1 (13) Asianumero 2633/10.02.03/2015 Aluenumero 431603 Martinsilta I Asemakaavan muutos 30. kaupunginosa, Nöykkiö Kortteli 30350 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 22. päivänä marraskuuta 2017 päivättyä kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7115. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nöykkiössä Länsiväylän, Martinsillantien ja Järvisillan välisellä alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 2.9.2015.
2 (13) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 046 877 2123 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Aila Harmaajärvi etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Suunnittelutilanne... 5 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 2.1.2 Maakuntakaava... 5 2.1.3 Yleiskaava... 5 2.1.4 Asemakaava... 6 2.1.5 Rakennusjärjestys... 6 2.1.6 Tonttijako... 6 2.1.7 Rakennuskiellot... 6 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset... 6 2.1.9 Pohjakartta... 6 2.2 Selvitys alueesta... 6 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.2.2 Maanomistus... 6 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 6 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 7 2.2.5 Suojelukohteet... 8 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 8 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 8 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 8 3.2 Osallisten tavoitteet... 8 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 8 4.2 Mitoitus... 8 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 9 4.3.1 Maankäyttö... 9 4.3.2 Liikenne... 9 4.3.3 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 11 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 11 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 11 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 11 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 12 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 12 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 12 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 12 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 12 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 12 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 12 Sivu
4 (13) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake, lisätään hyväksymisvaiheessa Espoon Martinsillan-Järvisillan liito-oravaselvitys 2014 (Ympäristötutkimus Yrjölä 2014) Muut selvitykset: Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014) Espoon liito-oravien kokonaisselvitys 2014-2015 (Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 2/2016) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) sekä selostus liitteineen.
5 (13) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Kortteli 30350 on kaavoitettu liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Asemakaavan muutoksen kohteena olevat tontit ovat rakentamattomia ja tällä hetkellä hyvin puustoisia. Alue on liito-oravien kannalta merkittävä. Suunnittelualueen läpi kulkee tällä hetkellä ainoa todistettu Länsiväylän yli kulkeva liito-oravayhteys ja alueella sijaitsee liito-oravien ydinalue. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella osa nykyisestä KTY-korttelialueesta muutetaan lähivirkistysalueeksi. Lähivirkistysalueelle osoitetaan suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kaavamuutoksen yhteydessä Länsiväylän ja Martinsillantie yli osoitetaan liito-oravan kulkuyhteys. Kaavamuutoksella alueelta poistuu noin 8 850 k-m² rakennusoikeutta. 1.3 Suunnittelun vaiheet Alueelle laadittiin liito-oravaselvitys keväällä 2014 YIT Rakennus Oy:n tilauksesta. Alueella oli tehty liito-oravahavaintoja vuonna 2013 ja alkuvuodesta 2014. Selvityksen pohjalta käynnistettiin kaavamuutos, jonka tarkoituksena on turvata alueella oleva liito-oravien ydinalue ja Länsiväylän yli kulkeva liitooravayhteys. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 7.9.-6.10.2015. Nähtävillä olon aikana saatiin kaksi mielipidettä. Mielipiteet koskivat kaavamuutoksen vaikutuksia liikekiinteistöjen arvoon sekä liito-oravan elinalueiden suojelun tarpeellisuutta. 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4) sekä Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). 2.1.2 Maakuntakaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka kattaa koko maakunnan alueen ja sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä vuonna 2007. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. 2.1.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa alue on varattu kehitettäväksi työpaikka-alueeksi, jolla sallitaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen (TP/k). Alueen vieressä on esitetty yleiskaavassa virkistysyhteystarve.
6 (13) 2.1.4 Asemakaava Alueella on voimassa Martinsilta I -niminen asemakaava, joka on saanut lainvoiman vuonna 1999. Kaavamuutosalue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Korttelin tehokkuusluku on e=0,60 ja suurin sallittu kerrosluku on Länsiväylän varrella III ja muilla osin I-½II. Martinsillantien ja Länsiväylän varsille on asemakaavassa osoitettu alueen osa, joka on istutettava suojavihervyöhykkeeksi. Länsiväylän varrelle on osoitettu lisäksi kaksi merkintää melulta suojaamiseksi. Toinen merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puolelta rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db(a). Toinen merkintä osoittaa korttelin tai rakennusalueen rajan, jossa rakennukset on sijoitettava siten, että ne muodostavat yhtenäisen esteen liikennemelua vastaan tai ne on yhdistettävä toisiinsa ääntä pidättävillä muureilla ja aidoilla. Suunnittelualueen länsireunassa kulkee maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueella on voimassa oleva tonttijako. 2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset 2.1.9 Pohjakartta 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus 2.2.2 Maanomistus 2.2.3 Rakennettu ympäristö Alueelle on laadittu liito-oravaselvitys keväällä 2014. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. Alue on rakentamatonta ja hyvin puustoista liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta. Alueen koilliskulmauksessa toimii tällä hetkellä autokorjaamo. Alueen länsipuolella on joitain asuinrakennuksia sekä liikekeskus. Suunnittelualue on liito-oravien kannalta merkittävä. Alueen keskellä sijaitsee noin 0,9 ha kokoinen liito-oravan elinympäristön ydinalue ja suunnittelualueen läpi kulkee tällä hetkellä ainoa todennettu Länsiväylän yli kulkeva liitooravayhteys. Voimassa olevan asemakaavan mukaisen korttelialueen omistaa Espoon kaupunki ja Länsiväylän liikennealueen Liikennevirasto. Tontti 9 on vuokrattu Järvisillankadun Tilatalo Oy:lle. Maankäyttö Suunnittelualue on osa liike- ja toimistorakennusten aluetta. Alue on kokonaisuudessaan rakentunut vain osin. Pääosa alueesta on rakentamatonta ja hyvin puustoista. Suunnittelualueen tontilla 9 sijaitsee yksi rakennus, jossa toimii autokorjaamo.
7 (13) Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella toimii autokorjaamo. Alueen länsipuolella on joitain asuinrakennuksia sekä MotorCenter-liikekeskus, jossa toimii useita pääasiassa autoihin keskittynyttä yritystä. Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee Länsiväylän varrella Espoonlahden keskuksesta koilliseen. Aluetta rajaavat Länsiväylän lisäksi Järvillan, Martinsillan ja Martinsillantien katualueet. Alueen etelä- ja pohjoispuolella on pientalovaltaiset asuinalueet. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualetta rajaavat yleinen tie, Länsiväylä sekä kolme katua; Sillankorva, Martinsillantie ja Järvisilta. Vuonna 2015 Länsiväylän liikennemäärät olivat noin 52 500 ajoneuvoa arkivuorkautena ja Martinsillantien liikennemäärät 7 200 ajoneuvoa arkivuorokautena. Muiden suunnittelualuetta rajaavien katujen liikennemäärät olivat vähäisiä. Kevytliikenne Sillankorvan kääntöpaikalta lähtee jalankulku- ja pyörätie Martinsillantielle. Martinsillantien pohjoisreunalla on jalankulku- ja pyörätie. Järvisillan länsireunalla kulkee jalkakäytävä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualue on rakentamaton, eikä alueella ole nykyisiä katuja tai pysäköintipaikkoja. Julkinen liikenne Martinsillantietä kulkee bussilinjojen 14, 14B, 160 ja 160K reitti. Kun Länsimetro aloittaa liikennöinnin, kulkee Martinsillantiellä kaksi bussilinjaa, linja 124 Tapiolaan Tapionaukiolle ja linja 157 Matinkylän metroasemalle. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Kaava-alue on sekametsää, jossa esiintyy mm. haapoja, koivuja, kuusia ja mäntyjä. Koilliskulmassa sijaitsee rakennus. Kaava-alueelta on tehty runsaasti liito-oravan papanahavaintoja vuosina 2013-2014. Martinsillan kaava-alueella sijaitsee yksi ydinalueeksi luokiteltu osa-alue, joka muodostaa kokonaisuuden Järvisillan ydinalueen ja näiden välissä sijaitsevan metsäalueen kanssa.välittömästi Länsiväylän eteläpuolella sijaitsee toinen liito-oravan ydinalue. Länsiväylän eteläpuolen liito-oravat elävät melko erityksissä muista Espoon liito-oravista, sillä leveä, puuton tiealue estää lähes koko matkalla niiden liikkumisen. Radiopantaseurannassa todennettu, molempiin suuntiin toimiva liitooravan Länsiväylän ylityskohta sijaitsee kaava-alueella. Puuton tiealue on kohdassa kapeimmillaan 50 metrin levyinen. Yhteys on huomioitava Länsiväylän suunnitelluissa leventämistoimenpiteissä. Yhteys jatkuu Martinsillantien yli kohti Nöykkiön esiintymää. Länsiväylän ylittävä yhteys on kriittinen, koska se on ainoa todennettu Länsiväylän ylittävä yhteys, joka yhdistää Etelä-Espoon liito-oravien osapopulaation muihin Espoon liito-orava-alueisiin. Eri osapopulaatioiden eristäytyminen tulee estää, jotta liito-oravakanta säilyy elinvoimaisena pitkällä aikavälillä. Alueen läpi kulkee myös kaupungin selvityksissä tunnistettu itä-länsisuuntainen paikallinen ekologinen yhteys Sammalvuoren ja Hannusmetsän välillä. Yhteys ei kuitenkaan palvele liito-oravaa koko matkaltaan, vaan sen merkitys lienee lähinnä taajama-alueille sopeutuneille eläimille, jotka eivät edellytä katkeamatonta puustoista yhteyttä koko matkalta. Paikallinen yhteysverkosto palvelee lähinnä eläinten päivittäistä liikkumista.
8 (13) 2.2.5 Suojelukohteet Liito-oravan ydinalue on luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltu. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Alueelle tulee liikennemelua etelästä Länsiväylältä sekä pohjoisesta Martinsillantieltä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet 3.2 Osallisten tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on varmistaa liito-oravan ydinalueen sekä Länsiväylän yli kulkevan yhteyden säilyminen. Liito-orava on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi lajiksi. Luonnonsuojelulain mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana saatiin kaksi mielipidettä. Mielipiteet tulivat suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä toimivilta yrittäjiltä ja kiinteistönomistajilta. Mielipiteet koskivat kaavamuutoksen vaikutuksia alueen liikekiinteistöjen arvoon sekä liito-oravien suojelun tarpeellisuutta ja mahdollisia vaihtoehtoisia toimintatapoja suojeluksi. Kaavamuutoksella ei estetä alueella toimivien yritysten toimintaa. Kaavamuutoksen jälkeen alueelle jää edelleen liikerakennusten korttelialueita, joita voidaan mahdollisesti kehittää jatkossa alueen liito-oravat huomioiden. Kaavaehdotuksen valmistelussa on tutkittu mielipiteissä ehdotettuja vaihtoehtoisia suojelukeinoja, mutta niitä ei pidetty riittävinä varmistamaan liito-oravan elinalueen ja Länsiväylän ylityksen säilyminen. Luonnonsuojelulaissa osoitetusta suojelusta voidaan poiketa ainoastaan ELY-keskuksen päätöksellä. Suojelusta poikkeaminen edellyttää, että 1) muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, ja 2) poikkeus ei haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tasoa. Kyseisellä alueella ei voi katsoa, että edellä mainitut ehdot täyttyisivät. Lisäksi hankkeen tulisi olla yleisen edun kannalta erittäin tärkeä, mikä alueen kehittäminen voimassa olevan kaavan tarkoitukseen ei voida katsoa olevan. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Liito-oravan ydinalue on luonnonsuojelulain 49 :n nojalla suojeltu, eikä aluetta voida siten kehittää voimassa olevan kaavan mukaiseen tarkoitukseen. Suunnittelualueen keskellä on laaja liito-oravan elinympäristön ydinalueeksi luokiteltu osa-alue, joka muodostaa kokonaisuuden alueen länsipuolella sijaitsevan ydinalueen ja näiden välissä sijaitsevan metsäalueen kanssa. Välittömästi Länsiväylän eteläpuolella sijaitsee myös liito-oravan ydinalue. Länsiväylän eteläpuolen liito-oravat elävät melko erityksissä muista Espoon liito-oravista, sillä leveä, puuton tiealue estää lähes koko matkalla niiden liikkumisen. Radiopantaseurannassa todennettu, molempiin suuntiin toimiva liito-oravan Länsiväylän ylityskohta sijaitsee kaava-alueella. Länsiväylän ylittävä yhteys on kriittinen, koska se on ainoa todennettu Länsiväylän ylityskohta, joka yhdistää Etelä-Espoon liito-oravien osapopulaation muihin Espoon liito-orava-alueisiin. Eri osapopulaatioiden eristäytyminen tulee estää, jotta liito-oravakanta säilyy elinvoimaisena pitkällä aikavälillä. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 2,4 ha. Kokonaiskerrosala on noin 810 k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus pienenee noin 8 850 k-m 2..
9 (13) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Kaavamuutoksella osoitetaan liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (KTY). Korttelialueen tehokkuusluku on e=0,60 ja korkein sallittu kerrosluku on III. Rakennusalalle sallitusta kerrosalasta 10 % saadaan käyttää myymälätiloja varten. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa sisäänkäytni-, hissi-, varasto-, kellari- ja kiinteistöhuoltotiloja sekä pysäköintipaikkoja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi myös rakennuksen ylimpään kerrokseen saa sijoittaa saunoja aputiloinen enintään 6 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Virkistysalueet Suurin osa kaavamuutosalueesta on lähivirkistysaluetta, jonka puusto toimii liito-oravien yhteysreittinä (VL-1). Puustoa tulee hoitaa ja tarvittaessa täydennysistuttaa niin, että latvusyhteys säilyy. Virkistysalueelle on osoitettu suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka heikentävät tai hävittävät liitooravan elinympäristöä. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. Virkistysalueelta on osoitettu Marintillantien ja Länsiväylän yli alueen osa, jolla sijaitsee ekologinen yhteystarve liito-oravan elinalueiden välillä (eko-1). Alueen puustoia tulee hoitaa ja uudistaa siten, että alueen läpi säilyy puustoinen latvusyhteys. 4.3.2 Liikenne Asemakaava-alueelle ei tule uusia katuja tai jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. Liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2040 Länsiväylän liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on noin 65 000 ajoneuvoa arkivuorokautena ja Martinsillantien liikennemäärä noin 10 000 autoa arkivuorokautena.
Kuva: Ote ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkosta vuodelle 2040 10 (13)
11 (13) 4.3.3 Kaavan mukainen luonnonympäristö Kuva: Ote pyöräilyn tavoiteverkosta vuodelle 2040 Pääosa kaava-alueesta osoitetaan lähivirkistysalueeksi. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Kaavassa suojellaan liito-oravan ydinalue s-1-merkinnällä ja liito-oravayhteys lähivirkistysalueella VL-1-merkinnällä. Liito-oravan Länsiväylän ja Martinsillantien ylityskohdat osoitetaan eko-1-merkinnällä. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Alueelle tulee liikennemelua etelästä Länsiväylältä sekä pohjoisesta Martinsillantieltä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaavaratkaisun merkittävin vaikutus on liito-oravan elinolosuhteiden ja yhteyksien turvaaminen. Kaavamuutos mahdollistaa nykytilanteen säilymisen, eikä sillä osoiteta uutta rakentamista tai muutoksia alueen nykytilaan.
12 (13) 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia alueen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön. Kaavamuutoksen jälkeen alueen potentiaalinen rakentaminen rajoittuu kaavamuutosalueen länsipuolelle. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen liikenteeseen tai teknisen huollon järjestämiseen. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutoksella pyritään turvaamaan liito-oravan ainoa todennettu, molempiin suuntiin toimiva Länsiväylän ylityskohta. Alueen muuttaminen liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueesta lähivirkistysalueeksi ei muuta alueen nykytilannetta luonnon ja maiseman osalta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Virkistysalueen puustoa tulee hoitaa ja tarvittaessa täydennysistuttaa niin, että liito-oravien latvusyhteys säilyy. Suojeltavaa alueen osaa koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. Ekologisen yhteyden alueella sijaitsevaa puustoa tulee hoitaa ja uudistaa siten, että alueen läpi säilyy puustoinen latvusyhteys. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Aloite asemakaavan muutokseen on tullut Espoon kaupungilta. Asemakaavatyö on käynnistynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 7.9.-6.10.2015. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Asemakaavan muutos on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä. Asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Miika Ruokonen (2015) sekä asemakaavainsinööri Aila Harmaajärvi (2016 alkaen). Suunnittelussa ovat olleet liikenteen ja maiseman osalta mukana suunnitteluinsinööri Kaisa Lahti ja maisema-arkkitehti Marie Nyman. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 10.8.2015 Kaupunkisuunnittelujohtaja (OAS) 7.9.-6.10.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä (MRA 30 ) 22.11.2017 Kaupunkisuunnittelulautakunta (kaavaehdotus) 18.12.2017-22.1.2018 Kaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 )
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Aila Harmaajärvi Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja