Raportti 1 (12) Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti 1. Organisaation kuvaus 1.1 Organisaation perustiedot Borealin kestävä liiketoiminta perustuu taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun kantamiseen. Nämä vastuualueet ovat olennainen ja luonnollinen osa Borealin toimintaa. Kasvinjalostuksella on laaja vaikutuksensa ruuantuotantoon ja koko yhteiskuntaan niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Vastuullisuuden merkitys ruuantuotannossa on noussut yhä vahvemmin esille viime vuosina ja myös Borealilla sen merkitys nähdään tärkeänä. Haluamme olla osa vastuullista ja kestävää ruokaketjua ja edesauttaa omalta osaltamme sen kehitystä entistä kestävämmäksi. Borealin vastuullinen liiketoiminta rakentuu työhyvinvoinnista, asiakaslähtöisyydestä, paikallisuudesta sekä oman toiminnan ympäristö- ja taloudellisen vastuun hoitamisesta. Tuottavaa ja vastuullista kasvinjalostusta Boreal Kasvinjalostus Oy on olennainen osa kotimaista elintarviketuotantoketjua. Jalostamme ja markkinoimme peltokasvilajikkeita pohjoisissa oloissa toimiville ammattiviljelijöille. Tuotteemme, pohjoisiin oloihin soveltuvat lajikkeet, ovat kotimaisen kasvintuotannon perusta. Huomioimme toiminnassamme ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön. Edistämme osaltaan toiminnallamme ja lajikkeillamme luonnonvarojen kestävää käyttöä. Henkilöstöllemme tarjoamme turvallisen, terveellisen, tasa-arvoisen ja kannustavan työympäristön, jota olemme sitoutuneet kehittämään jatkuvasti. Kehitämme vastuullisesti toimintaamme ja jalostusohjelmiamme tavoitteenamme tuottaa entistä parempia lajikkeita asiakkaillemme. Lähtökohtana toiminnassamme on asiakkaidemme; viljelijöiden ja sadon käyttäjien tarpeet. Kasvinjalostuksella parannetaan viljelyn edellytyksiä kestävällä tavalla. Työllämme on olennainen merkitys koko elintarvikeketjussa ja yhteiskunnassa. Boreal on tuotekehitysyritys ja tuotteitamme ovat jalostamamme lajikkeet. Jalostusohjelmissamme ovat tärkeimmät Suomessa viljeltävät peltokasvilajit; viljat, öljy- ja nurmikasvit sekä herne ja härkäpapu. Lajikkeiden jalostus on ydinliiketoimintaamme. Solmimme lajikkeistamme tuotanto- ja markkinointisopimuksia siemenliikkeiden kanssa. Olemme oman alamme markkinajohtaja Suomessa. Borealin noin 70:llä markkinoilla olevalla lajikkeella viljellään kaksi kolmasosaa Suomen pelloista. Kotimaan markkinoilla toimimisen lisäksi Borealin tavoitteena on vientiliiketoiminnan kehittäminen erityisesti Suomen lähialueilla.
Raportti 2 (12) Omistus Suomen valtio 60,75 %, Hankkija Oy 13,08 %, Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö 6,54 %, Tilasiemen Oy 6,54 %, Vilmorin & Cie 6,54 %, MTK ry 6,07 % ja SLC r.f. 0,47 %. Hallituksen puheenjohtaja Kaj Friman Toimitusjohtaja Markku Äijälä Henkilöstömäärä 72 Päätoimipaikka Suomessa Jokioinen 1.2 Yhteiskuntavastuun johtaminen ja toimintaperiaatteet Boreal Kasvinjalostus Oy on valtion enemmistö-omisteinen yhtiö. Omistajaohjauksesta vastaa Valtionneuvoston kanslia. Boreal luokitellaan markkinaehtoisesti toimivaksi strategisesti tärkeäksi yhtiöksi. Yhtiön toimintaa johtaa ja valvoo hallitus. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta apunaan johtoryhmä ja muut tarvittavat asiantuntijat. Arvot ohjaavat toimintaamme Arvot ohjaavat Borealin jokapäiväistä toimintaa ja vastuullisuutta niin yrityksen sisäisesti kuin suhteessa asiakkaisiimme ja sidosryhmiimme. Henkilöstö on yhdessä johdon kanssa määrittänyt Borealin arvot ja toimintaperiaatteet ja hallitus on ne vahvistanut. Arvomme ovat kumppanuus, kehittyminen ja menestyminen. Arvostamme ja kunnioitamme asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja toisiamme. Edistämme pitkäjänteistä yhteistyötä avoimella ja rehellisellä toiminnalla. Osaaminen on tärkein voimavaramme, kehitämme sitä jatkuvasti. Tahdomme onnistua yksilöinä, ryhmänä ja yhtiönä ja tuottaa lisäarvoa asiakkaillemme. Rakennamme tulevaisuutta vastuullisesti yhteistyössä ja yhteisin tavoittein. Toimimme vastuullisesti Borealin hallitus on vahvistanut toimintaperiaatteet (Code of Conduct), joiden mukaan noudatamme voimassa olevia lakeja ja määräyksiä, harjoitamme liiketoimintaamme rehellisesti ja eettisesti, suoritamme hankinnat taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti vapaassa kilpailutilanteessa. Henkilöstölle tarjoamme turvallisen ja terveellisen työympäristön ja sitoudumme jatkuvasti kehittämään sitä. Kohtelemme kaikkia työntekijöitä reilusti ja tasa-arvoisesti emmekä suvaitse työpaikalla minkäänlaista syrjintää, uhkailua, häirintää tai loukkauksia. Kaikki työntekijät ovat voimassa olevan työehtosopimuksen piirissä. Emme palkkaa vakituisiin työsuhteisiin alle 18-vuotiaita emmekä määräaikaisiin työsuhteisiin tai kesätöihin alle 15-vuotiaita. Kaikki vakituiset työntekijät ovat kannustavan palkkausjärjestelmän piirissä. Jokaisella on suoritustaan parantamalla mahdollisuus vaikuttaa toimintansa tulokseen ja sen kautta omaan ansioonsa. Järjestämme säännöllisesti kehityskeskustelut ja työilmapiiritutkimuksia. Emme toimi voimassa olevan kilpailulainsäädännön vastaisesti. Työntekijöidemme ei tule ottaa vastaan tai tarjota minkäänlaisia tavanomaisesta vieraanvaraisuudesta
Raportti 3 (12) poikkeavia henkilökohtaisia etuja, liikelahjoja tai vastaavia. Hyväksyttävien liikelahjojen tulee olla arvoltaan nimellisiä. Emme tue poliittisia puolueita tai järjestöjä emmekä osallistu yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjoiden rahoittamiseen. Emme harjoita lobbausta tai lahjontaa. Kehotamme työntekijöitämme välttämään tilanteita, joissa yhtiöön kohdistuva lojaalisuus voi olla ristiriidassa oman edun kanssa. Borealilla ei ole sponsorointisopimuksia minkään tahon kanssa. Huomioimme toiminnassamme ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön. Pyrimme säästämään energiaa ja käyttämään sekä kierrättämään materiaaleja tehokkaasti. Edistämme lajikkeillamme luonnonvarojen kestävää käyttöä. 1.3 Sidosryhmät ja asiakkaat Asiakastarpeet huomioiden Borealin tärkeimmät sidosryhmät ovat siemenkaupan yritykset, viljelijät, satoa käyttävä teollisuus, yhtiön omistajat sekä alaan liittyvät tutkimuslaitokset, viranomaiset ja Huoltovarmuuskeskus. Boreal on vilja-alan yhteistyöryhmän VYR:n jäsen ja osallistuu aktiivisesti VYR:n toimintaan. VYR:n tavoitteena on lisätä koko vilja- ja öljykasviketjun ketjun yhteistoimintaa ja sen myötä toiminnan kannattavuutta. Boreal osallistuu myös muutamien muiden pienempien vilja-alan yhdistysten toimintaan. Borealin kumppanit ja asiakkaat, eli siemenkaupan yritykset sekä viljelijät ja satoa käyttävä teollisuus odottavat Borealilta uusia entistä kilpailukykyisempiä lajikkeita toimintansa varmistamiseksi. Viljelijöiden intresseissä ovat satoisat ja viljelyvarmat maamme eri osiin ja erilaisiin olosuhteisiin viljeltäviksi soveltuvat lajikkeet. Satoa käyttävä teollisuus puolestaan odottaa lajikkeiden täyttävän erityisesti laadultaan heidän kriteerinsä. Vahva markkina-asemamme osoittaa, että odotuksiin on pystytty vastaamaan varsin kattavasti. Yhtiön omistajat ja Huoltovarmuuskeskus odottavat Borealin vastaavan kattavasti Suomen elintarviketuotannon lajiketarpeisiin siten, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja jatkuvasti kehittyvää. Tiivis yhteistyö alan tutkimuslaitosten kanssa on ollut tuottoisaa ja molempia osapuolia hyödyttävää. Tälläkin hetkellä yhteisiä jalostukseen liittyviä hankkeita on meneillään mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kanssa. Tulevaisuutta ajatellen Borealin odotetaan huomioivan ilmastonmuutoksen sekä asiakaskunnan tarpeiden muutokset. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on hyvin tiivistä. Lajiketarpeita päivitetään tapauskohtaisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Asiakastyytyväisyys Borealin toiminta on pääosin business to business -toimintaa. Asiakaspalautetta saamme yhteistyöyrityksiltä suoraan. Tavoitteiden toteutumista seuraamme tiiviillä yhteydenpidolla asiakkaisiin sekä viljelijäkyselyjen avulla. Viimeisin viljelijäkysely on tehty vuonna 2012 ja sen perusteella kotimaisen kasvinjalostuksen arvostus on korkealla suomalaisten viljelijöiden keskuudessa. Viljelijät kokevat, että kasvinjalostuksen kautta saadaan selvää sadonlisäystä ja laatuetua. Kotimaisella kasvinjalostuksella koetaan olevan merkittävä rooli viljelyn tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa ja kotimaisten lajikkeiden käytön viljelijät näkivät panostuk-
Raportti 4 (12) sena tuotekehitykseen, jota tehdään juuri heidän viljelyään varten. Vastausten perusteella viljelijät kokevat myös, että kotimainen kasvinjalostus on vastannut markkinoiden tarpeisiin tuomalla viljelyyn lajikkeita, joita elintarvikeketju tarvitsee. 1.4 Tuotteet ja palvelut Vastuullista ruokaketjua rakentamassa Borealin tavoitteena on parantaa koko suomalaisen elintarviketuotannon kannattavuutta uusien, entistä parempien lajikkeiden avulla. Borealin osaamisella on olennainen merkitys koko kotimaisessa elintarvikeketjussa. Kasvinjalostuksen kautta aikaansaadulla lajikekehityksellä varmistetaan osaltaan viljelymahdollisuudet oloissamme sekä kestävän kasvintuotannon edellytykset ja kehittymismahdollisuudet. Laadukkaiden lajikkeiden myötä myös elintarviketeollisuudella on käytössään laadukasta ja käyttötarkoitukseen sopivaa raaka-ainetta. Olemme näin osaltamme mukana varmistamassa myös kuluttajille ensiluokkaisia elintarvikkeita. Tekemällemme työlle on myönnetty myös Avainlippu-tunnus merkkinä suomalaisesta työstä ja osaamisesta. Pitkäjänteisen ja olosuhteiden muutoksia aktiivisesti seuraavan jalostustoimintamme tavoite on selkeä: tähtäämme paitsi sadon laadun ja määrän parantamiseen, myös koko kotimaisen tuotantoketjun tuottavuuden tehostamiseen. Kasvinjalostuksella vähennetään myös tuotannon riskejä, kuten laatutappioita, talvehtimisvaurioita ja satovahinkoja. Vuonna 2013 kasvilajikelautakunta hyväksyi kaikki Borealin hakemat 11 uutta lajiketta kasvilajikeluetteloon. Kasvinjalostustyö on tulevaisuuteen suuntautuvaa tuotekehitystyötä. Toiminta on pitkäjänteistä, sillä uuden lajikkeen jalostus on pitkä prosessi; risteytyksestä lajikkeen markkinoille tuloon kestää 10-15 vuotta lajista riippuen. Kasvinjalostuksen sadon arvoa nostava vaikutus on noin 1 % vuodessa. Pitkällä aikavälillä jalostusta voidaan pitää tärkeimpänä yksittäisen sadon arvon nostajana. Jalostus luo vuosi vuodelta kumulatiivisesti kertyvää lisätuottoa sadolle. 2. Taloudellinen vastuu 2.1 Taloudellisen vastuun johtaminen Borealin tuotot perustuvat suurimmalta osin kasvinjalostajanoikeuslainsäädännön antamiin immateriaalioikeuksiin ja niiden lisensiointiin. Tärkeimmät tulonlähteet ovat sertifioidun siemenen hintaan sisältyvä rojalti ja tilan oman siemenen (TOS) käyttömaksut. Nämä varmistavat kotimaisen kasvinjalostustyön jatkuvuuden, toimintamme kehittämisen sekä uusien entistä parempien lajikkeiden kehittämisen asiakkaidemme tarpeisiin. Kasvinjalostuspalveluja myydään myös Huoltovarmuuskeskukselle. Tällä varmistetaan kansallisen huoltovarmuuden kannalta merkittävien lajien lajikejalostuksen säilyminen Suomessa. Muita Borealin tulonlähteitä ovat siemenmyynnistä saatavat tuotot, kasvinjalostusmaksut, erillisprojektien tuotot sekä vientimarkkinoilta saatavat rojaltit. Borealin tehtävä on turvata suomalaisen elintarvikehuollon kilpailukykyä varmistamalla jalostusaineistojen omistus ja pohjoisten olojen lajikejalostus. Yhtiön kehityshankkeet ja innovaatiotoiminta tukevat lajikejalostusta. Yhtiö pyrkii tuottamaan taloudellista lisäarvoa.
Raportti 5 (12) 2.2 Taloudellisen toiminnan tunnusluvut 2.2.1 Rahavirrat Päättyneellä tilikaudella yhtiön liikevaihto kasvoi 2,2 %. Borealin markkinaosuus Suomessa vuonna 2013 oli viljoilla 58 % (56) ja öljykasveilla 60 % (65). Nurmikasvilla lajikekohtaisen markkinaosuuden arviointi on vaikeampaa, mutta arviolta Borealin markkinaosuus nurmentuotannossa on n. 75 %. Omistaja-arvoa kuvaava tunnusluku ROCE-WACC oli 2,5 (2,3) kun oman pääoman tuottovaatimus oli 6 % ja vieraan pääoman tuottovaatimus 3 %. Asiakkaat Liikevaihto 9 371 282 Liiketoiminnan muut tuotot 155 866 Yhteensä 9 527 148 Tavaroiden ja Materiaali- ja palveluostot 3 197 369 palveluiden toimittajat Liiketoiminnan muut kulut 1 335 174 Yhteensä 4 532 543 Henkilöstö Henkilöstökulut 3 741 840 Julkinen sektori Verot 182 481 Osakkeenomistajat Osingot 222 738 Yhtiön oman toiminnan 847 546 kehittämiseen jääneet varat Investoinnit 241 930 Borealin verojalanjälki Verojalanjälki kuvaa yrityksen kokonaisverokuormaa eli sitä, kuinka paljon yrityksen toiminnasta kertyy verotuloja yhteiskunnalle. Verojalanjälki kertoo millaisia veroja ja kuinka paljon yritys maksaa. Borealin verojalanjälki vuonna 2013 oli 3.111 t. Kaikki verot on maksettu Suomeen.
Raportti 6 (12) 3. Sosiaalinen toiminta 3.1 Henkilöstö 3.2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3.4 Tasa-arvo 3.5 Palkitseminen Ammattitaitoinen henkilöstö on menestyksemme avain. Henkilöstöstrategian keskeisenä tavoitteena on panostaa huippuammattitaitoiseen henkilöstöön. Yhtiön henkilöstöstrategia on kirjattu osana hallituksen hyväksymään yhtiön toimintastrategiaan, jonka hallitus päivittää vuosittain. Yhtiöllä on oma työehtosopimus, joka sisältää kannustavan palkkausjärjestelmän. Palkkausjärjestelmä koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta osasta sekä tulospalkkiosta. Kaikkiin työntekijöihin sovelletaan palkkausjärjestelmää, jossa palkkauksen suuruuteen vaikuttavat tehtävän vaativuus ja henkilökohtainen työssä suoriutuminen. Koko Borealin henkilöstö kuuluu tulospalkkausjärjestelmän piiriin. Tulospalkkiot perustuvat yhtiö- ja henkilötasolle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Kaikki uudet työntekijät perehdytetään ja perehdytys on esimiesten vastuulla. Tilikaudella 2013 tehtyjen henkilötyövuosien määrä Borealilla oli 72,5 (70,7). Tilikauden päättyessä henkilökuntaa oli 70 (72), joista 68 (65) oli vakituisia. Koko henkilöstön toimipaikka on Jokioinen. Henkilöstöstä tekee töitä tuotekehityksessä 77 %, markkinoinnissa ja tuotannossa 13 % ja hallinnossa 10 %. Ruuhkahuippujen tasoittamiseksi ja runsaiden ylitöiden välttämiseksi käytetään sesonkityövoimaa. Tilikaudella 2013 vuokratyötä käytettiin 0,9 (0,6) htv. Paikallisesti Boreal on Jokioisten kunnassa neljänneksi suurin työnantaja. Vapaaehtoista lyhennettyä työaikaa vakituisista teki vuoden 2013 aikana 4 henkilöä. Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus oli 9,2 % (9,5). Henkilöstön keski-ikä oli 46,6 (46,9) vuotta. Henkilöstön osaamista ylläpidetään ja kehitetään talon sisäisillä ja ulkopuolisilla koulutuksilla. Vuonna 2013 Borealille palkattiin yksi uusi ja vakinaistettiin viisi määräaikaista työntekijää. Vuonna 2013 Borealilla ei ollut irtisanomisia eikä lomautuksia. Yhtiössä on tehty tasa-arvosuunnitelma. Naisten osuus vakituisesta henkilökunnasta oli tilikauden päättyessä 63 %. Hallituksessa on viisi jäsentä, joista kaksi on naisia. Johtoryhmästä yli puolet on naisia. Vuodesta 2000 alkaen käytössä ollut kannustava palkkausjärjestelmä on poistanut sukupuolesta johtuvat palkkaerot kokonaan. Naiset ja miehet saavat vastaavasta tehtävästä ja suorituksesta saman palkan. Tulospalkkiojärjestelmä koskee koko henkilöstöä. Tulospalkkio perustuu yhtiötasolle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Tavoitteita ovat koko henkilöstöllä liikevoitto ja sertifioidun siemenen rojaltikertymä sekä kolmantena tavoitteena osalla henkilöstöstä markkinaosuuden kasvattaminen Etelä-Suomessa ja osalla henkilökohtainen suoriutuminen. Maksimipalkkio on henkilöstöllä tehtävästä riippuen 8-20 % ja
Raportti 7 (12) 3.6 Osaamisen kehittäminen ja koulutus 3.7 Työhyvinvointi ja työterveys toimitusjohtajalla 24 % vuosipalkasta. Vuodelta 2013 maksettiin sivukuluineen 292 (59) t :n tulospalkkio, joka jakaantui kaikkiaan 67 henkilölle. Kehityskeskustelut käydään jokaisen työntekijän kanssa vuosittain. Kehityskeskusteluja käyvät esimiehet ovat saaneet tehtävään koulutusta. Kehityskeskusteluja varten on luotu asialista, jota noudatetaan keskustelun runkona. Vakituisesta henkilöstöstä 6 %:ia on väitellyt tohtoriksi, 24 %:lla on yliopisto tai korkeakoulututkinto, 19 %:lla AMK-tutkinto, 19 %:lla opistotason koulutus ja 32 %:n koulutustausta on maatalousteknikko, ammattikoulu tai peruskoulu. Palkallisesta työajasta 1,5 % käytettiin koulutukseen. Itsensä kehittämiseksi työn ohessa merkittävää lisäpätevyyttä hankkineelle ja työssä hyödynnettäviä lisätutkintoja suorittaneelle maksetaan kannustinpalkkiona viikon palkkaa vastaava rahasuoritus. Boreal kannustaa työntekijöitä tekemään keksintöjä ja maksaa keksinnöistä työsuhdekeksintöohjesäännön mukaisia korvauksia. Patentoinnin ulkopuolelle jäävistä keksinnöistä, jotka hyödyttävät Borealin arkirutiinien suorittamista, aikaansaavat kustannussäästöä tai parantavat työhyvinvointia, maksetaan ideapalkkiota. Henkilöstön hyvinvointia selvitetään vuosittain kyselyllä, joka teetettiin vuonna 2013 kuudennen kerran. Tavoitteena oli selvittää työyhteisön vahvuudet ja toisaalta selkeimmät työhyvinvoinnin kehittämiskohteet. Kysely toteutettiin yhteistyössä LähiTapiolan kanssa, kuten muillakin kerroilla. Tulosten perusteella työilmapiiri koetaan hyväksi ja edellisiin vuosiin verrattuna tulokset ovat entisestään parantuneet kaikilla osa-alueilla. Työilmapiiri, sosiaalinen tuki, työn mielekkyys ja fyysinen hyvinvointi koetaan Borealilla hyväksi. Kehitettävää koettiin olevan eniten muutoksen hallinnassa, kommunikaatiossa ja viestinnässä sekä työntekijän vaikutusmahdollisuuksissa. Kyselyn perusteella esille nousseita kehittämiskohteita käsiteltiin henkilöstön kanssa ja niihin pyritään saamaan parannusta. Lisäksi sisäistä henkilökunnan koulutusta on lisätty. Vuonna 2012 alkaneet kasvinjalostuksen tietoiskut koko henkilökunnalle ovat saaneet hyvää palautetta ja niitä aiotaan jatkaa ja kehittää. Henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa on muutaman viime vuoden aikana lisätty. Huvi- ja liikuntatoimikunta järjestää ulkoilu- ja urheilutapahtumia, kesäretken/opintomatkan, teatteriretkiä, pikkujoulun ja kylvö- ja sadonkorjuuillanviettoja. Työnantaja tukee henkilökunnan ruokailua eri ruokapaikoissa. Henkilökunnan liikuntaja kulttuuriharrastuksia tuetaan mm. jakamalla liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Työterveys Sairauspäivien osuus kokonaistyöajasta oli 2,7 % (2,9). Pieniä työtapaturmia sattui vuonna 2013 yhteensä 4 kpl ja niiden vuoksi oltiin poissa töistä 0,3 % työajasta. Työterveyshuolto ostetaan Suomen Terveystalo Oy:stä. Lakisääteisen ja ennaltaehkäisevän työterveyshuoltotoiminnan lisäksi korvataan sairaanhoitopalvelut, erikoislääkärin konsultaatiot, tutkimukset ja toimenpiteet sekä fysikaalinen hoito sopimuksen mukaisesti. Ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon sisältyvät työhöntulotarkastus ja kolmen vuoden välein tehtävä terveystarkastus.
Raportti 8 (12) 3.8 Yhteiskunta Osaamisellamme laaja vaikutus Borealin toiminnalla on yhteiskunnallisesti suurta merkitystä. Paikallisella kasvinjalostuksella on kiistaton vaikutuksensa siihen, että viljelyä pohjoisissa oloissamme voidaan harjoittaa. Tarvitaan oloihimme soveltuvia lajikkeita. Lajikkeidemme kautta parannetaan paitsi kotimaisen kasvintuotannon, myös koko elintarvikeketjun toimintaedellytyksiä. Elintarviketeollisuutemme on useilla toimialoilla ratkaisevan riippuvainen paikallisesta raaka-ainetuotannosta ja viime kädessä eri tekijöiden tuloksena taloudellisesti kannattavasta kasvintuotannosta maassamme. Laadukkaalla raaka-aineella on ratkaiseva merkitys elintarviketeollisuuden prosesseissa, niiden tehokkuudessa ja saannoissa sekä lopputuotteiden laadussa. Kasvinjalostuksen kautta aikaansaadulla lajikekehityksellä on osaltaan varmistettu se, että elintarviketeollisuudella on käytössään laadukasta, prosesseihin ja käyttötarkoitukseen sopivaa raaka-ainetta. Elintarviketeollisuudessa laadukkaan raaka-aineen kautta saatava lisäarvo kertautuu edelleen kaupan ja palveluiden portaassa. Monipuolinen ja kestävä geenivarojen käyttö Tulevaisuudessa kasvinjalostuksella on maailmanlaajuisesti suuri merkitys ilmaston muutoksen ja väestön kasvun haasteisiin vastaamisessa. Paikallisen tuotannon merkitys on suuri ja Suomessa Borealin rooli ruuantuotantoketjussa korostuu. Kehittyminen, joka on myös yksi Borealin arvoista ohjaa toimintaamme ja esimerkiksi uusien jalostusmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto on tärkeää kotimaisen kasvinjalostuksen edistymisen kannalta. Asiakkaillemme eli viljelijöille ja satoa käyttävälle teollisuudelle uusien tekniikoiden käyttöönotto tulee näkymään siinä, että uusia, parempia lajikkeita saadaan markkinoille entistä nopeammin. Jalostusohjelmissamme on kattavasti mukana eri kasvilajeja sekä erityyppisiä lajikkeita. Suomessa viljeltävien valtalajien, kuten viljat ja nurmikasvit, lisäksi jalostamme myös esim. öljy- ja valkuaiskasveja. Näillä lajeilla katetaan pääosa Suomen viljelypinta-alasta. Erityyppisillä lajikkeilla vastaamme asiakkaidemme kysyntään maan eri osissa ja sadon eri käyttötarkoituksissa. Kotimaisen rehuvalkuaisen tarve on kova, sillä Suomen kasviperäisen rehuvalkuaisen omavaraisuus on alle 20 %:a. Suurin osa Suomessa käytettävästä rehuvalkuaisesta on Etelä-Amerikasta tuotavaa soijaa, jonka käyttö ei pitkällä tähtäimellä ole kestävää. Rehuvalkuaisen riittävyys onkin ruoantuotantomme riskitekijä. Suomessa rehuvalkuaisen tuotanto nojaa vielä pitkään pääasiassa rypsiin, rapsiin, herneeseen ja härkäpapuun, joista rypsi, herne ja härkäpapu ovat mukana Borealin jalostusohjelmissa. Rapsin osalta teemme tiivistä yhteistyötä ulkomaisten kumppaneidemme kanssa Suomeen sopivien lajikkeiden testauksessa ja markkinoille tuonnissa. Tulevaisuuden lajiketarpeiden ennakointi on haastavaa, joten erilaisia tarpeita varten on ylläpidettävä mahdollisimman monipuolista geeniainesta. Tähän liittyy kiinteästi kasvigenomiikkatiedon hyödyntäminen jalostuksessa, tuotannossa ja ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Esimerkiksi kasvien geeneihin perustuva taudinkestävyys on ympäristöystävällinen tapa hallita kasvitauteja. Taudinkestävyyden kehittäminen on jatkuva prosessi ja kestävyyttä on haettava kasvien geenivaroista, viljoilla erityisesti maatiais- ja villilajeista.
Raportti 9 (12) Boreal on mukana säilyttämässä geenivarojen saatavuutta tuleville sukupolville niin viljelijöiden, jalostuksen kuin tutkimuksenkin tarpeisiin. Olemme mukana geenipankkitoiminnassa tunnistamassa ja säilyttämässä geenivaroja. Kehityshankkeet tukevat tulevaisuuden lajikekehitystä Normaalin jalostustoiminnan lisäksi Boreal osallistuu moniin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka tukevat omaa jalostusta ja lajikekehitystä pitkällä aikajänteellä. Käynnissä olevilla jalostushankkeilla mm. parannetaan lajikkeiden taudinkestävyyttä, tuodaan jalostusohjelmiin uutta perinnöllistä muuntelua ja lisätään geneettisen tason tietoa. Boreal on mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Hyötygeenihankkeessa, jossa tavoitteena on tarvittavien taudinkestävyyslähteiden tunnistaminen ja niiden vieminen jalostusmateriaaliin. Näin turvataan lajikkeiden menestyminen muuttuvissa olosuhteissa sekä varmistetaan pohjoisen viljelyn ja kasvinjalostuksen kilpailukyky. Kasvien geneettisen tiedon määrä lisääntyy koko ajan ja lajikkeiden perimän tunteminen tehostaakin jalostustyötä. Boreal osallistuu pohjoismaiseen yhteistyöhankkeeseen ohran jalostuksessa yhdessä muiden kasvinjalostajien sekä tutkimuskeskusten kanssa. Hankkeessa selvitetään laajasti pohjoismaisen ohralajikkeiston perinnöllistä muuntelua. Lisäksi kartoitetaan käyttökelpoisia geenimerkkejä, joita voidaan käyttää jalostuksen valintatyössä. Tavoitteena on parantaa edellytyksiä kehittää muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopivia lajikkeita. 4. Ympäristö Kestävän kehityksen periaatteena on varmistaa nykyhetken toimintaedellytykset vaarantamatta tulevien sukupolvien toimintaedellytyksiä. Kasvinjalostus on jo lähtökohdiltaan tämän periaatteen mukaista. Uusien lajikkeiden kautta varmistetaan ja parannetaan viljelijöiden ja sadon käyttäjien toimintaedellytyksiä nyt ja tulevaisuudessa. Borealin ympäristöpolitiikka on esitetty vuonna 2012 tehdyssä ympäristöselvityksessä, joka on tehty opinnäytetyönä. Samalla on kartoitettu myös yrityksen ympäristövaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä esitetty ympäristötavoitteet. 4.1 Ympäristöjohtaminen 4.1.1 Toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Lähtökohtaisesti kasvinjalostustoiminta on sen kaltaista, että tuotteiden kautta saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia. Itse toiminta on tuotekehitystä, josta syntyvät negatiiviset ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Borealin keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät energian kulutukseen, jotka nekin ovat verrattain vähäiset. Sähköenergiasta suurin osa kuluu kasvihuoneiden valaistukseen ja osan kasvihuoneista lämmitykseen. Lämpöenergiasta suurin osa kuluu kasvihuoneiden lämmittämiseen ja viljan kuivaamiseen. Yrityksen toimintaan ei kohdistu suuria ympäristöriskejä, mutta seuraamalla muuttuvaa ympäristölainsäädäntöä ja puuttumalla pieniinkin riskimahdollisuuksiin voidaan varmistua toiminnan riskittömyydestä myös tulevaisuudessa. Toiminnan ympäristömahdollisuudet liittyvät keskeisesti energian käytön tehostamiseen. Sähköenergian kulutukseen vaikuttamista selvitetään erityisesti kasvihuoneen
Raportti 10 (12) 4.1.2 Ympäristöasioiden johtaminen 4.1.3 Ympäristötavoitteet ja niiden noudattaminen 4.2 Ympäristötunnusluvut 4.2.1 Energia valaistusmuutosten avulla. Lämpöhäviöiden kartoituksella ja tiivistämällä rakenteita saavutetaan säästöjä lämpöenergian kulutuksessa. Borealin ympäristöpolitiikan on määritellyt yrityksen hallitus yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa, ja yhtiö on sitoutunut sen noudattamiseen. Boreal pyrkii toiminnassaan säästämään energiaa sekä käyttämään ja kierrättämään materiaaleja tehokkaasti. Ympäristöselvityksen perusteella voidaan todeta, että yrityksen ja sen henkilöstön ympäristöasioiden hoito ja tietoisuus on hyvällä tasolla. Henkilöstön ympäristötietoutta kehitetään ja ylläpidetään ohjeistamalla oikeaoppiseen kierrättämiseen sekä energian ja veden säästämiseen. Tehdyn ympäristöselvityksen mukaan yrityksen toiminnassa tärkein ympäristötavoite on energian käytön tehostaminen. Lisäksi jätteen vähentäminen ja kierrätyksen tehostaminen sekä ympäristöasioista vastaavan nimittäminen ovat tavoitteina. Energian kulutuksen pienentämiseksi viime vuosina on tehty monia toimenpiteitä. Työtilojen lämpöeristyksiä on parannettu, laboratorioiden LVI-järjestelmiä, puhtaan veden tuotantolaitteistoja ja kasvihuoneen jäähdytysjärjestelmiä on uusittu ja puimalarakennuksen lämpötaloutta parannettu. Borealissa on testattu myös pienessä mittakaavassa kasvihuoneiden suurpainenatriumlamppujen (SPN-lamput) korvaamista vähemmän energiaa vaativilla LED-lampuilla. Suunnitteluvaiheessa on teknisesti vanhentuneen E-kasvihuoneen korvaaminen uudella nykyaikaisella kasvihuoneella vuoden 2015 syksyyn mennessä. Suunnitelmien mukaan samalla uuden ja kahden olemassa olevan kasvihuoneen lämmitysjärjestelmäksi vaihdetaan energian säästämiseksi maalämpö. Koko yrityksen kannalta tehtäviä lämmitysenergian säästämiseen tähtääviä toimenpiteitä on lämpöhäviöiden kartoitus ja rakenteiden tiivistäminen. Energian kulutusta seurataan ja pyritään vähentämään. Borealin henkilökuntaa kannustetaan energian säästämiseen. Turhat valot pidetään pois päältä ja koneet ja laitteet sammutetaan heti käytön jälkeen. Lisäksi remonttien yhteydessä parannetaan energiatehokkuutta. Jätteiden määrän vähentäminen on todettu vaikeaksi, mutta materiaalitehokkuuteen suositellaan kiinnitettävän vielä entistä enemmänkin huomiota. Kierrätyksen tehostamiseksi on laadittu uudet päivitetyt kierrätysohjeet sekä hankittu riittävästi keräysastioita työpisteille eri jätejakeita varten. Borealissa suurin osa energiasta kuluu lämmittämiseen, kasvihuoneiden valaistukseen, koneelliseen jäähdytykseen ja viljan kuivaamiseen. Lämmitykseen käytetään kaukolämpöä, joka on pääsääntöisesti tuotettu jyrsinpolttoturpeella ja metsähakkeella. Kaukolämmön kulutus viime vuosina on ollut melko tasaista. Vuonna 2013 kaukolämmön mitattu vuosikäyttö oli 2.599 (2.836) MWh. Borealissa käytetty sähkö on tuotettu pääasiassa vesienergialla. Sähkön kulutus vuonna 2013 oli yhteensä 2.064 (2.122 ) MWh. Sähkön toimittaa Loiste Oy.
Raportti 11 (12) 4.2.2 Päästöt ja jätteet 4.2.5 Määräysten mukaisuus ja ympäristökustannukset 4.2.6 Tuotteet ja palvelut Borealin varsinaisesta toiminnasta ei synny suoria kasvihuonekaasupäästöjä ilmaan. Epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä syntyy työmatkoista ja siemenrahdeista niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Borealin toiminnasta aiheutuvat päästöt vesiin ovat pieniä ja syntyvät lannoituksesta sekä kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytössä noudatetaan valmistajan ohjeita sekä ympäristötukiehtoja. Kaiken jätteeksi päätyvän materiaalin määrää pyritään Borealin prosesseissa vähentämään. Materiaaleja kierrätetään ja käytetään mahdollisimman paljon uudelleen. Kaikki syntyvät jätteet lajitellaan ja kaikki kierrätyskelpoiset materiaalit kierrätetään. Borealilla on ohjeet jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen. Biojäte kerätään ja kuljetetaan MTT:n kompostiin. Käyttökelpoinen ylimääräinen vilja viedään riistapelloille. Siementen käsittelyssä syntyvä esipuhdistusjäte viedään poltettavaksi Vapo Oy:lle. Esipuhdistusjätettä syntyy noin 100 m 3 vuodessa. Ekokem Oy hoitaa Borealin ongelmajätteet, joita syntyy lähinnä laboratoriotyössä. Laboratorioiden ongelmajätteen määrä on pienentynyt huomattavasti, kun töissä on siirrytty käyttämään uusia vaarattomia aineita. Muissa yksiköissä syntyviä ongelmajätteitä ovat kasvinsuojeluaineet, peittausaineet, peitattu jätevilja sekä öljyt. Boreal noudattaa toiminnassaan ympäristölainsäädäntöä, toimintaa koskevia lupaehtoja sekä muita määräyksiä. Kasvinjalostustoiminnan harjoittaminen ei edellytä ympäristönsuojelulaissa mainittuja ympäristölupia. Peltoviljelyssä Boreal noudattaa samoja ympäristötukiehtoja kuin viljelijät. Boreal vuokraa jalostustoiminnassaan tarvittavan peltomaan maanomistajilta. Käytössä olevista peltolohkoista maataloustuet saa aina pellon omistaja, joka valvoo tukiehtojen täyttymistä. Maataloudesta aiheutuvia ympäristökuormituksia vähennetään ympäristötukiehtojen lannoitus- ja kasvinsuojeluohjeita noudattamalla. Borealille on myönnetty lupa säteilyn käytölle tutkimuksessa. Turvallisuusluvan on myöntänyt Säteilyturvakeskus (STUK). Työskentelyssä ja aineiden säilytyksessä noudatetaan STUK:n antamia ohjeita. Borealilla on Geenitekniikan lautakunnan (GTLK) myöntämä lupa jalostaa geenimuunneltuja (GM) kasvilajikkeita. Tällä hetkellä yhtiössä ei ole menossa eikä vireillä yhtään GM-hanketta. Borealilla on tehty geenitekniikkalain (377/1995) ja asetuksen (928/2004) edellyttämät toimitila- ja toimintailmoitukset, jotka vaaditaan geenimuunnellun kasvimateriaalin käsittelyssä. Ilmoitukset pitävät sisällään tarvittavat selvitykset ja toimenpideohjeet. Kasvinjalostuksella saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia. Positiivisia ympäristövaikutuksia ovat tuotannon tehostuminen pinta-alaa kohden sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden vähäisempi tarve uusilla lajikkeilla. Lajikkeiden ravinteiden- ja vedenkäytön tehostaminen on tutkitusti parantunut uusilla lajikkeilla. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä, kun halutaan turvata satoisuuden ja viljelyn kannattavuuden kehitys. Tulevaisuudessa Suomen kaltaisten pohjoisempien alueiden rooli ruoantuottajana kasvaa, kun ilmastonmuutosennusteiden mukaan tuotannon painopiste on Euroopassa siirtymässä koilliseen.
Raportti 12 (12) Paikallinen kasvinjalostus mahdollistaa oloihimme soveltuvien lajikkeiden myötä maatalous- ja edelleen elintarviketuotannon Suomessa. Kotimaisen tuotannon myötä tuotaviin elintarvikkeisiin kohdistuvat ympäristövaikutukset vähenevät. Jalostuksella pystytään osaltaan parantamaan myös lajikkeiden taudinkestävyyttä sekä ravinteiden ja veden käytön tehokkuutta. Näin voidaan osaltaan pienentää myös maatalouden haitallisia ympäristövaikutuksia.