MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010 MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA HELSINGIN KONSERVATORIO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010 MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA HELSINGIN KONSERVATORIO OPETUSSUUNNITELMA YHTEINEN OSA Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa 9.12.2010

Helsingin Konservatorion musiikkialan perustutkinnon 2010 opetussuunnitelma muodostuu kolmesta osasta: -yhteinen osa -tutkintokohtainen osa -opintojaksojen kuvaukset ja opintojaksojen suoritusvaatimukset. Yhteisessä osassa on määritelty koulutuksen tavoitteita sekä koulutuksen ja opetuksen järjestämisen keskeisiä periaatteita. Tutkintokohtainen osa sisältää tutkinnon muodostumisen periaatteet sekä pakollisten, valinnaisten ja vapaasti valittavien tutkinnon osien toteutus- ja arviointisuunnitelmat. Toteutus- ja arviointisuunnitelmat sisältävät myös Helsingin Konservatorion näyttötoimikunnan hyväksymät suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta ja arvioinnista. Opintojaksojen kuvaukset -osassa on kuvattu ammatillisten opintojen opintojaksot ja arvosanojen saamiseksi vaadittavat opintosuoritukset. Helsingin Konservatorion ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman laatimista on koordinoinut opetussuunnitelmatyön ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet rehtorin ja koulutuspäällikön lisäksi oppiainekollegioiden puheenjohtajat ja kaksi opiskelijoiden edustajaa. Opetussuunnitelman hyväksyy konservatorion johtokunta. 2

SISÄLTÖ 1. Helsingin konservatorion toiminta-ajatus ja arvot 4 2. Koulutuksen tavoitteet 4 2.1. Ammatillisen koulutuksen tavoitteet 4 2.2. Musiikkialan perustutkinnon tavoitteet 4 3. Koulutuksen ja opetuksen järjestäminen 5 3.1. Tutkinnon osien suorittaminen ja tutkinnon täydentäminen 5 4. Opintojen tarjonta yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa 6 5. Opiskelijan arviointi 6 5.1. Opiskelija-arvioinnin tehtävät ja tavoitteet 6 5.2. Arvioinnista tiedottaminen 6 5.3. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 7 5.4. Arvosanojen muuntaminen 7 5.5. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 8 5.6. Ammattiosaamisen näytöt 8 5.7. Arvosanasta päättäminen 8 5.8. Arviointiaineiston säilyttäminen 9 5.9. Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen 9 6. Tutkintotodistus 9 6.1. Todistus suoritetuista opinnoista, tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä 10 6.2. Erotodistus 10 6.3. Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite 10 7. Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 10 7.1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 10 8. Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet 11 9. Työssäoppiminen ja työturvallisuus 12 9.1. Työssäoppiminen 12 9.2. Työssäoppimispaikan järjestäminen 12 9.3. Työssäoppimisen ohjaus 12 9.4. Työturvallisuus 13 10. Opinnäyte 13 11. Ammatillinen erityisopetus 13 12. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 13 13. Oppisopimuskoulutus 14 14. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 14 15. Opiskelijahuolto 14 15.1. Opintososiaaliset edut 15 15.2. Opiskelijahuoltoryhmä 15 15.3. Opiskelijaterveydenhuolto 15 15.4. Opintopsykologin palvelut 15 15.5. Opiskelijahuollosta tiedottaminen 15 15.6. Opetussuunnitelmaan liittyvät toimintaohjeet 15 16. Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta 15 17. Musiikkialan perustutkinnon suorittaminen aikuisten näyttötutkintona 16 17.1. Näyttötutkinnon suorittaminen 16 17.2. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa 16 17.3. Arvioinnin oikaisu 16 17.4. Todistukset 17 18. Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen 17 3

1. HELSINGIN KONSERVATORION TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Helsingin Konservatorio on avoin ja innostava oppimis- ja työyhteisö, joka ohjaa ja kannustaa opiskelijoitaan musiikin elinikäiseen harrastamiseen ja musiikkialan ammattiin. Konservatorio on uudistuva musiikillisten kohtaamisten ympäristö, osa pääkaupungin kulttuurielämää ja taidemusiikin perinnettä, konservatoriolaisten ja konserttiyleisön yhteinen musiikin kotiosoite. Helsingin Konservatoriossa annettavalla opetuksella pyritään luomaan edellytykset sille, että musiikista voi tulla tärkeä osa opiskelijan elämän kokonaisuutta. Toimintaa ohjaavia arvoja ovat turvallisuus, yksilöllisyys, itseilmaisu, sosiaalisuus ja henkinen kasvu. 2. KOULUTUKSEN TAVOITTEET 2.1. Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaan ammatillisen koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Valtioneuvoston päätöksen (213/98) mukaan opetussuunnitelman perusteet laaditaan siten, että tutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella. 2.2. Musiikkialan perustutkinnon tavoitteet Musiikkialan perustutkinnon suorittaneella muusikolla, musiikkiteknologilla tai pianonvirittäjällä on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet ammattialansa eri tehtäviin sekä opintojen jatkamiseen. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua ammattialansa tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan. Musiikkialan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ja suhteessa työtehtäviin riittävä ammattitaito, jota hän jatkuvasti kehittää. Hänellä on alan perusvalmiuksien lisäksi muusikon, musiikkiteknologin tai pianonvirittäjän työhön liittyvää erityisosaamista. Musiikkialan ammattilainen toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Hänen on oltava yhteistyökykyinen sekä osattava ilmaistava näkökantoja selkeästi ja luottamusta herättäen. Myös kansainvälisyys asettaa haasteita. Kansainvälisen musiikkialan ammattilaisen taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius ja erilaisiin oloihin mukautuminen. Lisäksi musiikkialan ammatillisen perustutkinnon suorittanut osaa käyttää tietoteknisten perustyökalujen lisäksi työtehtäviinsä liittyviä tietotekniikan erityissovelluksia. Tietotekniikan monipuolinen käyttö on olennainen osa musiikkialaa. Musiikkialan perustutkinnon suorittanut ottaa erityisen tarkkaan huomioon kuulonhuolto- ja työergonomiakysymysten edistämisen, koska musiikkiala on työergonomiselta luonteeltaan kuluttava toimiala, ja ergonomisesti hyviä työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostava työkulttuuri on entisestään korostumassa. Musiikkialalla on pitkään ollut melko hyvä työllisyystilanne, mutta uusia pysyviä työpaikkoja alalle syntyy vähän. Alalle on tyypillistä riippuvuus useista tulolähteistä, ja työura muodostuu määrä- tai osa-aikaisista työsuhteista ja projektikohtaisista tehtävistä, mikä edellyttää yrittäjyysasennetta sekä tietoa itse yrittäjyydestä. Kulttuuriyrittäjyyden oletetaan tuottavan työpaikkoja myös musiikkialalle ja sen lähialueille, kuten media-, viihde-, matkailu- ja ravintola-aloille. Musiikkialan perustutkinnon suorittanut pyrkii työssään korkeaan laatuun ja esteettiseen vaikuttavuuteen. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hänen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Hän osaa suunnitella työnsä sekä esitellä ja arvioida omaa työtään. Hän tunnistaa vahvuusalueitaan ja hakeutuu niiden mukaisiin työtehtäviin. Musiikin koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut muusikko harjoittelee uutta ohjelmistoa ja ylläpitää valmistamaansa ohjelmistoa toteuttaen musiikin tyylikausien ja/tai -lajien ominaispiirteitä ja tulkiten musiikillisen ilmaisun 4

yleisimpiä merkitsemistapoja. Hän lukee ja kirjoittaa musiikkia sekä analysoi ja hahmottaa musiikin rakenteita. Hän muokkaa ohjelmistoa esiintymistilanteisiin sopivaksi. Hän soveltaa soitinten ja soitinryhmien sekä musiikin tyylien ja tyylilajien tuntemusta ohjelmiston valmistamisessa ja valmistelussa sekä käyttää hyväkseen musiikin tietotekniikkaa ja musiikkiohjelmistoa, esimerkiksi notaatio-ohjelmaa. Toimiessaan muusikkona hän soittaa tai laulaa nuottien ja muun esitysmateriaalin pohjalta, esiintyy työtehtävien ja kokoonpanojen vaatimusten mukaisesti, toimii vuorovaikutuksessa yleisön ja muiden esittäjien kanssa sekä soittaa tai laulaa osuutensa monenlaisissa työtilanteissa. Muusikko hoitaa instrumenttiaan ja osaa arvioida huollon tarvetta. Hän työskentelee työergonomisesti oikein ja huolehtii työturvallisuudesta ja kuulonsuojelusta. Työtehtävää suunnitellessaan muusikko osaa selvittää asiakkaan tai tilaajan tarpeen ja neuvotella työtehtävästä ottaen huomioon verotuksen, tekijänoikeudet ja alan sopimukset. Hän suunnittelee työtehtävän toteutuksen tilaajan toiveiden mukaisesti, hoitaa työtehtävän käytännön järjestelyt ammattialan yleisten sopimusten mukaisesti, valmistaa esityksen tai muun työtehtävän vastaanottaen palautetta sekä arvioi ja kehittää omaa toimintaansa saamansa työtehtävän mukaisesti. Hän tekee tarjouksen ja sopii työtehtävästä sekä markkinoi osaamistaan työllistymisen edistämiseksi. Hän kykenee jatkuvasti kehittämään osaamistaan. Hänellä on riittävät valmiudet työllistymiseen ja opintojen jatkamiseen. 3. KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Helsingin Konservatorion Säätiöllä on opetusministeriön myöntämä, koulutuksen järjestämislupa (170/530/2008). Järjestämisluvan mukaisesti Helsingin Konservatorion Säätiön tehtävä on järjestää toisen asteen ammatillista peruskoulutusta musiikkialalla. Helsingin Konservatoriossa musiikkialan ammatillista peruskoulutusta järjestetään musiikin koulutusohjelmassa, tutkintonimike on muusikko ja koulutus suuntautuu klassiseen musiikkiin. Ammatillisen koulutuksen järjestämistä ohjaavat Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998) ja Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/98). Koulutus järjestetään valtakunnallisten tutkinnon perusteiden (OPH:n määräys 30/011/2010) mukaan. Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Yksi opintoviikko on 40 tuntia opiskelijan työtä. Koulutuksen kesto on kolme lukuvuotta. Tutkinnon voi suorittaa tätä lyhyemmässäkin ajassa. Myös hyväksi luettavat opinnot ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen voivat lyhentää opiskelijan opiskeluaikaa. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Musiikkialan perustutkinto antaa opiskelijalle perusvalmiudet toimia musiikkialan ammatissa sekä yleisen jatkoopintokelpoisuuden, jonka mukaan hän on kelpoinen pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Koulutus järjestetään pääosin lähiopetuksena Konservatorion tiloissa tai muissa työympäristöissä, mutta opintoihin liittyviä oppimistehtäviä voidaan tehdä myös yksilöllisesti ja ryhmissä itsenäisenä opiskeluna. Työssäoppimisessa osa tutkinnon tavoitteista opitaan aidossa työympäristössä työskennellen. Työssäoppimista kuuluu tutkintoon vähintään 20 opintoviikkoa. Opetuksessa käytetään erilaisia menetelmiä tutkinnon osien ja opintojaksojen osaamisvaatimusten mukaan. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka mahdollistaa opintojen sisällön yksilöllisen suunnittelun ja kunkin opiskelijan henkilökohtaisen suuntautumisen huomioon ottamisen. Lukuvuoden aikana järjestettävät opintojaksot ja opetuksen aikataulu ilmoitetaan erikseen kunkin lukuvuoden alussa ilmestyvässä Opinto-ohjelmassa. Musiikkialan perustutkinnon voi suorittaa Helsingin Konservatoriossa myös aikuisten näyttötutkintona. Koulutusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. 3.1. Tutkinnon osien suorittaminen ja tutkinnon täydentäminen Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan, miten tutkinnon osat ajoittuvat eri opiskeluvuosille. Valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista (30 ov) vähintään 20 ov on tutkinnon perusteiden mukaan kohdistettava musiikkialalle. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija suorittaa koko tutkinnon. Tutkinto on kuitenkin mahdollista suorittaa työelämän edellyttämää ammattipätevyyttä tuottava tutkinnon osa kerrallaan, mikäli se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. 5

Jos opiskelija suorittaa tutkinnosta vain osia, hän saa suorittamistaan tutkinnon osista todistuksen. Opiskelijalla on mahdollisuus täydentää tutkinto kokonaiseksi myöhemmin, ja hänen kanssaan laaditaan suunnitelma koko tutkinnon suorittamisesta. Tutkinto suositellaan täydennettäväksi viiden vuoden kuluessa opintojen ensimmäisestä aloittamisajankohdasta. Tutkinnon täydentämisestä on sovittava aiottua opintojen jatkamista edeltävänä keväänä, ennen opiskelijavalintapäätösten tekemistä, jotta opiskelijalle voidaan varata opiskelijapaikka. Mikäli opiskelija on aiemmin keskeyttänyt opintonsa ja saanut erotodistuksen, hänen on osallistuttava opiskelijavalintaan voidakseen jatkaa tutkinnon suorittamista. Ennalta hankittu työkokemus voidaan hyväksilukea, mikäli näin hankittu osaaminen on opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista. Osaamisen ajantasaisuus voidaan tarvittaessa tarkistaa. Opiskelijan aiemmin suorittamat tutkinnon osan keskeisen osaamisen kattavat näytöt merkitään arvosanoineen näyttötodistukseen. Aiemmin suoritetut näytön osat hyväksytään osaksi koko tutkinnon osan näyttöä, mikäli arviointitiedot on asianmukaisesti dokumentoitu ja saatavilla. Opintojen hyväksilukemista haetaan sitä varten olevalla lomakkeella. Hakemukseen liitetään oikeaksi todistettu jäljennys suoritusdokumentista (todistus tai opintorekisteriote, ei kopiota opintokirjasta). 4. OPINTOJEN TARJONTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN JA TYÖELÄMÄN KANSSA Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Musiikkialan perustutkinnon valinnaisiin tutkinnon osiin on mahdollista sisällyttää tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan yksilöllisesti tutkinnon osia jostain toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Mikäli tämä opiskelijan työllistymisen kannalta on perusteltua, voi konservatorio ostaa tutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla on ko. koulutuksen järjestämissopimus. Todistuksen ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa tällöin ko. tutkinnoista vastaava tutkintotoimikunta ja koulutuksen järjestäjä hyväksyy kyseisen ammattitutkinnon osan opiskelijan tutkintotodistukseen. Ammattitaitoa tukevat tutkinnon osat (20 ov) suoritetaan ensisijaisesti Eiran aikuislukiossa. Lukio-opintoja voi suorittaa myös muissa aikuislukioissa. Opiskelija voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon ohella myös koko lukion oppimäärän aikuislukion opetussuunnitelman mukaan sekä ylioppilastutkinnon. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa osia opinnoistaan ulkomailla kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Nämä opinnot suoritetaan työssäoppimisjaksoina. Helsingin Konservatorio tekee yhteistyötä opintojen järjestämisessä myös samassa rakennuksessa toimivan Metropolia ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden konservatorioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa sekä eri kulttuurilaitosten, orkestereiden, kuorojen ja erilaisten musiikkijuhlien ja tapahtumien kanssa. 5. OPISKELIJAN ARVIOINTI 5.1. Opiskelija-arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Lisäksi arvioinnilla pyritään tukemaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammattiihmisenä. Arvioinnin tavoitteena on opiskelijan ohjauksen lisäksi tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta opettajille, työnantajille ja opintojen jatkamista varten. 5.2. Arvioinnista tiedottaminen Opetussuunnitelma sisältää suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista. Siihen sisältyy toimielimen hyväksymä suunnitelma 6

ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista (L 601/2005, 25 a ). Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville tiedotetaan ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta (A 603/2005, 3 ). Tiedotettavia asioita ovat ainakin arvioinnin tehtävät ja tavoitteet, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, arvosanasta päättäminen, arvioinnin uusiminen ja arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen sekä tutkintotodistuksen saaminen. 5.3. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisen tarkoituksena on välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Mikäli osaamisen tunnistamisessa tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi, osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Päätös ennen musiikkialan perustutkinto-opintoja suoritettujen opintojen (esim. lukio- ja musiikkiopisto-opintojen) hyväksilukemisesta ja osaamisen tunnustamisesta tehdään heti opintojen alkaessa. Päätös opiskelun aikana muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tehdään opiskelijan sitä erikseen pyytäessä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Osaamisen tunnustamisesta ja opintojen hyväksilukemisesta päättävät rehtori, koulutuspäällikkö tai ko. opintojen opettaja. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisen vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei aseteta yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa esim. tasokokein tai arviointikeskusteluin. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksiluettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana tai koulutuksen päätyttyä yksityisopiskelijana. Mikäli aiemmilla opinnoilla tai muulla tavalla hankitulla koko tutkinnon osan kattavalla osaamisella ei ole arvosanaa, tulee osaaminen osoittaa arvosanan saamiseksi tutkintotodistukseen. Osaamisen osoittamisessa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Toisen ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksessa tai lukion päättötodistuksessa arvioidut opinnot korvaavat vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat, yhteensä enintään 40 opintoviikkoa. 5.4. Arvosanojen muuntaminen Arvosana-asteikosta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 10 ) on säädetty. Opiskelijaa arvioidaan sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, missä hän kulloinkin suorittaa opintoja. Jos oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, osaamisen tunnustavan oppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä vastaavuus opiskelijan eduksi. Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti: ARVOSANA-ASTEIKKO 1 3 1 5 5 10 kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 tyydyttävä 1 hyvä 4 hyvä 8 hyvä 3 tyydyttävä 7 tyydyttävä 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 1 välttävä 5 7

5.5. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille tutkinnon perusteiden mukaisesti. Opiskelijan arviointi on laadullista eli opiskelijan osaamista verrataan tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden pohjalta kullekin tutkinnon osalle laadittuihin arvioinnin kohteisiin. Arviointi kohdistuu työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvioinnin kohteessa elinikäisen oppimisen avaintaidot arvioidaan seuraavat neljä avaintaitoa: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin tai työn perustana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. Opintojaksojen arvioinnilla tuetaan opiskelijaa tutkinnon osien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkinnon osan arvosanaa annettaessa painotetaan loppuvaiheen osaamista. Ammattiosaamisen näyttöjen lisäksi käytettävät arviointimenetelmät (kuten solististen opintojen kurssisuoritukset, esiintymiset, kuulustelut, projektiraportit) valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Päällekkäistä arviointia pyritään välttämään. Määritettäessä tutkinnon osan lopullista arvosanaa, ei opintojaksojen arviointituloksia lasketa mekaanisesti yhteen jaeta tai painoteta. Päättötodistuksen arvosanat määritellään arviointikeskustelussa. Tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinnon osasta voidaan antaa arvosana päättötodistukseen. Lopulliseen arvosanaan vaikuttavat myös menestyminen muissa mahdollisissa kokeissa, opiskelijan itsearviointi, opettajien kanssa käydyt arviointikeskustelut ja osallistuminen opetukseen. Arvosanat annetaan kaikista tutkinnon osista, myös ammatillisiin opintoihin (90 ov) kuuluvista muista valinnaisista tutkinnon osista ja ammatillista osaamista syventävistä tutkinnon osista. Tutkinnon osien osasuorituksia voidaan hyväksyä suoritetuksi myös ilman arvosanaa, mikäli on varmistuttu siitä, että opiskelijalle pystytään antamaan arvosana tutkinnon osasta päättötodistukseen. Vapaasti valittavat opinnot voidaan opiskelijan suostumuksella hyväksyä suoritetuiksi myös ilman arvosanaa. Opinnäytetyö arvioidaan niiden tutkinnon osien osana, joihin se sisältyy. 5.6. Ammattiosaamisen näytöt Opintoihin kuuluvien tutkinnon osien keskeinen osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöillä työelämän toimintakokonaisuuksina eli tekemällä käytännön työelämän tehtäviä. Lisäksi voidaan käyttää myös muita arviointitapoja, mikäli se on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista, myös ammatillisiin opintoihin sisältyvistä muista valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista ei anneta näyttöjä. Vapaasti valittavista tutkinnon osistakin näyttö voidaan antaa, mikäli ne ovat sisällöltään ammatillisia ja mikäli koulutuksen järjestäjä niin päättää. 5.7. Arvosanasta päättäminen Opiskelijan opintosuoritusten ja osaamisen arvioinnista päättää ko. opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä. Työssäoppimisen osalta arvioinnista päättävät opetuksesta vastaava opettaja ja työnantajan nimeämä henkilö yhdessä. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät näyttötoimikunnan määräämät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Mikäli osaamista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. 8

5.8. Arviointiaineiston säilyttäminen Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 11a ) on arviointiaineiston säilyttämisestä ja tallentamisesta säädetty, ammattiosaamisen näytön arvosana tallennetaan arvioinnin kohteittain. Jos opiskelijan suorittama ammattiosaamisen näyttö kattaa vain osan tutkinnon osasta, kunkin osan arvioinnin perusteena oleva aineisto tallennetaan siten, että ammattiosaamisen näytön arvosana on mahdollista päättää koko tutkinnon osalle. 5.9. Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Opetussuunnitelmassa on mainittu kunkin tutkinnon osan kohdalla ne opinnot, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus esim. tasokokeen suorittamalla osoittaa, että hän on saavuttanut sellaisen osaamisen, joka vastaa edellä tarkoitettuja opintoja ja mahdollistaa opinnoissa etenemisen. Opiskelijalla on myös mahdollisuus korottaa saamaansa arvosanaa tai uusia hylätty tutkinnon osan suoritus. Mikäli arviointilautakunta hylkää opiskelijan pääinstrumentin näytön, suorituksen uusiminen on mahdollista aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua hylätystä suorituksesta. Opinto-, näyttö- ja tutkintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa päätökseen, hän voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua konservatorion näyttötoimikunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Näyttötoimikunta voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. 6. TUTKINTOTODISTUS Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti musiikkialan perustutkintoon kuuluvat opinnot, hänelle annetaan tutkintotodistus suoritetusta tutkinnosta. Tutkintotodistus sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Päättötodistuksen ammatillisten tutkinnon osien arvosanat muodostuvat ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Vain vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan opiskelijan valinnan mukaan jättää ilman arvosanaa. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) annetaan erilliset arvosanat. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tuottama osaaminen arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksina. Opinnäytetyö arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Päättötodistukseen kirjataan laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Työssäoppimisesta merkitään päättötodistukseen laajuus, mutta erillistä arvosanaa ei anneta, koska työssäoppimisen aikana hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. Päättötodistuksessa on seuraavat tiedot: opiskelijan nimi ja henkilötunnus tutkinnon nimi ja laajuus 120 ov /3 vuotta koulutusohjelman nimi tutkintonimike opetusministeriön asetuksen mukaisesti opiskelijan pääinstrumentti suoritetut tutkinnon osat ryhmiteltyinä ammatillisiin (90 ov), ammattitaitoa täydentäviin (20 ov) ja vapaasti valittaviin tutkinnon osiin (10 ov), niiden laajuudet ja arvosanat opinnäytteen laajuus ja nimi työssäoppimisen laajuus päiväys ja allekirjoitukset koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima. Näyttötodistuksessa on seuraavat tiedot: opiskelijan nimi ja henkilötunnus tutkinnon nimi ja laajuus 120 ov /3 vuotta 9

koulutusohjelman nimi tutkintonimike suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain (tutkinnon osan nimi ja laajuus, lyhyt kuvaus opiskelijan suorittamasta ammattiosaamisen näytöstä, näyttöpaikan nimi, ammattiosaamisen näytön arvosana tai erityisopiskelijoilla lyhyt sanallinen kuvaus opiskelijan ammattiosaamisen näytöillä todennetusta ammatillisesta osaamisesta ja ammattitaidosta) päiväys ja allekirjoitus (toimielimen puheenjohtaja) koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima. Tutkintotodistuksessa on myös seuraavat tiedot: todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen yhteystiedot koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi, ellei niitä ole edellä mainittu opetusministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien tutkinnon perusteiden mukaisesti (määräyksen hyväksymispäivämäärä ja diaarinumero) maininta, että tutkinto on opetusministeriön hyväksymä (koulutuksen alkaessa voimassa olleen ministeriön asetuksen päivämäärä ja asetusnumero) pohjakoulutusvaatimus ja tutkinnon kansallinen taso tutkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus tutkinnon laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä arvosana-asteikko ammattien harjoittamisesta johtuvat erityissäännökset 6.1. Todistus suoritetuista opinnoista, tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä Opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista, ammattiosaamisen näytöistä ja aikaisemmin hankitusta osaamisesta. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin tutkinnon osiin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa, sekä tieto siitä, mitä suorituksia tutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää. Todistuksen liitteenä on tieto ammattipätevyydestä, joka hänellä on suoritettujen tutkinnon osien perusteella. 6.2. Erotodistus Kesken musiikkialan perustutkinnon suorittamista eronneelle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään suoritetut opinnot ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen. 6.3. Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite Opiskelijalle, joka on suorittanut tutkinnon tai opintoja, annetaan pyynnöstä tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa annetaan riittävät tiedot oppilaitoksesta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. 7. OPINTO-OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA Opinto-ohjauksen tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan opintonsa ja seuraamaan opintojensa etenemistä ja häntä ohjataan koulutustaan koskevien valintojen tekemisessä. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan ja ottaa vastuun opinnoistaan. Opiskelija saa opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa opintojensa aikana. Opiskelija saa henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Hänellä on oikeus saada opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluita. 10

Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea opintojen jatkamiseen hakeutumista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opinto-ohjaus kuuluu koko oppilaitosyhteisölle, joka pyrkii tukemaan ja ohjaamaan opiskelijaa. Ohjaustoiminta muodostaa jatkumon, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa koko opiskelun ajan sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä on opinto-ohjaajalla. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä, henkilökohtaisena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjauksella myös edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Oppisisältöihin liittyvä ohjaus kuuluu opintojen opettajille. Opiskelijan tärkein ohjaaja hänen soiton- tai laulunopiskelussaan on pääinstrumentin opettaja, jota opiskelija tapaa säännöllisesti viikoittain vähintään kahden vuoden ajan. Oman pääinstrumenttinsa instrumenttiryhmän vastaavalta opettajalta opiskelija saa tietoa oman pääinstrumenttinsa opintojen erityispiirteistä sekä ammattiosaamisen näyttöihin ja kurssisuorituksiin valmistautumisesta ja ohjelmistoista. Opiskelijoille järjestetään myös ryhmätapaamisia instrumenttiryhmittäin koko opintojen ajan. Opiskelijan ammattiosaamisen näyttöihin liittyvästä ohjauksesta huolehtii näyttöjen vastuuopettaja ja työssäoppimiseen liittyvästä ohjauksesta työssäoppimisen vastuuopettaja. 7.1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on opiskelijan kehityssuunnitelma, joka tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Jokaiselle opiskelijalle laadittavassa opiskelusuunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijan valinnat, osaamisen tunnustaminen, työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt. Opiskelusuunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Suunnitelma laaditaan opintojen alkuvaiheessa ja sen toteutumista ja seurataan ja tuetaan opinto-ohjauksella opintojen kuluessa. Tarvittaessa suunnitelmaa muutetaan opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen sekä ammattiosaamisen näytöt. 8. OPISKELIJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Opiskelijan oikeusturvaa säätelevät ammatillisesta koulutuksesta annettu laki (630/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annettu asetus muutoksineen (811/1998). Säädösten mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan tässä ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja Opiskelija voi menettää oikeutensa opiskella, jos opinnot tai ammatissa toimiminen edellyttävät erityisiä taiteellisia tai muita ammatissa toimimisen edellyttämiä erityisiä valmiuksia ja jos on ilmeistä, ettei opiskelijalla ole edellytyksiä opintojen asianmukaiseen suorittamiseen tai tutkintoon johtavassa ammatissa toimimiseen. Opiskelijaa koskevat työpaikoilla suoritetuilla työssäoppimisjaksoilla samat salassapitovelvollisuudet kuin vastaavissa tehtävissä työskenteleviä työntekijöitä ja viranhaltijoita. 11

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta ja hänen on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Kurinpitoon ym. liittyvät määräykset on kirjattu konservatorion oppilaiden ja opiskelijoiden järjestyssääntöön. 9. TYÖSSÄOPPIMINEN JA TYÖTURVALLISUUS 9.1.Työssäoppiminen Opinnoista vähintään 20 opintoviikkoa suoritetaan työssäoppimisena. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, jonka tavoitteena on, että opiskelija oppii osan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisista tiedoista ja taidoista aidoissa työtilanteissa musiikkialan työtehtävissä. Työssäoppimisella pyritään myös siihen, että opiskelija saa monipuolisen ja todenmukaisen kuvan työelämän vaatimuksista sekä kontakteja työelämään jo opintojensa aikana. Musiikin koulutusohjelmassa työssäoppiminen suoritetaan yleensä esiintymisinä sekä soittamalla ja laulamalla orkestereissa ja yhtyeissä, erilaisissa ooppera- ja musiikkiteatteriproduktioissa sekä liedtyöskentelynä. Yksittäisistä esiintymisistä ja niitä edeltävästä musiikin harjoittelemisesta koostuvat työssäoppimisjaksot ovat musiikkialalle luonteenomaisesti usein melko lyhytkestoisia. Tämän päivän yhteiskunta ja työelämä asettavat erityisiä haasteita työssäoppimiselle. Perinteisen soitto- ja laulutaidon lisäksi opiskelijan on opittava ajattelemaan innovatiivisesti itsensä työllistämisen eri mahdollisuuksia ja oman osaamisensa markkinointia. Tämän vuoksi työssäoppimisen suorittaminen myös muissa kuin perinteisissä muusikon tehtävissä on mahdollista. Osa työssäoppimisesta voidaan suorittaa joko konservatorion tai samassa rakennuksessa toimivan ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman orkestereissa, yhtyeissä, kuoroissa ja musiikkiproduktioissa. Työssäoppimista voidaan suorittaa myös Helsingin Konservatorion kansainväliseen toimintaan kuuluvassa opiskelijavaihdossa ja kansainvälisillä työssäoppimisjaksoilla. Niiden aikana opiskelijat saavat valmiuksia toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelija saa kansainvälisestä työssäoppimisjaksostaan Europassiliikkuvuustodistuksen. Työssäoppimisesta merkitään päättötodistukseen laajuus, mutta erillistä arvosanaa ei anneta, koska työssäoppimisen aikana hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. 9.2. Työssäoppimispaikan järjestäminen Oppilaitos järjestää työssäoppimispaikan yhdessä opiskelijan kanssa. Helsingin Konservatorio tekee työnantajan kanssa yhteistyösopimuksen, mikäli työssäoppiminen tapahtuu kertaluontoista esiintymistä laajempana työssäoppimisjaksona. Kaikkien opiskelijakohtaisten työssäoppimisjaksojen tavoitteet, työssäoppimisjakson aika ja pituus sekä vastuuhenkilöt määritellään erillisessä lomakkeessa, johon merkitään jakson jälkeen myös opiskelijan työssäoppimisjaksosta saama arviointi sekä opiskelijan itsearviointi. Määriteltäessä opiskelijan työssäoppimisjakson laajuutta opintoviikkoina otetaan huomioon työtehtävän vaativuus, ajallinen kesto sekä työtehtävään ennalta perehtymisen (esim. ohjelmiston etukäteisharjoittelun) vaatima työmäärä ja aika. Työssäoppiminen suoritetaan pääosin siten, että opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Tällöin opiskelija on oikeutettu työssäoppimisaikanaan opintotukeen ja opintososiaalisiin etuuksiin. Ateriaetu korvataan oppilaalle rahana, mikäli hän ei ruokaile oppilaitoksen omassa ruokalassa. Matkakorvauksista sovitaan tilanteen mukaan erikseen. Erityistapauksissa työssäoppiminen voidaan toteuttaa myös työsopimussuhteessa. 9.3. Työssäoppimisen ohjaus Yhteyshenkilönä työpaikan ja oppilaitoksen välillä työssäoppimisjakson aikana toimii oppilaitoksen opinto-ohjaaja tai erikseen sovittu opettaja. Harjoiteltavan/esitettävän musiikin osalta ohjaajana toimii opiskelijan oma opettaja tai yhteismusisoinnin opettaja. Työpaikkaohjaajan nimeäminen työssäoppimisjaksojen ajalle on kulloisenkin 12

työssäoppimispaikan vastuulla. Niissä tapauksissa, joissa varsinaista työpaikkaohjaajaa ei ole (esim. erilaiset keikkaluontoiset esiintymiset) työssäoppimisen ohjaajana toimii oppilaitoksen opettaja. 9.4. Työturvallisuus Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) perusteella. Oikeus turvalliseen ympäristöön kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön ja se koskee myös työssäoppimisjaksoja. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain (738/2002) 4 :n mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työssäoppimisessa otetaan huomioon erilaisten työympäristöjen ja työolosuhteisen vaikutus työturvallisuuteen ja kiinnitetään erityistä huomiota kuulonhuoltoon ja työergonomiaan. Opiskelija huolehtii omalta osaltaan työturvallisuudesta ja noudattaa työsuojelumääräyksiä ja -ohjeita. 10. OPINNÄYTE Helsingin Konservatorion opiskelijat kokoavat opinnäytteenään Muusikoksi-portfolion. Opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää opinnäytettä tehdessään luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen. Opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. 11. AMMATILLINEN ERITYISOPETUS Koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamiseksi jokaisella opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen ja sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ammatillinen koulutus toteutetaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa samoissa opetusryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS (630/1998). Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen ( 811/1998) mukaan suunnitelma sisältää suoritettavan tutkinnon opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet tutkinnon laajuuden opiskelijalle laaditun henkilökohtaisen opetussuunnitelman opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä erityisopetuksen perustelut. Mikäli ammattitaitovaatimuksia on mukautettu, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet. Ne perustuvat hänen opiskelemansa tutkinnon perusteisiin. Erityisopiskelijan arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muiden opiskelijoiden arvioinnissa. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa määriteltyjä T1-tason tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Tästä tehdään merkintä hänen tutkintotodistukseensa. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikutta opintoja jatkamaan pääsemiseen ja opinnoissa menestymiseen. Jos ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttaminen jäävät olennaisesti puutteellisiksi, annetaan opiskelijalle tutkintotodistuksen sijasta todistus suoritetuista opinnoista. 12. MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden, kuten saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten opiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opetuksessa noudatetaan ammatillisen perustutkinnon perusteita. 13

Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tuetaan etenkin kielten opinnoissa ja erityisin opetusjärjestelyin. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon opiskelijoiden tausta, kuten äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Opetusjärjestelyillä tuetaan opiskelijoiden omaa kielellistä identiteettiä enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Maahanmuuttajilla tarkoitetaan Suomeen muuttaneita ja Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon maahanmuuton syy, maassaoloaika sekä kehittyvä suomen kielen taito. Opinnot tukevat opiskelijan kasvua sekä suomalaisen että hänen oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset tutkinnon osat voidaan jakaa säädetystä poikkeavalla tavalla. Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen tutkinnon osiin varatut opintoviikot voidaan yhdistää ja jakaa joustavasti mahdollisiin opiskelijan oman äidinkielen opintoihin, suomi toisena kielenä opintoihin ja toisen kotimaisen kielen opintoihin. Toisen kotimaisen kielen opinnot voidaan korvata oman äidinkielen ja suomen kielen opinnoilla vieraskielisillä opiskelijoilla. 13. OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutuksesta on voimassa mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 8, 17 ), asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 6,7 ) sekä laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) on säädetty. Ammatillisena peruskoulutuksena toteutettavassa oppisopimuskoulutuksessa noudatetaan voimassa olevia tutkinnon perusteita. 14. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Helsingin Konservatorio pyrkii olemaan aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Oppilaitos tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa huoltajien kanssa koulutuksen aikana ja sen päättyessä. Ohjauksen tulee tukea opiskelijoiden työelämään tai jatkoopintoihin siirtymistä sekä vahvistaa opiskelijoiden elämänhallinnan valmiuksia. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Täysi-ikäisiltä opiskelijoilta pyydetään opintojen aloitusvaiheessa erillinen suostumus oppilaitoksen yhteistyöhön huoltajien kanssa tarvittaessa. 15. OPISKELIJAHUOLTO Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on tukea opiskelijaa sekä säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Opiskelijahuollon tulee edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä. Helsingin Konservatorion opiskelijahuollon tavoitteena on myös välitön puutuminen kaikkiin opiskelua haittaaviin ongelmiin: poissaoloihin, päihteisiin, väkivaltaan, kiusaamiseen ja järjestyshäiriöihin. Opiskelijahuolto tarkoittaa niitä tukitoimia, joilla opiskelijan opiskelua ja elämänhallintaa tuetaan. Opiskelijahuolto on koko oppilaitoksen henkilökunnan asia ja sen tavoitteena on, että jokainen opiskelija onnistuisi opinnoissaan parhaalla mahdollisella tavalla. Myös opiskelijoita kannustetaan ja rohkaistaan osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen sekä oppilaskuntatoiminnan kautta että itsenäisesti. 14

15.1. Opintososiaaliset edut Opintososiaalisia etuja ovat opintotuki ja koulumatkatuki. Opiskelija saa opiskelupäivinä yhden maksuttoman aterian. Seitsemäntoista vuotta täyttänyt opiskelija voi hakea opintotukea, johon kuuluu opintoraha, asumislisä sekä opintolainan valtiontakaus. Kela voi myöntää opiskelijalle myös koulumatkatukea, mikäli koulumatkatuen edellytykset täyttyvät. 15.2. Opiskelijahuoltoryhmä Helsingin Konservatoriossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, joka käsittelee opiskelijoita ja oppilaitosyhteisöä koskevia asioita. Opiskelijahuoltoryhmä huolehtii riittävän tukiverkoston luomisesta opiskelijan kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Ryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, työsuojeluvaltuutettu, terveydenhoitaja, opiskelijoiden edustaja ja opettajien edustajat. Opiskelijahuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla talon ulkopuolisia asiantuntijoita. Opiskelijahuoltoryhmän jäsenet ovat vaitiolovelvollisia, ja opiskelijaa ja hänen perhettään koskevat asiat ovat aina luottamuksellisia. 15.3. Opiskelijaterveydenhuolto Opiskelijaterveydenhuolto on kansanterveyslain (66/1972) mukaista palvelua, jota Helsingin Konservatorion opiskelijoille tarjoaa Helsingin Kaupunki. Opiskelijoille tiedotetaan terveydenhoidon palveluista erikseen konservatorion ilmoitustaululla. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään opintojen alussa terveydenhoitajan infotilaisuus. 15.4. Opintopsykologin palvelut Helsingin Konservatorio tarjoaa opiskelijoilleen opintopsykologin palveluita. Opintopsykologin vastaanotto on avoin kaikille konservatorion ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Vastaanottoajoista tiedotetaan opiskelijoille erikseen. 15.5. Opiskelijahuollosta tiedottaminen Opiskelijoille tiedotetaan ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta, eri hallinnonalojen palveluista ja paikallisista tukiverkostoista. 15.6. Opetussuunnitelmaan liittyvät toimintaohjeet Järjestyssääntö (tupakointi, päihteet, osallistuminen opetukseen) Tasa-arvosuunnitelma Pelastussuunnitelma Ensisijainen vastuu oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa on jokaisella opiskelijalla ja työyhteisön jäsenellä. 16. YHTEISÖLLISYYTTÄ VAHVISTAVA TOIMINTA Helsingin Konservatorio on ammatillisen koulutuksen järjestäjänä pieni koulutusyksikkö. Tämä mahdollistaa sen, että opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta tuntevat toisensa. Musiikkialan koulutukseen kuuluu olennaisena osana monenlaisiin konsertteihin, tapahtumiin ja esityksiin osallistuminen sekä niiden järjestäminen. Tällaiset toiminnat edellyttävät opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan yhteistyötä. Kulttuuriperintöön perehtyminen on olennainen osa konservatorion koulutustehtävää. Uusien opiskelijoiden yhteisöllisyyttä pyritään vahvistamaan järjestämällä opintojen alussa orientaatioviikko, jonka yhtenä tärkeänä tavoitteena on opiskelijoiden tutustuminen toisiinsa sekä yhteisöllisyyden rakentaminen ja tukeminen. Uusien opiskelijoiden sitoutumista opiskelijayhteisöön vahvistetaan myös tutor-opiskelijatoiminnalla. Helsingin Konservatoriolla on myös opiskelijayhdistys, joka edistää aktiivisesti opiskelijoiden yhteistyötä ja opiskelua. Opiskelijoiden ja opettajien yhteinen foorumi-tapaaminen järjestetään kerran lukuvuodessa. Foorumissa keskustellaan ajankohtaisista asioista sekä opetukseen, opiskelijoiden opintoihin ja niiden etenemiseen liittyvistä asioista. Foorumi tarjoaa mahdollisuuden myös yhteiseen arvopohdintaan. 15

Opiskelijoiden ja henkilökunnan vapaamuotoista yhdessäoloa tuetaan järjestämällä mm. yhteisiä juhlia. Henkilöstölle järjestetään työyhteisökoulutusta. 17. MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN AIKUISTEN NÄYTTÖTUTKINTONA Musiikkialan perustutkinnon voi Helsingin Konservatoriossa suorittaa myös näyttötutkintona. Näyttötutkinto tarjoaa aikuisille joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkintoa suorittavan ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Työnantaja- ja työntekijätahot tekevät konservatorion kanssa näyttötutkintojen kehittämiseen, suunnittelemiseen ja toteuttamiseen liittyvää tiivistä yhteistyötä. Helsingin Konservatoriolla on näyttötutkintojen järjestämissopimus Opetushallituksen asettaman musiikkialan tutkintotoimikunnan kanssa. 17.1. Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon perusteissa tarvittava osaaminen on määritelty työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinto rakentuu osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen toimimalla muusikon työtehtävissä. Näyttötutkinnon suorittaminen ei välttämättä edellytä osallistumista koulutukseen, tutkinnon voi suorittaa antamalla suoraan näytöt osaamisestaan. Pääsääntöisesti tutkinto suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Valmistava koulutus vastaa pakollisten ja valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien osalta konservatorion opetussuunnitelmaperusteista koulutusta. Näytöt annetaan kolmesta pakollisesta ja kolmesta valinnaisesta tutkinnon osasta. Näyttötutkinnon suorittajien edellytykset suorittaa tutkinto ja osallistua valmistavaan koulutukseen määritellään lähtötason kartoituksessa. Kartoituksen perusteella tutkintoa suorittamaan hyväksytyille laaditaan henkilökohtaiset opiskelu- ja näyttösuunnitelmat. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan Opetushallituksen antamia määräyksiä. 17.2. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tarkastellaan perusteellisesti ja huolellisesti sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arviointi tehdään tutkinnon perusteissa määriteltyjen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden perusteella (ks. luvut 5.4. ja 5.5). Arvioinnissa käytetään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia menetelmiä. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekevät kolmikantaisesti työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustajat yhdessä. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, joka vastaa näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia, arvioijat ehdottavat tutkintotoimikunnalle dokumenttien tunnustamista osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Mikäli tutkinnon suorittaja on jo aikaisemmin ammatillisessa peruskoulutuksessa tai näyttötutkintona osoittanut ammattitaitonsa jossakin ko. tutkinnon osassa, aiemmin suoritettu tutkinto tai sen osa esitetään tunnustettavaksi osaksi näyttötutkintona suoritettavaa tutkintoa. Aiemmin hankitulle osaamiselle ei ole aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Kaikista arviointitilanteista laaditaan arviointipöytäkirja, jonka arvioijat allekirjoittavat. Lopullisen päätöksen kaikesta tutkinnon suorittamiseen liittyvästä osaamisen tunnustamisesta ja arvioinnista tekee musiikkialan tutkintotoimikunta. 17.3. Arvioinnin oikaisu Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan musiikkialan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 16

17.4. Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa musiikkialan tutkintotoimikunta. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Todistukset allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Tutkintotodistukseen kirjataan 1) tutkinto, tutkintonimike ja osaamisala 2) yksilöidyt tiedot opetushallituksen päättämästä tutkinnon perusteesta 3) todistuksen antaneen tutkintotoimikunnan nimi 4) tutkinnon suorittajan henkilötiedot 5) tutkinnon osat ja niiden arviointi 6) todistuksen myöntöpäivä 7) arviointiasteikko ja 8) tutkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus. 18. HENKILÖSTÖN AMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Opettajakunnan ammattitaidon jatkuva kehittäminen on oppilaitoksessa annettavan opetuksen laadun ja käytettävien opetusmenetelmien tehokkuuden tae. Opettajia ohjataan ja kannustetaan hakeutumaan koulutukseen, ja kouluttautumista tuetaan tarkoitusta varten varatuilla määrärahoilla sekä tarvittaessa opetusjärjestelyin. Opettajia kannustetaan itse- ja vertaisarviointiin. Lukuvuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa kartoitetaan opettajien kehittymistarpeita. Myös muuta henkilökuntaa koulutetaan, jotta opiskelija- ja opettajapalvelut toimisivat yhä tehokkaammin. Erityisesti panostetaan opinto-ohjauksen tehostamisen edellyttämään koulutukseen. 17