MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka Laitila, Saimaa Holiday Veli-Matti Lehtonen, Suomen Kanoottiliitto Wille Markkanen, Lakeland Experts Anne Murto, Rukapalvelu Urpo Piirainen, Erämatkailu Piirainen Arto Räsänen, Erästely Räsänen Nina Vesterinen, Matkailun teemaryhmä Ulla-Maija Pakarinen, Matkailun edistämiskeskus Minna Myyrinmaa, Matkailun edistämiskeskus
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 2 Matkailun teemaryhmä MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 Sisältö 1. Melontamatkailun nykytila Suomessa 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet 4. Tavoitteet 2008-2013 5. Keskeiset kehittämiskohteet 6. Keskeiset toimijat ja niiden roolit 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit 8. Tutkimustarpeet 9. Markkinointi 10. Seuranta ja mittaaminen
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 3 Matkailun teemaryhmä 1. Melontamatkailun nykytila Suomessa Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 -strategian mukaisesti koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi laaditaan teemoittain valtakunnalliset tuotekehitysohjelmat. Kehittämisen läpikulkevia arvoja ovat strategian mukaisesti kannattava ja tuottava ympärivuotinen elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen ja suomalaisuus. Melontamatkailu on valittu yhdeksi kehitettäväksi teemaksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland - aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Ulkomaiset matkailijat käyttävät Suomen matkansa aikana melontamatkailutuotteita vielä suhteellisen vähän. Tähän osaltaan vaikuttaa tuotteiden heikko saatavuus, mutta myös Suomen heikko tunnettuus melontamaana. Kehittämistyötä tulee siis jatkaa edelleen. Tämä kehittämisstrategia on syntynyt yhteistyössä aktiivisten melontamatkailutoimijoiden kanssa. Määritelmät Melonnan muodot matkailullisesti tärkeässä järjestyksessä: Melontamatkailu Retkimelonta yhdistää melonnan ja retkeilyn. Melontaretki voi olla kestoltaan päivästä viikkoihin ja matkaakin saattaa kertyä kymmenistä satoihin kilometreihin. Kaikki vesistöt merestä jokiin ja järviin sopivat kohteiksi. Retkimelonta kehittää melonta-, retkeily- ja suunnistustaitoja sekä ryhmässä toimimista. Kanoottina on tilava meri- tai retkikajakki tai avokanootti. Virkistysmelonta lähivesillä on jokaiselle sopiva laji ja sitä voidaan tarjota matkailijoille lisäpalveluna muun tuotteen osana. Reitin, matkan pituuden ja vauhdin voi valita käytettävissä olevan ajan ja mielialan mukaan. Kanootilla liikkumalla pääsee tutustumaan luontoon ja sen vaihteluihin. Kanootin valinnassa ei ole ongelmia, kunto-, meri-, retki- tai avokanootit ovat sopivia. Kuntomelonta on reipastempoista vesillä liikkumista, jonka tavoitteena on fyysisen kunnon ja suorituskyvyn parantaminen ja ylläpitäminen. Vesi elementtinä sopii hyvin kuntoliikuntaan, sillä suorituksen rasitusta voi säätää helposti nopeutta muuttamalla. Lajia harrastetaan varsinaisten kuntokajakkien lisäksi meri- tai retkikajakeilla tai avokanooteilla. Koski- ja jokimelonta on jakautunut useiksi lajeiksi, joissa osassa kilpaillaan Olympia- ja MMtasoilla. Kilpalajien, kuten koskisyöksyn, pujottelun, boatercrossin ja freestylen lisäksi koskimelontaa voi harrastaa myös koskessa puljaamalla. Laji kehittää kanootin hallintaa ja opettaa toimimaan virtaavan veden ehdoilla. Koskikanootteja on kehitetty sekä muodon että materiaalien osalta eri lajeille sopiviksi. Potentiaalinen: Kanoottipurjehdus on uudestaan elvytetty laji, jossa on kansainvälisiä kilpailuja luokitelluilla aluksilla. Kilpakaluston mitat on määrätty säännöissä, mutta avokanootin tai ison kajakin voi jokainen halutessaan varustaa purjeella ja kölillä. Matkailullisesti tärkeät melontakohteet Suomen melontatarjonnan todelliset helmet ovat Savonlinnan pohjoispuolella Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot. Näissä melonta on tuotteistettu ja kansainvälisiä asiakkaita on jonkin verran. "Meloen Järvi-Suomessa" -hanke, missä oli mukana 18 yrityksen yhteistyöverkosto 4 maakunnan alueella, on mm. tuottanut nettisivuston suomeksi, englanniksi ja saksaksi. Sivuilta löytyvät
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 4 Matkailun teemaryhmä melonta-alueet, reitit, yritykset ja niiden tuotteet, majoituspalvelut, tapahtumakalenteri, turvallisuusasiat ja muut palvelut sekä vesiretkeilykartastot. Melontatuotteita ja karttoja on runsaasti, mutta ne eivät ole löytäneet markkinoille. Tämä johtunee siitä, että toimijat ovat yksittäin toimivia pieniä yrityksiä joiden resursseja ei ole saatu yhdistettyä niin, että olisi syntynyt laajempi tuoteperhe, jota olisi viety markkinoille. Päiväretkiä ja muutaman päivän ohjelmapaketteja löytyy mm.: Lappi: Muonionjoki (melontakilpailu Arctic Canoe Race n yksi pääetapeista), Könkämöeno, Lätäseno, Saariselkä, Savukosken reitit, Simojoki Lappi: Rovaniemen alue, Tornionjoki Koillismaa: Kuusamo: luokiteltuja melontareittejä ovat Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoet, Iijoen latvavedet ja lukuisat järvialueet Kainuu: Jongunjoki Kuhmosta Lieksaan, Tervareitti Lentiirasta Kuhmoon, Hossa - Ruhtinaansalmi, Vuokatti Pohjois-Karjala: Petkeljärven kansallispuisto, myös esteettömyys huomioitu, Pielinen, Jongunjoki, Lieksanjoki Pohjois-Savo: Tahkon vesireitti, Vaikkojoki, Matkusjoki, Riistaveden reitti, Kuopion ympäristö Etelä-Savo: Koloveden kansallispuisto, Linnasaaren kansallispuisto, Oravareitti Juvalta Sulkavalle Pohjanmaa: Vaasan edusta ja Raippaluoto, erityisesti maailmanperintökohteen alue Keski-Suomi: Päijänne ja Vesi-Järvi, Evo, Liesjärvi, Loppi, Petäjävesi-Jämsä, Saarijärven koskireitti Varsinais-Suomi: Saaristomeri Ahvenanmaa Uusimaa: Helsinki, Porvoo (Lähde: Ellare, Aktiviteettiselvitys 2006 ja 2008) 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Yrittäjien pienuuden ja hajanaisen sijainnin takia verkostoituminen on ehdoton edellytys melonnan kehittymiselle. Sen kautta voidaan myös saada toivottua lisäkapasiteettia. Palvelukokonaisuuksien rakentaminen toiminnalliseksi vaatii yhteistyötä erityisesti oman alueen muiden matkailuyrittäjien ja palvelutarjoajien kanssa. Kehitystyön tulee olla yritykselle hyödyllistä ja sitä tulee tehdä niiden yritysten kanssa, jotka luovat yhteistyölle win-win -tilanteen hallinnollisista rajoista välittämättä. Monet melontamatkailun kehittämiseen liittyvät toimet vaativat vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin (PPP) yhteistyötä. Suomen vahvuutena ovat erämaat ja harva asutus. Näitä tulisi hyödyntää. Tuotteistaminen on monin paikoin vielä lapsen kengissä. Tuotteiden taso ja laatu ovat epätasaisia. Turvallisuusasiat on pääosin sisäistetty hyvin, mutta niiden ylläpitoon tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Asiakaslähtöisten tuotekokonaisuuksien aikaansaaminen on kehittymisen perusedellytyksiä. Tuotteita tulee kehittää etenkin yksittäisille asiakkaille ryhmätuotteiden rinnalle. Sesonkia voidaan pidentää esim. monipuolistamalla tuotteita, tarjoamalla lyhyempiä, sääolosuhteet huomioivia tuotteita sekä verkostoitumalla muiden aktiviteettitarjoajien kanssa. Suomesta puuttuvat kokonaan laaja-alaiset kesäaktiviteettikeskukset. Uutena mahdollisuutena tulisi kehittää moniaktiviteettien reittejä ja solmukohtia sekä kalastus ja melonta -yhdistelmätuotteita. Asiakaslähtöisesti tutkimus- ja palautetietoon perustuvan tuotekehityksen kautta on myös mahdollisuus lisätä liiketoiminnan kannattavuutta. Sekä kuluttajat että erikoismatkanjärjestäjät tulee saada mukaan tuotekehitystyöhön. Tueksi tarvitaan vielä koulutusta mm. sähköisen liiketoiminnan lainalaisuuksista, kannattavuudesta ja hinnoittelusta.
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 5 Matkailun teemaryhmä Suomen luonnon ja vesistöalueiden monimuotoisuutta tulee hyödyntää paremmin niin tuotekehityksessä kuin markkinoinnissakin. Markkinoinnin tulee olla suunnitelmallista, omiin tarpeisiin sopivaa ja oikeat kohderyhmät tavoittavaa. Lisäpontta markkinointiin saadaan toteuttamalla se yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Keinoja, joilla kesäprojektin kokemuksia voisi paremmin hyödyntää aktiviteetti-imagon luomisessa mietitään erityisesti MEKissä. Markkinoinnissa tulisi korostaa vahvuuksia; ruuhkattomat vedet, monet pienvedet, saaristot ja jokivedet sekä neitseelliset ja erilaiset melottavat vedet. Kansainvälisesti menestyvät suomalaiset kilpamelojat voisivat toimia markkinoinnissa keulakuvina. Markkinoinnin tulee olla enemmän tuotekohtaista, ei aluekohtaista. Eri alueiden erilaiset, mutta toisiaan tukeva profiilit tulee hyödyntää kansainvälisessä markkinoinnissa. Tutkimusten kautta tulee kasvava, potentiaalinen kvasiakaskunta määrittää tarkemmin. Lisäksi tulee selvittää ne jakelukanavat, joiden kautta asiakaskunta parhaiten tavoitetaan. Trendien muuttumista sekä nykyisten ja nousevien kilpailijamaiden toimintaa tulee seurata. Monin paikoin melontamatkailuun soveltuva infrastruktuuri on toimiva ja hyvässä kunnossa, erityisesti kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla, mutta sen sijaan parin tunnin melontaretkille sopivaa infrastruktuuria ei ole. Toisaalta osa esim. rantautumispaikoista vaatii kohennusta. Taukopaikkarakentaminen on puutteellista mm. pitkien reittien varrella, sen suunnittelu on puutteellista, rakentaminen on turhan massiivista (kallis pitää yllä) eikä rakentamisessa ole otettu huomioon ohjattujen retkien tarpeita. Myös reittejä tulisi valituilla alueilla lisätä huomioiden eri asiakasryhmien tarpeet. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota olemassa olevan reitistön kunnon ylläpitoon. Sopimukset siitä, kuka on vastuussa paikkojen kunnossapidosta, jos ne eivät sijaitse yrittäjän omilla mailla, ovat epäselviä. Myös kuntien sitoutuminen reittien ylläpitoon tulisi selkeyttää. Reittien jatkuminen yli hallintorajojen tulee varmistaa. Laadun tulisi olla tasaista koko palveluketjun ja siihen liittyvän ympäristön osalta. Retkeilyalueiden saavutettavuuteen ja liikenneyhteyksien parantamiseen tulisi jatkossa kiinnittää entistä parempaa huomiota esim. käyttämällä kutsutaksi-systeemiä. Yhteistyötä VR:n kanssa olisi myös hyvä lisätä. Ympäristön kestävyys tulee huomioida luontevana osana kaikessa kehittämistyössä ja tuotteistamisessa. Jo tehtyä hyvää pohjatyötä ja osaavien yritysten tietotaitoa tulee paremmin käyttää verkostoissa hyväksi. Hyvien käytänteiden kokoaminen voidaan toteuttaa esim. benchmarking -matkojen, yrityscasien kautta sekä koulutuksissa. Melontaretkien tuottajissa ja kanoottien vuokraajissa on vielä luvattoman paljon `vasemmalla kädellä` tekijöitä. Jotta melontamatkailun arvostus nousisi entisestään, tulee yrittäjien ammattitaitoa ja osaamista nostaa. Jatkuva itsensä kehittäminen ja yritystoiminnan uudistuminen ovat avainsanoja. Olemassa olevaan/tulevaan teknologiaan liittyviä sovelluksia tulisi kehittää ja hyödyntää paremmin yritysten toiminnassa ja näin lisätä edelleen asiakastyytyväisyyttä. Näitä sovelluksia ovat mm. paikannus, kartat ja reittien suunnittelumahdollisuus. Tätä kautta myös turvallisuuden tasoa retken aikana voidaan nostaa. Melontamatkailun kasvun uhkatekijät tulisi tunnistaa ja mm. lobbaamalla vaikuttaa seuraaviin asioihin: maksujen ja velvoitteiden nousun estäminen kestämättömälle tasolle, vesistöjen ennallistamisen vähentäminen erityisesti melontaan sopivilla alueilla sekä rahoitusmahdollisuuksien varmistaminen myös pienyrittäjien tarpeisiin.
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 6 Matkailun teemaryhmä 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Kansainvälinen melontamatkailun kysyntä on kasvussa, mutta Suomen mahdollisuuksia ja tuotteita ei vielä tunneta. Melonnassa on tunnistettavissa kaksi asiakkaiden pääryhmää: tosiharrastajat ja kokeilijat. Tärkeämpi matkailullinen merkitys on vielä kokeilijoilla. Päämarkkinoiden määrittämisessä pohjana ovat seuraavat kriteerit: vapaa-ajanyöpymiset, rahankäyttö Suomessa, melontamatkailutuotteiden kulutus, Suomen elinkeinon kiinnostus ja strategiat, saavutettavuus sekä yleiset kehitystrendit. Päämarkkina-alueet suomalaisten melontamatkailutuotteiden kansainvälisessä kehittämisessä ovat saksankielinen Eurooppa (Saksa, Itävalta, Sveitsi) ja Benelux-maat (lähinnä Alankomaat) sekä potentiaalisina Iso-Britannia ja Espanja. Vahvimmin kasvava markkina on Venäjä. Rajahaastattelututkimusten 2004 ja 2005 mukaan (Puoskari 2008) kaikkien Suomeen suuntautuvien kesämatkailijoiden keskuudessa melontaa ja soutua harrastaa aktiviteettimatkailijoista 12 %:a. Melonnan ja soudun harrastajista lähes puolet (47 %) on lähtöisin Saksasta. Toiseksi suurin ryhmä melojista on Alankomaista tulevat (11 %), joiden keskuudessa melonta ja soutu ovatkin toiseksi suosituimmat aktiviteetit. 50% 47% 40% 30% 20% 10% 0% Saksa 11% Alankomaat 9% Venäjä 8% Sveitsi 8% Espanja 8% Iso-Britannia 7% Ranska 1% Italia Melojien ja soutajien lähtömaat (N=52 361) Melonnan ja soudun harrastajista lähes neljännes on 25-34 -vuotiaita, ja reilu viidennes 35-44 - vuotiaita. Melojissa ja soutajissa miesten osuus harrastajista on 54 % ja naisten 46 %. Melojat ja soutajat käyttävät Suomen matkallaan rahaa keskimäärin 36 vuorokaudessa (S=37), eli tarkasteltujen aktiviteettien harrastajista vähiten. Neljännes melonnan ja soudun harrastajista majoittuu useassa erilaisessa majoituskohteessa. Yksittäisenä majoitusmuotona suosituin on majoitus tuttavien ja sukulaisten luona (18 %) ja maksullisista majoituksista vuokramökki (17 %). Hotellissa tai motellissa majoittuu melonnan ja soudun harrastajista 12 % ja leirintäalueella 9 %. Melojien ja soutajien keskuudessa suosituin kohdealue Suomessa on Järvi-Suomi tai Kainuu, joihin suuntaa neljännes kaikista melonnan ja soudun harrastajista. Reilu viidennes vierailee useammassa kohteessa, jonka jälkeen Häme ja Keski-Suomi ovat suosituimmat kohteet. Helsinki on kohdealueena kymmenyksellä melonnan ja soudun harrastajista. Melonnan ja soudun harrastajista lähes kolmanneksen (32 %) päätökseen matkustaa Suomeen vaikuttavat aikaisemmat kokemukset Suomesta. Ystävien ja sukulaisten suositus vaikuttaa 23 %:n matkapäätökseen. Matkamessut tai muut Suomeen liittyvät tapahtumat puolestaan vaikuttavat vain 3 %:n matkapäätökseen ja matkatoimiston suositukset 6 %:n. Tyypillinen meloja on Saksasta tai Alankomaista lähtöisin oleva 25-34 -vuotias mies, joka matkustaa ensisijaisesti Järvi-Suomeen tai Kainuuseen. Keskimääräinen rahankäyttö on 36 vuorokaudessa ja yleensä majoitustapoja on monta. Yksittäisistä majoitustavoista tuttavien ja
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 7 Matkailun teemaryhmä sukulaisten luona majoittuminen on suosituinta ja maksullisista majoitusmuodoista vuokramökki. Päätökseen valita matkakohteeksi Suomi vaikuttavat yleisimmin aikaisemmat kokemukset Suomesta. Eri aktiviteetteja Suomessa harrastaneiden matkustajien lukumäärät eräistä asuinmaista (1000 matkustajaa) FRA GER ITA NED RUS ESP SUI GBR Kalastus 1,5 8,4 1,4 1,3 31,0 4,1 2,0 4,3 Vaellus 5,1 21,7 3,7 6,4 11,3 3,0 3,0 1,5 Pyöräily 1,8 8,2 2,3 2,7 18,0 3,8 2,2 2,8 Veneily ym. 1,2 3,8 0,1 0,9 2,3 1,0 1,3 3,0 Melonta, soutu 1,2 8,5 0,8 3,6 5,8 1,3 4,8 3,1 Lenkkeily 1,7 4,4 0,5 0,2 5,8 0,7 1,2 0,7 Ratsastus 0,0 0,9 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 0,3 Rajahaastattelututkimus 1.5.-31.10.2007 Saksa on Euroopan suurin melontamatkailijoiden lähtömaa. Saksalaisen melontaturistin sosiodemografinen profiili tunnetaan melkoisen hyvin: hän on 30 50 -vuotias mies, jolla on keskivertosaksalaista parempi koulutus ja tulotaso (BKT 2003, 41-42 vrt. Mäntyjärvi 2002, Kuutti- Seleznyova ym. 2003). Tärkein motiivi lähteä melomaan on luonnon ja maisemien kokeminen. Tärkeällä sijalla on myös sosiaalinen kanssakäyminen ja hauska ajanvietto ystävien, perheen tai kumppanien kesken. Meloen irtaudutaan arjesta. Melonta merkitsee useimmille kevyttä ulkoilua eikä urheiluharrastusta; todellista vapaata ajanviettoa vesillä. Pidemmillä retkillä luontoelämykset ovat päiväretkiä tärkeämmässä asemassa (Meloen Järvi-Suomessa hanke, 1.9.2004 29.2.2008. Loppuraportti) Motiivien perusteella erotetaan viisi melontamatkailijatyyppiä: luontomatkailijat, rentoutujat, sosiaalisesti orientoituneet, kuntoilijat ja seikkailijat. Näistä luontomatkailijat muodostavat suurimman segmentin. Melontavuokraamojen asiakkaille keskeisiä tekijöitä ovat kohteen infrastruktuuri, varusteiden ja yrityksen palvelun laatu sekä palvelun hinta. Saksalainen melontaturisti odottaa hyvää hinta-laatu suhdetta. (Meloen Järvi-Suomessa hanke, 1.9.2004 29.2.2008. Loppuraportti) Melontavaeltaja on puolestaan luontomatkailija, joka hakeutuu vähän liikennöityihin vesistöihin ja haluaa kokea todellista luonnonrauhaa. Meloen hän haluaa tutustua uusiin maisemiin, joten melontavaellus on hyvin luontainen ulkomaanmatkailun muoto. Kaikki viittaa siihen, että merkittävien luontokohteiden, jopa luonnonsuojelualueiden yhteydessä sijaitsevat melontareitit muodostavat parhaan vetovoimatekijämme Saksan ja miksei koko saksankielisen Euroopan markkinoilla. Yhteenvetona voidaan sanoa, että saksalaista melontakulttuuria hallitsee kaksi tuotetyyppiä; retkimelontapaketti omatoimisena tai ohjattuna sekä aktiviteettileiri. (Meloen Järvi- Suomessa hanke, 1.9.2004 29.2.2008. Loppuraportti) Saksalaiset yöpyivät kesäkaudella 2007 (touko-syyskuu) Suomessa toiseksi eniten ruotsalaisten jälkeen. Saksalaiset matkailijat käyttivät myös selkeästi eniten melontamatkailupalveluita Suomessa kesän 2005 rajahaastattelututkimuksen mukaan. Muita aktiivisempia melontapalveluiden käyttäjiä olivat Hollannista, Sveitsistä ja Belgiasta saapuvat matkailijat. Kaksi jälkimmäistä kansallisuutta myös käyttävät rahaa matkansa aikana keskimääräistä enemmän. (Meloen Järvi-Suomessa hanke, 1.9.2004 29.2.2008. Loppuraportti) Venäläiset on suurin yksittäinen matkailijaryhmä Suomessa, mutta melonta on aktiviteettina heille vielä tuntematon, ja siksi se ei ole päämotiivina tulla Suomeen. Venäläiset pitävät Suomea ensisijaisesti kesämökkeilymaana. Melonta olisikin ensisijaisesti osa muuta kesälomamatkaa esim.
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 8 Matkailun teemaryhmä kanoottien vuokrauksen ja lyhyiden päiväretkien muodossa. Venäläisille melontaa on kannattavinta markkinoida osana majoituspakettia, jolloin päätoimija on majoitusyritys. Ryhmille venäjänkielinen opastus on ehdoton edellytys. (Meloen Järvi-Suomessa hanke, 1.9.2004 29.2.2008. Loppuraportti) Suomen kilpailijat Miksi Suomen pahin kilpailija Ruotsi on edellä? Ruotsi tarjoaa lähes samaa tuotetta, mutta paremmalla saavutettavuudella, jolloin tuotteen kokonaishintakin jää pienemmäksi. Itse melontatuotteiden sisällöissä ei ole merkittäviä eroja. Ruotsi on Suomea pidempään profiloitunut kesä-aktiviteettimaaksi, melontamatkailuun sopivimmat alueet eivät ole luonnonsuojelualueita niin kuin Suomessa sekä tuotteet paketoidaan ns. ohuesti ilman turhia osioita, jolloin myyntihinta saadaan alhaiseksi. (Meloen Järvi-Suomessa hanke, 1.9.2004 29.2.2008. Loppuraportti) Viime vuosina on Puola usein mainittu uutena ja nousevana aktiviteettimatkailun kohdemaana Euroopassa, joka kilpailee samoista kesämatkailumarkkinoista Suomen ja Ruotsin kanssa (Ellare/Saari ym. 2003, Ellare - MAMK 2006). Puolan valttikortteina on pidetty halpoja hintoja, aggressiivista markkinointia, hyvää saavutettavuutta lähimarkkinoilta (Saksa, Alankomaat, Belgia), saksankielen taitoa, suojeltua luontoa ja vanhaa kulttuuria (Ahonen - Ruponen 2005, Ellare MAMK 2006, liite). 4. Tavoitteet 2008-2013 Verkostomaisesti tuotettuja laadukkaita ja turvallisia melontatuotteita on myynnissä sekä koti- että ulkomaisissa matkailun jakelukanavissa. Yritysten henkilöstömäärä on kaksinkertaistunut kehitystyön myötä. Palveluja tarjoavat yritykset kehittävät toimintaansa kannattavasti samalla lisäten kilpailukykyään ja osaamistaan. Reitit, kartat ja palvelut ovat jatkuvan päivittämisen parissa. Suomen imago sekä meri- että sisävesimelontamaana on tunnettu ja monien pienten yrittäjien yhteistyössä tuotettujen pakettien myyntimäärät ovat nousseet valituilla päämarkkina-alueilla sijoittuen kärkikolmikkoon. Kasvutavoite yöpymisten osalta on 5% (v.2007 melontaa Suomessa harrastaneiden ulkomaisten matkustajien yöpymisten kokonaismäärä oli 362.000). 5. Keskeiset kehittämiskohteet Toimenpiteet toteutetaan mm. paremmin olemassa olevia määrärahoja käyttämällä, nykyisiä toimintatapoja tehokkaammin hyväksikäyttäen, hankerahoituksella ja yrittäjien panostuksella. Infrastruktuuri kunnat, seudulliset kehittämisyhtiöt, maakunnan liitot, Metsähallitus, yritykset Toimenpide: Päivitetään reitit ja varmistetaan ylläpito, määritellään tarvittavan infrastruktuurin ja palveluvarustuksen oikea suunta parhaiden käytänteiden löytäminen, työnjaosta sopiminen toteutus alueellisten hankkeiden kautta Vastuutaho: työryhmä, kunnat, MEK, Metsähallitus, ympäristökeskukset, OutdoorsFinland -ohjelma Ajankohta: 2009- Toimenpide: Rakennetaan ja ylläpidetään rantautumispaikkojen ja taukopaikkojen infrastruktuuri
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 9 Matkailun teemaryhmä Vastuutaho: kunnat, yrittäjät Ajankohta: jatkuvaa Toimenpide: Rakennetaan uudet reitit huomioiden eri asiakasryhmien tarpeet ryhmät, omatoimiset, yksittäismatkailijat, esteettömiä palveluja tarvitsevat saavutettavuus Vastuutaho: yrittäjät, hankkeet, ympäristökeskukset Ajankohta: jatkuvaa Toimenpide: Luodaan melontamatkailukeskittymiä luonnon ja infrastruktuurin puolesta suotuisimmille vesistömatkailualueille Vastuutaho: yrittäjät, kunnat, ympäristökeskukset Ajankohta: 2010- Sähköinen infrastruktuuri Toimenpide: Rakennetaan sähköinen melontamatkailua palveleva infrastruktuuri mm. paikkatietojärjestelmä, jota yritykset itse voivat päivittää Vastuutaho: yrittäjät, kaupalliset toimijat, MEK, Liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohta: 2009- Kysyntälähtöinen tuotekehitys yritykset, alueorganisaatiot, MEK Toimenpide: Edistetään uusien tuotekokonaisuuksien syntymistä verkostojen kautta Valituille asiakasryhmille kohdennetut tuotteet (ryhmät ja yksittäiset matkailijat) Tehtyjen tuotekriteerien käytön edistäminen Kysyntä Ruoan huomioiminen Ohjelmapalveluista aktiivilomiksi Vastuutaho: yrittäjät, verkostot, alueorganisaatiot, MEK, OF-ohjelma Ajankohta: jatkuvaa Toimenpide: Tuetaan kiertoreittien (multiaktiviteetit /melonta omanaan) suunnittelua ja tarvittavan materiaalin tuottamista (verkostoituminen koko palveluketjun osalta) Vastuutaho: MEK, alueorganisaatiot, OF-ohjelma Ajankohta: 2010- Toimenpide: Nostetaan tuotteiden laatua ja varmistetaan niiden turvallisuus Vastuutaho: yrittäjät, MEK, laatu- ja turvallisuusohjelmia tarjoavat tahot, Suomen kanoottiliitto
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 10 Matkailun teemaryhmä Ajankohta: 2008- Toimenpide: Jalostetaan melontatuotteet sähköisiin jakelukanaviin sopiviksi tuotekehitys, dynaaminen paketointi, yhteistyö, trendikkyys, uudet kohderyhmät sähköiset opastusjärjestelmät, esim. mp3 Vastuutaho: yrittäjät, MEK, hankkeet Ajankohta: 2008- Toimenpide: Edistetään olemassa olevien kehittämistyökalujen hyväksikäyttöä ja ohjelmassa luotujen konseptien, kriteereiden, tavoitteiden ja parhaiden käytäntöjen levittämistä Yritysten kannustaminen hyödyntämään toistensa kapasiteettia tehokkaammin Vastuutaho: MEK, OF-ohjelma, työryhmän jäsenet, Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri (MEOSKE) Ajankohta: 2008- Verkostoitumisen edistäminen Toimenpide: Edistetään alueorganisaatioiden aktiivisempaa osallistumista aktiviteettituotteiden kehittämiseen (paketointi, markkinointi, myynti) Vastuutaho: MEK, yrittäjät, alueorganisaatiot Ajankohta: 2008- Toimenpide: Luodaan ansaintalogiikkamalli (rahoitus ja toimintamalli) hyvien käytänteiden pohjalta Vastuutaho: yhteistyöjärjestöt, kunnat, Metsähallitus ja OF-ohjelma (päävastuu) Ajankohta: 2009-2010 Toimenpide: Hyödynnetään sosiaalista mediaa verkostoitumisessa Vastuutaho: yrittäjät, olemassa olevat verkostot, MEK, MEOSKE Ajankohta: jatkuvaa Uusiutuminen ja osaamisen kehittäminen Toimenpide: Toteutetaan seminaareja ja täsmäkoulutuksia pohjautuen tarvekartoitukseen Vastuutaho: MEK, koulutusorganisaatiot, OF-ohjelma Ajankohta: 2009-
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 11 Matkailun teemaryhmä Toimenpide: Tutustutaan ja testataan ulkomaisia tuotteita ja toimintamalleja Kokemusten hyödyntäminen Suomen aktiviteettitarjontaa kehitettäessä Vastuutaho: OF-ohjelma, yrittäjät, MEK Ajankohta: 2009- Pienyritystoiminnan vahvempi tukeminen Toimenpide: Edistetään lainsäädäntöä ja muuta toimintaympäristöä siten, että pienet matkailuyritykset voivat toimia kannattavasti ympärivuotisesti. Vastuutaho: Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen yrittäjät ry Ajankohta: jatkuvaa Toimenpide: Kohtuullistetaan veroja ja maksuja sekä yksinkertaistetaan erityisesti pkyrittäjille suunnattuja lupakäytäntöjä Vastuutaho: Valtiovarainministeriö, Verohallinto, Työ- ja elinkeinoministeriö, edunvalvontaorganisaatiot Ajankohta: 2009-6. Keskeiset toimijat ja niiden roolit Valtakunnallinen työryhmä strategiset linjaukset yhteiset kriteerit toiminnalle ja tuotteille toimenpidesuunnitelma yhdessä työryhmien kanssa toimenpiteiden toteutumisen edistäminen strategian seuranta Alueorganisaatiot tuotteiden kokoaminen laatutason valvominen yhteisten kriteerien pohjalta yhteistyön koordinointi alueella tuotekehityksen tukeminen MEK tuotekehitystyön suunnittelu, koordinointi, valvonta yhteydenpito rahoittajiin Yritykset itse päävastuussa omasta tuotekehityksestään. Kehitystyön ensisijaisena tavoitteena on yritysten kannattava liiketoiminta. vastaavat oman/omien tuotteensa/tuotteidensa tuotekehitystyön osalta erityisesti laadusta ja turvallisuudesta
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 12 Matkailun teemaryhmä Organisaatioista tärkeimmät Suomen kanoottiliitto Metsähallitus Suomen Latu Suomen Melonta- ja Koskenlaskuyrittäjät ry MaRa / Ohjelmapalveluiden Työnantaja- ja Toimialayhdistys 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit Reittikriteerit: millainen melontareitti/alue on koski-, meri-, järvi- ja jokireitti kuinka haasteellinen/vaativa (koskiluokitukset) erityispiirteet: kantomatkoja majoitus- ja yöpymisvaihtoehdot onko reitti ylläpidetty ja huollettu onko melontavälinevuokraamoja MEKin tuotekriteerit: tuote on ko. keskittymän kannalta merkittävä (riittävä kapasiteetti) tuote on verkottunut kyseisen keskittymän muuhun tarjontaan (majoitus, ravitsemus jne.) tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi ulkomaan markkinoille; tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet (turvallisuus, vuokravälineet ja niiden laatu/kunto jne.) huomioitu palvelutarjonnassa tuote on asiakkaan ostettavissa ja saavutettavissa sekä varauskanavat ja ajankohta määritelty (myös paikan saavutettavuus määritelty) tuotteella on kirjallinen prosessikuvaus (nk. "asiakkaan polku" saapumisesta hänen lähtöönsä saakka) ohjelmapalvelutuotteen tulee täyttää Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelun turvallisuudesta teemakohtaiset tuotekriteerit tulee ottaa huomioon tuotteen hinnoittelu on selkeä sekä ryhmä- että yksittäismatkailijalle (selkeästi ilmoitettu mitä hinta sisältää, alennukset, osallistujamäärät). Ilmoitettava sekä kuluttaja- että matkanjärjestäjähinta provisioineen. Tuotekriteereitä tarkennetaan kevään 2009 aikana OF-ohjelman toimesta.
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 13 Matkailun teemaryhmä Laatukriteerit MEKin kampanjoissa Yritystoiminnassa keskeinen menestystekijä on laatu. Laadun parantaminen lisää asiakastyytyväisyyttä ja vain tyytyväinen asiakas viestii kokemastaan positiivisesti ja pysyy asiakkaana. Laadun kehittäminen on tärkeää kaikille matkailuyrityksille, mutta erityisen tärkeää se on niille, jotka haluavat olla mukana kovassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi MEK on asettanut vuodesta 2006 alkaen edellytykseksi osallistumiselle MEKin kampanjoihin, että mukana olevat yritykset kiinnittävät vakavaa huomiota tuotteittensa laatuun ja kehittävät sitä jatkuvasti. Yritys vastaa myös alihankkijoittensa tuotteiden laadusta. Laadun kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen ja mittaaminen. Systemaattisimmin se tapahtuu yleisissä laatujärjestelmissä. Yrityksen keskeiset prosessit voivat olla esimerkiksi ISO -sertifioituja. Tai yritys voi olla matkailualan omissa laatujärjestelmissä kuten Laatutonnissa tai Maakuntien Parhaissa. Laatutonnissa yritys pystyy LaatuVerkon kautta osoittamaan kehittymisensä laatutietoisena yrityksenä. Vastaavasti Maakunnan Parhaissa mukana oleva yritys auditoidaan kyseisen laatujärjestelmän mukaisesti määräajoin. MEK ei kuitenkaan edellytä, että yrityksen tuotteiden laatu on osoitettava nimenomaan jonkin järjestelmän kautta. Laatua voi kehittää myös omatoimisesti. Silloin yrityksen tulee voida osoittaa, että sillä on toimiva asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä, joka on ollut käytössä vähintään vuoden, ja että tuotteiden laatua on kehitetty asiakkaiden palautteen edellyttämällä tavalla. Laatu voidaan osoittaa myös käytännön kautta. Esimerkiksi yrityksen tuotteiden mukanaolo merkittävän ulkomaisen matkanjärjestäjän ohjelmassa voi olla osoitus riittävästä laadusta. MEKin kampanjoihin mukaan pääsemiselle asetettavien tuotteiden laatuvaatimusten tarkoitus on ainoastaan varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollakseen kilpailukykyisiä. Siksi MEK päättää viime kädessä tapauksittain, onko jokin yritys tai toimija riittävän laadukas niissä tapauksissa, joissa edellä mainitut, täsmällisemmät kriteerit eivät yrityksen kohdalta täyty. Mikäli jokin yritys ei laatukriteerien vuoksi voi tulla mukaan MEKin kampanjoihin, MEK on yrityksen halutessa valmis opastamaan yritystä laadunkehitysasioissa. 8. Tutkimustarpeet Kehittämisohjelman puitteissa valmistui tutkimus, jonka tarkoituksena oli eritellä luontoaktiviteetteihin Suomessa kesäisin osallistuvia ulkomaalaisia matkailijoita eri aktiviteetteihin osallistumisen sekä lähtömaan perusteella. Mielenkiintoisia seikkoja näihin matkailijoihin liittyen ovat demografisten tekijöiden lisäksi ainakin heidän rahankäyttönsä kohteessa, matkapäätökseen vaikuttanut markkinointi sekä matkojen ja eri matkailupalvelujen varaamiseen liittyvät yksityiskohdat. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda matkailijaprofiilit Suomeen suuntautuvista ulkomaalaisista kesämatkailijoista, jotka osallistuvat matkansa aikana joihinkin luontoaktiviteetteihin. Matkailijoiden lähtömaista toimeksiantajatahoa kiinnostavat erityisesti Saksa, Iso-Britannia, Hollanti, Ranska, Espanja ja Italia, jotka ovat Suomen kannalta matkailullisesti olennaisia maita. Näitä tietoja voidaan edelleen hyödyntää luontoaktiviteettipalvelujen kehittämisessä sekä markkinoinnin tehostamisessa. Aineistona käytetään Rajahaastattelututkimuksia ja Countryside Holidays -tutkimusta. Työ löytyy MEKin nettisivuilta.
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 14 Matkailun teemaryhmä Lisäksi ollaan käynnistämässä vuoden 2009 aikana potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoitusta syvätutkimuksen avulla päämarkkina-alueilla (Markkinatutkimus: Saksa, Hollanti, UK, Ranska) sekä selvitystä, missä kartoitetaan alan järjestöt ja harrastusseurat sekä ns. muut epäviralliset jakelukanavat. Ideana on, että näistä valitut toimisivat tulevaisuudessa jakelukanavina. Lisäksi tarvitaan Kärkituotteiden ja nykyisten jakelu- ja markkinointikanavien kartoitus Melontamatkailukohteiden ja -alueiden tarkempi kartoittaminen Tutkimuksia on syytä hyödyntää ja analysoida monipuolisemmin sekä tietoa jäsentää ja välittää kehitystyötä tekeville ja yrittäjille. 9. Markkinointi Suomen ainutlaatuiset myyntivaltit (USP = Unique Selling Points) ovat Moderni periferia Metsät, kasvisto ja eläimistö perustuvat pohjoiseen ja itäiseen taigametsälajistoon Mahdollisuus sekä meri- että sisävesimelontaan kanooteilla ja kajakeilla Järvi-Suomen melontareiteillä ei tarvitse siirtää kanootteja/kajakkeja maakannasten yli vesistöstä toiseen. Yhtämittaisia reittejä voi suunnitella satoja kilometrejä Järvireittien vesivarmuus kuivinakin vuosina Vastuullinen jokamiehenoikeus Jakelukanaviksi ja markkinointitoimenpiteitä 1. Suomi-portaali ja oma teemakohtainen alaosio markkinoinnin ja asiakkaan etukäteissuunnittelun apuvälineeksi i. kartat ym. ii. tarvittavat palvelut iii. hyvät linkitykset iv. huom. myös kuvissa turvallisuusnäkökulmat huomioituna v. markkinointia sekä kuluttajille että matkanjärjestäjille 2. Melonnan markkinointi muun kesän markkinoinnin alla, maabrändiin liitettynä jako: 1.sisävesimelonta, 2.merimelonta, 3.jokimelonta 3. Kärkituotteiden kv-näkyvyyden maksimointi yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa 4. Erikoistuneet matkanjärjestäjät ja incoming-toimistot, joilla on jo olemassa olevat myyntikanavat 5. Artikkelit johtavissa melontajulkaisuissa 6. Melonta-ammattilaisten kytkeminen markkinointiin 7. Alueorganisaatiot lähialueen potentiaalin hyödyntäminen ja majoituskohteiden käyttö markkinoijina 8. Vientirengas, yhteinen markkinointisuunnitelma 9. Kesäaktiviteetti Workshop syksyllä 2009 /melonta, vaellus, pyöräily, wildlife, hevosmatkailu, kalastus 10. Uusien kohderyhmien ja kohdennettujen jakelukanavien löytäminen esim. oikeille nettisivustoille, jossa harrastajat vaihtavat mielipiteitään blogeissa Markkinoinnin tukimateriaalia Verkkoon, navigaattoriin, paperisena Kuvissa turvallisuusnäkökulmat huomioituna Markkinointimateriaalit on tuotettava sähköisessä, jalostettavassa muodossa
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 15 Matkailun teemaryhmä Sähköisen ja painetun karttamateriaalin tuottaminen Alueella tehdään oma materiaali, jonka avulla liikutaan maastossa Kieliversioiden huomioiminen (portaalikielet suomi, englanti, saksa, venäjä, ruotsi, italia, espanja ja ranska) Tuote Melontavaellusten tarjoaminen päämarkkina-alueille Oheistuotteina osana muita tuotteita Osana multiaktiviteettituotetta Laadun on oltava niin hyvä, etteivät kilpailijat pärjää Kevään 2009 aikana tehdään kesäaktiviteettien markkinointisuunnitelma. Brändi perusviesti Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitoiminta tulee painottumaan yhä enemmän Suomen matkailumaakuvan luomiseen ja kirkastamiseen. Suomen matkailubrändin työstäminen on osa laajempaa Suomi-brändityötä. Ulkoministeri Alexander Stubb on asettanut korkean tason valtuuskunnan Suomen maabrändin kehittämistyön johtoon. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi on kutsuttu Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtuuskunnan nimeäminen pohjautuu hallitusohjelmaan, jossa asetetaan yhdeksi hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi Suomen maakuvan vahvistaminen. Matkailumaabrändin luominen on ollut ensisijaisesti MEKin vastuulla. Lähtien brändin lupauksesta pohdittiin, mikä on totta ja positiivista Suomessa. Lukuisista attribuuteista siilautui neljä eli matkailu-suomi on Luotettava (Credible) Luova (Creative) Positiivisesti vastakohtainen (Contrasts) Kiva ja viileä (Cool) Nämä on vahvistettu matkailumaabrändin kulmakiviksi, mutta niitä ei välttämättä viestitä sellaisinaan. Maabrändin syntymisen ehto on kuitenkin yhdenmukainen viestintä ja tekeminen. Eli matkailun elinkeinon tiivis sitoutuminen yhteiseen brändilupaukseen on yksi onnistumisen edellytyksistä. Melontamatkailun kehittämisen ja markkinoinnin tulee myös perustua ao. arvofilosofiaan eli 4 C tä luovat pohjan, jolta edetään. Siihen kuinka Suomi asemoidaan pyöräilymatkailukohteena ja mitkä ovat ne pääargumentit (kts. UPS), joilla erotutaan kilpailijoista, vrt. etenkin Ruotsi, määritellään myöhemmin MEKin uuden brändi managerin aloitettua työnsä. 10. Seuranta ja mittaaminen Laaditaan seurantamittarit niin OutdoorsFinland-ohjelman tuomasta hyödystä, uusien tuotteiden saamisen määrästä kuin ohjelman hyödystä yritysten toimintaan. 1. Tuotteiden testauksen ja kehittämisen arviointi 2. Osallistuvien yritysten taloudellisen tilanteen seuranta