Tiesuunnitelmaselostus

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1 (17) selostus 1 Hankkeen tausta, lähtökohdat ja perustelut 2 1.1 Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet 2 1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä 3 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja niiden keskeinen sisältö 3 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus 4 1.5 Ympäristö 6 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 9 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 10 3.1 Tiejärjestelyt 10 3.2 Tekniset ratkaisut ja mitoitus 10 3.3 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso 11 3.4 Hankkeen massatilanne, varamaan ottopaikat ja läjitysalueet 11 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT 11 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA 12 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 12 6.1 Vaikutukset liikenteeseen 12 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen 12 6.3 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön 12 6.4 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 12 6.5 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin 12 6.6 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 13 6.7 Kiinteistövaikutukset 13 6.8 Yhteiskuntatalous 13 6.9 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 13 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 14 7.1 Laskuojat 14 7.2 Johtojen ja laitteiden siirrot 14 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 14 9 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI 14 9.1 Ehdotus suunnitelman hyväksymiseksi 14 9.2 Jatkotoimenpiteet 16 10 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 17

TIESUUNNITELMASELOSTUS 2 (17) 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 1.1 Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue kattaa noin 5,2 kilometrin osuuden maantiestä 4131 (Suopellontie) Sysmässä. Suunnittelualue rajautuu idässä Suopellon rantatiehen ja lännessä Pappilaan, jonne nykyinen taajamasta tuleva kevyen liikenteen väylä päättyy. Suunnittelukohteen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on esittää liikenteellisesti toimiva ja turvallinen ratkaisu kevyen liikenteen olojen parantamiseksi. Suunnitelma tulee voida hyväksyä maantielain mukaisesti ja sen tulee täyttää liikenteelliset tavoitteet, olla teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen sekä tuottaa luonnolle, rakennetulle ympäristölle, ihmisille ja yhteisöille mahdollisimman vähän haittaa. Liikenteelliset tavoitteet Hankkeen liikenteellisenä tavoitteena on parantaa maantien 4131 liikenneturvallisuutta sekä kevyen liikenteen olosuhteita suunnittelualueella. Lisäksi autoliikenteen nopeuksia pyritään madaltamaan tieympäristön ratkaisuilla siten, että ne vastaisivat paremmin Suopellon satama-alueen olosuhteita. Maisema ja ympäristö Hankkeen ympäristöllisenä tavoitteena on esittää suunnitelmaratkaisu, joka huomioi maisema-alueen kokonaisuuden ja identiteetin. Suopellon alueella maankäyttö on pääsääntöisesti haja-asutusalueen tyypillistä rantarakentamista. Muuten Suopellontien ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta, jossa on osittain haja-asutusrakentamista.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 3 (17) 1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä Nykyinen tieverkko Maantie 4131 (Suopellontie) toimii Suopellon sataman ja Sysmän taajaman välisenä yhteytenä. Suunnittelualueella ajoradan leveys vaihtelee tierekisteritietojen mukaan 6.5-5.8 metrin välillä ja pientareiden leveys on noin 0,5 metriä. Maantien 4131 nopeusrajoitus on 30km/h tiesuunnitelman paaluvälillä 0-400, 50km/h paaluvälillä 400-800 ja 80km/h paaluvälillä 800-4700. Paalulta 4700 eteenpäin (taajaman suuntaan) nopeusrajoitus on suunnittelualueella 60km/h. Tiellä ei ole valaistusta. Suunniteltavalla osuudella on paljon yksityistieliittymiä, joiden kautta alueen maankäyttö liittyy Suopellontielle. Liittymissä ei ole väistötiloja eikä kanavointeja. Suunnittelualueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. Pappilasta Sysmän keskustan suuntaan kulkee nykyinen kevyen liikenteen väylä. Liikenne Liikennemäärät ja liikenne-ennuste Tierekisterin mukaan maantien 4131 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) oli vuonna 2008 310 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus oli 8 ajon./vrk eli 2,5 %. Kesäkauden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KKVL) oli 675 ajon./vrk. Liikennemäärän kehitystä voi arvioida Tiehallinnon valtakunnallisessa liikenneennusteessa esitettyjen liikenteen kasvukertoimien mukaan. Kasvukertoimeksi on arvioitu välillä 2006-2030 Päijät-Hämeen yhdysteille 1,09. (Tiehallinto, Tulevaisuuden näkymiä 3/2007). Kasvukertoimella saatu liikennemääräennuste (KVL) vuodelle 2030 olisi noin 335 ajon./vrk. Kesäkauden liikennemäärä vuodelle 2030 olisi vastaavasti noin 735 ajon./vrk. Liikenneonnettomuudet Maantien 4131 selvitysalueella ei ole tapahtunut vuosina 2005-2011 poliisin tietoon tulleita loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Samana aikana on tapahtunut yksi hirvionnettomuus ja yksi risteysonnettomuus. Kevyt ja joukkoliikenne Nykytilanteessa maantiellä 4131 kevyt liikenne kulkee tien piennarta pitkin. Kevyen liikenteen olosuhteet ovat maantiellä 4131 pientareen kapeuden ja korkeiden ajonopeuksien vuoksi puutteelliset ja turvalliset ylityspaikat puuttuvat. Maantiellä ei ole säännöllistä linja-autoliikennettä. Erikoiskuljetukset Maantie 4131 ei kuulu erikoiskuljetusreitistöön. 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja niiden keskeinen sisältö Maantien 4131 parantamissuunnitelma vuodelta 1987 Suunnitelmalla parannettiin tien geometriaa ja rakenteita. Suunnitelmalla muutettiin alueen yksityistiejärjestelyjä ja varattiin lisää tiealuetta. Maantien 4131 parantaminen välillä Suopellon Rantatie - Pappila rakentamalla kevyen liikenteen väylä, Sysmä, esiselvitys, 2012 Selvityksessä on tutkittu ratkaisuehdotusta edulliselle kevyen liikenteen väylälle Suopellontien varteen sekä selvitty mahdollisuuksia väylän toteuttamisesta hallinnollisesti yksityistienä. Kevyen liikenteen väylä esitettiin sijoitettavaksi nykyisen väylän tavoin maantien pohjoispuolelle, jolloin ei tarvitse järjestää maantien ylitystä. Pohjoispuolella on maantien ra-

TIESUUNNITELMASELOSTUS 4 (17) kentamisen yhteydessä tehty myös vähemmän pohjanvahvistustoimenpiteitä. Koska väylän linjauksen alueella on pääosin yksityistä maanomistusta, selvityksessä suositeltiin kevyen liikenteen väylästä laadittavaksi maantielain mukainen tie- ja rakennussuunnitelma. Selvityksen pohjalta Sysmän kunta päätti käynnistää tie- ja rakennussuunnittelun kohteesta. 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaavoitus Alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 11.3.2008. Suopellontie on merkitty maakuntakaavaan yhdystienä. Maakuntakaavassa osoitetaan yhdysteitä, mikäli niillä on merkitystä maakunnan kyläverkoston tai ylikunnallisten yhteyksien kannalta. Kuva 2. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta (YM 11.3.2008) Tien itäpäässä Sysmän kirkonseudun ympäristö on merkitty sekä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma) että kulttuurihistorian ja maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi (kmv). Tälle alueelle on osoitettu sijoittuvan useita muinaismuistokohteita. Tien länsipäässä rannan läheisyydessä on vastaavat merkinnät arvokkaasta kulttuuri- ja maisema-alueesta. Tämän lisäksi alue on osoitettu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi (mv) ja tien mutkan eteläpuolella on merkinnät maaseutukylästä, matkailupalvelujen alueesta ja satamasta, josta lähtevät laiva- ja veneväylät. Yleiskaavoitus Taajaman osayleiskaava Sysmän taajaman osayleiskaavat eivät ole oikeusvaikutteisia. Alueella on voimassa vanha osayleiskaava (kv 1988) ja uusi osayleiskaava on vireillä. Vanhaan kaavaan on tehty hankealuetta koskenut muutos (kv 1994). Osayleiskaavamuutoksen yhteydessä Museonmutkan itä- ja länsipuolelle merkityt maa-

TIESUUNNITELMASELOSTUS 5 (17) ja metsätalousvaltaiset alueet on osoitettu mahdollisiksi pientalovaltaiseen rakentamiseen (M > AP). Länsipuolelle on myös merkitty uusi palvelujen ja hallinnon alue (P) ja itäpuolen maa-. ja metsätalousvaltaisen alueen (jolla on kulttuuri- tai luonnonmaisemaan liittyviä arvoja) rantakaistale on vaihtunut lähivirkistysalueeksi (MY -> VL). Kuva 3. Ote Sysmän taajaman osayleiskaavasta (kv 1988) ja osayleiskaavan muutoksesta (kv 1994) Päijänteen rantojen osayleiskaava Hankealueen länsipäässä on voimassa Päijänteen rantojen osayleiskaava (kv 1999), joka on saanut lainvoiman 2002. Kaavassa Suopellontien ympäristö on merkitty pääosin matkailupalveluiden alueeksi (RM) tai maa- ja metsätalousalueeksi (M). Tien mutkan eteläpuolella ja tien päässä on vesiliikenteen alue (LV). Tien läheisyyteen on lisäksi merkitty loma-asuntojen alueita, joiden yhteydessä tulee ottaa maisemansuojelu erityisen hyvin huomioon (RA-1). Tien päähän on myös osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (PK). Päijänteen rantojen osayleiskaavan muutosehdotus (2012) on ollut nähtävillä kesäkuussa 2012. Muutosehdotuksessa Suopellontien mutkan maankäyttösuunnitelmia on tarkennettu. Tien mutkan pohjoispuolella sijaitsevaan loma-asuntojen alue on merkitty osin julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi, jonka rakennettu ympäristö tulee säilyttää (PY/S). Osa matkailupalveluille suunnitelluista alueista on muutettu pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi. Tien päätepisteessä sijainnut yksityisten palvelujen alue on muutettu lähipalvelujen alueeksi (PL), jonka ympäristö tulee säilyttää (/s). Satama-alueille varatut alueet ovat ennallaan (LV).

TIESUUNNITELMASELOSTUS 6 (17) Kuva 4. Otteet Päijät-Hämeen rantojen osayleiskaavasta (kv 1999, 2002) ja osayleiskaavan muutosehdotuksesta (2012) Suopellontien alueelta. Asemakaavoitus Hankealueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Keskustan asemakaava-alue rajoittuu Museonmutkan pohjoispuolelle. 1.5 Ympäristö Kulttuuriperintö Suopellontien ympäristö on luonteeltaan maaseutumaisemaa. Tie sijaitsee osittain valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä ja sen ympäristössä on paljon suojelukohteita. Lähiympäristön kulttuuriperintö- ja muinaismuistokohteet on esitetty kartalla tiesuunnitelman asiakirjassa 16T-1. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema ja keskiaikainen kirkko Valtakunnallisesti suojeltuun Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisemakokonaisuuteen (RKY) kuuluvat Sysmän myöhäiskeskiaikainen kirkko, hautausmaa, kirkon ympäristössä sijaitsevat Suurikylän, Käenmäen ja Voipalan kylät sekä lukuisat rautakautiset kalmistot ja uhrikivet. Muinaisjäännökset Sysmän kirkon ympäristössä sekä kylien alueella on lukuisia rautakautisia kalmistoja ja uhrikiviä, jotka kertovat paikan pitkästä asutushistoriasta ja viittaavat merkittävään esihistoriallisen ajan asutuskeskittymään. Aivan hankealueen lähituntumaan sijoittuu muutamia merkittäviä muinaisjäännöksiä, lähinnä hautaröykkiöitä ja kultti- ja tarinapaikkoja, joista on löydetty kuppikivimuodostelmia. Lähimmäksi suunniteltua kevyen liikenteen väylän linjausta jää Pätikkälä 7:n kuppikallio, joka sijaitsee Suopellontien pohjoispuolella, tiestä 30 m pohjoiseen. Paikka on pohjoiseen pistävä, peltojen ympäröimä ja ojien reunustama kalliosaareke, jossa kasvaa muutama puu. Muinaisjäännös ympäristöineen on melko hyvin säilynyt. Saarekkeen pohjoisosan kalliopaljastumasta on vuonna 1972 todettu 7 kuppia vajaan neliömetrin alalta paljastuman keskipaikkeilta. Kuppien eteläpuolella on korkeuskiintopiste. Valtakunnallisesti merkittävät maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet Suopellontien länsipäässä tie kulkee valtakunnallisesti arvokkaalla Päijätsalon maisemaalueella. Järvenrantaan sijoittuva Suopellon huvila-asutusalue on lisäksi huomioitu Sysmän kirkonseudun ohella valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön

TIESUUNNITELMASELOSTUS 7 (17) alueeksi (Rky 1993). Kuva 5. Kulttuuriympäristön kohteet hankealueella. Kulttuuriympäristön kohteet on tarkistettu muinaisjäännösrekisteristä sekä ympäristötiedon hallintajärjestelmä Oivasta ja niistä on pyydetty kannanotto museoviranomaisilta tiesuunnitelman laadinnan aikana keväällä 2012 (Museovirasto ja Lahden kaupunginmuseo). Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö Hankealueen luonto on vaihtelevaa metsä- ja peltoympäristöä. Suopellontien itäpäässä tien pohjoispuolella kulkee jo olemassa oleva kevyen liikenteen väylä, jonka jatkamisen tämä suunnitelma käsittää. Suunnittelualueen luontokohteet on tarkastettu ympäristötiedon hallintajärjestelmä Oivasta. Lisäksi on haastateltu Sysmän kunnan sekä Hämeen Ely-keskuksen ympäristöviranomaisia. Sysmän keskustaajaman läheisyydessä suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuva Majutlahden ranta-alue on lintuvesien suojeluohjelma- ja Natura-aluetta. Suunnittelujakson loppuosa sijaitsee Päijätsalon alueella, joka on osa valtakunnallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 8 (17) Kuva 6. Luontokohteet hankealueella. Alueen lähiympäristössä sijaitsee jonkin verran tiedossa olevia harvinaisten tai vaarantuneiden kasvien esiintymispaikkoja (etelänhoikkaängelmä, ketoneilikka, tummatulikukka, hakarasara, keltamatara). Kasvilajit ovat kulttuurisidonnaisia ja esiintymät liittyvät usein alueen muinaislöytöihin eivätkä sijaitse suunnitellun kevyen liikenteen väylän välittömässä läheisyydessä. Suunnitellun väylän vaikutusalue sijoittuu lähinnä nykyisen maantien luiskiin, jotka niitetään säännöllisesti ja näin ollen eivät ole kasvistoltaan erityisen merkittäviä. Pinta- ja pohjavedet Hankealueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Suunnitellun kevyen liikenteen väylän alkupää on Suopellon satama-aluetta Päijänteen rannalla. Noin maantien paalulla 900 vesistö ulottuu lähes nykyisen tien luiskaan ja edelleen rumpua myöten tien pohjoispuolelle. Uoman läheisyydessä on myös pumppaamo suunnitellun väylän pohjoispuolella.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 9 (17) Kuva 7. Vesistöä Suopellon uuden sataman kupeessa. Maa- ja kallioperäolosuhteet n laadinnan yhteydessä on maantien pohjoisreunalle tehty maatutkaluotaus. Lisäksi on tehty referenssikairauksia ja täydentäviä pohjatutkimuksia nykyisten maantierakenteiden sekä pohjamaan määrittämiseksi. Kaiken kaikkiaan hankealueella on tehty 32 kairausta ja näytteenottoa pohjamaan määrittämiseksi. Maantien 4131 pohjoispuolen pohjamaa on etupäässä kantavaa moreenimaata. 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Suunnittelun ja maastotöiden aloittamisesta on kuulutettu maantielain 2 :n mukaisesti. n laadinnasta on vastannut Sysmän kunta Uudenmaan ELY-keskuksen suunnitteluluvalla. Suunnitelmaa koskevista ratkaisuista on keskusteltu ja päätetty hankeryhmässä, johon on kuulunut edustajia Uudenmaan ELY-keskuksesta, Sysmän kunnasta sekä hankkeen suunnittelukonsultilta. Lisäksi museo- ja ympäristöviranomaisiin on oltu yhteydessä suunnittelualueen kulttuuri- ja luontoarvoihin liittyen. luonnosta on esitelty yleisötilaisuudessa 17.9.2012. Yleisötilaisuudessa on ollut mahdollista antaa palautetta suoraan suunnittelijoille. Jaossa on myös ollut erillinen palautelomake mielipiteiden esittämistä varten. n aikana on tehty esitys muiden omistamien johtojen ja laitteiden periaatteellisista siirtosuunnitelmista, joihin on pyydetty omistajilta kommentteja sekä arvioita siirtojen kustannuksista. Periaatteellisten suunnitelmien pohjalta laitteiden omistajat tekevät yksityiskohtaiset suunnitelmat rakennussuunnitelman laadinnan aikana. Suunnitteluprosessiin liittyvät kuulutukset, yleisöpalaute sekä muu merkittävä kirjeenvaihto on esitetty suunnitelman osassa A, 1.6T.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 10 (17) 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Tiejärjestelyt Ajoneuvoliikenne Tiejärjestelyt on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 3 ja pituusleikkauksissa tiesuunnitelman osassa 5T. Maantielle 4131 on esitetty hidasteet paaluille 140, 240 ja 350 sekä saarekkeelliset suojatiejärjestelyt paaluille 970 ja 1190. Koska maantiellä ei ole joukkoliikennettä, voidaan pysäkkejä poistaa esitettyjen ratkaisujen niin vaatiessa. Maantien nopeusrajoituksia muutetaan siten että, 30 km/h nopeusrajoitus jatkuu paalulle 680 saakka ja 50 km/h nopeusrajoitus vaikuttaa paaluvälillä 680-1550. Muita toimenpiteitä maantielle ei tiesuunnitelmassa esitetä. Yksityisteiden Y4 (Töijensalontie), Y16 ja Y20 (Nikalantie) tasauksia tarkistetaan kevyen liikenteen väylän toteuttamisen vuoksi. Kevyt liikenne Maantien 4131 pohjoispuolelle rakennetaan kevyen liikenteen väylä alkaen maantien paalulta 350. Väylä toteutetaan maantien paaluväleillä 720-790 ja 2370-2550 reunatuella ajoradasta erotettuna ja korotettuna. Muuten väylä toteutetaan 3-5 metrin välikaistalla erotettuna. Teiden hallinnolliset järjestelyt Alueella tehtävät tiejärjestelyt eivät aiheuta teiden hallinnollisia muutoksia. 3.2 Tekniset ratkaisut ja mitoitus Väylien mitoitus Mitoitusnopeus Maantien 4131 mitoitusnopeutena on käytetty 30 km/h nopeusrajoitusalueella 30 km/h ja 50 km/h nopeusrajoitusalueella 60 km/h. Poikkileikkaukset Maantie 4131 on yksiajoratainen väylä, jolla on perustilanteessa yksi kaista suuntaansa. Tien poikkileikkaus toimenpidealueella on 7/6 AB. Ajoradan leveys on 6 metriä ja pientareiden 0,5 metriä. Kevyen liikenteen väylät ovat päällysteleveydeltään 3 metriä leveitä. Poikkileikkausmitoitus on esitetty tarkemmin liikenneteknisissä poikkileikkauksissa 4T-1. Tievalaistus Maantielle 4131 ei ole esitetty valaistusta. Kuivatuksen periaatteet Pintakuivatus ja väylän päällysrakenteen kuivatus hoidetaan pääosin avo-ojin. Korotetun kevyen liikenteen väylän osuudella maantien pintakuivatusta varten on esitetty sadevesikaivoja ja puolirumpuja. Rakenteen syväkuivatus hoidetaan tarvittaessa salaojin. Rakenteellinen mitoitus Tierakenteiden rakenteellinen mitoitus on tehty noudattaen liikenneviraston viimeisimpiä ohjeita.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 11 (17) Rakennettavien väylien kuormitus- ja vaatimusluokat: Väylä Kuormitusluokka Vaatimusluokka Siirtymäkiilan kaltevuus M4131 0,8 AB V5-1700 1:15 J1 erillinen Erillinen JP-tie AB K1-1700 1:10 J1 korotettu Korotettu JP-tie AB K2-1700 1:15 Kevyen liikenteen väylän rakenteet on mitoitettu ensin kuormituskestävyyden suhteen ja näin saatu tarvittava rakennepaksuus on tarkistettu sallitun laskennallisen routanousun avulla. Rakennettavien kevyen liikenteen väylien tavoitekantavuus kantavan kerroksen yläpinnasta ja sallitun laskennallisen routanousun suuruus: Väylä Tavoitekantavuus kantavan Sallittu laskennallinen routanousu kerroksen yläpinnasta J1 erillinen 85Mpa 30mm J1 korotettu 130Mpa 30mm Maantien leventämisten osalta rakenteellinen mitoitus on tehty kuormituskestävyyden perusteella, mutta rakenteen kokonaispaksuus sovitetaan nykyiseen paksuuteen niin, että se vastaa routivuusominaisuuksiltaan nykyistä rakennetta. Pohjanvahvistukset Hankkeen tiesuunnitteluvaiheessa ei ole tullut ilmi pohjanvahvistustarpeita. 3.3 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Ympäristön käsittelyssä pyritään helppohoitoisuuteen. Maisemanhoidon lähtökohtana on maiseman nykytila, tieympäristö on säilytettävä selkeänä ja helppohoitoisena. Tien vierialueilla pyritään säästämään olevaa puustoa ja suojapensaikkoa. Tarvittaessa tehdään täydennysistutuksia. Tien muokattavat sisä- ja ulkoluiskat nurmetetaan (maisemanurmi I). 3.4 Hankkeen massatilanne, varamaan ottopaikat ja läjitysalueet Hankkeelta saadut penkereisiin kelpaavat maa- ja kalliomassat sijoitetaan pengerrakenteisiin ja penkereisiin kelpaamattomia leikkausmassoja ja pintamaita sijoitetaan luiskatäyttöihin. Kaikki penger- ja täyttömassat saadaan hankkeen sisältä. Läjitettäväksi jää noin 17000 m 3 kelpaamattomia leikkaus- ja raivausmassoja. Suunnitelmassa on esitetty varattavaksi yksi läjitysalue. 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT n taustalla olevassa esiselvityksessä tutkittiin väylän toteuttamismahdollisuuksia kevyemmällä rakenteella ja kivituhkapintaisena. vaiheen alussa tarkennettiin esiselvityksessä tehtyjä kustannusarvioita päällystämättömän väylän kustannushyödyistä. Tehtyjen kustannusarvioiden perusteella Sysmän kunnanvaltuutetut päättivät, että suunnittelua jatketaan päällystetyn vaihtoehdon mukaisesti asfalttipäällysteisen väylän paremman käytettävyyden vuoksi. vaiheessa tutkittiin kevyen liikenteen aloittamista maantien 4131 paalulta 130. Uusi kevyen liikenteen väylän osuus olisi korotettunakin aiheuttanut lisätiealuetarpeen ahtaassa tiekäytävässä. Väylää olisi pitänyt kaventaa asuinrakennuksen vuoksi noin kahden metrin levyiseksi, mikä olisi aiheuttanut ongelmia kunnossapidon suhteen. Tutkitulla osuudella on alhainen 30 km/h nopeusrajoitus, mikä ei puolla erillisen kevyen liikenteen väylän tarvetta. Kevyen liikenteen turvallisuutta päätettiin parantaa esittämällä tiesuunnitelmassa kolme ajonopeuksia alentavaa korotettua hidastetta tutkitulle osuudelle. Hidasteita toivottiin myös alueen asukkaiden puolesta.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 12 (17) 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA Hankkeen sijainti, ympäröivä maankäyttö ja vaikutusten luonne sekä hankkeen sopeutuminen voimassa oleviin kaavoihin huomioiden, voidaan katsoa että hanke ei aiheuta YVA-asetuksen mukaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, eikä siihen näin ollen ole tarvetta soveltaa YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset liikenteeseen Ajoneuvo- ja kevyt liikenne Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Kevyen liikenteen väylä ja suojatiejärjestelyt parantavat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumisolosuhteita ja turvallisuutta alueella. Tämän voi olettaa myös lisäävän kevyen liikenteen matkoja alueella. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen parantaa myös autoliikenteen sujuvuutta, koska autojen ei tarvitse enää väistää kapealla pientareella kulkevia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Liikenneturvallisuus Kevyen liikenteen väylän ja muiden esitettyjen toimenpiteiden (nopeusrajoitusten alentaminen, korotetut hidasteet ja saarekkeet) laskennalliseksi turvallisuusvaikutukseksi saadaan Tarva-ohjelmistolla arvioituna noin 0,03 henkilövahinko-onnettomuuden vähenemä vuodessa. Tämä on noin 27% vähenemä nykytilanteen arvioituun onnettomuusmäärään (0,11 henkilövahinko-onnettomuutta/vuosi). Suunnittelualueen liikenneturvallisuustilannetta on arvioitu tarkemmin tiesuunnitelman yhteydessä tehdyn liikenneturvallisuustarkastuksen muistiossa. Tarkastusmuistio on kokonaisuudessaan tiesuunnitelman osassa 1.6T. 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen vastaa voimassaolevaa kaavoitusta eikä suunnitelman toteutuminen vaadi kaavamuutoksia. ssa esitetyt järjestelyt tukevat Suopellon alueen maankäytön suunnitelmien etenemistä. 6.3 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön n toimenpiteiden vaikutusalueella ei ole suojelualueita eikä arvokkaita luontokohteita tai lajiesiintymiä. lla ei siten ole haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. 6.4 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Hankkeen vaikutukset pintavesiin ovat vähäiset. Pintavedet kulkevat nykyisiä kuivatusperiaatteita noudattaen nykyisiin laskuojiin. Laskuojiin on tiesuunnitelmassa varattu laskuoja-aluetta mahdollisesti tarvittavia perkauksia varten. Yksi käytöstä poistunut talousvesikaivo puretaan noin maantien paalulla 3280. Hankkeella ei ole vaikutusta pohjavesiin. 6.5 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin n toimenpiteillä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 13 (17) Alueen tiedossa olevat muinaisjäännökset sijaitsevat melko etäällä toimenpiteiden suorasta vaikutusalueesta. Lähimmäksi jää Pätikkälä 7:n kuppikallio, joka sekin sijoittuu noin 12 metrin päähän suunnitellun kevyen liikenteen väylän reunasta. 6.6 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Toteutettavat järjestelyt lisäävät jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta alueella. Toteutettavilla järjestelyillä on kielteistä vaikutusta välittömästi nykyiseen tiealueeseen rajoittuvilla piha-alueilla erityisesti suunnittelualueen itäpäässä. Tonttien rajalla olevia pensas- ja puuaidanteita joudutaan purkamaan. Korvaukset näistä käsitellään maantietoimituksen yhteydessä hankkeen rakentamisen käynnistyessä. Koska liikenne ei suunnitelman johdosta lisäänny jäävät melu-, tärinä- ja päästövaikutukset vähäisiksi. 6.7 Kiinteistövaikutukset Maantietä varten varatun tiealueen tarve on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 3. Haltuunotettavaa maa-aluetta on yhteensä noin 2,5ha. Sysmän kunta omistaa hankealueelta kaksi kiinteistöä. Tiedot lähialueen maanomistajista on esitetty maanomistajaluettelossa 1.4T. Korvaukset menetetyistä maa-alueista käsitellään maantietoimituksen yhteydessä. 6.8 Yhteiskuntatalous Rakentamis- ja lunastuskustannukset Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 1,4 M, joista rakentamiskustannukset ovat 1 284 000, suunnittelutehtävät 43 000, rakennuttamis- ja omistajatehtävät 72 000 sekä lunastus- ja korvauskustannukset 12 000 (kustannustaso maanrakennusindeksi lokakuu 2012, 136,3 ; 2005 = 100). Kustannusarvio ei sisällä arvonlisäveron osuutta. Kustannusarvio on esitetty yksityiskohtaisemmin asiakirjassa 1.5T Kustannusarvio. Kustannusjakoehdotus Tiejärjestelyjen toteuttamisesta ja kustannuksista vastaa Sysmän kunta. Lisäksi hankkeen toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia ainakin Elenialle, TeliaSoneralle ja DNA:lle johto- ja laitesiirtojen vuoksi. Uudenmaan ELY vastaa maantietoimituksen hakemisesta ja toimituskustannuksista sekä mahdollisista lunastus- ja korvauskustannuksista sekä haitan ja vahingonkorvauksista. Sysmän kunta vastaa kevyen liikenteen väylän valmistumisen jälkeen sen kunnossapidosta kustannuksellaan. 6.9 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden rakentaminen tulee aiheuttamaan rakentamisen aikaisia vaikutuksia mm. ajokaistojen leveyksiin ja nopeusrajoituksiin alueella. Työmaa-aikainen liikenne aiheuttaa lisääntyvää melua sekä pölyhaittoja. Louhinta- ja räjäytystyöt aiheuttavat jonkin verran meluhaittoja ja saattavat aiheuttaa myös tärinähaittoja. Näiden kaikkien haittavaikutusten seuraaminen ja haittojen minimoiminen on suunniteltava työmaa-aikaisen suunnitelman laadinnan yhteydessä.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 14 (17) 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 7.1 Laskuojat Hankkeen yhteydessä rakennettavat laskuojat ja johdot on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 3. 7.2 Johtojen ja laitteiden siirrot Suunnitellut liikennejärjestelyt edellyttävät olemassa olevien johtojen ja laitteiden siirtoja suojaustoimenpiteitä. Näistä on työn aikana neuvoteltu laitteiden omistajien kanssa. Tarvittavat johto- ja laitesiirrot on esitetty johtojen ja laitteiden alustavissa siirto- ja suojaussuunnitelmissa 6.2T-1 3. Laitteiden omistajat laativat yksityiskohtaiset siirto- ja suojaussuunnitelmat rakennussuunnittelun yhteydessä ja vastaavat siirtotoimien tarvitsemista luvista. 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET Koska hanke toteutetaan hyväksytyn tiesuunnitelman mukaan, rakentaminen ei edellytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia. Tiealueet otetaan haltuun maantietoimituksessa. Ennen rakennustyön aloittamista Sysmän kunnan on haettava työlle Uudenmaan ELYkeskukselta erillistä toteuttamissopimusta. Toteuttamissopimuksessa määritellään tarkemmat ohjeet rakennustyön toteuttamiseen ja työnaikaisen liikenteen hoitoon. 9 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMEN- PITEIKSI 9.1 Ehdotus suunnitelman hyväksymiseksi Saatuaan lausunnot suunnitelmasta Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ehdottaa suunnitelman hyväksyttäväksi seuraavasti: 1. Maantiet Tie ja paaluväli Pituus (km) Liikennetekniset mitat (m) Päällyste Piir. nro Maantie 4131 M1 130-360 0,230 Kokonaisleveys 7.00m Ajorata 6.00m Ajokaistoja 1+1 950-1220 0,270 Kokonaisleveys 7.00m Ajorata 6.00m Ajokaistoja 1+1 Maantiehen 4131 kuuluvana kevytliikenneväylänä J1 132-500 0,368 Kokonaisleveys 3,50 m erillinen vas. 500-580 0,080 Kokonaisleveys 3,75 m korotettu vas. 580-2160 1,580 Kokonaisleveys 3,50 m erillinen vas. 2160-2340 0,180 Kokonaisleveys 3,75 m korotettu vas. 2340-4987 2,647 Kokonaisleveys 3,50 m erillinen vas. Kestopäällyste 3T-1 Kestopäällyste 3T-1 Kestopäällyste 3T-1 Kestopäällyste 3T-1 Kestopäällyste 3T-1 2 Kestopäällyste 3T-2 Kestopäällyste 3T-2 3

TIESUUNNITELMASELOSTUS 15 (17) Maantien 4131 hidasteet, suojatiesaarekkeet ja suojatiet paaluväleillä 130-360 ja 950-1220 hyväksytään piirustuksen 3T-1 mukaisesti. Tien korkeusasema on ilmoitettu graafisella tarkkuudella pituusleikkauksissa. Tien poikkileikkausmitoitus on esitetty liikenneteknisessä poikkileikkauksessa. Tiealue Tien rakentamista varten hyväksytään ja otetaan haltuun suunnitelmakarttoihin graafisella tarkkuudella merkitty alue. Näkemä- ja suoja-alueet Suoja-alue ulotetaan maanteillä asemakaavoittamattomalla alueella 20 metrin etäisyydelle ajoradan keskilinjasta. 2. Teiden hallinnolliset järjestelyt Alueella tehtävät tiejärjestelyt eivät aiheuta teiden hallinnollisia muutoksia. 3. Yksityistieliittymät maantielle Maantien 4131 yksityisten teiden liittymät Liittymän sijainti Liittymän ja yksityisen tien tie paalu o / v tunnus pituus leveys [m] ja huom. [m] päällyste M4131 130 vas. Y21 nyk nyk (nyk.) Suopellon rantatie 230 vas. Y1 nyk nyk (nyk.) 300 vas. Y2 nyk nyk (nyk.) 350 vas. Y3 10 4,0 Sr (nyk.) 695 vas. Y4 75 6,0 Sr (nyk.) Töijensalontie 815 vas. Y5 14 4,0 Sr (nyk.) 995 oik. Y22 30 5,5 AB (nyk.) 1165 oik. Y23 15 5,5 Sr (nyk.) 1425 vas. Y6 15 4,5 Sr (nyk.) Paimenlahdentie 2365 vas. Y7 15 4,5 Sr (nyk.) 2500 vas. Y8 10 4,0 Sr (nyk.) 2600 vas. Y9 10 4,0 Sr (nyk.) 2730 vas. Y10 15 4,5 Sr (nyk.) 2775 vas. Y11 15 4,5 Sr (nyk.) Pilkvuorentie 3010 vas. Y12 15 4,0 Sr (nyk.) 3415 vas. Y13 15 4,0 Sr (nyk.) 3710 vas. Y14 15 4,0 Sr (nyk.) 3985 vas. Y15 15 4,5 Sr (nyk.) 4155 vas. Y16 25 4,0 Sr (nyk.) 4305 vas. Y17 15 4,0 Sr (nyk.) 4350 vas. Y24 15 4,0 Sr (nyk.) 4385 vas. Y18 15 4,0 Sr (nyk.) 4430 vas. Y19 15 4,0 Sr (nyk.) 4790 vas. Y20 30 4,5 Sr (nyk.) Yksityiset tiet, joilla ei liittymää maantielle Liittymän sijainti Liittymän ja yksityisen tien tie paalu o / v tunnus pituus leveys [m] ja huom. [m] päällyste Y22 Y26 5 5,5 Sr J1 4280 vas. Y25 18 4,0 Sr Peltojen välinen yhteys Päätöksellä perustetaan lisäksi tarvittavat oikeudet ennestään oleviin yksityisiin teihin tai maanteinä lakkautettuihin tai lakkaaviin teihin tai tieosiin.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 16 (17) Liittymät ja yksityiset tiet rakennetaan ja päätöksen vastaiset liittymät katkaistaan valtion toimesta ja kustannuksella. Uusien liittymien tekemiseen tarvitaan tienpitoviranomaisen lupa. 4. Laskuoja- ja laskujohtoalueet Laskuojat/-johdot numerot 1, 2 ja 3 tehdään piirustuksen 3T-1, numerot 5, 6, 7 ja 8 piirustuksen 3T-2 ja numerot 9, 10, 11, 12 ja 13 piirustuksen 3T-3 mukaisesti. 5. Rakentamisen ajaksi perustettavat oikeudet sisältää ylijäämämassojen läjityspaikan kartan 10T-1 mukaisesti. sisältää rakentamisen aikaiset käyttöoikeudet suunnitelmakartoilla 3T-1 ja 3T-3 osoitetusti. Alueita voidaan käyttää työnaikaisen teknisen huollon ja välivarastoinnin alueina. Alueet palautetaan ennalleen rakentamisen päätyttyä. Läjitysalueille ja muille rakentamisen aikaisille käyttöoikeusalueille johtavien yksityisteiden tekemiseen ja käyttöön perustetaan oikeus suunnitelmakartoilla 3T-1 3 ja 10T-1 osoitetun mukaisesti. 9.2 Jatkotoimenpiteet sta pyydetään lausunnot eri viranomais- ja sidosryhmätahoilta. Sysmän kunta asettaa suunnitelman kuukauden ajaksi yleisesti nähtäville mahdollisten muistutusten tekemistä varten. n nähtävillä olosta kuulutetaan kunnan ilmoitustaululla ja virallisissa ilmoituslehdissä. sta saatujen lausuntojen ja mahdollisten muistutusten käsittelyn jälkeen Uudenmaan ELY-keskus valmistelee suunnitelmasta hyväksymispäätösesityksen Liikennevirastolle, joka antaa tiesuunnitelmasta hyväksymispäätöksen. Yksityiskohtaiset työpiirustukset sisältävä rakennussuunnitelma laaditaan tiesuunnitelman valmistumisen jälkeen alkuvuonna 2013. Hankkeen on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 aikana.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 17 (17) 10 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT n on laatinut Sito Oy Sysmän kunnan toimeksiannosta. Lisätietoja suunnitelmasta antavat: Sysmän kunta Matti Kurvinen p.044 713 4525 matti.kurvinen@sysma.fi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ari Puhakka p. 040 556 5533 ari.puhakka@ely-keskus.fi Sito Oy Anna Kiuru p. 020 747 6042 anna.kiuru@sito.fi Sysmässä 28.1.2013 Sysmän kunta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uusimaa Matti Kurvinen toimistorakennusmestari Ari Puhakka projektipäällikkö Sito Oy Anna Kiuru projektipäällikkö