Öljyvapaa ja biotaloudesta elävä maakunta 2040

Transkriptio

1 Öljyvapaa ja biotaloudesta elävä maakunta 2040 Anniina Kontiokorpi, Anna-Maria Rauhala, Laura Mäki, Helena Puhakka- Tarvainen, Joonas Alaraudanjoki, Jukka Hasu Liikenne-työpaja

2 Tiekarttatyön taustaa Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa hankkeessa yhtenä toimenpiteenä on toteuttaa öljyvapaa ja vähähiilinen Pohjois-Karjala tiekartta. Tiekartta työssä mukana Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Karelia ammattikorkeakoulu (Poveria biomassasta, SECUREnpa, Bio4Eco, TENTacle, CIRCWASTE -hankkeet). Pohjana käytetään Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmaa 2020 sekä muita alueella laadittuja teemaan soveltuvia ohjelma ja selvityksiä Mukana kymmeniä organisaatioita työpajojen kautta 2

3 Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman 2020 tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty EU:n tavoitetta enemmän Varmistetaan pääsy biotalouden kasvaville, kansainvälisille markkinoille Luonnonvarojen käyttö on kestävää Tietoisuus ilmastonmuutoksen hillinnästä lisääntyy Uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan ja monipuolistetaan Kokonaisenergiankulutus pysyy nykyisellä tasolla Liikenteen päästöt vähenevät Rakentamisessa suositaan puuta Asuminen ja yhdyskuntarakenne kuormittavat ilmastoa mahdollisimman vähän Organisaatiot työskentelevät yhdessä tavoitteiden saavuttamiseksi 3

4 Kokonaisenergiankulutuksen jakauma Pohjois-Karjalassa 2014 Liikenne 9 % Turve 4 % Lämmitysöljy 5 % MPÖ 3 % Uusiutumaton sähkö 13 % Uusiutuva sähkö 11 % 2014: GWh +6 % vuodesta 2012 Tuontisähkön määrä kasvoi, joka alensi uusiutuvan energian osuutta ja energiaomavaraisuutta Uusiutuvan energian osuus 66 % Energiaomavaraisuus 63 % Muut uusiutuvat 2 % Puuenergia 51 % Lämpöpumput 2 % 4

5 5 Pohjois-Karjalan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 27 % Liikenteen osalta kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet noin 14 %

6 Keskeiset maakunnalliset tavoitteet Myös ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteet huomioiden Luonnonvarojen käyttö on kestävää Tietoisuus ilmastonmuutoksen hillinnästä lisääntyy Kokonaisenergiankulutus pysyy nykyisellä tasolla Liikenteen päästöt vähenevät Rakentamisessa suositaan puuta Asuminen ja yhdyskuntarakenne kuormittavat ilmastoa mahdollisimman vähän 6 Etunimi Sukunimi

7 7 Tiekartan toimialoja muutettiin ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteiden mukaisesti

8 Tiekartan aikataulu ja toteuttaminen Tiekartta toteutetaan yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa Tarkoituksena on tunnistaa merkittävimmät toimenpiteet / askelmerkit, joilla asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä Mahdolliset tarkemmat toteuttamissuunnitelmat ja rahoitusmallien etsintä loppuvuodesta Tavoitteena on löytää 2-3 kansallisesti kiinnostavaa referenssikohdetta 8

9 Valtakunnallisia tavoitteita Maailmanlaajuisesti autojen määrä kasvaa voimakkaasti ja sen seurauksena liikenteen hiilineutraalisuus on yksi tärkeimmistä tavoitteista EU:ssa. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia: sähköautoa ja kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien ajoneuvojen osuus vain 0,23 %, mutta määrä kasvaa vuosittain Nostetaan polttoaineiden bio-osuus 30 prosenttiin Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 50 % vuoteen 2030 mennessä Investointitukia liikenteen biopolttoaineisiin tuottaviin laitoksiin Liikenteen uudet palvelut, kulku- ja kuljetustapoihin vaikuttaminen ja älyliikenteen keinojen hyödyntäminen Pyöräily elää henkilöautoistuneen historian suurinta nostetta. Suomessa tavoitteena lisätä 20 % jalankulku- ja pyöräilymatkojen määrää 2020 mennessä. 9

10 Haasteita ja lähtökohtia 10 Aikaisempien työpajojen pohjalta voidaan todeta, että maakunnan haasteena on erityisesti fossiilisen öljyn hyödyntäminen liikenteessä sekä maakunnan koko ja asutuksen hajanaisuus. Kaikkia ratkaisuja tarvitaan, mutta miten saadaan liikenteen uudet ratkaisut käyttöön? Pohjois-Karjalan ajoneuvokannan keski-ikä on yli 13 vuotta. Liikkuminen perustuu vahvasti henkilöauton käyttöön. Myös kuljetukset hoidetaan merkittäviltä osin tiekuljetusten kautta. Rautatieliikenne, vesi- ja lentoliikenne tärkeitä. Ennusteiden mukaan liikennesuoritteet tulevat kasvamaan sekä kevyiden että raskaiden ajoneuvojen osalta. Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäviä ajoneuvoja on maakunnassa yhteensä alle sata. Pohjois-Karjalassa ei ole liikennebiokaasun tuotantoa eikö tankkausasemia. Julkisia sähköautojen latauspisteitä on maakunnassa vain muutamia.

11 Askelmerkkejä oikeaan suuntaan Liikennebiokaasun tuotantoa on selvitetty aktiivisesti Alueilla toteutettu viisaan liikkumisen selvitykset Joensuussa panostetaan pyöräilyn ja kävelyn mahdollisuuksiin Kaikista arjen matkoista vähintään 3/10 (32 %) tehdään pyöräillen Pyöräilyn kulkutapaosuus on yli 3-kertainen maan keskiarvoon verrattuna Myös jalankulun osuus on merkittävä (14 %) Joensuussa toteutettu selvitys sähköautojen latauspisteiden rakentamisesta Julkisissa hankinnoissa huomioitu mm. sähköautot 11

12 Uusia mahdollisuuksia Maankäytöllä ja kaavoituksella mahdollistetaan kestävä liikkuminen Esteettömyys, erilaisten pyöräparkkien riittävyys ja oikea sijoittaminen, pyöräilyn valtaväylien ja pyöräkatujen kehittäminen, väylien kunnossapitoon panostaminen Pyrkimällä vähentämään ihmisten liikkumistarvetta mm. asuinalueiden ja palveluiden sijoittamisen kautta Toimivan liikennejärjestelmän varmistaminen ja saavutettavuuden parantaminen Kattava biokaasun jakelu- ja sähköautojen latauspisteverkosto. Myöhemmässä vaiheessa myös vety. Ajoneuvojen muunnossarjat laajempaan käyttöön Julkisen sektorin rooli esimerkkinä Autonomisen liikenteen tarpeiden huomioiminen ja kehitykseen varautuminen 12

13 Uusia mahdollisuuksia Logistiikkaketjujen tehostaminen Kuljetuskäytävien solmupisteiden ja digitalisaation hyödyntäminen (IoT, sovellukset) Meno- ja paluukuljetusten tehokas hyödyntäminen Siirretään yli 300 km:n maantiekuljetuksista 50 % rautatie- ja vesiliikenteeseen soveltuvin osin Dronekuljetukset Digitalisaatio Toimivat matkaketjut, aikataulupalvelut, sovellukset, älyteknologiat Kimppakyytisovellukset ja palvelualustat Liikenneturvallisuus, liikenteen tehostaminen, sensoriteknologia Avoimen datan alustat Uudet työskentelytavat Siirrytään omistamisesta palveluihin 13

14 Päämäärä 2040 Liikenne- ja logistiikkasektori on älykäs ja siinä hyödynnetään laajasti uusiutuvia polttoaineita Polttomoottori säilyy pääasiallisena teknologiana lyhyen ja keskipitkän aikavälin tarkastelussa ja vanha autokanta uusiutuu hitaasti Muutossarjat laajalti käytössä Vaihtoehtoiset käyttövoimat kasvattavat osuuttaan jo lähitulevaisuudessa Maa- ja metsätalous, energia- ja liikennesektori toimivat yhteistyössä hyödyntäen kierto- ja biotalouden rajapinnat Maakunnan kattava sähköautojen latauspisteverkosto ja biokaasun tankkausasemaverkosto on toteutettu Yhteiskäyttöautot ja liikkumiseen liittyvä palvelutarjonta ovat lisääntyneet Pyöräilyn ja kävelyn edellytykset ovat Suomen huippuluokkaa Ihmisten liikkumistarve on vähentynyt ja ajosuorite on saatu laskuun 14

15 Työpaja 2-3 hengen ryhmissä väittämien kommentointi Aikaa n. 5 min/kysymys Voitte lisätä omia ehdotuksianne, kommentoida jo ehdotettuja toimenpiteitä, ehdottaa toteuttajatahoja ja aikataulua toimenpiteille, kertoa hyvistä esimerkeistä meiltä ja maailmalta. Lopussa voitte lisätä tarroja tärkeimpien ehdotusten perään. Mikäli teillä on kysyttävää, nappaa järjestäjiä hihasta. 15