Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Jouko Kajanoja 16.1.2012 Hyvinvointikuntafoorumi
Tutkimusosasto Tutkimustuloksia I Syrjäytymisen kustannukset 1 Markku T. Hyyppä: Pohjanmaan ruotsinkieliset elävät terveempinä vuosia pidempään kuin suomenkieliset: selityksenä sosiaalinen pääoma Esko Ovaskan väitöskirja: Varsinais-Suomen pienissä kunnissa suuri sosiaalinen pääoma on yhteydessä pienempään palvelujen käyttöön ja palvelujen tarpeeseen Sosiaalinen pääoma: (1) sosiaalinen verkosto, (2) luottamus toisiin ihmisiin ja kuntaan palvelujen tuottajana, (3) vastavuoroisuus, (4) osallistuminen kansalais- ja harrastustoimintaan
Tutkimusosasto Tutkimustuloksia I Syrjäytymisen kustannukset 2 Robert Leonardi: korkea sosiaalinen pääoma englantilaisissa lähiöissä lisäsi terveyskeskusten käytön tehokkuutta Tutkijan suositus: osa terveyskeskusten resursseista valistukseen Imatran kokeilu: käynti perheenlisäystä odottavien vanhempien luona vähensi lastensuojelun kustannuksia Sirkka-Liisa Kivelän tutkimukset: vanhusten yhteistoiminnan lisääminen vähensi sairastamista
Syrjäytymisen Tutkimusosasto I kustannukset 1 Yksi työelämästä syrjäytynyt aiheuttaa Suomessa 40 vuodessa 700 000 :n kansantulon menetyksen ja 400 000 julkisen talouden menetyksen Eila Räsänen: Mielenterveydeltään häiriintyneen lapsen ylimääräiset hoito- ja lääkekulut ovat runsaat 1 milj., kun psykiatrisia hoitoja on 10 vuotta. Kriminalisoituneen lapsen viiden vuoden koulukoti ja 10 vuoden vankilajaksot maksavat noin 1 milj..
Syrjäytymisen Tutkimusosasto I kustannukset 2 Brittien seurantatutkimus: vakavasti käytöshäiriöinen aiheutti 100 000 :n ylimääräiset sosiaali-, terveys- ja rikosseuraamuskustannukset 10 28-vuotiaina Kansainvälisten yhteenveto: ongelmallisen elinikäiset lisäkulut 80 000 ja käytöshäiriöisen 250 000 verrattuna ongelmattomiin Harlemin hyvän päiväkodin tuotot olivat reilusti Wall Streetin lupaamia tuottoja korkeammat
Tutkimusosasto Paljonko I Syrjäytymisen on ongelmallisia? kustannukset Varhaisnuorista on 5-6 % käytöshäiriöisiä, 45 % jonkin verran ongelmallisia ja 50 % ongelmattomia Sama tulos riippumattomissa UK:ssa, Uudessa Seelannissa ja USA:ssa tehdyissä tutkimuksissa Laskelmat viittaavat siihen, että merkittävin yhteiskunnallinen ongelma on em. 45 %
Kohdennetun ehkäisemisen Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset hyödyt Tehokkaimmat ohjelmat kohdistuvat päiväkotiikäisiin (700 1000 /lapsi ryhmässä ja 4000 /lapsi yksilöllisesti ja vanhemmat mukana) 40 evaluaation tulos: haitat vähenivät 30 %, joten hyödyt ovat 10-20 kertaa panostukset Tutkijat: saattaa olla erittäin tuottoisaa edistää mielenterveyttä ja hyvinvointia laajan väestön piirissä, jolla ei ole diagnostisoitua käytöshäiriötä
Mistä lopulta on kysymys? Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset Pitkäaikaiset seurantatutkimukset ovat tuottaneet entistä vakuuttavampaa näyttöä siitä, että emotionaaliset ja käyttäytymisen taipumukset muotoutuvat varhain ja niiden muuttaminen saattaa olla hyvin vaikeaa myöhemmin Ongelmat emotionaalisissa ja käyttäytymisen taipumuksissa ennakoivat (älykkyydestä ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta) epäonnistumisia: huono koulumenestys, työttömyys, pienet ansiotulot, teinivanhemmuus, parisuhdeongelmat, rikollisuus
Kuvio 2. Kehitystaustan ja sosiaalisen toimintakyvyn hajontakuvio miehillä Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset Hyvä sosiaalinen toimintakyky Heikko sosiaalinen toimintakyky Epäsuotuisa kehitystausta Suotuisa kehitystausta 14-v Lähde: Lea Pulkkinen
Retoriikka ja käytäntö Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset 2000-luvulla ovat investoinnit inhimilliseen pääomaan eli koulutukseen ja osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä sosiaaliseen pääomaan eli vuorovaikutukseen ja luottamukseen (koheesioon) vakiintuneet talouspolitiikan retoriikassa. Anthony Giddens: Sosiaaliseen investoiva valtio EU: Sosiaalipolitiikka tuottavana tekijänä Gösta Esping-Andersen: Lapsikeskeisen sosiaalisen investoinnin strategia Mennään toiseen suuntaan? Retoriikkakin vähentynyt?
Mitä Tutkimusosasto pitäisi I Syrjäytymisen tehdä: kustannukset perusasiat Päiväkotien ja koulujen ryhmäkoot ja tukiopetus Saattaen vaihtaminen peruskoulusta jatkoon Työllistäminen (Paltamon malli?) Työn ja perheen yhdistäminen ajankäytössä Sosiaali- ja terveysasemat, omalääkärit (muillakin kuin suurten yritysten ja julkisen hallinnon työntekijöillä) Kulttuuri-, urheilu- ja vapa-ajan toiminnat Yms.
Tutkimusosasto Orkestrointi, I Syrjäytymisen ekosysteemi kustannukset Osallisuus, seuranta, raadit (käyttäjät mukaan) Englanti ja Ruotsi paljon edellä (Brita Koskiaho) Vapaaehtoistyö ja kolmas sektori (avustukset?) Yritykset (kilpailutus enemmän estää kuin edistää kumppanuutta?) Laaja julkinen sektori edistää eikä estä kansalaistoimintaa (kansainvälinen vertailu) Kunnan tehtävä orkestroida, mutta ei määräillä (Mikkelin tutkimus)
Tutkimusosasto Ennalta I Syrjäytymisen ehkäisy kustannukset ja talous Yhteisöllisyys on ennalta ehkäisyä sanokaa se kamreereille Esimerkiksi julkinen lasten päivähoito alentaa veroastetta Kysymys on paljon enemmästä: yhteisöllisyys läpäiseväksi ajattelutavaksi