JOENSUUN KESTÄVÄN LIIKKUMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

JOENSUUN KESTÄVÄN LIIKKUMISEN KEHITTÄMISOHJELMA Erilaisten kestävän liikkumisen hankkeiden yhteismitallinen arviointi Joensuun kaupungin määrällisten strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja hiilijalanjäljen pienentämisen näkökulmasta 8.10.2019 Liikenne ja maankäyttö S8 Liikenteen hiilitalkoot Reijo Vaarala

JOENSUUN KESTÄVÄN LIIKKUMISEN TAVOITTEET Joensuun ilmasto-ohjelma Joensuu on hiiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. a) Kasvihuonepäästöjä vähennetään 60 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2025 mennessä (80 % vuoteen 2030 mennessä). b) Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan tai varastoidaan hiilinielujen avulla. Liikenteessä valtaosa matkoista tehdään jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Jalan tai pyöräillen tehtyjen matkojen kulkutapaosuus kasvaa nykyisestä 40 %:sta (HLT 2016) 45 %:iin kaikista matkoista vuoteen 2021 mennessä. * Joukkoliikenteen noin 2,3 miljoonaa nykyistä matkaa (vuosi 2018) kasvaa noin 2,5 miljoonaan matkaan vuoteen 2021 mennessä. * Ajoneuvokanta uudistuu ja vaihtoehtoiset polttoaineratkaisut yleistyvät. * Ilmasto-ohjelman tavoitetta on muussa yhteydessä tarkennuttu parempien lähtötietojen perusteella.

JOENSUUN KESTÄVÄN LIIKKUMISEN TAVOITTEET Joensuun konsernistrategia Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kehitetään tavoitteena matkustajamäärien kasvu. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita parantamalla ja aktiivisella liikkumisen ohjaustyöllä kannustetaan ihmisisiä arkiliikunnan lisäämiseen. Toteutetaan pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelmaa 2030 systemaattisesti. Jatketaan aktiivista liikkumisen ohjaustyötä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kuntalaisia kuullaan ja asiakaspalautetta kerätään aktiivisesti ja palaute huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Hankintasuunnitelmassa otetaan huomioon ympäristökriteerit ja innovatiivisten hankintojen tavoitteet.

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITTEET Tavoitteena on käsitellä kestävää liikkumista kokonaisuutena tarkastella kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä sekä muita kestävää liikkumista edistäviä toimenpiteitä yhteismitallisesti esittää malli(t) kestävää liikkumista edistävien toimenpiteiden yhteismitalliseen arviointiin selvittää mitkä kestävän liikkumisen toimenpiteet a) soveltuvat parhaiten kaupungin asukkaille b) mihin päättäjät ovat valmiita sitoutumaan osoittaa vaikuttavimmat keinot a) Joensuun kestävän liikkumisen määrällisten strategisten tavoitteiden toteutumiseksi b) hiilijalanjäljen pienentämiseksi laatia kehittämisohjelma Joensuun strategisten tavoitteiden ja hiilineutraalin Joensuun saavuttamiseksi. Tavoitevuosi on 2025, mutta työssä asetetaan välitavoitteet vuodelle 2021.

VAIKUTUSTEN YHTEISMITALLINEN ARVIOINTI A. Kestävän liikkumisen toimenpiteen vaikuttavuus a) Määrällisten tavoitteiden osalta toimenpiteiden vaikutus joukkoliikenteen, pyöräilyn tai kävelyn matkamäärien muutokseen (= kasvamiseen). b) Hiilijalanjäljen pienentämisen osalta toimenpiteen vaikutus käytettävään liikennemuotoon ja joukkoliikenteessä kaluston käyttövoimaan: 1. Toimenpiteen arvioitu vaikutus henkilöautomatkojen määrän muutokseen ts. paljonko uusista joukkoliikenteen, pyöräilyn tai kävelyn matkoista on tehty aikaisemmin henkilöautolla (matkaa/vrk, matkaa/vuosi, ) 2. henkilöautomatkojen muutoksen vaikutukset kasvihuonepäästöihin (CO 2 ja NOx). 3. Joukkoliikenteen palvelutasomuutoksen ja/tai käyttövoiman muutoksen vaikutukset kasvihuonepäästöihin (CO 2 ja NOx). B. Toimenpiteiden kustannustehokkuus a) Toimenpiteen hinta / uusi joukkoliikenteen, pyöräilyn tai kävelyn matka ( /kestävän liikkumisen matka) b) toimenpiteen hinta / kasvihuonepäästön vähenemä ( /tco 2 /v tai /NOx/v).

TARKASTELTUJA TOIMENPITEITÄ 30.9.2019 MENNESSÄ JoJo-liikenteen linjojen 1 ja/tai 2 vuorotarjonnan parantaminen Kaikkina liikennöintiaikoina 30 % tai 50 % Koko vuonna ma-pe 30 % tai 50 % Talvella ma-pe 30 % tai 50 % Joukkoliikenteen lippujen muutokset Joukkoliikenteen kaikkien lippujen hintaa alennetaan Valittujen joukkoliikenteen lippujen hintoja alennetaan / korotetaan Biokaasubussit linjoille 1 ja/tai 2 Pyöräbaana (2-suuntainen pp+jk) Utrantielle välille Mutalantie-Latolankatu (1,8 km) Pyöräkatu Kauppakadulle välille Papinkatu-Suvantokatu (0,5 km) Asemallinen kaupunkipyöräjärjestelmä; 300 pyörää/30 telinettä tai 500 pyörää/50 telinettä Pyöräilyn tavoiteverkon kunnossapidon nostaminen tavoitetasoon

VAIKUTUSARVIOINNISSA KÄYTETTYJÄ LÄHTÖARVOT Joukkoliikenteen ajopäivät Ma-pe, talvi 210 Ma-pe, kesä 50 La 52 Su 52 364

JOJO-LIIKENTEEN LIPPUTYYPPIJAKAUMA 2018 City A,B,C AB,BC ABC 5,2 % 65,7 % 27,5 % 0,04 % Ei tiedossa 1,6 % Ei mukana vaikutustarkastelussa

VAIKUTUSARVIOINNIN ALUSTAVIA TULOKSIA, SKENAARIO 1 Skenaario 1

VAIKUTUSARVIOINNIN ALUSTAVIA TULOKSIA KAIKKIEN LIPPUJEN HINTAA ALENNETAAN 25 %, SKENAARIO 2 Arvioidut vuotuiset vaikutukset (kaikkien lippujen hintoja muutetaan) Joukkoliikenteen matkamäärän muutos vuodessa 129 000 Lipputulojen muutos (, sis. alv 10 %) -635 000 Henkilöautomatkojen määrän muutos (kpl) -65 000 Henkilöautomatkojen suoritteen muutos (km) -1 235 000 Hiilidioksipäästöjen (CO2) muutos (tonnia/v) -186,485 Typen oksidien (Nox) muutos (tonnia/v) -0,40755 /matka 4,92 /gco2/v 0,0034 /gnox 1,56 Uusista joukkoliikennematkoista tehtiin aikaisemmin henkilöautolla 50 % Keskimääräisen henkilöautomatkan pituus (km) 19 Henkilöauton keskimääräinen CO2-päästöt (g/km) ** 151 Henkilöauton keskimääräinen NOx-päästöt (g/km) ** 0,33 ** Henkilöautot keskimäärin, lyhyt (lipasto.vtt.fi)

VAIKUTUSARVIOINNIN ALUSTAVIA TULOKSIA KAUSI- JA ARVOLIPPUJEN HINTAA ALENNETAAN 25 %, SKENAARIO 2 Arvioidut vuotuiset vaikutukset (osan lippujen hintoja muutetaan) Joukkoliikenteen matkamäärän muutos vuodessa 78 000 Lipputulojen muutos (, sis. alv 10 %) -295 000 Henkilöautomatkojen määrän muutos (kpl) -39 000 Henkilöautomatkojen suoritteen muutos (km) -741 000 Hiilidioksipäästöjen (CO2) muutos (tonnia/v) -111,891 Typen oksidien (Nox) muutos (tonnia/v) -0,24453 /matka 3,78 /gco2/v 0,0026 /gnox 1,21 Uusista joukkoliikennematkoista tehtiin aikaisemmin henkilöautolla 50 % Keskimääräisen henkilöautomatkan pituus (km) 19 Henkilöauton keskimääräinen CO2-päästöt (g/km) ** 151 Henkilöauton keskimääräinen NOx-päästöt (g/km) ** 0,33 ** Henkilöautot keskimäärin, lyhyt (lipasto.vtt.fi)

ASUKASKYSELY 21.5.-4.6.2019 Sähköinen kysely oli avoinna 21.5.-4.6.2019 Kysely toteutettiin Webropol -kyselytyökalulla Joensuun kantakaupunki 123 Vastauksia Joensuun muut alueet 60 yhteensä 212 kappaletta Kontionlahti Liperi Muu 3 6 18 0 50 100 150 Kyselyn tiedotus tapahtui Joensuun kaupungin viestinnän kautta: Kaupungin nettisivut Sosiaalinen media Avoin mediatiedote Tiedotteet JOJOliikenteen busseissa

ASUKASKYSELYN TULOKSIA Numeerinen arvosana: 1 2 3 4 5 Luokka Toimenpide Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon Numeerinen keskiarvo JL Lippujen hintojen laskeminen 22 22 42 35 79 3,6 200 JL Vuorotarjonnan parantaminen 20 22 45 33 77 3,6 197 PP Talvikunnossapitoon panostaminen 43 20 29 30 82 3,4 204 JK Talvikunnossapidon parantaminen 29 25 45 47 59 3,4 205 MUU Reaaliaikainen seuranta bussien liikkumisesta 24 33 46 47 52 3,3 202 JL Joukkoliikenteen informaation parantaminen 29 36 47 46 43 3,2 201 Jalankulku- ja pyöräilyväylien reaaliaikaiset MUU 34 38 58 41 30 kunnossapitotiedot kartalla -palvelu 3,0 201 JL Liikennöintiajan jatkaminen 38 40 46 23 44 3,0 191 PP Pyöräväylien uudelleen asfaltoiminen 50 44 32 43 35 2,8 204 PP Korkeatasoisen pyöräpysäköinnin lisääminen 48 41 40 39 33 2,8 201 Kestävään liikkumiseen kannustavat kampanjat ja MUU 40 44 53 39 26 tempaukset 2,8 202 PP Reunakivien poistaminen pyöräteiden liittymistä 49 44 43 30 37 2,8 203 MUU Kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönotto 52 34 46 37 29 2,8 198 JL Joukkoliikenteen reittiverkoston laajentaminen 39 17 11 12 29 2,8 108 PP Sorapintaisten pyöräteiden päällystäminen 53 39 41 34 32 2,8 199 PP Pyöräilyn ja jalankulun erottaminen omille väylilleen 56 35 51 33 29 2,7 204 JL Linja-autojen muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi 55 39 44 24 35 2,7 197 MUU Toimivan kimppakyytisovelluksen käyttöönotto 54 37 45 25 32 2,7 193 JL Reittien nopeuttaminen 52 42 37 26 31 2,7 189 JK Jalkakäytävien laadun parantaminen 60 36 52 25 27 2,6 200 MUU Yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuus 64 33 32 30 26 2,6 185 PP Pyöräkatujen rakentaminen (esim. Kauppakatu) 60 47 48 34 14 2,5 203 JK Jalankulun ja pyöräilyn erottaminen omille väylilleen 69 43 41 28 20 2,4 201 JL Linja-autopysäkkien tason parantaminen 72 41 39 22 17 2,3 191 JK Esteettömyyden parantaminen 80 52 35 18 16 2,2 201 PP Pyöräilyviitoituksen uusiminen ja modernisoiminen 79 58 40 14 10 2,1 201 n

PÄÄTTÄJÄKYSELY LOKAKUUSSA 2019 Kestävän liikkumisen toimenpiteiden arvottaminen keskiössä Muodostetaan kokonaiskuva siitä, mitkä toimenpiteet koetaan merkityksellisimmiksi ja mihin päättäjät ovat valmiita panostamaan Minkälaiset vaikutukset koetaan tärkeimmäksi - Kestävillä kulkutavoilla tehtävien matkojen määrän lisääminen vai ilmastovaikutukset etusijalla? Esimerkki kysymyksestä

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN MATKAMÄÄRIÄ LISÄÄVÄT TOIMENPITEET Maankäytön tiivistämisellä, eheyttämisellä ja oikealla sijoittelulla on tehokkain vaikutus lisätä kestävän liikkumisen matkoja ja vähentää henkilöauton käyttöä. Palvelujen ja toimintojen sijoittaminen kävelyja pyöräilyetäisyydelle lisää em. kulkumuotojen käyttöä. Palvelujen ja toimintojen sijoittaminen joukkoliikenteen runkoreittien varsille parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Henkilöauton ajosuoritteen vähentämisessä joukkoliikenteen toimenpiteet ovat tehokkaampia kuin kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyvät toimenpiteet, koska joukkoliikenteellä tehtävät matkat ovat pitempiä kuin kävely- ja pyöräilymatkat. Kestävän liikkumisen matkamäärien kasvu on suoraan verrannollinen käytettäviin taloudellisiin resursseihin. Uusien joukkoliikennematkojen tavoittelussa vuorotiheyden tai nopeuden lisääminen on tehokkaampaa kuin lipun hinnan alentaminen. Eri kestävän liikkumisen muodot ovat toisiaan täydentäviä. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä on kehitettävä rinnakkain, jos halutaan vähentää henkilöauton käyttöä tai henkilöauton omistamisen tarvetta.

Maankäytön tiivistäminen ja eheyttäminen on tehokkain keino lisätä kestävän liikkumisen matkoja sekä vähentää henkilöauton käyttötarvetta. Joukkoliikenteessä käyttövoiman muuttaminen ympäristöystävälliseen käyttövoimaan on erittäin tehokas toimenpide. KASVIHUONEPÄÄSTÖJÄ VÄHENTÄVÄT TOIMENPITEET Joukkoliikenteen palvelutason nostaminen ei välttämättä ole tehokas kasvihuonekaasujen vähentäjä, jos toimenpiteen johdosta bussien suoritteet kasvavat eikä käyttövoimassa tapahdu muutoksia. Esim. Euro VI dieselbussin CO2-päästöt ovat yli 6-kertaisia henkilöauton keskimääräisiin CO2-päästöihin verrattuna. Joukkoliikenteen palvelutason nostamisessa tehokkaimpia toimenpiteitä ovat sellaiset, joissa suoritetta ei tarvitse nostaa. Teoriassa lipunhinnan alentaminen tai joukkoliikenteen nopeuttaminen ovat tehokkaita toimenpiteitä, jos suoritteeseen ei tarvitse tehdä muutoksia. Toisaalta, jos toivottavaa kehitystä tapahtuu ja uusia joukkoliikennematkoja syntyy, niin suoritteitakin pitää nostaa. Pyöräilyn ja kävelyn toimenpiteet ovat ilmastonmuutoksen kannalta erittäin hyviä.

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN TOIMENPITEIDEN KUSTANNUSTEHOKKUUS Kävely- ja pyöräily-ympäristöön tehtävät investoinnit ovat kustannustehokkaampia kuin joukkoliikenteeseen tehtävät toimenpiteet, koska investointien hyödyt jakaantuvat useammalle vuodelle (laskelmissa kertainvestointi on jaettu 15 vuodelle 4 % korolla). Lisäksi KäPy-toimenpiteiden tehokkuutta kasvattaa terveydelliset hyödyt. Joukkoliikenteen toimenpiteen kustannustehokkuus paranee investoinnin kasvaessa. Joukkoliikenteen käyttövoiman muuttamista ja kaupunkipyöräjärjestelmäpalvelua ei voida perustella kustannustehokkuudella.

MITEN TYÖTÄ JATKETAAN Rakennetaan uusia kestävän liikkumisen toimenpiteitä; kunnossapitotarkastelu, joukkoliikenteen liikennevaloetuudet, asematon kaupunkipyöräjärjestelmä, sähköbussit, ) Spekuloidaan pehmeiden (valistus, kampanjat yms.) toimenpiteiden vaikutuksia kestävän liikenteen määrällisten tavoitteiden ja hiilijalanjäljen pienentämisen vaikutuksiin. Tarkistetaan lokakuun lopussa Joensuussa päivitettävän liikennemallin avulla työssä käytettyjä lähtötietoja kuten esim. kulkumuoto-osuuksia ja eri liikennemuotojen keskimatkan pituuksia.

MITÄ TYÖSTÄ JÄÄ KÄTEEN Kestävän liikenteen priorisoitu kehittämisohjelma, jossa kaikki kestävän liikkumisen toimenpiteet ovat tarkastelussa mukana. Käsitys erilaisten hankkeiden vaikutuksista ja kustannustehokkuudesta Konkreettinen apuväline Joensuun kaupungille vastata liikenteen osalta ilmasto-ohjelman ja konsernistrategia tavoitteisiin.

VIISI VALOKUVAA JOENSUUSTA