöä. Marraskuussa 2013 järjestettiin kaksi saman sisältöistä koulutustilaisuutta, joissa kerrottiin luonnonmukaisesta ojien kunnostamisesta ja esiteltiin hankkeessa tuotettua koulutusmateriaalia. Päijät-Hämeen koulutuspäivä pidettiin HAMKin Evon yksikössä ja Kanta-Hämeen koulutuspäivä Mustialan yksikössä Evolla osallistujia oli 29 henkilöä ja Mustialassa 31 henkilöä. Tilaisuuksien ohjelma rakentui aamupäivän luento-osuudesta ja iltapäivän maasto-osuudesta. Aamupäivän aikana kerrottiin OPET-hankkeesta ja luonnonmukaisesta ojakunnostuksesta sekä metsätalouden

15 LOPPURAPORTTI 13 vesiensuojelurakenteiden toteuttamisesta luonnonhoitohankkeina. Tilaisuuksissa esitettiin mallikohteiden toteutuksesta kuvattu koulutusvideo. Osallistujille jaettiin myös painettua ojitusopasta. Iltapäivän maasto-osuudessa käytiin tutustumassa ojakunnostuksiin. Evon tilaisuudessa maastokohteena oli vuonna 2005 toteutettu Arabiankorven kunnostusojitusalue Evolla. Kunnostusojitusalueen vesiensuojelurakenteina oli toteutettu laskeutusallas ja pintavalutuskenttä sekä lietekuoppia ja lintuluiskia perattuihin ojiin. Mustialan tilaisuudessa tutustuttiin OPET-hankkeessa toteutettuihin Riuskanojan valumaalueen mallikohteisiin. Valuma-alueiden ravinnehuuhtoumat hallintaan -seminaari- ja maastopäivä järjestettiin Aamupäivän seminaariosuudessa saatiin tietoa valuma-alueen merkityksestä vesien tilan parantamisessa sekä vesistökunnostushankkeiden suunnitelmista lupaviranomaisen näkökulmasta ja kuultiin TASO-hankkeen kokemuksia valuma-aluesuunnittelusta. Käytännön esimerkkeinä kuultiin Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life + -hankkeessa tehdyn Vitikankorven kosteikon toteutuksesta sekä OPET-hankkeen ojakunnostuskohteista Tammelan Riuskanojalla. Iltapäivällä ohjelmassa oli bussiretki maastokohteille. Vierailukohteina olivat Kutisten kosteikko ja fosforisaostus, Vitikankorven vesilintukosteikko sekä Mustialan pienkosteikko ja pohjapato Tammelan Riuskanojassa. Aamupäivän luento-osuuteen osallistui 42 henkilöä ja maasto-osuuteen 20 henkilöä. OPET-hankkeen loppuseminaari pidettiin Hämeenlinnassa Seminaarissa kerrottiin OPET-hankkeen valuma-aluesuunnitelmista, mallikohteista ja koulutusmateriaalista. Lisäksi kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ojitusilmoituksesta, peruskuivatushankkeiden rahoitusmahdollisuuksista, toimenpiteiden vesistövaikutuksista ja luonnonmukaisen peruskuivatuksen tulevaisuuden näkymistä. Kaikista seminaareista ja koulutuspäivistä kerättiin palautetta palautelomakkeella. Saatu palaute oli pääosin positiivista. Koulutuspäivien esitykset ja osallistujapalautteen yhteenveto julkaistiin hankkeen nettisivuilla heti tilaisuuksien jälkeen. 3.2 Hankkeen tiedotus ja viestintä Hankkeen toiminnasta ja etenemisestä tiedotettiin hankkeen aikana monin tavoin. Tärkeä viestintäkanava oli hankkeen nettisivut, joille koottiin hankkeen aikana tuotettua materiaalia ja kerrottiin hankkeen etenemisestä. Hankkeen tilaisuuksista ja muista ajankohtaisista asioista tiedotetiin sähköpostilistan kautta. Listalla olivat mukana hankkeen yhteistyötahojen lisäksi Kanta- ja Päijät-Hämeen kuntien ympäristö- ja maaseutusihteerit sekä MTK Hämeen tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Nettisivut Hankkeelle avattiin heti käynnistymisen jälkeen nettisivut osoitteeseen Sivuilla kerrottiin ojien luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta sekä hankkeen etenemisestä. Nettisivuja päivitettiin hankkeen aikana. Nettisivut säilyvät samassa osoitteessa hankkeen päättymisen jälkeen, mutta niiden päivittäminen loppui joulukuun 2014 lopussa. Nettisivujen kautta oli mahdollisuus lähettää kysymyksiä ojien luonnonmukaiseen kunnostamiseen liittyen. Kysely oli auki keväästä 2013 lokakuun 2014 loppuun ja siitä tiedotettiin hankkeen sähköpostilistan kautta ja nettisivujen tiedotteella. Kysymykset vastauksineen lisättiin nettisivuille. Kysymyksiä tuli muutama.

16 LOPPURAPORTTI Maanomistajayhteistyö Toimiva yhteistyö maanomistajien kanssa oli erittäin tärkeää OPET-hankkeen onnistumisen kannalta, koska ojien kunnostukset suunniteltiin pääasiassa yksityisten maanomistajien maille. Maanomistajien kiinnostus hanketta ja luonnonmukaisten menetelmien käyttöä kohtaan oli tärkeää jo alueita valittaessa, sillä kunnostusten toteutukseen tarvittiin maanomistajien suostumus ja mahdollisten rakenteiden kunnossapito jää hankkeen päätyttyä maaomistajien vastuulle. Lisäksi koulutukseen liittyvät vierailut mallikohteilla saattavat lisätä ihmisten liikkumista maanomistajien mailla. Maanomistajilta saatiin myös tietoa ojaverkoston tilasta, kunnostushistoriasta ja kuivatukseen mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Kohdevaluma-alueiden maanomistajille lähetettiin heinäkuussa 2012 kirje, jonka liitteenä olleella kyselyllä tiedusteltiin halukkuutta osallistua hankkeeseen. Maastokäyntejä ja ojien inventointeja suunniteltaessa maanomistajiin oltiin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla ja heille tarjottiin mahdollisuutta osallistua maastokäynnille. Maanomistajilta saatiin tärkeää tietoa ojien tilasta ja kaivuhistoriasta. Lisäksi useilla maanomistajilla oli suunnitelmia ja ehdotuksia mahdollisista kunnostuskohteista. Kun kunnostussuunnitelmat saatiin syksyllä 2012 luonnosvaiheeseen, niitä esiteltiin kohdealueiden maanomistajille Tammelassa ja Padasjoella järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa. Valmiit valuma-alueiden kunnostussuunnitelmat postitettiin maanomistajille kesäkuussa 2013 (Tammela 21 ja Padasjoki 25). Maanomistajiin, joiden kiinteistöille suunnitelmissa ehdotettiin toimenpiteitä, oltiin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla. Mallikohteiden maanomistajien kanssa tehtiin kirjalliset sopimukset kohteiden toteutuksesta. Tarkempien toteutussuunnitelmien laadinnassa kuultiin maanomistajien näkemyksiä. Yhteistyö oli tiivistä myös kunnostusten toteutuksen aikana. Mallikohteiden maanomistajille toimitettiin hankkeessa valmistunutta koulutusmateriaalia Tapahtumat Koulutuspäivien ja seminaarien lisäksi hankkeessa järjestettiin pienempiä tilaisuuksia ja hankkeen työntekijät osallistuivat muiden hankkeiden tilaisuuksiin. Hankkeen materiaalia jaettiin omien tilaisuuksien lisäksi myös muutamissa muiden hankkeiden järjestämissä tapahtumissa. Petra Korkiakoski edusti hanketta seuraavissa tilaisuuksissa, mikäli tapahtuman kohdalla ei mainita muuta , HAMK, Mustiala: Huomisen osaajat -hankkeen asiantuntijaluentopäivä Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan: verkostoitumista ja ympäristöhankkeisiin tutustumista , Seinäjoki: Peruskuivatus- ja ojitustoiminnan verkoston kokous: OPEThankkeen esittely ELY-keskusten asiantuntijoille , Asikkala: Huomisen osaajat -hankkeen asiantuntijaluentopäivä Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan: OPET-hankkeen esittely , Helsinki: Luonnonmukainen peruskuivatus miniseminaari ja maastokäynti: OPET-hankkeen esittely ja tutustuminen luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimintaan Suomen ympäristökeskuksessa. Luento-osuuden jälkeen käytiin tutustumassa Ritobäcken-puron luonnonmukaiseen kunnostukseen Sipoossa. Kohderyhmänä OPET-hankkeen ohjausryhmä ja SYKE:n asiantuntijat

17 LOPPURAPORTTI , Lahti: Metsätalouden vesiensuojelukoulutus: Metsäverkko-hankkeen koulutuspäivä (Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen ja Hämeen ELY-keskus järjestäjinä), jonka aiheena kunnostusojituksen vesiensuojelu ja ojitus pohjavesialueilla. Petra Korkiakoski ja Henri Solismaa osallistuivat Tammelan kunnantalo: Keskustelutilaisuus maanomistajille Riuskanojan valuma-alueen kunnostussuunnitelmista: OPET-hankkeen ja suunnitelmaluonnosten esittely. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi kuusi henkilöä , Padasjoen kunnantalo: Keskustelutilaisuus maanomistajille Hahjärven laskuojan valuma-alueen kunnostussuunnitelmista: OPET-hankkeen ja suunnitelmaluonnosten esittely. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi kolme maanomistajaa Huhtikuu 2013: Projektipäällikkö ja hanketyöntekijät kävivät tutustumassa Viestejä Vanajavedeltä -hankkeessa toteutettuun pohjapatosarjaan Lammin Pääjärveen laskevassa Koiransuolenojassa. Kohdetta käytettiin koulutusmateriaalissa esimerkkinä , Tammela: Riuskanojan valuma-alueen mallikohteiden esittely Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoille ja Tammelan kunnan ympäristösihteerille - lokakuu 2013: OPET-hanketta ja Hahjärven laskuojan mallikohteita esiteltiin HAMKin metsätalouden opiskelijaryhmälle lokakuussa - lokakuu 2013: Mustialan maatalousalan perustutkinto-opiskelijat kävivät tutustumassa Riuskanojalle toteutettuihin mallikohteisiin lokakuun alussa opettajansa johdolla , Tammela: OPET-hankkeen ja Riuskanoja mallikohteiden esittely Maaseudun tulevaisuuden toimittajalle ja Suomen metsäkeskuksen asiantuntijalle , Mustiala: OPET-hanketta ja Riuskanojan valuma-alueen mallikohteita esiteltiin maastossa Porin seudulta vierailulla oleville maanomistajille (Uksjoen peruskuivatushanke, 3 henkilöä) , Helsinki: Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen -koulutuspäivä: Suomen ympäristökeskuksen PERKAUS-hankkeen järjestämä koulutuspäivä Helsingissä , Mustiala: Maaseudun tiedetreffit. Riuskanojan mallikohteita esiteltiin ja hankkeen materiaalia oli jaossa , Hämeenlinna: Valuma-alueen ravinnehuuhtoumat hallintaan -seminaari ja maastopäivä , Tammela: Letkun elämysmessut. OPET-hankeen tiedotusmateriaalia oli esillä , Helsinki: Maankuivatuksen neuvottelupäivät. Päivien aikana saatiin tietoa peruskuivatus- ja ojitustoiminnan ajankohtaisista asioista ja päivien esitykset toimitettiin myös ohjausryhmälle tiedoksi. Hankkeen koulutusmateriaalia oli jaossa (ojitusopas ja esite) , Padasjoki ja Hämeenlinna: Toimittajille ja asiantuntijoille suunnattu maastokäynti. Kohteina olivat Hahjärven laskuojan tulvatasanteet Padasjoella sekä Pohjoistenlahden kampakosteikko ja Kankaistenjärven luonnonhoitohankkeena toteutetut laskeutusaltaat Hämeenlinnassa , Hämeenlinna: OPET-hankkeen loppuseminaari , Oulu: Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, VYYHTI, PERKAUS ja Metsäpuro-hankkeiden yhteinen loppuseminaari. Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin -opasta jaettiin seminaarin osallistujille , Padasjoki: Hahjärven laskuojan mallikohteiden esittely HAMKin metsätalouden opiskelijoille.

18 LOPPURAPORTTI Lehtijutut ja muu media Hahjärven laskuojan ja Riuskanojan kohdevaluma-alueiden lähialueella ilmestyvät Padasjoen sanomat ja Forssan lehti julkaisivat useita lehtijuttuja luonnonmukaisesta ojakunnostuksesta ja OPET-hankkeen kohdealueista hankkeen aikana. Hankkeen tiedotteet ja tapahtumat pääsivät myös melko hyvin esiin Yle-Hämeen verkkosivuilla ja paikallisradion uutisissa. Kesäkuun 2014 seminaarin yhteydessä hanke pääsi myös Hämeen alueuutisten tv-lähetykseen. Hankkeessa julkaistiin kaksi lehdistötiedotetta. Ensimmäisessä julkaistussa tiedotteessa kerrottiin hankkeen käynnistymisestä. Toisessa tiedotteessa ( ) kerrottiin kohdevaluma-alueiden valinnasta. Hankkeen medianäkyvyys eri tiedotusvälineissä: Yle-Häme, nettisivut ja radiouutiset : tiedotteeseen perustuva juttu hankeen käynnistymisestä Yle-Häme, nettisivut : tiedote kohdealueiden valinnasta Forssan lehti : lehtijuttu kohdealueista tiedotteen perusteella Padasjoen sanomat : lehtijuttu kohdealueista tiedotteen perusteella Padasjoen sanomat lehtijuttu valuma-aluesuunnittelusta Padasjoen sanomat : lehtijuttu mallikohteiden toteutuksesta (Padasjoki) Forssan lehti : lehtijuttu mallikohteiden toteutuksesta (Tammela) Forssan lehti : ennakkotietona pieni juttu Mustialan koulutustilaisuudesta Maaseudun tulevaisuus : Aukeama teemalla metsätalouden vesiensuojelu, OPET-hanke mainittu Yle Häme : radiouutisissa ja tv:n alueuutisissa juttu ja projektipäällikön haastattelu valuma-alueen vesiensuojelusta Maaseudun tulevaisuus : valuma-alueen vesiensuojelua käsittelevä luonto- ja ympäristöteemasivu perustuen järjestettyyn maastoretkeen Padasjoen sanomat : lehtijuttu Padasjoen tulvatasanteista ja luonnonmukaisesta ojakunnostuksesta Hankkeen tapahtumista ja koulutusmateriaalien julkaisusta tiedotettiin OPET-hankkeen omien nettisivujen lisäksi HAMKin verkkosivuilla ja opiskelijaportaalissa, ohjausryhmän jäsenten organisaatioiden nettisivuilla ja uutiskirjeissä (mm. Kanta- ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset, MTK Häme, Hämeen ELY-Keskus, Suomen metsäkeskus), Vanajavesikeskuksen nettisivuilla ja Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen nettisivuilla. Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin -oppaasta on tiedotettu mm. valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeessä ( ) ja nettisivuilla ( OPET-hankkeen artikkeli oli mukana joulukuussa 2014 ilmestyneessä julkaisussa Maaseudun tiedetreffien satoa Artikkelikokoelma ja kokemuksia Maaseudun tiedetreffithankkeesta, Sirpa Pussinen (Toim.).

19 LOPPURAPORTTI Toteutuksen organisaatio ja resurssit Hankkeen toteuttajana oli Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksen Evon yksikkö. Hankkeen valmistelusta ja hankesuunnitelman laadinnasta vastasi HAMKin metsätalouden koulutusohjelman päätoiminen tuntiopettaja Henrik Lindberg. Hankkeen hallinnosta, suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi täysiaikainen projektipäällikkö. Tehtävään valittiin avoimen hakuprosessin perusteella ympäristötekniikan diplomi-insinööri Petra Korkiakoski, joka aloitti työt Projektipäällikkö työskenteli hankkeessa täydellä työajalla saakka ja välisen ajan noin 50 % työajalla. Hankkeessa työskenteli kaksi hanketyöntekijää yhteensä yhdeksän kuukauden ajan ( ja ). Hanketyöntekijöiksi valittiin avoimen haun perusteella metsätalousinsinööriopiskelija Ida-Mari Toivonen sekä kestävän kehityksen opiskelija ja metsätalousinsinööri Henri Solismaa. Heidän työtehtäviinsä kuuluivat kohdevaluma-alueiden ojien inventointi, valuma-alueiden kunnostussuunnitelmien teko, mallikohteiden toteutussuunnitelmien laatiminen sekä luonnonmukaisen ojakunnostuksen koulutusmateriaalin kokoaminen yhdessä projektipäällikön kanssa. Hankkeelle nimettiin projektikirjanpitäjä Maarit Päärni, joka vastasi hankkeen kirjanpidosta ja laati maksatushakemukset yhdessä projektipäällikön kanssa. HAMKin T&K palveluiden Hankepalvelu tarjosi myös apua hankkeen hallintaan liittyvissä asioissa. Ojitusoppaan taittoivat HAMKin viestintäpalveluiden suunnittelijat Karin Pasila ja Paula Numminen. Lisäksi seminaarivalmisteluissa olivat mukana HAMKin täydennyskoulutus yksikön Liisa Mikkola ja Sari Mantila. 3.4 Kustannukset ja rahoitus OPET-hankkeen rahoituspäätöksessä hyväksytyn kustannus- ja rahoitusarvion mukaan hankkeen kokonaisbudjetti oli (sis. alv). Julkisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävästä rahoituksesta oli 100 %, josta EU-rahoituksen osuus oli 45 % ja valtioon rahoitusta 55 %. Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat Hankkeen budjetista jäi käyttämättä Kustannusarviota päivitettiin hankkeen aikana kolme kertaa muutoshakemusten yhteydessä. Taulukossa 3 on esitetty hankkeen kustannukset kululajeittain. TAULUKKO 3 OPET-hankkeen alkuperäinen kustannusarvio, muutospäätöksessä hyväksytty päivitetty kustannusarvio sekä hankkeen toteutuneet kustannukset Kululaji Kustannusarvio, alkuperäinen Kustannusarvio, päivitetty Toteuma Palkat ja palkkiot Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkakulut Muut kustannukset YHTEENSÄ

20 LOPPURAPORTTI Raportointi ja seuranta OPET-hankkeen etenemistä seurattiin ohjausryhmän kokouksissa ja maksatusten yhteydessä. Kaksi kertaa vuodessa tehtyihin maksatushakemuksiin liitettiin puolivuosittain päivitetty toimintaraportti hankkeen etenemisestä. Hankkeen ensimmäinen vuosiraportti vuoden 2012 toiminnasta valmistui Toinen vuosiraportti valmistui Vuosiraportit käsiteltiin ohjausryhmän kokouksissa ja julkaistiin hankkeen nettisivuilla. Hankkeen lopussa valmistui loppuraportti. HAMKissa on käytössä Projektori-tietokanta, johon tallennetaan hankkeiden tietoja ja asiakirjoja. Tietokannan kautta hankkeessa mukana olevat HAMKin työntekijät pääsevät seuraamaan hankkeen etenemistä. Projektoriin tallennettiin muun muassa OPEThankkeeseen liittyvät päätökset, ohjausryhmän pöytäkirjat, kokousmuistiot, hankkeessa julkaistut tiedotteet sekä kilpailutusasiakirjat Ohjausryhmätyöskentely Projektipäällikön tukena toimi ohjausryhmä, joka seurasi hankkeen edistymistä ja toteutusta. Ohjausryhmän kokoonpano määriteltiin hankesuunnitelmassa ja sitä täydennettiin hankkeen alussa. Ohjausryhmään kuuluivat: Kari Aikio. MTK Häme Lauri Arvola, Lammin Biologinen Asema Marja Hiitiö, Hämeen ELY-keskus Lassi Hurskainen, Hämeen ELY-keskus Mikko Kallioinen, Suomen metsäkeskus, Häme-Uusima Marjatta Kariniemi, HAMK T&K Palveluiden Hankepalvelu Lauri Laaksonen, Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys Henrik Lindberg, HAMK/Evo Tommi Muilu, Hämeen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Jyrki Mäkiranta, Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys Esa Peltonen, maanrakennusurakoitsija Janne Pulkka, Etelä-Suomen salaojakeskus Jarno Rantala, Rantala Timber Oy Mikko Ylinen, Suomen metsäkeskus, Häme-Uusimaa. OPET-hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä kuusi kertaa. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin Hämeenlinnassa. Kokouksessa ryhmä järjestäytyi ja sovittiin toimintatavoista. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Henrik Lindberg ja sihteeriksi Petra Korkiakoski. Ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin luonnokset vuoden 2012 toimintasuunnitelmasta ja viestintäsuunnitelmasta. Ohjausryhmän päätöksellä hankesuunnitelmaan (hyväksytty ) tehtiin pieniä muutoksia, jotka olivat pääasiassa hankesuunnitelman vanhoista versioista jääneiden virheiden korjauksia. Ohjausryhmää täydennettiin yhdellä jäsenellä. Toinen kokous oli Hämeenlinnassa Tässä kokouksessa käsiteltiin hankkeen taloustilanne ensimmäisen maksatuskauden osalta. Kokouksessa käsiteltiin myös alkuvuoden toiminta, loppuvuoden 2012 toimintasuunnitelma, vesiseurannan järjestäminen sekä lokakuun lopulla pidettävän seminaarin järjestelyt. Ohjausryhmän kolmas kokous pidettiin Hämeenlinnassa. Kokouksessa ohjausryhmä käsitteli vuoden 2012 vuosiraportin, toimintasuunnitelman 03-08/2013 ja hankkeen taloustilanteen. Toimintasuunnitelmaan lisättiin ohjausryhmän päätöksellä hankkeen ulkopuolisen työmaavalvojan hankkiminen mallikohteiden työmaille. Ohjausryhmä valtuutti projektipäällikön tekemään muutoshakemuksen.

21 LOPPURAPORTTI 19 Neljäs kokous oli Padasjoella Kokouksessa käsiteltiin hankkeen taloustilanne ja kolmas maksatushakemus, alkuvuoden toiminta, hankesuunnitelman muutosehdotus jatkoajan hakemiseksi sekä toimintasuunnitelma hankkeen loppuajalle. Koska tulvatasanteiden kaivua ei pystytty toteuttamaan syksyllä 2013, ohjausryhmä päätti, että hankkeelle haetaan 5 kk jatkoaikaa saakka. Ohjausryhmän kokouksen jälkeen käytiin tutustumassa Padasjoen mallikohteisiin. Viides kokous pidettiin Hämeenlinnassa Kokouksessa käsiteltiin loppuvuoden 2013 maksatushakemus, toimintaraportti, vuosiraportin luonnos ja toimintasuunnitelman luonnos. Kokouksessa käsiteltiin myös projektipäällikön esitys jatkoajan hakemisesta vuoden saakka. Ohjausryhmä kannatti jatkoajan hakemista ja tiedotuksen tehostamista. Kokouksessa sovittiin, että kesäkuun alussa OPET-hanke järjestää seminaarin ja maastokäynnin valuma-alueen vesiensuojelusta ja vesiensuojelurakenteiden suunnittelusta. Ohjausryhmän kuudes ja viimeinen kokous pidettiin Hämeenlinnassa. Kokouksessa käytiin läpi hankkeen taloustilanne, loppuraportin luonnos ja hankkeen arviointi. Kokouksessa todettiin, että hankkeelle asetetut toiminnalliset tavoitteet on saavutettu hyvin ja myös hankkeen budjetti on toteutunut suunnitellusti Projektiryhmä Hankkeelle perustettiin toukokuussa 2012 projektiryhmä, jolle ei nimetty tarkkaa kokoonpanoa. Projektiryhmä kokoontui tarpeen mukaan ja sen kokouksiin kutsuttiin asiantuntijoita käsiteltävien aiheiden mukaan. Projektiryhmän kokouksiin osallistui ohjausryhmän jäsenten lisäksi Suomen riistakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen, Vanajavesikeskuksen, Vesijärvisäätiön ja Hämeen ELY-keskuksen asiantuntijoita. Projektiryhmän ensimmäinen kokous oli Hämeenlinnassa ja sen aiheena oli kohdevaluma-alueiden valinta ja hanketyöntekijöiden rekrytointi. Kokouksessa saatiin valittua Kanta-Hämeen kohdevaluma-alue, joka kuitenkin vaihtui kesäkuun aikana. Projektiryhmän toinen kokous pidettiin Mustialassa. Kokouksessa käsiteltiin valuma-alueiden inventointeja ja kohdealueille ehdotettavia toimenpiteitä. Kokouksen jälkeen käytiin maastossa tutustumassa muutamaan ehdotettuun kunnostuskohteeseen. Projektiryhmän kolmas kokous oli Hämeenlinnassa. Kokouksessa käsiteltiin kohdevaluma-alueille laadittujen kunnostussuunnitelmien toimenpide-ehdotuksia, toteutettavaksi valittuja mallikohteita ja niiden tarkempaa suunnittelua sekä lyhyesti koulutusmateriaalin sisältöä. Projektiryhmän neljäs kokous pidettiin Hämeenlinnassa. Kokouksessa käsiteltiin mallikohteiden toteutussuunnitelmia, toteutuksen tarjouspyyntöä sekä koulutusmateriaalin sisältöä. Viides kokous pidettiin Hämeenlinnassa Kokouksessa käsiteltäviä asioita olivat ojitusoppaan päivitykset, lisäpainoksen määrä ja jakelu, koulutusmateriaalin sisältö ja julkaisu sekä mallikohteiden hyödyntäminen hankkeen loppuaikana ja päättymisen jälkeen Muut kokoukset HAMKin sisäisestä vastuunjaosta hankkeessa pidettiin kokoukset hankkeen alussa ( ) ja lopussa ( ). Näiden tarkoituksena oli sopia hankehallinnon ja

22 LOPPURAPORTTI 20 raportoinnin tehtävänjaosta sekä varmistaa, että hankkeen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuvat hankesuunnitelman mukaisesti. Hanketoimijat ja rahoittaja pitivät myös hankkeen aloituspalaverin ( ). Heinäkuussa 2012, Riuskanojan kohdevaluma-alueen valinnan jälkeen, pidettiin Tammelan kunnan ja HAMKin Mustialan toimipaikan henkilökunnan kanssa kokous Tammelan kunnantalolla. Kokouksessa kerrottiin kunnan ja Mustialan edustajille OPEThankkeesta ja saatiin tietoja Riuskanojan valuma-alueen ojien tilanteesta ja maankäytöstä sekä aiemmin toteutetuista vesistöhankkeista. Myös mallikohteiden valmistuttua pidettiin kunnan ja Mustialan henkilökunnan kanssa tapaaminen. Keväällä 2013 pidettiin koulutusmateriaalin suunnittelupalaveri, johon osallistui hankkeen työntekijöiden lisäksi asiantuntijoita Hämeen ELY-keskuksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta. Padasjoen kohdealueella Hahjärvestä Lummeneen laskevaa ojaa on perattu 1940-luvun lopulla valtion tuella ja alueella on pitkään toimimattomana ollut ojitusyhteisö. Koska ojitusyhteisöllä on velvollisuus Hahjärven-Lummenenojan perkaushankkeen (Tnro 1956) ojien kunnossapitoon, ojien kunnostamiseen tarvittiin yhteisön suostumus. Hankkeen aikana ojitusyhteisön toiminta aktivoitiin ja yhteisö päätti hankkeeseen osallistumisesta sekä hyväksyi kunnostussuunnitelmat. Projektipäällikkö osallistui ojitusyhteisön kokouksiin, joita oli yhteensä viisi kappaletta ( , , , ja ). 3.6 Toteutusoletukset ja riskit Hankesuunnitelmassa keskeisenä riskinä pidettiin sitä, että maanomistajien kiinnostus hankkeeseen jää vähäiseksi. Tämän riskin toteutumista pyrittiin vähentämään aktiivisella sidosryhmäyhteistyöllä ja hankkeesta tiedottamisella. Hankkeessa laadittu opasvihko pyrittiin laatimaan maanviljelijöiden ja metsänomistajien näkökulmasta. Kohderyhmän tavoittaminen osoittautui haastavaksi. Kohdealueiden maanomistajien kanssa yhteistyö oli toimivaa ja tiivistä, mutta muutoin tiedotus maanviljelijöille ja metsänomistajille oli melko vähäistä. Toinen merkittävä riski oli, että hankkeen alussa ei löydetä sopivia pilottivaluma-alueita ja toteuttamiskelpoisia mallikohteita. Riskiä pyrittiin hallitsemaan käyttämällä kohdealueiden valinnassa ohjausryhmän ja vesienhoidon asiantuntijoiden osaamista sekä aluetuntemusta. Maanomistajayhteistyöhön kiinnitettiin huomiota kunnostusten suunnittelun ja toteutuksen aikana. Maanomistajat kutsuttiin mukaan maastokäynneille ja heidän näkemyksensä huomioitiin valuma-aluesuunnitelmissa ja mallikohteiden toteutuksessa. Tämä riski hallittiin hyvin. Lisäksi hankkeeseen kuuluivat normaalit työelämän riskit, kuten sairastumiset tai henkilöstövaihdokset. Hankkeessa ei ollut henkilöstövaihdoksia tai muita hankkeen etenemistä vaikeuttavia tekijöitä. Hankkeen aikataulua jouduttiin pidentämään kahteen kertaan. Ensimmäinen jatkoaika jouduttiin hakemaan, koska sääolot viivästyttivät mallikohteiden toteutusta. Toinen jatkoaika haettiin, jotta hankkeen tuloksia voitaisiin paremmin hyödyntää. Jatkoajat hyödynnettiin suunnitellulla tavalla. 4 Yhteistyökumppanit Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä ohjausryhmän asiantuntijoiden lisäksi kohdevaluma-alueiden maanomistajien, Suomen ympäristökeskuksen, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen, Suomen metsäkeskuksen, Suomen riistakeskuksen, Vanajavesikeskuksen ja Vesijärvisäätiön asiantuntijoiden sekä kuntien ympäristösihteerien kanssa. Etenkin maanomistajayhteistyö on ollut tärkeässä roolissa. Eri organisaatioiden asiantuntijoilta

23 LOPPURAPORTTI 21 saatiin tärkeää asiantuntija-apua valuma-aluesuunnitelmien laadintaan, mallikohteiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä hankkeen tiedotukseen. Yhteistyötä tehtiin jonkin verran myös tiedotusvälineiden kanssa. 5 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankesuunnitelmassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet saavutettiin hankkeessa hyvin. Hankkeessa oli tavoitteena laatia luonnonmukaisia peruskuivatusmenetelmiä hyödyntävät ojien kunnostussuunnitelmat kahdelle kohdevaluma-alueelle sekä toteuttaa molemmilta alueilta pienemmät mallikohteet. Tässä tavoitteessa onnistuttiin hyvin. Sopivat kohdevaluma-alueet löydettiin hyvässä aikataulussa ja molemmilta alueilta saatiin toteutettua kunnostustoimenpiteet metsä- ja pelto-ojiin. Maanomistajayhteistyö molemmilla kohdevaluma-alueilla toimi hyvin. Luonnonmukaista peruskuivatusta esittelevään koulutusmateriaaliin kuuluvat video mallikohteiden toteutuksesta ja Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin -opas valmistuivat suunnitellusti marraskuun 2013 alussa. Opas ja video julkistettiin marraskuussa 2013 pidetyissä koulutustilaisuuksissa. Videosta ja oppaasta saatu palaute oli positiivista. Koulutusmateriaalin diaesitysten valmistuminen siirtyi vuoden 2014 lopulle. Hankkeen koulutusmateriaalit on julkaistu nettisivuilla ja ne ovat vapaasti käytettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Materiaalia ja mallikohteita voidaan käyttää esimerkiksi HAMKin ja muiden oppilaitosten ympäristö- ja luonnonvara-alan opetuksessa. Riuskanojan mallikohteiden seurantaa todennäköisesti jatketaan HAMKin omana toimintana hankkeen päättymisen jälkeen. Koulutusmateriaalin Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin -oppaasta on saatu eniten positiivista palautetta ja oppaalle on ollut myös valtakunnallista kysyntää. Oppaasta otettiin yhteensä 1600 kappaleen paperinen painos (kysynnän vuoksi kaksi lisäpainosta), joka jaettiin hankkeen yhteistyötahoille ja seminaarien osallistujille. Hankkeen järjestämiin seminaareihin ja koulutuspäiviin osallistui yhteensä 171 henkilöä. Tilaisuuksien osallistujissa oli opiskelijoita (maisemasuunnittelu, metsätalous, maatalous), maanomistajia, kuntien ja ELY-keskusten viranomaisia, vesiensuojeluyhdistysten edustajia sekä metsänhoitoyhdistysten edustajia. Hankkeen mallikohteita esiteltiin maastokäynneillä HAMKin metsätalouden opiskelijoille, hankkeen sidosryhmille ja medialle. Aihe kiinnosti näin ollen laajaa kohderyhmää. Tiedotusta etenkin ojitushankkeiden toteuttajille ja urakoitsijoille ja toisaalta maanviljelijöille ja metsänomistajille olisi voinut parantaa. Näiden kohderyhmien tavoittaminen tiedettiin jo hankkeen alussa haastavaksi. Tiedotusta vaikeutti se, että hankkeen koulutusmateriaalit ja mallikohteet valmistuivat hankkeen loppupuolella, jolloin henkilöstöresurssit olivat jo vähissä. Tulevissa hankkeissa tiedottamiseen ja kouluttamiseen tulisi varata enemmän resursseja. Hankkeen vahvuutena oli ohjausryhmältä ja muilta yhteistyökumppaneilta saadun palauuteen mukaan se, että hankkeessa valmistui konkreettisia tuloksia, joita voidaan hyödyntää myös hankkeen päätyttyä. Hyvin laadittu ja riittävän yksityiskohtainen hankesuunnitelma helpotti hankkeen toteutusta ja budjetointia. Hankkeen aikana muodostui myös hyvä yhteistyöverkosto, jota voidaan hyödyntää jatkossakin luonnonmukaisen maankuivatuksen edistämisessä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella

24 LOPPURAPORTTI 22 6 Esitykset jatkotoimenpiteiksi OPET-hankkeen tuloksia tulisi jatkossa hyödyntää osana luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakouluopetusta. Myös hankkeessa toteutettujen mallikohteiden seurantaa tulisi jatkaa hankkeen päätyttyä. Riuskanojan alueella vedenlaadun seurantaa jatketaan todennäköisesti HAMKin Mustialan yksikön toimesta. Hahjärven laskuojan alueella ei hankkeen aikana löydetty seuraajaa. Luonnonmukaisen peruskuivatuksen edistämiselle on tarvetta jatkossakin. Kuivatusteknisesti ja vesiensuojelullisesti sekä taloudelliset realiteetit huomioiden maa- ja metsätalouden kuivatustarpeita joudutaan jatkossa suunnittelemaan entistä enemmän yhtenä kokonaisuutena. Yhtenä merkittävimpänä syynä tähän ovat elinkaarensa päähän tulevat, valtion varoin pääasiassa luvuilla tehdyt peruskuivatushankkeet. Näiden kunnostamisessa ja ojitusyhtiöiden aktivoinnissa riittää jatkossa työsarkaa. Vanhojen kuivatushankkeiden ojitusyhteisöjen aktivointi on keskeistä etenkin maatalouden peruskuivatushankkeiden peruskorjauksissa, koska ojitusyhteisöillä on vesilain mukaan velvollisuus ojien kunnossapitoon. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen vanhojen ojitusyhteisöjen aktivointi ja kannustaminen kuivatushankkeiden peruskorjaukseen edistäisi luonnonmukaisten menetelmien käytön yleistymistä ja toisaalta parantaisi maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä, kun peltojen ja metsän kuivatustila säilyy. Luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmien toimivuutta vesistökuormituksen vähentämisessä sekä luonnonmukaisten menetelmien kustannuksia verrattuna perinteiseen ojien kunnostukseen tulisi tulevissa hankkeissa tutkia ja selvittää. Myös kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden kunnossapitoon ja kunnostamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Jatkossa voisi selvittää esimerkiksi pilottikohteiden avulla miten kosteikkojen, laskeutusaltaiden, pohjapatojen ja muiden vesiensuojelurakenteiden toiminta muuttuu vuosien saatossa ja miten niiden kunnostus toteutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Hämeenlinnassa Petra Korkiakoski

25 OPET-hankkeen aikataulu LIITE 1