Jyty 90 vuotta. Jytyn jäsentutkimus 2008 raportti. Paino: Priimus Paino Oy Taitto: BBO, Better Business Office Oy

Jyty 90 vuotta Jytyn jäsentutkimus 2008 raportti Paino: Priimus Paino Oy Taitto: BBO, Better Business Office Oy

Saatteeksi Sisällys Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty syntyi vuonna 2004 Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n laajentaessa toimikenttäänsä myös yksityisalojen toimihenkilöiden edunvalvojaksi. Uudistuneella liitolla on takanaan kunniakas historia. Vuosi 2008 on Jytyn 90-vuotisjuhlavuosi. Jyty tekee joka liittokokousvuosi laajan jäsentutkimuksen, jossa selvitetään mm. jäsenistön rakennetta, näkemyksiä työelämästä sekä mielipiteitä liiton toiminnasta. Jäsenkyselyn tarkoituksena on näiden tietojen pohjalta tuottaa analysoitua tietoa liiton toimintojen kehittämiseksi. Jäsentutkimuksen avulla seurataan myös, miten mielipiteet ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosien varrella, ja tästä syystä se pyritään toteuttamaan mahdollisimman samankaltaisena, jotta vertailtavuus edellisiin kyselyihin säilyisi. Tässä raportissa esitellään tutkimuksen päätulokset. Aineiston analysointi jatkuu ja tuloksia hyödynnetään jatkossa liiton eri toiminnoissa. Toivomme, että jäsentutkimus on hyödyllinen työkalu eri tehtävissä toimiville liiton edustajille. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Mira Ojalehto, Hanna Kukkonen ja Mari Huuhtanen. Helsingissä syyskuussa 2008 Mari Huuhtanen työmarkkinatutkija Saatteeksi 4 Yhteenvetoa kyselyn tuloksista 6 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen toteutus ja tutkimusaineisto 10 1.2 Jäsenkuva 11 2. Jäsen ja työyhteisö 2.1 Työyhteisö 16 2.2 Työhyvinvointi 18 2.3 Fyysinen ja henkinen väkivalta työpaikoilla 21 2.4 Työpaikan yhteistoiminta 22 2.5 Organisaatiomuutokset työpaikoilla 25 2.6 Palkkaus 26 2.7 Tulevaisuuden työnäkymät 28 3. Jäsen ja ammattiliitto 3.1 Syitä jäsenyydelle 31 3.2 Osallistuminen järjestötoimintaan 33 3.3 Edunvalvonta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen 36 3.4 Jäsenpalvelut 41 3.5 Viestintä 44 3.6 Koulutus 50 Pohdintaa 52 Lähteet 54

Jäsenkuva Kyselyn vastausprosentti oli 37 %. Vastaajista 89 % oli naisia ja 11 % miehiä. Luottamustehtävissä toimivia oli vastaajista 32 %. Vastaajista 81 % on kokopäivätyössä. Vuoteen 2004 verrattuna kokopäivätyössä olevien osuus on pienentynyt ja vastaavasti osa-aikaisten ja työttömien osuus kasvanut hieman. Vakinaisessa työsuhteessa työskentelee 80 % vastaajista. Liiton työvoimajäsenistä naisia on 86 %. Yli puolet liiton työvoimajäsenistä on yli 50-vuotiaita ja työvoimajäsenten keski-ikä on 49 vuotta. Liiton jäsenistön ikärakenne vastaa työmarkkinoiden yleistä tilannetta. Jäsenistön ikääntyminen seuraa erityisesti julkisalojen henkilöstön ikärakenteen kehitystä. Enemmistö vastaajista (77 %) työskentelee kunnassa tai kuntayhtymässä. Vastaajista 4 % työskentelee kunnan omistaman osakeyhtiön tai liikelaitoksen palveluksessa, 6 % ilmoittaa työnantajakseen ns. kolmannen sektorin työnantajan, 6 % työskentelee yksityisen työnantajan palveluksessa, ja seurakunnan tai muun kirkollisyhteisön palveluksessa on 3 % vastaajista. Yhteenvetoa kyselyn tuloksista Seuraavaksi on esitetty yhteenvetoa keskeisimmistä jäsenkyselyn tuloksista. Yksityiskohtaisemmin tuloksia käydään läpi tämän raportin muissa luvuissa. Kolme yleisintä ammattinimikettä vastaajien keskuudessa olivat toimistosihteeri, kanslisti ja osastonsihteeri. Jäsenen tyypillinen koulutus on opistotasoinen tutkinto tai ammattitutkinto. Jäsen ja työyhteisö Kyselyyn vastanneiden työpaikoilla tapahtuu muutoksia tiuhaan. Puolet vastaajista ilmoittaa, että viimeisten neljän vuoden aikana heidän työpaikallaan on tehty jonkinlainen organisaatiomuutos. Vastaajista 38 % ilmoittaa, että viimeisten neljän vuoden aikana heidän työpaikallaan on vähennetty työntekijöiden määrää ja työt on jaettu jäljelle jääneille. Työpaikalla tapahtuvat muutokset ovat olleet yhtä yleisiä myös kahden edellisen jäsentutkimuksen mukaan. Vastaajat arvioivat nykyisen ammattikoulutuksen ja ammattitaidon riittävän myös tulevaisuudessa. Työttömäksi joutumista pidetään nyt hieman todennäköisempänä kuin neljä vuotta sitten, mutta edelleen neljä viidestä pitää työttömäksi jäämistä epätodennäköisenä. Nuoret kokevat työtilanteensa epävarmemmaksi. Kolmannes alle 36-vuotiaista pitää työttömyyttä todennäköisenä. Haastavimpina asioina työssä koetaan työmäärän epätasainen kasaantuminen, jatkuvasti kasvavat tavoitteet ja vaatimukset sekä liian suuri työmäärä. Myös yksin työskenteleminen ja puutteellinen työnohjaus koetaan ongelmiksi. Vastaajista 77 % kokee työn kiireellisyyden lisääntyneen viime vuosina.

Vastaukset työmäärästä jakautuvat. Lähes puolet vastaajista kokee työmääränsä jatkuvasti tai toisinaan liian suureksi, kun taas loput vastaajista pitää työmääräänsä sopivana. Yli puolet vastaajista (54 %) kokee työn vievän voimavaroja aikaisempaa enemmän ja kolmannes vastaajista tuntee jaksavansa työssä aikaisempaa huonommin. Kuormittunein ryhmä näyttäisi olevan 46 55-vuotiaat. Vakituisten työntekijöiden kuormitus on edellisten jäsentutkimusten tapaan suuri. He kokevat määräaikaisia useammin työn vievän enemmän voimavaroja ja jaksavat työssään huonommin. Kiireestä ja liiallisesta työmäärästä huolimatta puolet vastaajista kokee kuitenkin työn sisällön kehittyneen myönteisesti viime vuosina. Kaksi kolmesta vastaajasta arvioi oman palkkansa olevan alempi kuin vastaavista tehtävistä työmarkkinoilla yleensä maksettava palkka. Vastaajista 19 % on valmiita vaihtamaan työnantajaa, jos saisi parempaa palkkaa. Jäsen ja ammattiliitto Edunvalvonta Tärkeimpiä syitä liittoon kuulumiselle ovat vastaajien mielestä työttömyysturva, järjestäytymisen mahdollistama tehokas edunvalvonta palkka- ja työehtoasioissa sekä liiton oikeudellinen apu. Kyselyyn vastanneiden arvioiden mukaan liitto on onnistunut edunvalvonnassaan melko hyvin. Tyytyväisyys edunvalvontaan on lisääntynyt huomattavasti verrattuna edelliseen jäsenkyselyyn. Nyt noin viidennes pitää edunvalvonnan tuloksia kiitettävinä, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2004 jäsentutkimuksessa. Suurin osa arvioi edelleen liiton edunvalvonnan tulokset tyydyttäviksi sekä jäsenistön edunvalvonnassa että jäsenelle itselleen tärkeiden asioiden ajamisessa. Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimmäksi tehtäväksi vastaajat kokevat palkan ja palkkaehtojen parantamisen, jota pitää erittäin tärkeänä 87 % vastaajista. Työpaikkojen turvaaminen, uusien palkkausjärjestelmien kehittäminen ja tasa-arvon lisääminen työelämässä ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavina. Jäsenistön mielestä liiton painoarvo ammattijärjestönä on kasvanut viimeisten neljän vuoden aikana. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että liiton painoarvo on lisääntynyt paljon tai jonkin verran viimeisten neljän vuoden aikana. Liiton asema sopijatahona näyttää vastausten perusteella edelleen olevan vahva. Vastaajista 47 % pitää liittoa parhaana neuvottelijana, kun sovitaan palkankorotuksista. Työaikoihin liittyvistä joustoista sovittaessa luottamusmiestä tai yhdistyksen edustajaa ja liittoa pidetään lähes yhtä hyvinä sopijatahoina. Joka viides vastaaja olisi valmis sopimaan itse palkankorotuksista sekä työaikoihin liittyvistä joustoista. Kouluarvosanoin mitattuna arvosana 7,6 osoittaa, että kokonaisuudessaan liitto on onnistunut edunvalvonnassa melko hyvin. Jäsenpalvelut Tärkeimpiä jäsenpalveluita ovat vastaajien mielestä työttömyysturva-asiat, liitosta saatava tiedotus ja oikeusapu. Jäsenet arvioivat liiton tarjoaman oikeusavun nyt huomattavasti tärkeämmäksi kuin aiemmissa jäsentutkimuksissa. Jäsenten yhteydenotot koskevat useimmiten palkkaa tai työsuhteen ehtoja. Luottamusmiehet saavat luonnollisesti eniten yhteydenottoja. Muita asioita, joissa jäsenet ovat yhteydessä liiton eri toimijoihin, ovat mm. työttömyysturvaasiat, jäsenyyteen liittyvät asiat, koulutukset sekä vapaa-ajan toiminta. Lakkoon ollaan valmiita mm. tilanteissa, joissa työnantaja paikallisesti heikentää työsuhdeturvaa tai jos työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja ja sopimuksia. Yleisarvosana 7,9 kertoo jäsenten tyytyväisyydestä liiton jäsenpalveluihin kokonaisuutena. Viestintä Liiton toimintaa kuvaavat parhaiten tiedotuksen avoimuus, asiantuntevuus, turvallisuus ja palvelualttius. Nämä ominaisuudet ovat pysyneet samoina viime jäsentutkimukseen verrattuna. Liiton tunnettuus ei ole jäsenten mielestä kärsinyt nimenmuutoksesta, vaan uutta Jytyä pidetään yhtä tunnettuna kuin Kunnallisvirkamiesliittoa vuonna 2004. Jyty-lehti tavoittaa jäsenistön hyvin; vain prosentti vastaajista ei lue lehteä. Luetuimpia juttuja lehdessä ovat omaa ammattialaa koskevat kirjoitukset sekä palkitsemista, palvelussuhteen ehtoja ja työttömyysturvaa käsittelevät jutut. Jäsenlehti on edelleen keskeisin tiedotuskanava, mutta internetin ja sähköisen tiedottamisen merkitys kasvaa koko ajan. Viestinnän yleisarvosanaksi muodostui 7,5. Koulutus Liiton koulutustarjonta on lisääntynyt ja kurssipäivien määrä kasvanut viime vuosina. Suosituimpia koulutuksia ovat olleet yhdistysten ja alueiden järjestämät kurssit. Liiton kursseihin ja koulutuksiin ollaan pääosin oltu tyytyväisiä. Yhdistykset, alueet ja keskustoimisto ovat onnistuneet vastaajien mielestä keskimäärin melko hyvin koulutuksia järjestäessään. Koulutuksen yleisarvosanaksi muodostui 7,5.

Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että ne kuvaavat ennen kaikkea vastanneiden joukkoa mutta antavat viitteitä koko jäsenistön näkemyksistä. Kyselytuloksia verrataan edelliseen, vuonna 2004 tehtyyn jäsenkyselyyn. Vertailun avulla saadaan kuvaa siitä, miten jäsenistön näkemykset ovat kehittyneet edellisiin vuosiin verrattuna. Vertailutuloksia tulkittaessa on muistettava, että niissä ei ole vertailtu identtisen jäsenistön näkemyksiä, vaan vastaajajoukko on muuttunut eri vuosina. 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen toteutus ja tutkimusaineisto Tutkimusaineisto kerättiin internetkyselyllä ja kyselykutsu lähetettiin kaikille Jytyn työvoimajäsenille, joiden sähköpostiosoite oli jäsenrekisterissä. Sähköpostiviesti sisälsi vastausohjeet sekä henkilökohtaisen linkin web-lomakkeeseen. Tutkimuksesta tiedotettiin lisäksi liiton internetsivuilla sekä jäsenlehdessä. Kaikilla jäsenillä oli mahdollisuus osallistua tutkimukseen lähettämällä sähköpostiosoitteensa tutkimuksen tekijöille. Kysely toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi. Muistutusviesti kyselystä lähetettiin kahdesti kaikille vastaamattomille. Kyselyajankohta oli 15.4. 19.5.2008 eli vastausaikaa oli noin kuukausi. Kyselykutsuja lähetettiin yhteensä 18 863, joista palautui virheellisinä 2 062. Lopullinen otos oli 16 801. 37 % Kyselyn otos ja vastausmäärä Pyöristyksistä johtuen taulukoissa ja kaavioissa esitetyt prosenttiluvut eivät välttämättä päädy yhteenlaskettuna 100 prosenttiin. 1.2 Jäsenkuva Jytyn kokonaisjäsenmäärä on noin 70 000 jäsentä. Jytyn työvoimajäsenistä, eli noin 56 000 jäsenestä naisia on 86 prosenttia. Yli puolet liiton työvoimajäsenistä on yli 50-vuotiaita ja työvoimajäsenten keski-ikä on 49 vuotta. Naisten keski-ikä on 49 vuotta ja miesten 47 vuotta. 1 Jäsenten keski-ikä on kasvanut hieman, sillä vuonna 2004 työvoimajäsenten keski-ikä oli 46 vuotta. Nuoriso- ja opiskelijatoimintaa on tehostettu viimeisten neljän vuoden aikana ja tällä hetkellä opiskelijajäseniä on noin 4 000. Koko kunta-alalla keski-ikä on 45 vuotta. Yli puolet koko kunta-alan henkilöstöstä on 30 49-vuotiaita ja joka kymmenes on alle 30-vuotias. Runsas kolmannes on vähintään 50-vuotiaita. 2 Liiton jäsenistön ikärakenne vastaa työmarkkinoiden yleistä tilannetta. Jäsenistön ikääntyminen seuraa erityisesti julkisalojen henkilöstön ikärakenteen kehitystä. Jytyssä kuntien palveluksessa olevista jäsenistä yli viidennes ja seurakunnissa työskentelevistä neljäsosa on yli 56-vuotiaita. Yksityisaloilla työskentelevien jäsenten joukko on keski-iältään merkittävästi nuorempi. Koko jäsenistöstä alle 36-vuotiaita on joka kymmenes. Kuvio 1. Kyselyn otos ja vastausmäärä Kokonaisotos 16 801 Vastausmäärä 6 244 Vastauksia saatiin kaikkiaan 6 244 jäseneltä. Vastaajia oli enemmän kuin jäsenkyselyissä aiemmin. Vuoden 2004 jäsentutkimuksessa vastaajia oli 3 553. Tulosten yleistettävyyden kannalta laaja ja kattava vastaajajoukko on olennainen. Tutkimuksen vastausprosentti vaihtelee kysymyksittäin 37 30 prosentin välillä ja sitä voidaan vastausmäärä kokonaisotos pitää tiedonkeräysmenetelmään nähden kohtuullisen hyvänä. Suuri vastaajajoukko lisää tutkimustulosten yleistettävyyttä. Vaikka vastausprosentti ei yllä edellisten jäsenkyselyjen tasolle, vastaajajoukkoa voidaan pitää edustavampana kuin aiemmin. Kysely lähetettiin nyt 30 prosentille työvoimajäsenistä ja 11 prosenttia työvoimajäsenistä vastasi siihen. 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Jäsenistön ikäjakauma 16 % 9 % 10 % 26 % 24 % 24 % 32 % 37 % 37 % 26 % 31 % 30 % alle 36 v. 36 45 v. 46 55 v. 56 v. ja yli Kuvio 2. Koko jäsenistön ikäjakauma Mies Nainen Yhteensä 1 Jytyn jäsenrekisteri 2 Kunnallinen työmarkkinalaitos, Tilastoesite maaliskuu 2008 Yhteen Nainen Mies Ikä Mies Nainen Yhteensä alle 36 v. 16 9 10 10 11

Kyselyyn vastanneista 89 prosenttia oli naisia ja 11 prosenttia miehiä. Koska kyselykutsu lähetettiin sähköpostitse, kyselyn vastaajiksi valikoitui joukko jäseniä, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa jäsenrekisteriin ja jotka käyttävät aktiivisesti sähköpostia. Henkilöt, jotka eivät käytä sähköpostia, ovat vastaajajoukon ulkopuolella. Yli 56-vuotiaat vastaajat ovat selvästi aliedustettuina. Lisäksi on huomioitava, että internetin ja sähköpostin käyttömahdollisuudet poikkeavat toisistaan myös ammattiryhmittäin. Jäsenistön koulutustasoa tiedusteltiin kahden eri kysymyksen avulla. Tarkoituksena oli erotella jäsenten koulutustaso ennen työelämään siirtymistä sekä työelämään siirtymisen jälkeen hankittu koulutus. Koulutustaso (n=6194) Suuremman vastaajajoukon myötä vastaajat edustavat aiempia jäsentutkimuksia paremmin koko jäsenistöä, sillä luottamusmiesten ja yhdistysaktiivien suhteellinen osuus vastaajajoukosta on pienempi kuin aiemmin. Eri luottamustehtäviä hoitavia vastaajia on nyt 32 prosenttia, kun vuonna 2004 luottamustehtävissä toimi 55 prosenttia vastaajista. Liiton luottamustehtävissä toimivien osuus kaikista jäsenistä on noin 10 prosenttia. Tutkimukseen osallistuneiden jakauma vastaa suhteellisen hyvin koko liiton jakaumaa maantieteellisen sijainnin mukaan. Myös eri sopimusalat ovat vastaajajoukossa hyvin edustettuina jäsenrekisteritietojen perusteella. 90 % 75 % 60 % 45 % 30 % 15 % 0 % Vastaajien ja Jytyn työvoimajäsenten ikä- ja sukupuolirakenne 12 % 29 % 38 % 20 % 89 % 10 % 24 % 37 % 30 % 86 % Vastaajat Jytyn työvoimajäsenet alle 36 v. 36 45 v. 46 55 v. 56 v. ja yli Naisten osuus Kuvio 3. Vastaajien ja Jytyn työvoimajäsenten ikä- ja sukupuolirakenne Naisten osuus 56 v. ja yli 46-55 v. 36-45 v. alle 36 v. Peruskoulu (tai vastaavan tason koulutus) Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto yliopistossa (kandidaatti) Ylempi korkeakoulututkinto yliopistossa (maisteri) Kuvio 4. Vastaajien alkuperäinen koulutustaso Ylioppilas Jokin muu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Vastaajista 41 prosentilla on alun perin opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto ja 28 prosentilla ammatillinen perustutkinto. Peruskoulun käyneitä on 11 prosenttia ja seitsemän prosenttia on ylioppilaita. Ammattikorkeakoulututkinto on seitsemällä prosentilla ja yliopistotutkinto neljällä prosentilla jäsenistöstä. Työelämään siirtymisen jälkeen hankittu koulutus on yleisimmin ammattitutkinto, jonka on suorittanut 41 prosenttia vastaajista tai opistoasteen tutkinto, jonka on suorittanut 22 prosenttia vastaajista. Näyttötutkinnon on työelämään siirtymisen jälkeen suorittanut 13 prosenttia jäsenistä. Ammattikorkeakoulututkinnon on vastaajista suorittanut 10 prosenttia. Huomattava osa työelämään siirtymisen jälkeen hankitusta koulutuksesta ei ole tutkintoon johtavaa, vaan kurssimuotoista tietojen ja taitojen päivittämistä ja omaan ammattialaan liittyvää täydennyskoulutusta. 12 13

Kokopäivätyössä vastaajista on 81 prosenttia. Osa-aikatyössä on viisi prosenttia, osa-aikaeläkkeellä kolme prosenttia ja työttömänä kuusi prosenttia vastaajista. Alle 36-vuotiaat tekevät muita useammin osa-aikatyötä. Vuoteen 2004 verrattuna kokopäivätyössä olevien osuus on pienentynyt ja vastaavasti osa-aikaisten ja työttömien osuus kasvanut hieman. Työllisyystilanne (n=6243) Yksityisten työnantajien palveluksessa olevien jäsenten määrä on Jytyssä kasvussa, mikä näkyy myös verrattaessa jäsentutkimuksen vastaajajoukkoa neljän vuoden takaiseen. Seurakunnan tai muun kirkollisyhteisön palveluksessa on kolme prosenttia vastaajista. Työnantajat vuosina 2008 ja 2004 Kokopäivätyössä Työtön Osa-aikatyössä Osa-aikaeläkkeellä Äitiys-, isyys-, tai vanhempainvapaalla Hoitovapaalla (hoitamassa alle 3-vuotiasta lasta) Sairauslomalla Opintovapaalla Vuorotteluvapaalla Työelämän ulkopuolella muusta syystä 0 % 30 % 60 % 90 % Kuvio 5. Työllisyystilanne vastaushetkellä Vastaajista 80 prosenttia työskentelee vakinaisessa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa tai työllisyysmäärärahoin työllistettyjä on yhteensä 20 prosenttia jäsenistä. Naisten ja miesten välillä ei ollut merkittävää eroa työsuhteen pysyvyyden osalta. Naisten ja miesten palvelussuhteen luonne Naiset Miehet Kaikki Vakituinen 80 % 81 % 80 % Määräaikainen 18 % 16 % 17 % Työllisyysmäärärahoin palkattu 2 % 3 % 3 % Taulukko 1. Palvelussuhteen luonne Alle 36-vuotiaista vastaajista vain 55 prosenttia on vakinaisessa työsuhteessa. Nuorten asema työmarkkinoilla on selkeästi muita huonompi ja myös työttömyys on jonkin verran yleisempää nuorten työntekijöiden kohdalla. Vastaajista 72 prosenttia on työsopimussuhteessa ja 28 prosenttia virkasuhteessa. Vuoden 2003 lopulla voimaan tullut kuntalain muutos virkasuhteiden muuttamisesta työsopimussuhteiksi näkyy selkeänä muutoksena myös Jytyn jäsenten palvelussuhteissa. Vuonna 2004 vastaajista 48 prosenttia oli vielä virkasuhteessa ja 52 prosenttia työsopimussuhteessa. Vastaajista enemmistö työskentelee kunnassa tai kuntayhtymässä. Kunnan palveluksessa vastaajista on 60 prosenttia ja 17 prosenttia kuntayhtymän palveluksessa. Lisäksi neljä prosenttia työskentelee kunnan omistaman osakeyhtiön tai liikelaitoksen palveluksessa. Vastaajista kuusi prosenttia ilmoittaa työnantajakseen ns. kolmannen sektorin työnantajan, joihin lukeutuvat esim. yhdistykset ja säätiöt. Vastaajista kuusi prosenttia työskentelee yksityisen työnantajan palveluksessa. Kunta 60 68 Kuntayhtymä 17 17 Seurakunta tai muu kirkollisyhteisö 3 3 Kunnan omistama osakeyhtiö, liikelaitos tms. 4 3 Säätiö, urheiluseura, järjestö tms. 1 6 Muu yksityinen työnantaja 2 6 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 2008 (n= 6044) 2004 (n=3563) Kuvio 6. Vastaajien työnantajat vuosina 2008 ja 2004 Tyypillinen jytyläinen työskentelee hallinto- ja taloustehtävissä. Kymmenen yleisintä ammattinimikettä olivat toimistosihteeri, kanslisti, osastonsihteeri, kirjastovirkailija, palkkasihteeri, koulusihteeri, kouluavustaja, maatalouslomittaja, kirjanpitäjä ja lähihoitaja. Jytyn jäseniin sovelletaan lähes kahtakymmentä eri työ- ja virkaehtosopimusta. Kahdeksalla kymmenestä kyselyyn vastanneesta palvelussuhteeseen sovellettava sopimus on Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES. Seuraavaksi eniten vastaajien palvelussuhteeseen sovelletaan Kirkon yleistä virka- ja työehtosopimusta (2,4 %), Yksityistä opetusalaa koskevaa työehtosopimusta (2,3 %), Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan runkosopimusta (2 %), Kunnallista teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta TS (1,9 %), Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimusta PTY (1,8 %) ja Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta (1,4 %). Huomattavaa on, että kolme prosenttia vastaajista ei osaa sanoa, mitä sopimusta heidän palvelussuhteeseensa sovelletaan. Palvelussuhteeseen sovellettava työ- tai virkaehtosopimus (n=5484) % Hlöä Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) 79,8 % 4378 Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus 2,4 % 131 Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus 2,3 % 125 Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan runkosopimus 2,0 % 108 Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) 1,9 % 102 Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus (PTY) 1,8 % 97 Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 1,4 % 75 Taulukko 2. Yleisimmät sovellettavat työ- ja virkaehtosopimukset vastaajien keskuudessa 2004 2008 14 15

Työyhteisön arviointi (n=5453-5476) 2. JÄSEN JA TYÖYHTEISÖ T ämän luvun vastauksissa ovat mukana vain ne vastaajat, jotka ilmoittivat saavansa kyselyhetkellä palkkaa työ- tai virkasuhteeseen perustuen. Heitä oli 89 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. 2.1 Työyhteisö Työyhteisön hyvinvoinnin tukeminen on ajankohtainen haaste jokaisessa työyhteisössä. Hyvä työyhteisö ei suinkaan ole ongelmaton vaan sellainen, joka kykenee käsittelemään ja ratkomaan kohtaamansa vaikeudet ja virheet sekä ottamaan niistä opiksi. Vastaajia pyydettiin arvioimaan työtään ja työyhteisöään eri näkökulmista. Verrattuna edelliseen jäsenkyselyyn ovat näkemykset pysyneet lähes samoina tai muuttuneet myönteisemmiksi verrattaessa täysin tai melko samaa mieltä olevien vastauksia. Työkäytännöt joustavat siten, että työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu* Minua kohdellaan oikeudenmukaisesti Työtäni arvostetaan Työilmapiiri on hyvä Ei esiinny häirintää tai kiusaamista Voin itse vaikuttaa työni sisältöön Tasa-arvo toteutuu sukupuolten välillä Työnjohto on hyvää ja laadukasta Esimiehet tukevat alaisiaan Eri henkilöstöryhmiä kohdellaan tasaveroisesti Voin itse vaikuttaa työni määrään Minua palkitaan hyvistä työsuorituksista 2008 täysin tai melko samaa mieltä 2004 täysin tai melko samaa mieltä Kuvio 7. Miten seuraavat väittämät pitävät paikkansa työyhteisössäsi? (* väittämää ei ollut vuoden 2004 kyselyssä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Työyhteisöjen ilmapiiriin on työpaikoilla viime vuosien aikana alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Enemmistö kyselyyn vastanneista kokee, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti, työtä arvostetaan, sitä saa tehdä hyvässä työilmapiirissä ja että sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu työpaikalla. Positiivista työpaikoilla on työkäytäntöjen joustavuus siten, että työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu. Työn joustavuuteen ovat kaikkein tyytyväisimpiä alle 45-vuotiaat, joiden elämässä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet lienevät ajankohtaisimpia. Mielenkiintoista on, että enemmistö kokee voivansa vaikuttaa työnsä sisältöön, mutta työmäärään vaikuttaminen koetaan hankalammaksi. Vastaajat löytävät parannettavaa työpaikoilla ensisijaisesti esimiestyöskentelyssä ja henkilöstöryhmien tasavertaisessa kohtelussa. Myös vaikutusmahdollisuuksia työn määrään toivotaan lisää. Henkilökohtaisten palkitsemisperusteiden puute on edelleen yleistä useilla työpaikoilla. Hyvistä työsuorituksista palkitseminen on kuitenkin selvästi lisääntynyt verrattuna vuoden 2004 jäsenkyselyn tuloksiin. Suoritusperusteinen palkitseminen on yleisempää yksityisellä sektorilla, mutta se on viime vuosien aikana lisääntynyt myös kunta-alalla. 2004 täysin tai melko sam 2008 täysin tai melko sam 16 17

2.2 Työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvointi vaikuttaa osaltaan työyhteisöjen menestymiseen ja toiminnan tuloksellisuuteen. Työhyvinvointi, työelämän laatu ja työn sisältö nousevat yhä tärkeämmiksi kilpailutekijöiksi työmarkkinoilla. Seuraavaksi käydään läpi jäsenten näkemyksiä työssä jaksamisesta ja työn haasteista. lisääntynyt huomattavasti lisääntynyt jonkin verran pysynyt ennallaan vähentynyt jonkin verran vähentynyt huomattavasti 2008 (n= 5475) 2004 (n=3198) Kuvio 8. Työn kiireellisyys vuonna 2008 ja 2004 Työn kiireellisyys on viime vuosina... 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Vastaajista 77 prosenttia kokee työn kiireellisyyden lisääntyneen viime vuosina. Kiireen kokeminen on lähes yhtä yleistä kaikissa ikäryhmissä, mutta lyhyen työuran omaavilla, alle 36-vuotiailla se on hieman vähäisempää. Edelliseen jäsentutkimukseen verrattuna työn kiireellisyyden ei enää koeta lisääntyneen niin paljon kuin neljä vuotta sitten. jatkuvasti liian suuri melko usein liian suuri sopiva tai vaihteleva melko usein liian vähäinen 2008 (n= 5497) 2004 (n=3203) Kuvio 9. Työmäärä vuonna 2008 ja 2004 Työmääräni on... 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 2004 (n=3198) 2008 (n=5475) 2004 2008 Kokemukset työmäärästä eivät ole muuttuneet suuresti vuoden 2004 jäsenkyselystä. Edelleen lähes joka toinen vastaaja kokee työmääränsä jatkuvasti tai toisinaan liian suureksi. Toisaalta nyt hieman yli puolet vastaajista pitää työmääräänsä sopivana tai vaihtelevana. Tuntemukset liiallisesta työmäärästä näyttävät korreloivan ainakin osin työntekijän iän kanssa, sillä yli 46-vuotiaat työntekijät kokevat työmääränsä liian suureksi useammin kuin heitä nuoremmat. Samoin naiset kokevat miehiä useammin työmääränsä liian suureksi. Työntekijöiden ikääntyminen luo haasteita työssä jaksamiseen. Kunta-alan työntekijöiden keski-ikä on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla ja kolmannes kuntatyöntekijöistä on siirtymässä eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Koetko, että työsi vie voimavarojasi aikaisempaa... 2008 (n=5462) 2004 (n=3197) enemmän 54 % 59 % yhtä paljon 41 % 38 % vähemmän 5 % 4 % Jaksatko työssäsi nykyisin aikaisempaa... 2008 (n=5459) 2004 (n=3200) huonommin 34 % 36 % yhtä hyvin 58 % 57 % paremmin 8 % 8 % Miten työsi sisältö on mielestäsi kehittynyt viimeisten parin vuoden aikana? 2008 (n=5448) 2004 (n=3193) kehittynyt myönteisesti 51 % 59 % ei muutosta 33 % 28 % kehittynyt kielteisesti 16 % 14 % Taulukko 3. Voimavarat, jaksaminen ja työn sisällön kehittyminen vuonna 2008 ja 2004 Yli puolet vastaajista (54 %) kokee työn vievän voimavaroja aikaisempaa enemmän ja kolmannes vastaajista (34 %) tuntee jaksavansa työssä aikaisempaa huonommin. Kuormittunein ryhmä näyttäisi olevan 46 55-vuotiaat. Vakituisten työntekijöiden kuormitus on edellisten jäsentutkimusten tapaan suuri. He kokevat määräaikaisia useammin työn vievän enemmän voimavaroja ja jaksavat työssään huonommin. Vakituiset työntekijät kertovat määräaikaisia useammin myös työmäärän ja työn kiireellisyyden lisääntyneen. Kiireestä ja liiallisesta työmäärästä huolimatta puolet vastaajista kokee kuitenkin työn sisällön kehittyneen myönteisesti viime vuosina. Niiden vastaajien joukko, jotka kokevat työnsä sisällön kehittyneen kielteisesti, on kasvanut parilla prosenttiyksiköllä vuodesta 2004. Alle 36-vuotiaat tuntevat työnsä sisällön kehittyneen myönteisesti muita useammin, samoin naiset kokevat miehiä useammin työnsä kehittyneen positiiviseen suuntaan. 18 19

Työn haastavimmat tekijät (n=5439) Töiden epätasainen kasaantuminen Jatkuvasti kasvavat tavoitteet ja vaatimukset Liian suuri työmäärä Yksin tekeminen Huono työnohjaus Pitkät työpäivät Liian yksitoikkoiset työtehtävät Huonot työvälineet Oman ammattitaidon jälkeenjääminen Pitkät työmatkat Liian vaativat työtehtävät Ei mitään erityistä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuvio 10. Työn haastavimmat tekijät Haastavimpina asioina työssä koetaan työmäärän epätasainen kasaantuminen, jatkuvasti kasvavat tavoitteet ja vaatimukset sekä liian suuri työmäärä. Myös yksin työskenteleminen ja puutteellinen työnohjaus koetaan ongelmiksi. Juuri samat työn haasteet aiheuttanevat ongelmia työssä jaksamisessa. Työmäärän epätasainen jakautuminen kertoo selvää kieltä siitä, että osa jäsenistä painii liian suuren työtaakan kanssa. 2.3 Fyysinen ja henkinen väkivalta työpaikoilla Työpaikoilla fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa koetaan erittäin harvoin muutoin kuin asiakkaiden tai potilaiden taholta. Noin viidennes vastaajista on joskus joutunut kuitenkin edellä mainittuun tilanteeseen. Vastaajista seitsemän prosenttia on kokenut joskus työpaikalla sukupuolista häirintää asiakkaiden tai potilaiden taholta. Työpaikoilla henkinen väkivalta on useammin työyhteisön sisäistä kuin asiakkaiden tai potilaiden aiheuttamaa. Henkisen väkivallan, kiusaamisen tai syrjinnän kohteeksi esimiehensä tai työtoveriensa taholta joutuu viikoittain kolme prosenttia vastaajista ja kuukausittain viisi prosenttia vastaajista. 20 21

2.4 Työpaikan yhteistoiminta Lain mukaan työpaikoilla on noudatettava useita yhteistoimintaan, työturvallisuuteen ja työntekijöiden väliseen tasa-arvoon tähtääviä säädöksiä. Seuraavissa kuvioissa esitellään, miten yhteistoiminta on toteutunut vastaajien mielestä heidän työpaikoillaan. Työpaikalla tehdään säännöllisesti... (n=5419-5438) Enemmistö vastaajista on osallistunut jollakin tavoin työpaikkansa yhteistoimintaan. Yleisintä on työpaikkakokouksiin osallistuminen, joihin on osallistunut 83 prosenttia jäsenistä. Esimies-alais-keskusteluihin on osallistunut 71 prosenttia vastaajista, kun taas 17 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei työpaikalla ole järjestetty keskusteluja lainkaan. Luottamusmiesten ja paikallisyhdistysten toimijoiden aktiivisuus näkyy työpaikan yhteistoiminnassa. Aktiivit osallistuvat muita ahkerammin työpaikkakokouksiin ja kehittämistyöryhmien työskentelyyn. henkilöstösuunnitelma tasa-arvosuunnitelma 44 24 32 24 34 42 en tiedä ei kyllä Miten yhteistoimintamenettely on vaikuttanut seuraaviin asioihin työpaikallasi? (n=5265-5313) kyllä ei en tiedä henkilöstötilinpäätös työn vaarojen kartoitus ja arviointi Kuvio 11. Työpaikan henkilöstöselvitykset 47 20 33 46 21 33 Vastaajista noin kolmannes ei ole tietoisia työpaikkansa henkilöstöselvityksistä. Henkilöstösuunnitelma ja -tilinpäätös tehdään vastaajien mukaan alle joka toisella työpaikalla. Työn vaarojen kartoitus ja arviointi tehdään noin joka toisen työpaikalla ja vain 24 prosentilla työpaikoista tehdään tasa-arvosuunnitelma. Todennäköisesti henkilöstöselvityksiä tehdään useammilla työpaikoilla kuin vastaukset kertovat, mutta ilmeisesti niistä tiedottaminen henkilöstölle toimii heikosti. Työpaikoilla olisikin syytä kiinnittää huomiota siihen, että tieto näistä henkilöstöselvityksistä tavoittaisi nykyistä useamman työntekijän. Huolestuttavaa on, että myöskään useat luottamustehtävissä toimivat vastaajat eivät tunne työpaikkansa lakisääteisiä henkilöstöselvityksiä. Noin viidennes heistä ilmoittaa, ettei tiedä tehdäänkö työpaikalla kyseisiä selvityksiä. Oletko viimeisen vuoden aikana osallistunut työpaikkasi yhteistoimintaan? (n=5424-5445) Taloudellisuuteen 15 47 2 36 Asiakaspalveluun Henkilöstön hyvinvointiin Toiminnan vastuullisuuteen Työilmapiiriin Muutostilanteiden hallintaan Toiminnan joustavuuteen 28 41 6 26 parantanut ei vaikutusta huonontanut en osaa sanoa Kuvio 13. Yhteistoimintamenettelyn vaikutukset työpaikalla 29 33 29 31 26 Kolmannes vastaajista kokee yhteistoimintamenettelyn vaikuttavan myönteisesti henkilöstön hyvinvointiin ja työilmapiiriin. Vajaa 30 prosenttia kokee yhteistoimintamenettelyn parantavan toiminnan vastuullisuutta ja joustavuutta sekä vaikuttavan myönteisesti asiakaspalveluun. Vain harvat kokevat, että yhteistoimintamenettelyllä olisi työpaikalla negatiivisia vaikutuksia. Yleisesti ottaen yhteistoimintamenettelyn vaikutukset koetaan vaikeiksi arvioida. Yli viidennes vastaajista ei osaa arvioida vaikutuksia ja noin 40 prosenttia arvioi, ettei yhteistoimintamenettelyllä ole vaikutuksia heidän työpaikallaan. Tulokset ovat yhteneviä edellisten jäsentutkimusten kanssa. 42 39 42 40 41 6 2 3 7 8 27 21 27 21 28 en osaa sano huonontanut ei vaikutusta parantanut Kehittämistyöryhmien työskentelyyn 38 39 23 Esimies-alais-keskusteluihin 71 13 17 Työpaikkakokouksiin 83 9 8 ei ole en ole olen olen osallistunut en ole osallistunut ei ole järjestetty Kuvio 12. Yhteistoiminta työpaikoilla 22 23

2.5 Organisaatiomuutokset työpaikoilla Jytyläisten työpaikoilla muutos on arkipäivää. Puolet vastaajista ilmoittaa, että viimeisten neljän vuoden aikana heidän työpaikallaan on tehty jonkinlainen organisaatiomuutos. Lisäksi 38 prosenttia ilmoittaa, että viimeisten neljän vuoden aikana heidän työpaikallaan on vähennetty työntekijöiden määrää ja työt on jaettu jäljelle jääneille. Työpaikalla tapahtuvat muutokset ovat olleet yhtä yleisiä myös kahden edellisen jäsentutkimuksen mukaan. Muutokset työpaikalla (n=5242-5303) Onko työpaikallasi... (n=5321-5417) Työpaikallani on lisätty työn tuottavuuteen tai tuloksellisuuteen perustuvaa arviointia tai valvontaa 54 kyllä luottamusmies 11 57 24 8 työsuojeluvaltuutettu 4 65 19 12 en tiedä ei kyllä olen itse Työpaikallani on tehty muu organisaatiomuutos Työpaikallani on vähennetty työntekijöiden määrää ja työt on jaettu jäljelle jääneille 38 44 olen itse kyllä ei en tiedä Kuvio 14. Luottamushenkilöt työpaikoilla Useimpien vastaajien työpaikalla on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Jäsentä edustava luottamusmies löytyy 68 prosentin työpaikalta. Noin joka neljännen vastaajan työpaikalla ei ole luottamusmiestä ja kahdeksan prosenttia ei osaa vastata kysymykseen. Työsuojeluvaltuutettu on 69 prosentin työpaikalla. Noin viidenneksellä työpaikoista ei ole työsuojeluvaltuutettua ja 12 prosenttia ei osaa vastata kysymykseen. Työpaikallani on alettu maksaa uusia työn tuloksellisuuteen perustuvia lisiä tai palkkioita Työpaikkani on yhtiöitetty 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuvio 15. Onko työpaikallasi tapahtunut viimeisten neljän vuoden aikana seuraavia muutoksia? Henkilöstön huomioiminen työpaikan muutostilanteissa koetaan vaihtelevasti. Vastaajista 52 prosenttia kokee, että henkilöstön asema ja näkemykset huomioidaan melko tai erittäin huonosti, kun taas 48 prosentin mielestä henkilöstö huomioidaan melko tai erittäin hyvin. 5 34 Työn tuottavuuden ja tuloksellisuuden arviointi on lisääntynyt 54 prosentin työpaikalla viimeisten neljän vuoden aikana. Samaan aikaan työn tuloksellisuuteen perustuvia lisiä tai palkkioita on otettu käyttöön 34 prosentin työpaikalla. 24 25

2.6 Palkkaus Kaksi kolmesta vastaajasta arvioi oman palkkansa olevan alempi kuin vastaavista tehtävistä työmarkkinoilla yleensä maksettava palkka ja viidennes arvioi saavansa samantasoista palkkaa kuin vastaavista tehtävistä maksetaan yleisesti työmarkkinoilla. Halukkuus vaihtaa työnantajaa Palkkaukseni on... (n=5369-5425) tasa-arvoista molemmille sukupuolille kehittynyt parempaan suuntaan viime vuosina oikeudenmukaista tehtävien vaativuuden mukaista tasapuolista kaikille henkilöstöryhmille hyviin työsuorituksiin kannustavaa kilpailukykyistä muihin työnantajiin nähden täysin samaa mieltä melko samaa mieltä en samaa enkä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä Kuvio 17. Palkkauksen arviointi täysin eri mieltä melko en samaa melko samaa m täysin samaa m 65 En ole vaihtamassa toisen työnantajan palvelukseen 47 Vaihdan toisen työnantajan palvelukseen ainoastaan, jos saan parempaa palkkaa Vaihdan toisen työnantajan palvelukseen jo saman suuruisella palkalla, jos vain löydän työtä Vaihdan toisen työnantajan palvelukseen, 2 vaikka alemmalla palkalla, jos vain löydän työtä 4 kaikki vastaajat (n=5350) Kuvio 16. Halukkuus vaihtaa työnantajaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % alle 36-vuotiaat (n=611) Vastaajista 19 prosenttia olisi valmis vaihtamaan työnantajaa, jos saisi parempaa palkkaa. Toisen työnantajan tarjoaman palkan tulisi tuolloin olla keskimäärin 21 prosenttia nykyistä korkeampi. Vastaajista 12 prosenttia vaihtaisi työnantajaa jo samansuuruisella palkalla, jos löytäisi töitä. Suurin osa vastaajista (65 %) ei kuitenkaan tällä hetkellä suunnittele työpaikanvaihtoa. 19 34 12 14 alle 36-vuotiaat kaikki vastaajat Kolme viidestä vastaajasta ei pidä omaa palkkaustaan kilpailukykyisenä eikä hyviin työsuorituksiin kannustavana. Noin kolmannes vastaajista kokee palkkansa vastaavan tehtävien vaativuutta ja että palkkaus on oikeudenmukainen, mutta noin puolet vastaajista näkee näiden osalta parannettavaa. Hieman vajaa puolet näkee palkkauksensa kuitenkin kehittyneen viime vuosina parempaan suuntaan, mikä on positiivinen viesti. Palkkauksen arvioinnissa ei ole tapahtunut merkittäviä eroja vuoteen 2004 verrattuna. Ylityöt korvataan useimmiten vapaana. Yhteensä 73 prosenttia saa työaikalain ja työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiset korvaukset joko vapaana tai rahana, jos työaika ylittää säännöllisen työajan. Lisäksi kolme prosenttia saa ylityökorvauksia, muttei lain ja sopimuksen mukaan. Toiset kolme prosenttia ei tiedä korvataanko ylityöt lain ja sopimuksen mukaan. Huolestuttavasti kahdeksan prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei ylitöitä korvata lainkaan. Nuorten vastaajien valmius vaihtaa työpaikkaa on muita ikäryhmiä suurempi. Nuoret ovat valmiita vaihtamaan työnantajaa muita useammin erityisesti paremman palkan vuoksi. Vajaa puolet alle 36-vuotiaista ei kuitenkaan suunnittele työpaikanvaihtoa. Nuoret työskentelevät muita useammin määräaikaisissa työsuhteissa, joten siihen nähden sitoutuminen työnantajaan on melko korkealla tasolla. 26 27

2.7 Tulevaisuuden työnäkymät Jytyn jäsenet luottavat ammattitaitoonsa. Vastaajista 82 prosenttia arvelee tulevansa lähivuosina toimeen nykyisellä ammattikoulutuksellaan ja ammattitaidollaan melko tai erittäin hyvin. Huomiolle pantavaa on, että seitsemän prosenttia arvioi koulutuksensa ja ammattitaitonsa riittävän melko tai erittäin huonosti. Arviot työttömäksi joutumisen todennäköisyydestä Ei lainkaan todennäköistä Tuskin todennäköistä Jokseenkin todennäköistä Erittäin todennäköistä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 2008 (n=5467) 2004 (n=3208) Kuvio 18. Arviot työttömäksi joutumisen todennäköisyydestä 2008 ja 2004 5 5 8 13 Neljä viidestä pitää työttömäksi joutumista epätodennäköisenä. Työttömäksi joutumista pidetään nyt hieman todennäköisempänä kuin neljä vuotta sitten. Vastaajista 13 prosenttia pitää työttömyyttä jokseenkin todennäköisenä ja viisi prosenttia vastaajista kokee työttömäksi joutumisen olevan erittäin todennäköistä. Nuoret kokevat työtilanteensa epävarmemmaksi. Kolmannes alle 36-vuotiaista pitää työttömyyttä todennäköisenä. 24 32 58 56 2004 2008 Jatkan samoissa tehtävissä nykyisen työnantajani palveluksessa Jatkan nykyisen työnantajan palveluksessa, mutta eri tehtävissä kuin nykyisin Olen siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen nykyisen kaltaisiin tehtäviin Olen siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen ja eri tehtäviin kuin nykyisin kaikki vastaajat (n=5377) Työuran kehitys lähitulevaisuudessa Olen siirtynyt eläkkeelle alle 36-vuotiaat (n=610) 14 17 Kuvio 19. Arviot työuran kehityksestä seuraavien viiden vuoden aikana 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Lähitulevaisuudessa useimpien jytyläisten työura jatkunee nykyisellään. Vastaajista 61 prosenttia suunnittelee jatkavansa samoissa tehtävissä nykyisen työnantajan palveluksessa. Vakituisessa työsuhteessa olevat arvioivat pysyvänsä samoissa tehtävissä hieman muita useammin. Vastaajista 14 prosenttia arvioi jatkavansa nykyisen työnantajan palveluksessa, mutta eri tehtävissä kuin nykyisin. Kaikkiaan 18 prosenttia aikoo vaihtaa työnantajaa seuraavien viiden vuoden aikana. Eläkkeelle siirtyy seuraavan viiden vuoden kuluessa seitsemän prosenttia vastaajista, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä jäsentutkimuksessa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle on parhaillaan tapahtumassa, joten todellinen eläkkeelle jäävien jäsenten määrä voi olla tässä tutkimuksessa saatua tulosta suurempi. Toisaalta työssä jatkaminen eläkeikää pidempään on Kuntien eläkevakuutuslaitoksen mukaan lisääntynyt vuoden 2005 eläkeuudistuksen ja kunnallisen eläkelain muutosten myötä. 3 Näin ollen myös suuret ikäluokat saattavat jatkaa työelämässä eläkeiän saavuttamisen jälkeen. 7 8 10 17 16 50 61 kaikki alle 36 Nuorten lähivuosien urakehitys poikkeaa muista jonkin verran. Kun otetaan huomioon, että nuoret ovat usein määräaikaisissa työsuhteissa, on varsin luonnollista, että työpaikan ja -tehtävien vaihtaminen kuuluu heidän tulevaisuudensuunnitelmiinsa. Kolmannes nuorista vastaajista arvioi siirtyvänsä toisen työnantajan palvelukseen seuraavien viiden vuoden kuluessa. Puolet alle 36-vuotiaista arvioi jatkavansa samoissa tehtävissä nykyisessä työpaikassa. 3 Halmeenmäki & Lybäck: Eläkkeelle siirtyminen ja työssä jatkaminen eläkeuudistuksen näkökulmasta. Kuntatyö 2010-tutkimus. 28 29

Arviot työnantajan tulevaisuudesta (n=3409-4210) Työnantajani palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä vähenee lähivuosina merkittävästi Työnantajani tulee kärsimään tulevaisuudessa työvoimapulasta heikon palkkatason vuoksi Työnantajani tulee kärsimään tulevaisuudessa työvoimapulasta heikon esimiestyön ja johtamisen vuoksi 27 38 25 10 25 49 19 7 14 33 37 16 täysin eri mieltä melko eri mieltä melko samaa mieltä täysin samaa mieltä Työnantajani tulee kärsimään tulevaisuudessa työvoimapulasta heikon työilmapiirin vuoksi 9 25 44 22 Työnantajani palveluksessa olevien määrään ei tule oleellisia muutoksia 8 33 34 25 täysin samaa mieltä melko samaa mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä Kuvio 20. Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä, jotka käsittelevät työnantajasi tulevaisuutta? Vastaajista 65 prosenttia arvioi työnantajansa palveluksessa olevan henkilöstön vähenevän lähivuosina merkittävästi. Vastaajista 74 prosenttia on sitä mieltä, että heikko palkkataso tulee aiheuttamaan heidän työnantajalleen työvoimapulaa. Vastaajista 47 prosenttia pitää huonoa esimiestyötä ja johtamista syynä työnantajansa mahdolliseen työvoimapulaan tulevaisuudessa. Vastaajien tulevaisuudenarvioissa 34 prosentin mielestä työnantajan työvoimapulan syynä on heikko työilmapiiri. Näitä negatiivisia arvioita tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät kaikki vastaajat suinkaan näe työnantajansa tulevaisuutta yhtä ongelmallisena. Melko tai täysin eri mieltä on vastaajista yli puolet arvioissaan siitä, että työnantaja tulisi kärsimään työvoimapulaa heikon työilmapiirin tai heikon esimiestyön johdosta. Yli puolet kunta-alan työntekijöistä arvioi henkilöstön lukumäärän vähenevän lähivuosina, mutta yksityisellä sektorilla vain vajaa kolmannes. Eroavaisuus sektoreiden välillä näkyy myös palkkatason vaikutuksen kohdalla. Kunta-alalla 59 prosenttia arvioi työnantajansa kärsivän tulevaisuudessa työvoimapulasta heikon palkkatason vuoksi ja yksityissektorilla vastaavasti 38 prosenttia. 3. JÄSEN JA AMMATTILIITTO 3.1 Syitä jäsenyydelle Jytyläisillä on pitkä kokemus liittoon kuulumisesta, sillä lähes puolet vastaajista on ollut Jytyn jäsenenä yli 15 vuotta. Viimeisten viiden vuoden aikana liittyneitä on vastaajista 29 prosenttia, joista seitsemän prosenttia on liittynyt jäseneksi viimeksi kuluneen vuoden sisällä. Uusien jäsenten eli alle 5 vuotta jäsenenä olleiden osuus on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä edelliseen jäsentutkimukseen verrattuna. Yli puolet vastaajista on kuulunut johonkin toiseen liittoon ennen Jytyyn liittymistään. Jäsenyyden kesto (n=6202) Yli 20 vuotta 16 20 vuotta 11 15 vuotta 6 10 vuotta 1 5 vuotta Alle vuoden 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Kuvio 21. Montako vuotta olet ollut Jytyn jäsen? 30 31

Ammattiliiton keskeiset tehtävät ovat myös vastaajien mielestä tärkeimpiä syitä kuulua liittoon. Suurin merkitys on jäsenyyden antamalla työttömyysturvalla, minkä 60 prosenttia vastaajista ilmoittaa vaikuttavan liiton jäsenyyteen paljon. Tärkeiksi syiksi koetaan myös järjestäytymisen mahdollistama tehokas edunvalvonta palkka- ja työehtoasioissa sekä liiton tarjoama oikeudellinen apu. 3.2 Osallistuminen järjestötoimintaan Jäsenillä on monia mahdollisuuksia osallistua järjestötoimintaan. Luottamustoimien lisäksi jäsenet voivat osallistua erilaisiin vapaamuotoisempiin jäsentilaisuuksiin. Jäsenten aktiivisuutta järjestötoiminnassa tarkastellaan seuraavaksi. Tärkein syy kuulua liittoon (n=3769) Miten pitkään olet toiminut luottamustehtävissä? (n=2569) Jäsenyys antaa paremman työttömyysturvan Järjestäytymällä voidaan tehokkaasti ajaa palkka- ja muita työehtoja Saan liitolta tarvittaessa oikeudellista apua ja muita jäsenetuja Liittoon kuuluminen on minulle tärkeä asia Tottumus Nykyään on käytännössä pakko kuulua liittoon Jyty ry on sitoutumaton Ammatillisuus Työtoverinikin kuuluvat liittoon 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Kuvio 22. Tärkein syy kuulua liittoon Vastaajia pyydettiin valitsemaan myös tärkein yksittäinen syy liittoon kuulumiselle. Selkeästi tärkeimmiksi syiksi koetaan liiton antama työttömyysturva (32 %) ja tehokas työehtojen ajaminen (25 %). Oikeudellisen avun ja muiden jäsenetujen merkitys liittoon kuulumisen syynä on kasvanut jopa kahdeksan prosenttiyksikköä edellisestä jäsentutkimuksesta. Yli 15 vuotta 11 15 vuotta 6 10 vuotta 1 5 vuotta Alle vuoden 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Kuvio 23. Luottamustehtävissä toimiminen Luottamusmiesten ja yhdistysaktiivien osuus vastaajajoukosta on heidän paremman tavoitettavuutensa vuoksi edelleen suurempi kuin ryhmän todellinen osuus jäsenistöstä. Kyselyyn vastanneista noin kolmannes toimii luottamustehtävissä työpaikallaan tai yhdistyksessään, kun luottamustehtäviä hoitavien osuus koko jäsenistöstä on noin kymmenen prosenttia. Vastaajista 40 prosenttia on toiminut luottamustehtävissä 1 5 vuotta ja runsas kolmannes 6 15 vuotta. Huomattavan pitkän ay-uran tehneitä, yli 15 vuotta luottamustehtävissä toimineita on jopa 18 prosenttia vastaajista. Uusista jäsenistä eli alle viisi vuotta liiton jäsenenä olleista vastaajista 15 prosenttia toimii tällä hetkellä luottamustehtävissä. Uudet jäsenet kokevat muita vastaajia harvemmin voivansa vaikuttaa liiton tai oman yhdistyksensä toimintaan. Tämä johtunee siitä, että heistä 77 prosenttia ilmoittaa, ettei ole vielä osallistunut yhdistyksensä kokoukseen ja ei siten ole voinut osallistua yhdistyksen päätöksentekoon. 32 33

Kuinka usein olet viimeksi kuluneen vuoden aikana osallistunut yhdistyksesi varsinaisiin kokouksiin? (n=6155) en lainkaan 59 % Kuvio 24. Osallistuminen yhdistyksen kokouksiin en lainkaan melko säännöllisesti 26 % satunnaisesti melko säännöllisesti satunnaisesti 15 % Suurin osa jäsenistä on tyytyväisiä luottamusmiehen ja yhdistyksen toimintaa koskevaan tiedonsaantiin. Vastaajista 78 prosenttia ilmoittaa saavansa riittävästi tietoa toiminnasta. Runsas viidennes kokee tiedonkulussa kuitenkin puutteita, mikä on huomionarvoista toiminnan kehittämisen kannalta. Tutuimpia päätöksentekotilanteita jäsenille ovat luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun valinta. Osallistumisaktiivisuus luottamushenkilöiden valintoihin on laskenut selvästi verrattuna edelliseen jäsentutkimukseen. Vastaajista 38 prosenttia on osallistunut luottamusmiehen valintaan (v. 2004 53 %) ja 30 prosenttia työsuojeluvaltuutetun valintaan (v. 2004 41 %). Yhdistyksen hallitusta on ollut valitsemassa 28 prosenttia vastaajista (v. 2004 48 %) ja liittokokousedustajia on ollut valitsemassa 15 prosenttia vastaajista (v. 2004 25 %). Tämä osallistumisaktiivisuuden lasku selittynee osaltaan sillä, että järjestöaktiivien osuus vastaajista oli aikaisempana tutkimusvuotena reilusti suurempi (v. 2004 55 % ja v. 2008 32 %). Vastaajista 26 prosenttia on osallistunut melko säännöllisesti oman yhdistyksen kokouksiin viimeisen vuoden aikana. Yli puolet vastaajista ei ole osallistunut lainkaan ja satunnaisia osallistujia on 15 prosenttia vastaajista. en lainkaan Miten paljon voit vaikuttaa oman ammattiosastosi/ yhdistyksesi toimintaan? satunnaisesti Kuinka usein olet osallistunut yhdistyksesi muihin tilaisuuksiin? (n=6184) melko säännöllisesti Rivijäsenet (n=2527) 3 23 43 31 erittäin vähän melko vähän melko paljon erittäin paljon Lyhyet luottamusmiehen tai yhdistyksen infotilaisuudet Koulutustilaisuudet en lainkaan satunnaisesti melko säännöllisesti Aktiivit 31 45 17 7 (n=1862) erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän Vapaa-ajan toiminta Kuvio 26. Vaikutusmahdollisuudet yhdistyksissä Tiedotusluonteiset jäsenillat melko säännöllisesti satunnaisesti en lainkaan Kuvio 25. Osallistuminen yhdistyksen tilaisuuksiin Yhdistysten vapaa-ajantoiminta on ollut suosituinta osallistumisaktiivisuudella mitattuna. Yhdistysten vapaa-ajan toimintaan on osallistunut yli puolet vastaajista. Luottamusmiehen tai yhdistyksen järjestämiin lyhyisiin infotilaisuuksiin ja koulutuksiin on osallistunut 38 prosenttia vastaajista ja jäsenilloissa on käynyt 46 prosenttia. Kyselyssä ei tiedusteltu, millaista toimintaa yhdistykset ovat järjestäneet tai mitä niiltä toivottaisiin, mutta nähtävästi vapaamuotoinen toiminta kiinnostaa jäsenistöä eniten. Näkemykset vaikutusmahdollisuuksista oman yhdistyksen toimintaan ja päätöksentekoon jakautuvat vastaajien keskuudessa. Puolet koko vastaajajoukosta kokee voivansa vaikuttaa melko tai erittäin paljon ja puolet melko tai erittäin vähän. Aktiivisuus näyttää selittävän kokemuksia paikallistason vaikutusmahdollisuuksista, sillä ay-aktiivit pitävät vaikutusmahdollisuuksiaan huomattavasti rivijäseniä parempina. Aktiiveista 76 prosenttia kokee voivansa vaikuttaa melko tai erittäin paljon liiton paikallistoimintaan, kun rivijäsenistä vain neljäsosa arvioi voivansa vaikuttaa näin paljon. 34 35

Miten tyytyväinen olet... oman luottamusmiehesi toimintaan 25 56 13 6 (n=4600) oman yhdistyksesi 19 69 9 3 toimintaan (n=5187) erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön Kuvio 27. Tyytyväisyys oman luottamusmiehen toimintaan Jäsenten tyytyväisyys oman luottamusmiehen ja paikallisyhdistyksen toimintaan on hyvin korkealla tasolla. Oman yhdistyksen toimintaan melko tai erittäin tyytyväisiä on peräti 88 prosenttia vastaajista. Vastaavasti 81 prosenttia vastaajista on melko tai erittäin tyytyväinen oman luottamusmiehensä toimintaan. 3.3 Edunvalvonta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Liitto harjoittaa laaja-alaista edunvalvontaa keskus- ja paikallistasoilla. Edunvalvontaan kuuluvat mm. virka- ja työehtosopimusasiat, oikeusapuasiat, työelämän kehittämiseen osallistuminen, kuntatalouskysymykset, työ- ja sosiaalilainsäädäntöasiat sekä erilaiset tutkimukset ja selvitykset. Vastaajien arvioita liiton onnistumisesta jäsentensä edunvalvojana on esitetty seuraavaksi. Sinulle tärkeiden asioiden ajamisessa (n=5953) Arviot edunvalvonnasta 18 66 15 Jäsenistönsä etujen ajamisessa 19 71 10 (n=5992) erittäin tyytymätön melko tyytymätön melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen tuloksia heikosti tuloksia tyydyttävästi tuloksia kiitettävästi Kyselyyn vastanneiden arvioiden mukaan liitto on onnistunut melko hyvin edunvalvontatyössään. Tyytyväisyys edunvalvontaan on lisääntynyt huomattavasti verrattuna edelliseen jäsenkyselyyn. Nyt noin viidennes pitää edunvalvonnan tuloksia kiitettävinä, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2004 jäsentutkimuksessa. Suurin osa arvioi edelleen liiton edunvalvonnan tulokset tyydyttäviksi sekä jäsenistön edunvalvonnassa että jäsenelle itselleen tärkeiden asioiden ajamisessa. lisääntynyt jonkin verran vähentynyt jonkin verran Jytyn painoarvo on mielestäni viimeisten neljän vuoden aikana... (n=4343) lisääntynyt paljon pysynyt ennallaan vähentynyt paljon Kuvio 29. Liiton painoarvon muutos järjestökentällä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Jäsenten arvio liiton asemasta ja arvostuksesta ammattijärjestönä uudistumisen jälkeen on mielenkiintoinen. Liiton painoarvon arviointi osoittautui kuitenkin vaikeaksi, eikä 30 prosenttia vastaajista osannut vastata kysymykseen. En osaa sanoa -vastaukset on jätetty pois tarkastelusta. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että liiton painoarvo ammattijärjestönä on lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana paljon tai jonkin verran. On merkillepantavaa, että nyt useammat vastaajat arvioivat painoarvon lisääntyneen kuin neljä vuotta sitten. Vastaajista 40 prosenttia katsoo liiton painoarvon pysyneen ennallaan ja yhdeksän prosentin mielestä painoarvo on vähentynyt jonkin verran tai paljon. Luottamushenkilöt näkevät liiton painoarvon kehityksen rivijäseniä myönteisempänä. Heistä 56 prosenttia arvioi painoarvon lisääntyneen neljän viime vuoden aikana. tuloksia kiitettävästi tuloksia tyydyttävästi tuloksia heikosti Kuvio 28. Arviot liiton edunvalvonnasta 36 37