Taide ja kulttuuri vanhusten hoitotyössä - hoitotyöntekijöiden näkemyksiä Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Aktiivinen ikääntyminen? Asta Engström, TtM, sosionomi (AMK) Gerontologian pro gradu (2013) Jyväskylän yliopisto Kuvat Marika Leinonen-Vainio, Pertti Mäkelä
Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä - Taustaa Ajankohtaisuus: Taidetta ja kulttuuria sosiaali- ja terveysalalle Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2008) Ikäihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua voivat tukea myös luovan työn ammattilaiset, joiden osaaminen ja työpanos turvaavat ikäihmisille mielekkään tekemisen, itsensä toteuttamisen ja esteettisistä kokemuksista nauttimisen mahdollisuuksia. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 (OKM 2010) Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326, 12 ) Tarkoituksena mm. parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Kulttuuripoliittinen visio vuoteen 2020 (Suomen kuntaliitto 2011) Tulevaisuuden kunnassa kulttuuripalveluilla on suuri merkitys hyvinvoinnin edistäjänä sekä työssä että vapaa-aikana. Kulttuuri kuuluu jokaisen ihmisen arkeen ja kaikilla on oikeus kulttuuripalveluihin asuinpaikasta ja elämäntilanteesta riippumatta Mittava määrä kulttuurin hyvinvointihankkeita Tutkimustieto ja havainnot taiteen ja kulttuurin yhteyksistä terveyteen ja hyvinvointiin Pidempään elinikään, pienempään kuolleisuuden riskiin, parempaan koettuun terveyteen, parempaan psyykkiseen hyvinvointiin 1 Sosiaalisiin ja psykososiaalisiin hyötyihin 2 Hoidon vaikuttavuuden ja henkilökunnan työtyytyväisyyden paranemiseen terveydenhuollossa 3 Ikääntyneiden hyvinvointiin ja terveyteen 4 Vanhusten hoitoa ja kuntoutusta tukeviin hyötyihin mm. palvelutaloon muuttamisen yhteydessä, pitkäaikaishoidossa, ikääntymiseen liittyvissä sairauksissa, hoitotyöntekijöiden jaksamisessa 5
Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä - Tutkimuksesta Aineisto ja menetelmät Ei-strukturoidut avoimet haastattelut 16:lle hoitotyöntekijälle Aineistolähtöinen sisällön analyysi Taide ja kulttuuri käsitettiin tässä tutkimuksessa Ammattitaiteilijoiden toteuttamana esittävänä ja osallistavana taidetoimintana hoitoyksikössä Hoitotyöntekijöiden käyttäminä taidelähtöisinä menetelminä hoitotyössä Tutkimuksen tarkoitus Selvittää hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista osana vanhusten hoitotyötä Tutkimuskysymys Millaisia näkemyksiä hoitotyöntekijöillä on taiteen ja kulttuurin merkityksistä ja toteutumisen haasteista ja edellytyksistä vanhusten hoitotyössä?
Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteen ja kulttuurin merkityksistä vanhusten hoitotyössä Engström A 2013. Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä
Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteen ja kulttuurin toteutumisen haasteista ja edellytyksistä vanhusten hoitotyössä Engström A 2013. Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä
Johtopäätöksiä ja pohdintaa Taiteen ja kulttuurin merkitykset, toteutumisen haasteet ja edellytykset vanhusten hoitotyön arjessa ilmenevät todellisina, tiedostettuina ja tiedostamattomina Esim. havaittuina myönteisinä vaikutuksina ja hyötyinä hoitotyössä, todellisina arjen hoitotyön haasteina, oman osaamisen rajoina, usein tiedostamattomana työyhteisön kannustuksen puutteena mutta myös omina edellytyksinä taiteen toteuttamiselle osaamista, luovuutta ja persoonallisuutta hyödyntäen hoitotyön spontaaneissa tilanteissa. Parhaassa tapauksessa taiteen käyttäminen haastavassa hoitotilanteessa voi olla menestyksellistä ja palkitsevaa edistäen asukkaiden, hoitotyön ja hoitotyöntekijöiden yhteistä hyvää. Mulla ei oo mikään hyvä lauluääni, mä nyt vaan ite yritän ihan rohkeesti. Kun meillä on yksi asukas oikein dementoitunut, niin hän ei halua kun märkä vaippa pitää vaihtaa. Kun hän ei ole yhteistyöhaluinen silloin ja alkaa heti huutamaan, jos koskeekin ja kumminkin pitäis vaihtaa. Onneks ei ollut ketään muita hoitajia siinä lähettyvillä niin mä aloin laulamaan sellaista tuttua laulua siinä, niin hän pysähty ja rupes laulamaan mun kanssa. Ja mä sain sen vaipan vaihdettua, vaikka se ei mennyt ihan sävelen mukaan. Mä sain vaipat vaihettua enkä tarvinnu sitten siihen apua. - Hoitaja 48 v, 11 vuotta kokemusta vanhusten hoitotyöstä
Johtopäätöksiä ja pohdintaa Taiteen ja kulttuurin merkitykset, toteutumisen haasteet ja edellytykset vanhusten hoitotyön arjessa ilmenevät todellisina, tiedostettuina ja tiedostamattomina Esim. havaittuina myönteisinä vaikutuksina ja hyötyinä hoitotyössä, todellisina arjen hoitotyön haasteina, oman osaamisen rajoina, usein tiedostamattomana työyhteisön kannustuksen puutteena mutta myös omina edellytyksinä taiteen toteuttamiselle osaamista, luovuutta ja persoonallisuutta hyödyntäen hoitotyön spontaaneissa tilanteissa. Parhaassa tapauksessa taiteen käyttäminen haastavassa hoitotilanteessa voi olla menestyksellistä ja palkitsevaa edistäen asukkaiden, hoitotyön ja hoitotyöntekijöiden yhteistä hyvää. Tunnistamalla taiteen ja kulttuurin merkityksiä sekä toteutumisen haasteita ja edellytyksiä voidaan vahvistaa taiteen hyödyntämistä osana vanhusten hoitotyötä. Havainto haastatteluissa, että merkitysten tiedostamisen kautta ymmärrys ja oivallus taiteen mahdollisuuksista hoitotyössä lisääntyi. Taide ja kulttuuri vanhusten hoitotyössä on kannattavaa moniulotteisten ja myönteisten merkitysten valossa. Merkitykset voivat vastata MIKSI kysymykseen; miksi taidetta ja kulttuuria vanhusten hoitotyöhön? Merkitykset kulttuurisen vanhustyön tavoitteina? Taiteen ja kulttuurin toteutumiseksi vanhusten hoitotyössä tarvitaan valtakunnallisten linjausten ja suositusten lisäksi paikallista, yksikkö- ja yksilötasoista lupaa sen toteuttamiselle arvokeskustelua ja resursointia mitä taide ja kulttuuri vanhusten hoitotyössä tarkoittaa meidän kaupungissa, vanhusten palveluiden organisaatiossa, omassa yksikössä, omassa työssä?
Lähteet 1 Bygren LO, Konlaan BB, Johansson S-E. Attendance at cultural events, reading books or periodicals, and making music or singing in a choir as determinants for survival: Swedish interview survey of living conditions. BMJ 1996; 313: 1577-80. Bygren LO, Johansson S-E, Konlaan BB, Grjibovskid AM, Wilkinson AV, Sjöström M. Attending cultural events and cancer mortality: A Swedish cohort study. Arts & health 2009; 1: 64 73. Cuypers K, Krokstad S, Holmen TL, Knudtsen MS, Bygren LO, Holmen J. Patterns of receptive and creative cultural activities and their association with perceived health, anxiety, depression and satisfaction with life among adults: the HUNT study, Norway. J Epidemiol Community Health 2012; 66: 698 703. Johansson S-E, Konlaan BB, Bygren LO. Sustaining habits of attending cultural events and maintenance of health: a longitudinal study. Health promotion international 2001; 16: 229 234. Konlaan BB, Bygren LO, Johansson S-E. Visiting the cinema, concerts, museums or art exhibitions as determinant of survival: a Swedish fourteen-year cohort follow-up. Scand J Public Health 2000; 28: 174 178. Väänänen A, Murray M, Koskinen A, Vahtera J, Kouvonen A, Kivimäki M. Engagement in cultural activities and cause-specific mortality: Prospektive cohort study. Preventive Medicine 2009; 49: 142 147. 2 Matarasso F. Use or ornament? The social impact of participation in the arts. Comedia. 1997. [www-dokumentti] 2003 [haettu 8.12.2011] http://www.disseminate.net.au/files/webfiles/ornamentmatarasso.pdf 3 Staricoff R. Arts in health: A review of the medical litterature. Research raport 36. Arts Council of England. 2004. [www-dokumentti] 2004 [haettu 25.1.2012] http://www.artsandhealth.ie/wp-content/uploads/2011/08/ahreview-of-medical-literature1.pdf 4 Cohen GD, Perlstein S, Chapline J, Kelly J, Firth KM, Simmens S. The Impact of Professionally Conducted Cultural Programs on the Physical Health, Mental Health, and Social Functioning of Older Adults. The Gerontologist 2006b; 46: 726 734. Cohen GD. New theories and research findings on the positive influence of music and art on health with ageing. Arts & Health 2009; 1: 48 63. Fisher BJ, Specht DK. Succesful aging and creativity in later life. Journal of aging studies 1999; 13: 457-472. Flood M, Phillips KD. Creativity in older adults: A plethora of possibilities. Issues in Mental Health Nursing 2007; 28: 389 411. Hays T, Minichiello V. The meaning of music in the lives of older people: a qualitative study. Psychology of Music 2005; 33: 437-451. Toepoel V. Cultural participation of older adults: investigating the contribution of lowbrow and highbrow activities to social integration and satisfaction with life. Int J Disabil Hum Dev 2011; 10: 123 129. 5 Beesley K, White JH, Alston MK, Sweetapple AL, Pollack M. Art after stroke: the qualitative experience of community dwelling stroke survivors in a group art programme. Disability and rehabilitation 2011; 33: 2346 2355. Eloniemi-Sulkava U, Savikko N (toim.) MielenMuutos muistisairaiden ihmisten hoidossa. Käytösoireiden hoidosta muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tukemiseen. MielenMuutos tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 3. Helsinki: Vanhustyön Keskusliitto, 2011. Goldblatt R, Elkis-Abuhoff D, Gaydosc M, Napolid A. Understanding clinical benefits of modeling clay exploration with patients diagnosed with Parkinson s disease. Arts & health 2010; 2: 140 148. Hagen B, Armstrong-Esther C, Sandilands M. On a happier note: validation of musical exercise for older persons in long-termcare settings. International Journal of Nursing Studies 2003; 40: 347 357. Harrison S, Cooke M, Moyle W, Shum D, Murfield JE. Development of a music intervention protocol and its effect on participant engagement: Experiences from a randomised controlled trial with older people with dementia. Arts & Health 2010; 2: 125 139. Kluge MA, Tang A, Glick L, LeCompte M, Willis B. Let s Keep Moving: A dance movement class for older women recently relocated to a continuing care retirement community (CCRC). Arts & Health 2012; 4: 4 15. Palo-Bengtsson, L., Winblad, B., Ekman, S.L. Social dancing:a way to support intellectual, emotional and motor functions in persons with dementia, Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing 1998; 5: 545-553. Schneider S, Schönle PW, Altenmuller E, Munte TF. Using musical instruments to improve motor skill recovery following a stroke. J Neurol 2007; 254: 1339 46. Schauer M, Mauritz KH. Musical motor feedback (MMF) in walking hemiparetic stroke patients: randomized trials of gait improvement. Clin Rehab 2003; 17: 713 22. Soinila S, Särkämö T. Musiikki aivoinfarktipotilaan hoidossa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009; 125: 2585 90. Sung H-C, Chang AM. Use of preferred music to decrease agitated behaviours in older people with dementia: a review of the literature. Journal of Clinical Nursing 2005; 14: 1133 1140. Särkämö T, Laitinen S, Numminen A, Tervaniemi M, Kurki M, Rantanen P. Muistaakseni laulan: Musiikin käyttö muistisairaiden mielialan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa. Loppuraportti. Miina Sillanpään Säätiön julkaisuja A:10. Helsinki: Miina Sillanpään Säätiö, 2011. [www-dokumentti] 2011 [haettu 24.11.2012] http://www.miinasillanpaansaatio.fi/fin/tutkimus-_ja_kehittamistoiminta/kehitamme_parhaillaan/muistaakseni_laulan/ Wikström B-M. Social interaction associated with visual art discussions: a controlled intervention study. Aging & Mental Health 2002; 6: 82 87.